Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19680)
Vierailija kirjoitti:
Hyi kun ahdistaa koko työ. Onneksi nyt 60% työaika. Mistä sitä saisi muuta työtä?
Eläke?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi kun ahdistaa koko työ. Onneksi nyt 60% työaika. Mistä sitä saisi muuta työtä?
Eläke?
Ei taida alle nelikymppisenä eläkkeelle päästä. Kyllä minulla olisi työelämään paljonkin annettavaa, kunhan työ olisi edes jollain tapaa mielekästä. Hallitus vei aikuisopiskelutuenkin, eikä näillä päikkytätipalkoilla paljoa säästöön saa. Vähän umpikuja nyt. Velaksi pitäisi opiskella alaa joka työllistäisi (kuten vaka!), jotta olisi jotain järkeäkin ottaa velkaa. Mutta millä alalla on töitä? Ja vielä sellainen joka sopisi itselle. Hoitotyö on poissuljettu.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle vastaan, että virallisesti vakasta annetaan hyvä kuva laadukkaana varhaiskasvatuksena. Totuus on muuta, mutta kriittiset pyritään vaientamaan.
Lue tästä ketjusta näitten eri ammattiryhmien keskinäisestä valtataistelusta ja kuvittele, mitä se vaikuttaa yhteistyöhön päiväkodissa.
Moni korkeakoulutettu ajaa lähinnä omaa uraansa ja on huolissaan palkkakehityksestään. Mitään positiivista vaikutusta heillä ei päiväkodin ongelmiin ole.
Jotkut ovat täysin tutkintojensa lumoissa ja maalailevat pilviä hipovia kuvitelmia varhaiskasvatuksesta. Kuinka siellä eri ammattiryhmät hoitavat varhaiskasvatuksen eri osa-alueita.
Totuus on, että lapset ovat kuin valtava karjalauma ja henkilökuntaa on liian vähän. Moni korkeakoulutettu ajaa lähinnä omaa uraansa ja on huolissaan palkkakehityksestään, lasten olot eivät niinkään kiinnosta. Niistä ollaan hiljaa, ettei jouduta itse huonoon valoon johdon silmissä.
Al
Juuri näin! On oltava rehellinen ja kerrottava totuus konkreettisin ilmauksin eikä ympäripyörein, täysin tulkinnanvaraisin mielikuvamaalailuin suuntaan tai toiseen.
Huomauttaisin, että karjankasvatusta ei ole asiallista käyttää vertailukohtana, sillä eu-tasoltakin tulee ohjeet esim. hevoseläinten sosiaalisten kontaktien laadusta ja eläinten oloja arvioidaan säännöllisesti tarkastajien toimesta.
Suomalaisissa päuväkodeissa ja kouluissa on luovuttu ulkopuolisista tarkastajista, suunnilleen vakan tulon aikaan. Tämä on huono juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään mitään positiivista sanottavaa työstään? Mitään hyvää? Itse mietin lastenhoitajan työtä.
Stressin hallinta, alimitoitus, deadlinet, työkaveri sairaslomalla, liian suuret vaatimukset työhön ja työaikaan nähden... Nämä kaikki on tuttua ennestään työelämästä.
Joten mietin onko päiväkotimaailma nyt oikeesti jotenkin erityisen poikkeavaa? Ihan oikeasti siis mietin, oppisopimuspaikan kautta.
Kiitos jos joku jaksaa vastata.
Työn hyviä puolia:
Helposti voi syödä ruokaa ilmaiseksi ja viedä sitä kotiin.
Lomat on ihan kivan mittaiset kun on se 15 vuotta täynnä.
Ammatin hyviä puolia onkin sitten hankala löytää. En keksi yhtään.
Kannattaa vaihtaa alaa.
Ei kannata.
Millä fiiliksin uuteen työviikkoon? Itseä ahdistaa ihan fyysisesti. Tiedän: pitäisi vaihtaa alaa, mutta kun ei opettajan koulutuksella muuta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään mitään positiivista sanottavaa työstään? Mitään hyvää? Itse mietin lastenhoitajan työtä.
