Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Up

Hesan yksityinen tai landen kunnallinen, saman lain alla kirjoitti:

Perheet:

Lukekaa tiedotteet joita ryhmästä tulee, nimikoikaa vaatteet, pitäkää kiinni ilmoittamistanne hoitoajoista ja hoitakaa lapsenne kotona jos olette ns. normiperheitä/älkää kuormittako päiväkotia tuomalla kaikkia yli 10kk ikäisiä lapsianne hoitoon, jos itse olette kotona. Kuten jo sossunkin toimesta todettu, eri asia on perheiden, joilla on työttömyyden, mt/päihdeongelmien kanssa ongelmia, lapset. Ne, joita kodin ilmapiiri tai olosuhteet vahingoittavat.

Päiväkodin tädit ja sedät:

Kunnioita perheitä, lapsia ja omia työkavereitasi, ovat he minkä tahansa ammattikunnan edustajia. Auta, tee hyvää. Jos tiedät työkaveristasi puhuttavan pahaa selän takana, kiusattavan, tee asia näkyväksi, ota puheeksi. Ole rohkea. Älä osallistu kiusaamiseen. Noudata itse niitä periaatteita joita lapsille opetat. Viekää yhdessä epäkohtia johtajille pelkäämättä hankalan tyypin mainetta. Älkää unohtako ammattiliittojen ja eduskunnan velvoitetta auttaa.

Varhaiskasvatuksen isot ja pienet johtajat:

Ole tasapuolinen, älä suosi. Avaa silmäsi ja korvasi, anna tilaa alaisille oikeasti PUHUA yhteisissä palavereissa, koulutuspäivissä, täyttämättä niitä sen sijaan syyllistävillä ”täydennyskoulutuksilla” ”näin olet parempi kasvattaja” ja kuorruttamatta niitä koreilla sanoilla ja tsemppipuheilla, ”yhdessä olemme vahvoja”. Uskaltakaa olla rohkeita ja kuunnelkaa, uskaltakaa puhua ja antaa puhua. Miettikää yhdessä, myös ylempien/alempienne kanssa mitä OIKEASTI on tehtävissä tilanteen korjaamiseksi.

Myös kuntien ja kaupunkien varhaiskasvatusjohtajien täytyy suoristaa selkänsä ja uskaltaa irrottautua omasta norsunluututistaan sekä hyvä veli/sisko-piireistään, ja toimia läpinäkyvästi, avoimesti ja rehellisesti. Ja palauttaa mieleen mitä perustyö tarkoittaa (tänä päivänä). *Se tavallaan sama, mitä itse joskus olet nuorena tehnyt, ennen kuin epäpätevänä asemaasi ylenit.

Just a little help from my friends.

Just näin.

"Alkuvuodesta saime ryhmäämme lastenhoitajan sekä maaliskuusta toukokuun loppuun ryhmäavustajan,  vaikka yksi lapsi olisi todella tarvinnut henkilökohtaisen avustajan." 

(Ote instagrammin kirjoituksista)

Kokeneita henkilökohtaisia avustajia jotka sitoutuvat ptkäkestoisesti lapseen on erittäin vaikea saada.

Ammattitaitoisia avustajia saadaan tulemaan päiväkoteihin ja sitoutumaan lapseen kunhan heidän surkea palkkansa suhteessa työn kuormittavuuteen/vastuuseen otetaan vakavasti.

Harva lähtee tuolla palkalla ja siksi alalla on (jos yleensä joku saadaan) paljon tyyppejä jotka kokeilee hetken ja häipyy hyvin äkkiä kun näkee mitä kaikkea se vaatii.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007611438.html

Varhaisesta kasvusta ja hyvinvoinnista on tutkimusta kaikkialla, missä ihmisiä kasvatetaan (ja on kasvatettu pitkissä sivilisaatioissa). Suomen nykyinen malli perustuu pitkälti itse tehtyihin tarkoitushakuisiin tilaustutkimuksiin, joiden "tulokset" ovat kuitenkin vastakkaisia lääketieteen, kehityspsykologian ja kansainvälisten kasvatustieteen tutkimustulosten kanssa.

