Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19756)
Vierailija kirjoitti:
Meillä johtaja on irtaantunut rajusti tästä meidän työstä. Kun hän huomaa, että homma alkaa lipsua on alkanut ihan järjetön valitus joka ikisestä asiasta... Joka päivä entistä p...kempi olo, enkö taaskaan tehnyt oikein ym...
Niinpä. Paskat johtajat ovat aivan jokaisella ammattialalla se pahin syöpä mikä estää työpaikkaa menestymästä.
Esihenkilö on aina avain paikan menestykseen tai vääjäämättömään katastrofiin. Hyviä johtajia on paljon, mutta ne
kaikista karmeimmat johtajat heijastavat oman pahan olonsa suoraan henkilökuntaan. Henkilökuntahan ei heti pakoon pääse, eli ahdistuksen iskiessä kipitetään jokaiselle tielle osuvalle sitten raakkumaan ja huutamaan ja vaatimaan ja valittamaan tehkää tämä-tämä-tämä!! Ja vielä tämä-tämä-tämä!!Heti!
Maaninen kiilto silmissä kipitetään topakan näköisenä sieltä toimistosta päätteen äärestä puuhakkaina ja äänekkäinä ulos ja aletaan käskyttämään työntekijöitä tylyttäen, valittamaan jopa raakkumaan muiden ihmisten aikana totaali uupuneille työntekijöille tyyliin : perse ylös penkistä! Kaikki seis : kuunnelkaa mua!!!
Valitaan syntipukki työryhmästä jota juoksutetaan "puhuttelussa" toimistossa, impulsiivisesti milloin mistäkin älyttömyydestä. Ilman ennakko-varoitusta että työntekijä saisi paikalle esim työsuojeluvaltuutetun pitämään puoliaan. Näissä tilanteissa "todistajiksi" komennetaan se esimiehen pahin pepunnuolija siihen viereen istumaan, tämä tarvittaessa todistaa ettei hänen mielestään mitään asiatonta sanottu tai tapahtunut. Ihan siltä varalta jos syntipukki tajuaa että johtaja-asemassa oleva henkilö käyttää asemaansa väärin.
Yleensä syntipukiksi valikoituu joku fiksu joka jaksaa vielä välittää työstään ja haluaa parantaa olosuhteita ja on erehtynyt tämän ilmaisemaan.
Fiksuista paska johtaja haluaa eroon epätoivoisesti. Yleensä he pikkuhiljaa haihtuvatkin yksi kerrallaan huomatessaan kupletin juonen.
Eli työkulttuurin missä paskajohtaja suosii kilttejä piikatyttöjä, niitä joita löytyy hiljaa itkeskelmästä vessasta ja jotka nielee kaiken kohtelun mukisematta ja ylirasittuneina purkavat turhautumansa sitten kettuilemalla lähimmälle työkaverilleen tai ilkeilemällä selän takana, kun sille paskajohtajalle ei ole sisua mielipidettään ilmaista. Paha olo ja epäreiluus valuu alaspäin.
Ennen pitkään räikeän epäasiallinen käytös omaa henkilökuntaa kohtaan kuitenkin johtaa siihen, että karseimmille johtajille jää ne ammattitaidottomimmat ja epäluotettavimmat alaiset, ne jotka ei muualle pääse,joiden käytöstä ei muualla suvaita ja jotka ei missään pysy ja joiden hommat sujuu vähän sinnepäin fiiliksen mukaan.
LOPPUTULOS:
Työn kuormitus ja riskit kasvavat ja sairauslomat sekä irtisanomiset alkavat olla arkipäivää, eikä rekryyn tule kuin työkkäristä pakotetut aivan eri alalla työuransa tehneet tai puolikuntoiset.