Stressin hallinta, alimitoitus, deadlinet, työkaveri sairaslomalla, liian suuret vaatimukset työhön ja työaikaan nähden... Nämä kaikki on tuttua ennestään työelämästä.
Joten mietin onko päiväkotimaailma nyt oikeesti jotenkin erityisen poikkeavaa? Ihan oikeasti siis mietin, oppisopimuspaikan kautta.
Kiitos jos joku jaksaa vastata.
Työn hyviä puolia:
Helposti voi syödä ruokaa ilmaiseksi ja viedä sitä kotiin.
Lomat on ihan kivan mittaiset kun on se 15 vuotta täynnä.
Ammatin hyviä puolia onkin sitten hankala löytää. En keksi yhtään.
Kyllä kannattaa, olet ilonpilaaja työpaikallasi😠
Vierailija kirjoitti:
Millä fiiliksin uuteen työviikkoon? Itseä ahdistaa ihan fyysisesti. Tiedän: pitäisi vaihtaa alaa, mutta kun ei opettajan koulutuksella muuta tehdä.
Nyt mars työterveyteen ja sairauslomalle, et ole työkykyinen!
Päiväkotityö on muuttunut ahdistavaksi pedagogiikkahössötykseksi mitä ei voi toteuttaa ilman laminointikonetta ja toistensa kyttäämistä.
Luodaan keinotekoisia hierarkioita opettaja-hoitaja-avustaja ja me- henki loistaa poissa-olollaan.
Lapset siinä jaloissa, tarvitsevina, aikuisten huolenpidosta riippuvaisina. Raasut.
Väsyneet stressaantuneet toislleen tiuskivat työntekijät joilta vaaditaan jatkuvasti lisää sitä lisää tätä tehkää tuota ..
Meidän yksiköstä lähdössä taas 2 mainiota tyyppiä ensi vuoden alusta ... no tilalle varmaan työsarkaan sitoutuneita tulijoita pilvin pimein tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Millä fiiliksin uuteen työviikkoon? Itseä ahdistaa ihan fyysisesti. Tiedän: pitäisi vaihtaa alaa, mutta kun ei opettajan koulutuksella muuta tehdä.
Minua myös. Miten sinun ahdistus ilmenee? Minua alkaa yhtäkkiä oksettamaan. Saatan yökkiä suppea vessassa. Keho tärisee toisinaan. Ihan vainoharhaisia pelkoja, ehdinkö ajoissa töihin? Teenkö jonkun virheen? Entä jos hyvää tarkoittava sanani tai eleeni tulkitaan väärin? Pari viikkoa sitten eteisessä oli kamala lapsihärdelli. Pari ryhmää samaan aikaan. Puettiin liivejä ja etsittiin saappaita. Yritin pysyä rauhallisena. Muutaman päivän kuluttua kollega kiljui minulle raivoissaan" Säkin Eeva näit että mä olin yksin lasten kanssa eteisessä, sä näit ja hyvin tiesit, silti sä et vaivautunut auttamaan mua" Kuuntelin kauhuissani, mun olisi pitänyt toimia jollain järkevällä tavalla eli osata toimia yhteisvastuullisesti, mutta mä en tajunnut! Näitä vastaavia tilanteita alkaa olla varmaan muillakin? Tuntuu että jos kumartaa yhteen suuntaan niin pyllistää toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä fiiliksin uuteen työviikkoon? Itseä ahdistaa ihan fyysisesti. Tiedän: pitäisi vaihtaa alaa, mutta kun ei opettajan koulutuksella muuta tehdä.
Nyt mars työterveyteen ja sairauslomalle, et ole työkykyinen!
Ahdistus tms. ei oikeuta palkalliseen sairauslomaan. Rahattomuus ei varmasti lisää hyvinvointia. Sad but true.