Suomen malli perustuu objektiivisen, monitieteisen tutkimuksen ja kentän empiiristä tietoa jakavien (koulutettujen ja kokeneiden) asiantuntijoiden (hoitajat, opet, sosionomit, erityisopet, avustajat, terapeutit) kuulemisen sijaan virkamies- ja poliitikkokuulemiseen. Nämä tahot valikoivat, mikä "tutkimustulos" heille sopii ja päätökset tehdään siellä johtoportaissa, strategiassa voi sitten lukea mitä vain korulauseita yhteisistä ja kaikkia osallistavista toimintamalleista.

Tämä näkyy nyt kirkkaana julkisuudessakin, kun alan vetovoimaisuus on nolla ja ratkaisuksi esitetään 2k kertaluontoisia kannustuspalkkioita uusille työsopimuksen solmijoille ja suurempia koulutusten aloituspaikkamääriä. Voiko surkeampi olla todellisuudentaju?

Päiväkodin kohta eläköityvä vaka-ope sanoi joululomalla, että nyt pitäisi olla hiljaa näistä asioista, kun muuten muutkin huomaavat, että ei olekaan ainoa tai edes vähemmistössä kokiessaan varhaiskasvatuksen todellisuuden ala-arvoiseksi. Siitä seuraa se, että loputkin päättävät irtisanoutua ja lähteä opiskelemaan tai töihin muulle alalle, koska tilanteeseen ei ole lähiaikoina tulossa parannusta. Voi vaikka palata sitten joskus, jos haluaa tai työolot on saatu asiallisiksi.

No, onko se varsinaisesti "ratkaisu", olla hiljaa ja kieltää ongelmat, jotta ihmiset kärsisivät hiljaa yksinään epäillen syyn olevan vain omassa osaamattomuudessa? Se toimintatapa on ollut käytössä nyt vuosia ja tässä ollaan, eipä ole ainakaan meno parantunut.

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007611438.html

Varhaisesta kasvusta ja hyvinvoinnista on tutkimusta kaikkialla, missä ihmisiä kasvatetaan (ja on kasvatettu pitkissä sivilisaatioissa). Suomen nykyinen malli perustuu pitkälti itse tehtyihin tarkoitushakuisiin tilaustutkimuksiin, joiden "tulokset" ovat kuitenkin vastakkaisia lääketieteen, kehityspsykologian ja kansainvälisten kasvatustieteen tutkimustulosten kanssa.

Suomen malli perustuu objektiivisen, monitieteisen tutkimuksen ja kentän empiiristä tietoa jakavien (koulutettujen ja kokeneiden) asiantuntijoiden (hoitajat, opet, sosionomit, erityisopet, avustajat, terapeutit) kuulemisen sijaan virkamies- ja poliitikkokuulemiseen. Nämä tahot valikoivat, mikä "tutkimustulos" heille sopii ja päätökset tehdään siellä johtoportaissa, strategiassa voi sitten lukea mitä vain korulauseita yhteisistä ja kaikkia osallistavista toimintamalleista.

Tämä näkyy nyt kirkkaana julkisuudessakin, kun alan vetovoimaisuus on nolla ja ratkaisuksi esitetään 2k kertaluontoisia kannustuspalkkioita uusille työsopimuksen solmijoille ja suurempia koulutusten aloituspaikkamääriä. Voiko surkeampi olla todellisuudentaju?

Päiväkodin kohta eläköityvä vaka-ope sanoi joululomalla, että nyt pitäisi olla hiljaa näistä asioista, kun muuten muutkin huomaavat, että ei olekaan ainoa tai edes vähemmistössä kokiessaan varhaiskasvatuksen todellisuuden ala-arvoiseksi. Siitä seuraa se, että loputkin päättävät irtisanoutua ja lähteä opiskelemaan tai töihin muulle alalle, koska tilanteeseen ei ole lähiaikoina tulossa parannusta. Voi vaikka palata sitten joskus, jos haluaa tai työolot on saatu asiallisiksi.

No, onko se varsinaisesti "ratkaisu", olla hiljaa ja kieltää ongelmat, jotta ihmiset kärsisivät hiljaa yksinään epäillen syyn olevan vain omassa osaamattomuudessa? Se toimintatapa on ollut käytössä nyt vuosia ja tässä ollaan, eipä ole ainakaan meno parantunut.

Olipa virkistävän suora ja rehellinen kirjoitus aiheesta, kiitos.

.

