Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni vanhempien tyytyväisyys kertoo paikan tason. Palaute on siksi hyvin tärkeää. Palaute siitä, miten tyytyväinen on sen oman lapsensa huolenpitoon arjessa ja kuinka se lapsi kokee varhaiskasvatusympäristön ja paikkansa ryhmässä, sekä opettajat ja hoitajat siinä ympärillä.

Vaihdettuani terveeseen työympäristöön ja aidosti tasokkaaseen päiväkotiin, oli mahtavaa kun ensikerran vanhemmat suoraan kasvotusten kiittivät lapsensa hyvästä hoidosta päivän aikana ja kertoivat kuinka lapsi tulee iloisena päiväkotiin. Melkein itku pääsi liikutuksesta kun tuli niin hyvä mieli, vuosia kun oli saanut osakseen pelkkää taitavasti piilotettua ilkeilyä ja aliarvioimista juurikin lähiesimiehen taholta.

Vaihtakaa jos mahdollista huono työpaikka inhimilliseen missä teidän osaamista arvostetaan. Sellaisia on ja sielläkin tarvitaan teitä. Tervehenkisessä työryhmässä työ maistuu ja sujuu.

Se tunne kun tuntee jälleen tekeväns

Mikä pk?

Vierailija kirjoitti:

Miltäs maistuu syyskausi näin marraskuun loppupuolella?

 

V Ä S Y T T Ä Ä 😩😵.

En ole tänäänkään tehnyt työpäiväni jälkeen yhtään mitään muuta kuin ruoan ja laittanut pyykit, en jaksa. Ja tätä on elämä ollut jo vuosia, äärimmäisen harvoin jaksan yhtikäs mitään työpäivän jälkeen eikä viikonloputkaaan mitään rientoilua ole, ehei, nukun 9-10h/yö+päiväunet ja sitten onkin jo ja taas ma-aamu.

Teillä sentään maksetaan ylitöistä. Miehen duunissa ei makseta edes sunnuntaityöstä ja on usein töissä jopa 12 tuntia, viikosta toiseen. Ylityöt vähennetään kirjaamalla lyhyempää työaikaa. Annetaan säännöllisesti varoituksia ja uhataan potkuilla, alalla ei ole työvoimapulaa. 

Hoitoalalla on asiat hyvin ja noudatetaan lakia.

Monessa työpaikassa on asiat huonosti

Kyllä (vielä alalla olevat ammattitaitoiset) lastenhoitajat ja opettajat antavat itsestään kaiken työpaikoilleen. He ottavat kohtuuttoman vastuun joka ikinen arkipäivä suuresta lapsilaumasta ja välittävät aidosti työstään. Sitten työpäivän jälkeen he raahautuvat omaan kotiin. Työ vie kaiken energian useimmilta, nähty on. Olosuhteet ovat muuttuneet todella kuormittaviksi ja työkaveriksi heille voi sattua melkein kuka vain vailla mainittavampaa vaka-työhistoriaa.

Eivät he jaksa töiden jälkeen tavata ketään. Eivät harrastaa mitään. Kaupan kautta kai kotiin, ruoanlaittoa ja nukkumaan, ellei keskellä yötä stressi herätä heitä valvomaan ja murehtimaan kuinka taas jaksaa nousta seuraavaan päivään...

Nämä ovat kunnon naisia joista useimmat tekevät parhaansa jaksaakseen olla hyviä lapsille, arvostan heitä mutta myös tunnen myötätuntoa heitä kohtaan syystä, että nykypäiväkodit eivät välttämättä kaikki ole aina inhimillisiä paikkoja työntekijöille saati hoitolapsille.

Mites joululomanne on käynyt, onko tietoa?

Tekevät tosi arvokasta työtä ja sitä ei kunnioiteta.

Vierailija kirjoitti:

Mites joululomanne on käynyt, onko tietoa?

Odotellaan tietoa itse kunkin lomasta. 

Vierailija kirjoitti:

Turha napina pois. Tehkää työnne ensisijaisesti suurella ammattotaidolla, sitten suurella sydämellä ja työn ilolla. Työ varhaiskasvatuksessa on juuri sellaista miten sen hoidatte, millaiseksi itse teette päivänne.

Mahdollisiin pieniin haasteisiin saatte tukea johtajalta: hän järjestää asiat, joihin ette ammattitaidollanne osaa vaikuttaa. Vai onko sellaisia asioita, joita taitava ammattilainen ei voi hoitaa? No ei ole. Nauttikaa tästä mahtavasta työstä!

Oiskin vaan pieniä haasteita. Ammattilainenkaan ei kloonaa itseään kun alle 3v on 19 ja aikuisia 3. Nautinto hyvin kaukana vaikka mitä tekis. Kuinka monesti toivoo että olisi mustekala monine käsineen ja pari lisäjalkaakaan ei olisi pahitteeksi.Kaikki talot eivät toimi samanlaisilla resursseilla eikä ole mistä ottaa.

Tätä ketjua kun lukee, niin ei tarvi ihmetellä, että ihmiset haluaa vaihtaa alaa ja itse kuulun vaihtajiin! Ei ole ikävä vakaa, kun on päässyt pois!