Onko teille hoiva-alan ihmisille, jotka ihmettelevät lasten hoitoontuomista tullut sellainen mieleen, että kaikki eivät nauti lasten hoitamisesta? Ja että heillä silti on paikkansa yhteiskunnassa esim. rakentajina, suunnittelijoina, johtajina tai vaikka tutkijoina. Ja että on yhteiskunnan etu, että heidänkin kaltaisiaan tulee lisää, eivätkä vain hoivaajien geenit lisäänny. Teidän hoivaajien tehtävä on sitten hoitaa niitä lapsia niin paljon kuin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Onko teille hoiva-alan ihmisille, jotka ihmettelevät lasten hoitoontuomista tullut sellainen mieleen, että kaikki eivät nauti lasten hoitamisesta? Ja että heillä silti on paikkansa yhteiskunnassa esim. rakentajina, suunnittelijoina, johtajina tai vaikka tutkijoina. Ja että on yhteiskunnan etu, että heidänkin kaltaisiaan tulee lisää, eivätkä vain hoivaajien geenit lisäänny. Teidän hoivaajien tehtävä on sitten hoitaa niitä lapsia niin paljon kuin mahdollista.
-
En nyt täysin ymmärtänyt mitä ajoit takaa.Yhtä hyvin voi kysyä Sinulta, että onko juolahtanut mieleen, että "Teidän hoivaajien tehtävä" saattaa olla himpun verran haastavampaa hoitaa vaikkapa esim noita mainitsemasi ammattiryhmän henkilöiden lapsia jotka, henkilöiden kuten painotit, eivät nauti omien lapsiensa hoitamisesta.
Kun lapsella on emotionaalinen vaje niin se on traagista koska hoivaajatkin ovat ihan ammattinaan ja palkkatyönään niitä hoivaajia, eivätkä voi mitenkään korvata lapselle sen vanhemman kiintymystå, joka ei siitä oman lapsen seurasta nauti. Emme voi koskaan korvata omaa vanhempaa vaikka ,kuten kehotit, "hoivaatte niitä lapsia niin paljon kuin mahdollista".
Toki jokainen ammatti on tärkeä ja vaatii osaajansa.
Ahdistaa suunnattomasti ajatella seuraavia viikkoja töissä ennen lomaa, sää vielä lisää ahdistusta, koska luvattu +25 / +30 asteen kuumuutta ja ulkonahan sitä pitkälti ollaan, sisätilatkin tukalia, kun ei päiväkodeissa ilmastointeihin ole satsattu. Ihan varmasti tulee fyysisiäkin oireita nyt alkavalla työviikolla, vaatteetkaan ei voi/saa ihan pikkuisia olla ja tosiaan tuntikaupalla ulkona kuumuudessa 🤮🥵😭
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa suunnattomasti ajatella seuraavia viikkoja töissä ennen lomaa, sää vielä lisää ahdistusta, koska luvattu +25 / +30 asteen kuumuutta ja ulkonahan sitä pitkälti ollaan, sisätilatkin tukalia, kun ei päiväkodeissa ilmastointeihin ole satsattu. Ihan varmasti tulee fyysisiäkin oireita nyt alkavalla työviikolla, vaatteetkaan ei voi/saa ihan pikkuisia olla ja tosiaan tuntikaupalla ulkona kuumuudessa 🤮🥵😭
Montako viikkoa vielä edessä? Itse pohdin näitä samoja asioita. Kovin lyhyitä shortseja ei voi käyttää eikä paljastavaa vaatetusta... Hiotaan ulkona tunti kaupalla...
Minulla vielä 3 viikkoa jäljellä, yhteensä 14 päivää. Sitten alkaa 4 viikon loma ja siihen päälle opintovapaa. Syksy tuo mukanaan uutta... Viimeinkin. Vähän harmittaa, että tuli otettua loma vasta heinäkuun puolivälistä, kun nyt sitä olisi kyllä kaivannut ja paljon...
Sain paniikkikohtauksen kun mietin vapaiden jälkeen töihin paluuta. Ei taida tämä uupumus helpottaa muuta kun irtisanoutumalla. Onko tämä enää tervettäkään.