Vierailija kirjoitti:

Sinne eduskuntaan tarvitaan edustajia tälle 0-6v. kansanryhmälle. Ei lapsista moni tiedä, että pitäisi laittaa sähköpostia jollekin nykyisistä edustajista, järjestää mielenosoitus, lakko tai ottaa yhteyttä toimittajiin tai oikeusasiamieheen. Tuo kansanryhmä on alisteisena, koska eivät osaa puhua, kirjoittaa, lukea, eivät tiedä oikeuksiaan, ymmärrä edunvalvontakoneiston toimintaperiaatteita, eivät omista juuri mitään eikä heillä ole oikeutta äänestää. 0-6v. ovat täysin siitä riippuvaisia, mitä valtaa omaavat päättävät tai jättävät päättämättä.

Siksi tuo kohta, että järjestetään kullekin hänen tarpeitaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaavaa toimintaa on laissa tärkeä. Näin tulee toimia. Tunnistaa ne tarpeet ja huomata, että laki on mahdotonta toteuttaa nykyisillä resursseilla.

Varhaiskasvatuksenopettaja, joka kirjaa suunnitelmia on vastuussa siitä, että kirjaa ne oikein ja korkeakoulutukseensa perustuen pystyy myös käytännössä perustelemaan ja todentamaan, että jokaisen lapsen kohdalla toteutuu se (usein utopia), mitä sinne on kirjattu. Ei pidä kirjata muuta, kuin mikä on totta. Vähintäänkin pitää miettiä, miksi kirjaa, mitä kirjaa. Oikeasti. Onko se tehty sille lapselle? Pitääkseen huoltajat tyytyväisinä? Piilottaakseen sietämättömän ristriidan kykenemättömyydestään? Vai jotta työpaikka säilyisi ja voisi maksaa omat elinkulunsa, perheensä menot ja vuosien opintolainat pois? Tai, koska sinne pitää kirjoittaa jotain, "mitä väliä", kunhan on tehty.

Kyse ei ole siitä, että hypittäisiin lasten tai kenenkään muunkaan mielihalujen perässä. Tarve ja kiinnostuksen kohde sekä mahdollisuudet niiden täyttämiseen ovat perusoikeuksia yhteiskunnassa. Lapset eivät kykene vaatimaan oikeuksiaan itse samalla tavalla kuin aikuiset. Valta todellisuuden rakentamisesta on aikuisilla.

Varhaiskasvatuksen ylimmän johdon ja poliitikkojen on varsin mahdollista alkaa edustaa lasten etuja. Kuten monet kentällä olevat työntekijät ja lasten vanhemmat nyt tekevät. Lasten reaktioita pitää osata kuunnella ja kääntää niiden kielelle, jotka eivät itse ymmärrä. Käännösvirhe tai kääntämättä jättäminen, jopa ongelmien vähättely, on vakava puute kyseisten 0-6v. kansalaisten näkökulmasta.

Opettajien ja johtajien siellä kentällä soisi todellakin kuuntelevan, mitä muullakin työyhteisöllä on sanottavaa lasten oikeuksien toteutumisesta käytännössä. Hoitajat ovat ryhmässä koko ajan, usein ainoana täysi-ikäisenä vastuullisena. Tottakai he tietävät, onko siellä kaikilla hyvä olla vai ei ja mitä lapset tarvitsevat. Ei hoitajan tai kenenkään tehtävä ole harhaisesti uskotella että "pärjäillään" on sama asia kuin kaikkien ryhmään sijoitettujen lasten kasvu- ja oppimisedellytysten toteutuminen heidän tarpeensa ja kiinnostuksenkohteensa huomioiden.

Siis noudatetaanko lakia vai onko se viitteellinen ehdotus? Tulkintoja on ainakin tullut joka intressitahon suunnalta. Mitä lapset on mieltä?

Kuulostaa oudolta etteikö varhaiskasvatuksen opettaja tietäisi millaista arki ryhmässä on. Siinähän hän itsekin työskentelee. Suunnitteluaikaa tulisi olla tunti päivässä, joka sekään harvoin toteutuu. Opettaja on siis läsnä ryhmässä noin 7h päivässä. Tiimityö on hyvin tiivistä.