Kertokaa nyt missä tälläsiä päiväkoteja on? Itse olen keskisuuressa kaupungissa, tunnen paljon työntekijöitä muista yksiköistä, eikä meillä tuollaista ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä fiiliksin uuteen työviikkoon? Itseä ahdistaa ihan fyysisesti. Tiedän: pitäisi vaihtaa alaa, mutta kun ei opettajan koulutuksella muuta tehdä.
Minua myös. Miten sinun ahdistus ilmenee? Minua alkaa yhtäkkiä oksettamaan. Saatan yökkiä suppea vessassa. Keho tärisee toisinaan. Ihan vainoharhaisia pelkoja, ehdinkö ajoissa töihin? Teenkö jonkun virheen? Entä jos hyvää tarkoittava sanani tai eleeni tulkitaan väärin? Pari viikkoa sitten eteisessä oli kamala lapsihärdelli. Pari ryhmää samaan aikaan. Puettiin liivejä ja etsittiin saappaita. Yritin pysyä rauhallisena. Muutaman päivän kuluttua kollega kiljui minulle raivoissaan" Säkin Eeva näit että mä olin yksin lasten kanssa eteisessä, sä näit ja hyvin tiesit, silti sä et vaivautunut auttamaan mua" Kuuntelin kauhuissani, mun olisi pitänyt toimia jollain järkevällä tavalla eli osata toimia yhteisvastuullisesti, mutta
Oksettaa joo. Pala kurkussa, pipo hyvin kireällä. Unettomuuskin hiukan vaivaa Toimintakyky on vielä säilynyt kohtuullisena.
Jaa, mitä teidän päiväkodissa laminoidaan, kun laminointi on noin suuressa roolissa? En ole tänä vuonna laminoinut mitään, lokerokuvatkin on laminoitu viime vuosikymmenellä, siinä ovat siistinä pysyneet.
Päiväkoti oli kyllä traumaattinen paikka lapsena. Vihaisia ja tiukkoja tätejä alistamassa.
Vierailija kirjoitti:
Millä fiiliksin uuteen työviikkoon? Itseä ahdistaa ihan fyysisesti. Tiedän: pitäisi vaihtaa alaa, mutta kun ei opettajan koulutuksella muuta tehdä.
Hae maisterihakuun johonkin vai voiko ?
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt missä tälläsiä päiväkoteja on? Itse olen keskisuuressa kaupungissa, tunnen paljon työntekijöitä muista yksiköistä, eikä meillä tuollaista ole.
Mihin tarvit sitä tietoa? Ajattelitko hakea töihin niihin? Huonot paikat tunnistaa yleensä siitä, että työntekijöiden vaihtuvuus on suurta.
Sinunko mielestä työkavereita ja heidän koulutusta saa moittia jos itsellä on pieni palkka?
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti oli kyllä traumaattinen paikka lapsena. Vihaisia ja tiukkoja tätejä alistamassa.
Ei sitä saa kertoa, ei edes vapaalla keskustelupalstalla. Vaanivat tädit poistattavat viestisi, jos mielipiteesi tai kokemuksesi ärsyttävät heitä.
Ei se silti totuutta poista.
Tsemppiä sulle!
En ymmärrä tätä ajattelua, että jos joku ei ole itse törmännyt johonkin ilmiöön tai ei tunne henkilökohtaisesti ketään, joka olisi, seuraa päätelmä, ettei tätä ilmiötä ole olemassa.
Samalla tavoin voitaisiin putsata rikostilastot. Jos minua tai tuntemiani ihmisiä ei ole kukaan pahoinpidellyt tai raiskannut, sellaista ei tapahdu, vaan niin väittävien on katsottava peiliin. Tapot ja murhatkaan ei ole kohdannut lähipiiriä, joten en usko niitä tapahtuvan.
Oli aika, jolloin suomalaiset tunnettiin rehellisyydestään.
Oletko töissä päiväkodissa? Ja mikä ihmeen joukkopako?