Vierailija kirjoitti:
Onko teille hoiva-alan ihmisille, jotka ihmettelevät lasten hoitoontuomista tullut sellainen mieleen, että kaikki eivät nauti lasten hoitamisesta? Ja että heillä silti on paikkansa yhteiskunnassa esim. rakentajina, suunnittelijoina, johtajina tai vaikka tutkijoina. Ja että on yhteiskunnan etu, että heidänkin kaltaisiaan tulee lisää, eivätkä vain hoivaajien geenit lisäänny. Teidän hoivaajien tehtävä on sitten hoitaa niitä lapsia niin paljon kuin mahdollista.
Ei pidä tehdä lapsia, jos ei nauti lasten hoitamisesta. Ei niistä traumatisoituneista lapsista mitään johtajia tule.
Vierailija kirjoitti:
Onko teille hoiva-alan ihmisille, jotka ihmettelevät lasten hoitoontuomista tullut sellainen mieleen, että kaikki eivät nauti lasten hoitamisesta? Ja että heillä silti on paikkansa yhteiskunnassa esim. rakentajina, suunnittelijoina, johtajina tai vaikka tutkijoina. Ja että on yhteiskunnan etu, että heidänkin kaltaisiaan tulee lisää, eivätkä vain hoivaajien geenit lisäänny. Teidän hoivaajien tehtävä on sitten hoitaa niitä lapsia niin paljon kuin mahdollista.
Mulla oli juuri tällaiset vanhemmat, jotka eivät tykänneet lastenhoidosta ja voin sanoa, ettei mikään korvaa vanhempien rakkautta ja huolenpitoa. Tämä on vaikuttanut suuresti mm. itsetuntooni. Kyllä lapsikin sen tajuaa, ettei päiväkodin työntekijät rakasta hoidettaviaan. Jos kotonakaan ei juuri rakkautta saa niin siinä on lapsi aika hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teille hoiva-alan ihmisille, jotka ihmettelevät lasten hoitoontuomista tullut sellainen mieleen, että kaikki eivät nauti lasten hoitamisesta? Ja että heillä silti on paikkansa yhteiskunnassa esim. rakentajina, suunnittelijoina, johtajina tai vaikka tutkijoina. Ja että on yhteiskunnan etu, että heidänkin kaltaisiaan tulee lisää, eivätkä vain hoivaajien geenit lisäänny. Teidän hoivaajien tehtävä on sitten hoitaa niitä lapsia niin paljon kuin mahdollista.
Ei pidä tehdä lapsia, jos ei nauti lasten hoitamisesta. Ei niistä traumatisoituneista lapsista mitään johtajia tule.
Harva tuntemani nainen ja vielä harvempi mies on erityisesti nauttinut lastensa hoitamisesta, mutta ihan ansiokkaasti lapsensa ovat kasvattaneet.
Miettikää nyt mitä kirjoitatte. Jos ei ole varaa ostaa lapselle yksityistä hoitajaa ja ponia ei pidä tehdä lapsia. Jos ei pysty sparraamaan lastaan huippuyliopistoon ei pidä tehdä lapsia. Jos ei pysty takaamaan lapselle kaunista ulkonäköä tai hyvää kilpaurheilumenestystä ei pidä tehdä lapsia.
Tai no miksi edes yritän, tällaisessa ketjussa...
Vierailija kirjoitti:
Sain paniikkikohtauksen kun mietin vapaiden jälkeen töihin paluuta. Ei taida tämä uupumus helpottaa muuta kun irtisanoutumalla. Onko tämä enää tervettäkään.
Ei ole tervettä ... Harkitse vakavasti menoa työterveyteen..
Itse keikun jaksamisen rajoilla myös. Joka su ilta alkaa Kamala päänsärky ja huono olo. Maanantaiaamuna ahdistus on huipussaan.