Päiväkodin johtajien todellisuus on kyllä kokemukseni mukaan kaukana perustyöstä, puhumattakaan varhaiskasvatuspäälliköistä ja muista, jotka varhaiskasvatuksen oloihin voisivat laajemmin vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä tekee päättäjät? Lisätään koulutuspaikkoja. Jälleen mennään pers edellä puuhun kun ne juurisyyt jäävät hoitamatta. Ei se uusi opettaja-aines yhtään enempää jaksa ja motivoidu jos sama meno jatkuu edelleen.

Tämä on ihan totta! Ei koulutuspaikkojen lisääminen auta mitään, kun nykyisetkään opiskelijat ja vastavalmistuneet eivät enää halua jäädä alalle. Lisäisivät ennemmin ryhmiin yhden kasvattajan lisää, etteivät suhdeluvut paukkuisi yli aamuisin ja iltapäivisin, tai toisivat edes avustavan henkilökunnan takaisin ryhmiin.

Nimenomaan! Yksi kasvattaja lisää jokaiseen ryhmään niin alkaisi työolot olla inhimillisemmät tai edes lailliset.

Valitettavan usein johtajan/varajohtajan kommentti päiväkohtaisen henkilökuntavajauksen osalta on ollut "no eihän se ole kuin kaksi lasta" (yli lakisääteisen). Alle 3v. ryhmä... Suhdeluvun ylittymistä aamuisin ja iltapäivisin pidetään aivan tavallisena vaikka se on laitonta. Joku aika sitten varhaiskasvatuslakiin tuli tästä tarkennuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ope kirjoitti:

Lapsia EI ole vähemmän kuin ennen, ryhmässä on aina vaan vähintään 21!     35 vuodessa lapsi"materiaali" on järkyttävällä tavalla vaikeutunut, ja kokoajan pitää tehdä jotain muuta kuin hoitaa ja kasvattaa lapsia.  Päättäjät please! , kysykää kentältä mitä he haluavat tehdä ja lopettakaa jo toi hankehumppa yms. kiitos.

Yks ope

Oman lapsen ryhmä on 10 lasta. Viime vuonna ryhmässä oli 15 lasta. Asumme Helsingissä. 

No se on joku erityisryhmä. Niitä vaan ei ole enää kuin ehkä hesassa, jossa lapsetkin ovat moninkertaisesti vaikeampia, kun ei edes kieltä monellakaan ole.

Ei ole ihan normaali lapsiryhmä ihan normaalissa päiväkodissa. 

Ehkäpä yksi kasvattajakin vähemmän kuin viime vuonna 😅

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ympärivuorokautinen yksikkö. Ollaan jo yli 10v. (mitä olen ko. päiväkodissa työskennellyt) pidetty huoli siitä, että suhdeluvut pitää paikkansa. Ei koskaan jää edes ulos enempää lapsia mitä suhdeluku alkaa myöten. Tiedetään jo viikko etukäteen lapsien määrä, ja sen mukaan mietitään myös aikuiset.

Väärin käytetty pykälä tuossa kvtessissä on se tilapäinen ylitys. Sehän on aina semmonen, mitä ei etukäteen voi tietää. Onnettomuudet, ruuhkat yms. niitä ei voi etukäteen tietää. Vanhemmat on sen takia myöhässä.

Törkeästi käytetään sitä kaikenlaisen työntekijävajauksen perusteena.

Hienoa! Itse vaihdoin pääkaupunkiseudulta viiden työvuoden jälkeen pieneen kuntaan Lappiin ja hämmästyin miten hyvin varhaiskasvatus voi toimia. Täällä kans noudatetaan lakia suhdeluvuissa tosi tarkasti ja tukea tarvitsevat lapset saavat oikeasti sitä tukea nopeasti. Neljä työntekijää ns. "normaaliryhmässä" ei ole harvinaista. Rahasta se on kiinni ja jotkut kunnat/päättäjät haluavat panostaa lapsiin.

Etelään en aio palata alan töitä tekemään, jos siellä sama meno tulevaisuudessa jatkuu. Ainakin niissä paikoissa, joissa työskentelin sai jatkuvasti venyä tekemään kahden ihmisen työt. Lapset itkuisia, turvattomia ja väkivaltaisia, koska huomio ei riitä. Raukat. Itsellä jatkuva riittämättömyyden tunne ja väsymys. Tosin olen kuullut, ettei vieruskunnassa meininki tälläkään seudulla ole kummoista. Epäreilua lapsia ja työntekijöitä kohtaan.