--

Tekevät tosi arvokasta työtä ja sitä ei kunnioiteta.

Juuri näin ! He kasvattavat ja pitävät huolta ihmisten lapsista oman jaksamisensa, monet jopa terveytensä kustannuksella venyen ja joustaen. Ja koko ajan joku vaatimassa tee lisää, enemmän, paremmin, pienemmillä resursseilla,  heidän niskassa.

Kyllä ihmtellä täytyy että miten he jaksavat omaa perhettä kaiken höykkyytyksen jälkeen?

 

Mites tiimin toiminta vaikuttaa jaksamiseen?

Olen vasta aloitteleva alalla ja tuntuu että teen niin nopeasti ja ahkerasti pienten puolella kuin vaan tehtävää eteen ilmaantuu. Pyrin olemaan oma-aloitteinen tehtäviin heti tarttuen.

Miksi välillä herää tunne niinkuin joku muu tässä vapaamatkustaisi vai pitäisikö olla ymmärrystä jo kauemmin alalla olleille väsyneemmille työntekijöille? Vai pitääkö oikeasti opetella hidastamaan esim pienten puolella käsienpesu avussa, pukemisissa, vaipan vaihdoissa. Kun yhtäkkiä huomaa päivittäin, että toinen kollega pukenut vasta yhden lapsen ja itse jo 4 ulkoilua varten. Kyse saman ollut vieläpä niin ettei tämä yksi puettava iältään nuorempi kuin omatkaan puettavat tai mitenkään erityislapsi.

Kuinka paljon vaikuttaa teidän mielestä tiimin toimivuuteen, kuinka pätevä lahjakas lastentarhaopettaja on? Onko hänellä uusia ideoita tai onko musikaalinen..

Toki uuden alalle tulevan täytyy osoittaa kunnioitusta muita kauemmin alalla olleita kohtaan sillätavoin alkuun ehkä enemmän, ettei heti tee voimakkaita päätelmiä suuntaan tai toiseen. Tämä vaan tuntuu tällähetkellä askarruttavan suuresti minua ja jopa jaksamista alalla

Olen nyt siinä pisteessä, että vain itkettää. Pari viikkoa sitten itkin vasta työpäivän jälkeen autossa, kaupassa, kotona. Nyt itken jo työpäivän aikana töissä. Olen niin väsynyt, en jaksa tätä enää. Tiedän, että ainoa vaihtoehto on hakea sairauslomaa. Olisi pitänyt tehdä se jo ajat sitten.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt siinä pisteessä, että vain itkettää. Pari viikkoa sitten itkin vasta työpäivän jälkeen autossa, kaupassa, kotona. Nyt itken jo työpäivän aikana töissä. Olen niin väsynyt, en jaksa tätä enää. Tiedän, että ainoa vaihtoehto on hakea sairauslomaa. Olisi pitänyt tehdä se jo ajat sitten.

Samat ajatukset ja tunnelmat minulla. Et ole yksin.

Vierailija kirjoitti:

Mites joululomanne on käynyt, onko tietoa?

Hyvin kävi, tänään saatiin lomatoiveidemme "tulokset" ja itse lomailen 20.12-6.1 🤪😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt siinä pisteessä, että vain itkettää. Pari viikkoa sitten itkin vasta työpäivän jälkeen autossa, kaupassa, kotona. Nyt itken jo työpäivän aikana töissä. Olen niin väsynyt, en jaksa tätä enää. Tiedän, että ainoa vaihtoehto on hakea sairauslomaa. Olisi pitänyt tehdä se jo ajat sitten.

Samat ajatukset ja tunnelmat minulla. Et ole yksin.

Ei hyvänen aika. Itkevät kuin pikkulapset.

Vierailija kirjoitti:

Samat ajatukset ja tunnelmat minulla. Et ole yksin.

Ei hyvänen aika. Itkevät kuin pikkulapset.

Toivottavasti et koskaan sairastu työuupumuksen, vaan porskutat tällä "empaattisella" asenteellasi työelämän myrskyissä. Voi olla, että joskus olet tilanteessa että ymmärrät mitä totaalinen väsymys töihin merkitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites joululomanne on käynyt, onko tietoa?

Odotellaan tietoa itse kunkin lomasta. 

Selvisikö lomat?

Kvtes:sin mukaan loma tulisi saattaa työntekijän tietoon 4vkoa ennen sen alkamista, vain poikkeustapauksissa viimeistään 2vkoa ennen. Ja sellaista poikkeustapausta ei vakassa ole, koska vanhempien on jo pitänyt palauttaa lomakyselyt.

.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites joululomanne on käynyt, onko tietoa?

Odotellaan tietoa itse kunkin lomasta. 

Selvisikö lomat?

Kvtes:sin mukaan loma tulisi saattaa työntekijän tietoon 4vkoa ennen sen alkamista, vain poikkeustapauksissa viimeistään 2vkoa ennen. Ja sellaista poikkeustapausta ei vakassa ole, koska vanhempien on jo pitänyt palauttaa lomakyselyt.

Ei ole selvinnyt meillä