Mä kun luulin, että moni on jo juhannuksesta lomalla, mut ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teille hoiva-alan ihmisille, jotka ihmettelevät lasten hoitoontuomista tullut sellainen mieleen, että kaikki eivät nauti lasten hoitamisesta? Ja että heillä silti on paikkansa yhteiskunnassa esim. rakentajina, suunnittelijoina, johtajina tai vaikka tutkijoina. Ja että on yhteiskunnan etu, että heidänkin kaltaisiaan tulee lisää, eivätkä vain hoivaajien geenit lisäänny. Teidän hoivaajien tehtävä on sitten hoitaa niitä lapsia niin paljon kuin mahdollista.
Ei pidä tehdä lapsia, jos ei nauti lasten hoitamisesta. Ei niistä traumatisoituneista lapsista mitään johtajia tule.
Harva tuntemani nainen ja vielä harvempi mies on erityisesti nauttinut lastensa hoitamisesta, mutta ihan ansiokkaasti lapsensa ovat kasvattaneet.
Miettikää nyt mitä kirjoitatte. Jos ei ole varaa ostaa lapselle yksityistä
Jos et koskaan nauti oman lastesi seurasta, silloin ei yksinkertaisesti pidä niitä hommata. Kaikille se tuottaa joskus haasteita, mutta kyllä pitäisi suurimmaksi osaksi olla mukavaa. Lapsi aistii, jos vanhemmat eivät pidä hänestä. Moni lapsi on kasvanut ihan kunnialliseksi kansalaiseksi huonojenkin vanhempien hoivissa, minä mukaan lukien, mutta sehän ei ole vanhempien ansiota ollenkaan.
"Koskaan nauti lastensa seurasta" ei ole sama kuin "Ei nauti pikkulasten hoitamisesta niin paljon että jättäisi viemättä lapset tarhaan."
Huomaa kyllä ketjuun kirjoittaneiden ajattelun tasosta miksi olette kuseneet työmarkkina-asemanne niin pahasti. Ja miksi sympatiaa ei ylettömiin heru.
Vierailija kirjoitti:
"Koskaan nauti lastensa seurasta" ei ole sama kuin "Ei nauti pikkulasten hoitamisesta niin paljon että jättäisi viemättä lapset tarhaan."
Huomaa kyllä ketjuun kirjoittaneiden ajattelun tasosta miksi olette kuseneet työmarkkina-asemanne niin pahasti. Ja miksi sympatiaa ei ylettömiin heru.
Ei heru sympatiaa huonoilla vanhemmille. Miksi tekee lapsia, jos ei niistä jaksa huolehtia? Eihän lemmikkiäkään saa hankkia, jos sitä ei jaksa hoitaa.
Vaka-mammojen pitäisi hommata toinenkin työ, vastapainoksi sille pihalla seisoskelulle, sisällä istuskelulle ja kaappien järjestelylle.
Saisitte vähän lisätäytettä leivänpäälle ja kuntokin kohenisi. Win win -tilanne siis. Vähän raskaampi työ rinnalle tuomaan suhteellisuudentajua. Uuteen kauteen uudella ilmeellä!
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6847142
Syksyllä tulee taas uusi kasa opiskelijoita harjoittelemaan ilmaiseksi, joten eiköhän ilman sijaisiakin selvitä.
Tänään ollut vähän haikea olo. Tällä viikolla loppuu toimintakausi. Meitä lähtee 3 hoitajaa uusiin päiväkoteihin. Talo on tyhjempi ja osa hlökunnasta jo poissa. Mulla oli niin sydämellinen ja tunnollinen työpari. Olo tuntui tyhjältä ilman hänen läsnäoloaan. Toisaalta myös helpottunut olo, mutta olen ollut hämmästynyt tästä haikeudesta.
Kaduttaisi minuakin, ei se korvaus ikinä vapaa-aikaa voita ja lomarahathan on myös extraa. Itselläni vielä 8 työpäivää ja niidenkin jaksamisessa oikeasti tekemistä, olen aivan naatti.