Vo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007611438.html

Varhaisesta kasvusta ja hyvinvoinnista on tutkimusta kaikkialla, missä ihmisiä kasvatetaan (ja on kasvatettu pitkissä sivilisaatioissa). Suomen nykyinen malli perustuu pitkälti itse tehtyihin tarkoitushakuisiin tilaustutkimuksiin, joiden "tulokset" ovat kuitenkin vastakkaisia lääketieteen, kehityspsykologian ja kansainvälisten kasvatustieteen tutkimustulosten kanssa.

Suomen malli perustuu objektiivisen, monitieteisen tutkimuksen ja kentän empiiristä tietoa jakavien (koulutettujen ja kokeneiden) asiantuntijoiden (hoitajat, opet, sosionomit, erityisopet, avustajat, terapeutit) kuulemisen sijaan virkamies- ja poliitikkokuulemiseen. Nämä tahot valikoivat, mikä "tutkimustulos" heille sopii ja päätökset tehdään siellä johtoportaissa, strategiassa voi sitten lukea mitä vain korulauseita yhteisistä ja kaikkia osallistavista toimintamalleista.

Tämä näkyy nyt kirkkaana julkisuudessakin, kun alan vetovoimaisuus on nolla ja ratkaisuksi esitetään 2k kertaluontoisia kannustuspalkkioita uusille työsopimuksen solmijoille ja suurempia koulutusten aloituspaikkamääriä. Voiko surkeampi olla todellisuudentaju?

Päiväkodin kohta eläköityvä vaka-ope sanoi joululomalla, että nyt pitäisi olla hiljaa näistä asioista, kun muuten muutkin huomaavat, että ei olekaan ainoa tai edes vähemmistössä kokiessaan varhaiskasvatuksen todellisuuden ala-arvoiseksi. Siitä seuraa se, että loputkin päättävät irtisanoutua ja lähteä opiskelemaan tai töihin muulle alalle, koska tilanteeseen ei ole lähiaikoina tulossa parannusta. Voi vaikka palata sitten joskus, jos haluaa tai työolot on saatu asiallisiksi.

No, onko se varsinaisesti "ratkaisu", olla hiljaa ja kieltää ongelmat, jotta ihmiset kärsisivät hiljaa yksinään epäillen syyn olevan vain omassa osaamattomuudessa? Se toimintatapa on ollut käytössä nyt vuosia ja tässä ollaan, eipä ole ainakaan meno parantunut.

Olipa virkistävän suora ja rehellinen kirjoitus aiheesta, kiitos.

Miten voi olla mahdollista että UUSILLE työntekijöille maksetaan isot palkkiot siitä että laittavat nimensä työsopimukseen? Eli tulevat alalle töihin. Mitä vanhat konkarit saavat?

Miten voi olla mahdollista että UUSILLE työntekijöille maksetaan isot palkkiot siitä että laittavat nimensä työsopimukseen? Eli tulevat alalle töihin. Mitä vanhat konkarit saavat?[/quote]

Se on tietysti mahdollista, koska tavoite on näyttää raporteissa toteen, että henkilöresursseja on määrätty määrä työsuhteessa.

Tavoite ei ole korjata työolosuhteita, epätasa-arvoista palkkausta tai lasten oloja. Uusin valtakunnan selvitysraporttihan totesi, että asiat ovat vakaassa hyvin, ei tarvetta määräyksille, varoituksille tai huomautuksille, vain joitain yksittäisiä kohteita, joissa oli tarvetta lievälle "ohjaukselle".

Kun laki on huono, seuraa tällainen mahdollisuus. Työnantajapuolen eduksi laadittu laki. Nyt on käynnissä sote aluevaalit, kyllä sillä on merkitystä, kuka palveluista päättää ja niiden toteuttamisen resursseista.

No nythän noita suurperheissä kasvaneita lähihoitajia jää suuri joukko työttömiksi helmikuun alusta. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PALKKA esiin! kirjoitti:

Palkkaus kuntoon, huudellaan. Missään ei kerrota, paljonko bruttona alalla saa a) lastenhoitaja, b) lastentarhanopettaja (vaka..). Ei alkupalkkaa, vaan sanotaan nyt vaikka 10-20 V vakituisena työskennellyt. Paljonko bruttopalkka /kk?

Avainta-tes, lastenhoitaja, alalla 8,5 v ja palkka 2247,00€.

Lastenhoitajan minimi saisi mielestäni olla 2800€, pääkaupunkiseudulla.

Samaa mieltä👍

.

Lastenhoitajan palkka voisi olla pk-seudulla ainakin 2700 ja vaka-open 3500.

Jos ala ei ole vetovoimainen, niin miten (päättäjien hokema) koulutuspaikkojen lisääminen auttaa yhtään mihinkään? 🤔

(Ei tainnut viime syksynäkään varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelemaan haluavia olla yhtä paljon kuin opiskelupaikkoja olisi ollut tarjolla.)

Vierailija kirjoitti:

Jos päiväkotiopet ja hoitajat loppuu niin palkataan 1500 e palkalla tittelinä lapsenlikka.

Varmasti moni 16...25 w nuori olisi kiinnostunut.

Näin helppoa tämä on.

Ei lasten vahtimiseen tarvita yliopistotutkintoa.

Siinä voi sillä alaa ja asioita täysin opiskelemattomalla 16-25 w (sinua lainatakseni) nuorella mennä sormi suuhun ja toinen johonkin muualla, kun kaitsisi 12-21kpl vaikkapa 5-6v ikäisiä edes 45min-1,5h ihan itsekseen mikä tavallista ja normisettiä säännöllisesti ja/tai vastaanottaessaan psykososiaalisesti oireilevan lapsen pahaa oloa.

Juu ei siinä yliopistotaustaa välttis tarvita, mutta ei siinä ihan pystymetsäläinenkään tai sen Seuren 2pv perehdyttämisen jälkeen hommiin tuleva kykene.

Vierailija kirjoitti:

Jos päiväkotiopet ja hoitajat loppuu niin palkataan 1500 e palkalla tittelinä lapsenlikka.

Varmasti moni 16...25 w nuori olisi kiinnostunut.

Näin helppoa tämä on.

Ei lasten vahtimiseen tarvita yliopistotutkintoa.

Tervetuloa kokeilemaan kun ryhmässä voi olla vaikka mitä kielilapsista erityislapsiin. Se 16v varmasti hoitelisi kehitysvammaisen tarpeineen ja kaiken muun. Jos lapsia kerran vaan vahditaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko joku pätevä varhaiskasvatuksen opettaja yrittänyt "myydä" Ammattitaitoaan?

Työpaikkaa tarjotessa pyytäkin tiettyä palkka summaa?

Jos on, miten siihen on reagoitu? Mieluiten vielä oliko kunnallinen vai yksityinen?

Jos opettajat pyytäisivät esim 3000€/kk ja kukaan lastenhoitaja ei suostuisi tekemään sijasuutta alle tuon opettajan pyytämän palkan, olisi kunnan palkattava pätevä sillä 3000€ ???

Tämä vaatisi koko Suomen mittakaavassa olevaa "palkka lakkoa"

Ei onnistu ainakaan kunnallisella. Rekrytoinnista vastaava päiväkodin johtaja ei päätä palkan määrästä, vaan se menee taulukon mukaan.

Laki sanoo että ryhmässä on OLTAVA opettaja. Jos kukaan ei suostu tekemään sitä alle 3000€ kunnan on PAKKO maksaa se ja ottaa se opettaja siihen! Muutoin kunta rikkoo lakia!

Kunnilla on vakaopettajien lisäksi vastaava työntekijäpula myös sosiaalityöntekijöistä. Näiden kohdalla moni kunta on säännöllisesti saanut AVI:n sakot sen vuoksi, että ei kykene suoriutumaan lakisääteisistävelvoitteistaan. Sama kait se terveydenhuollossakin, kun jonot rikkovat lakia, mutta mistä vedät sen pätevän lääkärin, sossun tai vakaopettajan, jos niitä ei ole. Ihan yhtä lailla lakia rikkoo se, että töitä tehdään epäpätevillä työntekijöillä.

Varhaiskasvatuksessa riittää että joku tekee nimellisesti opettajan hommaa. Mutta jos kukaan ei suostu sitä tekemään, vaan ryhmät pyörisi pelkillä lasten hoitajilla, silloin rikotaan lakia

Esiopetusta ei voi antaa kuka tahansa.