Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Kun tänään on 30.1.24 ja jaengi huutaa, että huomenna lakkoillaan ja ollaan kiinni, niin mun kalenterissa huominen on 31.1.24 ja lakkopäivät on 1.2 ja 2.2..

Tampereellako nuo päivät? 

Vierailija kirjoitti:

En enää jaksa. Meillä koko ajan mennään vajaalla. Huomenna vakituisia pois 2 ja sijaiseksi otetaan puoli päiväinen... Kiinnostaa taas työt

Miten saitte puolipäiväisen, onko Seurelta? 

Vierailija kirjoitti:

Maksaako JHL lakkokorvauksen? Entä Super? 

Tietysti maksaa, ainakin JHL.

Sinun tulee vain olla liiton jäsen ja jäsenmaksu(t) maksettuna, se on JHL:llä kaikkein pienin eli vain 1%.

Toissavuonna oli lakko liittyen päättyvään työehtosopimukseen ja sama juttu silloin.

Vierailija kirjoitti:

Huomenna on siis lakossa pk-seudun päiväkoteja. 

Me olemme lakossa 31.1-1.2 eli 2pv.

Mitä kuuluu lakkoaamuunne, kollegat?

Ihanaa olla vaan, ja vain olla😍

"On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa", valtiovarainministeri jatkaa.

Kataisen lausahduksesta huolimatta keskustelupalstoilla arvioitiin Suomen riskejä ja päädyttiin kymmenien miljardien summiin. Taloussanomissa Jan Hurrri julkaisi 5.10.2011 kirjoituksen, jossa arvioi Suomen piikissä olevan jo 30 miljardin kriisivastuut. Helsingin Sanomat sai omassa laskelmassaan Suomen euroriskien ylärajaksi 50 miljardia.

Pian tämän jälkeen alettiin kehittää pysyvää vakausmekanismia. Koko tämän prosessin aikana ei nostettu esiin sitä, että tällainen toiminta oli nimenomaan kielletty EU:n perussopimuksissa. Niissä oli nimenomaisesti kielletty maata ottamasta vastuita toisen puolesta. Tällaisella kiellolla haluttiin jo etukäteen torjua sitä, että joku maa sellaista vaatisi. Mutta tällaisia mekanismeja kehitettiin koko ajan. Ne piti vain perustaa juridisesti EU:n ulkopuolelle, koska ne olivat sopimusten vastaisia."

RENKIEN VALTA, s. 45 https://www.pusa.fi/

Joka toinen päivä on lööpeissä kun suomalaiset ei enää lisäänny. Eikö lasten väheneminen näy päiväkodeissa?

Vierailija kirjoitti:

"On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa", valtiovarainministeri jatkaa.

Kataisen lausahduksesta huolimatta keskustelupalstoilla arvioitiin Suomen riskejä ja päädyttiin kymmenien miljardien summiin. Taloussanomissa Jan Hurrri julkaisi 5.10.2011 kirjoituksen, jossa arvioi Suomen piikissä olevan jo 30 miljardin kriisivastuut. Helsingin Sanomat sai omassa laskelmassaan Suomen euroriskien ylärajaksi 50 miljardia.

Pian tämän jälkeen alettiin kehittää pysyvää vakausmekanismia. Koko tämän prosessin aikana ei nostettu esiin sitä, että tällainen toiminta oli nimenomaan kielletty EU:n perussopimuksissa. Niissä oli nimenomaisesti kielletty maata ottamasta vastuita toisen puolesta. Tällaisella kiellolla haluttiin jo etukäteen torjua sitä,

"9. EMU-PUSKURIT

9.1 Miksi ei käytetty?

Kun Suomi liittyi EMU:uun, menetettiin mahdollisuus tasoittaa suhdannevaihteluita valuuttakurssia muuttamalla. Sen korvaamiseksi kehitettiin ns. EMU-puskurit. Niitä kerättiin työttömyysturvajärjestelmään ja työeläkejärjestelmään miljardikaupalla. Työeläkejärjestelmässä yksinomaan oli EMU-puskureita 4,5 miljardia euroa.

Tällainen ratkaisu merkitsi valtavaa vallan siirtoa Suomen Pankilta ja valtiolta työeläkeyhtiöille ja niitä hallitseville hyvä veli verkostoille. Aikaisemmin valuuttapolitiikasta päättivät Suomen Pankki ja valtio, nyt vastaava suhdeannevallan käyttö oli siirretty hyvä veli verkostolle." s. 49

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa", valtiovarainministeri jatkaa.

Kataisen lausahduksesta huolimatta keskustelupalstoilla arvioitiin Suomen riskejä ja päädyttiin kymmenien miljardien summiin. Taloussanomissa Jan Hurrri julkaisi 5.10.2011 kirjoituksen, jossa arvioi Suomen piikissä olevan jo 30 miljardin kriisivastuut. Helsingin Sanomat sai omassa laskelmassaan Suomen euroriskien ylärajaksi 50 miljardia.

Pian tämän jälkeen alettiin kehittää pysyvää vakausmekanismia. Koko tämän prosessin aikana ei nostettu esiin sitä, että tällainen toiminta oli nimenomaan kielletty EU:n perussopimuksissa. Niissä oli nimenomaisesti kielletty maata ottamasta vastuita toisen puolesta. Tällaise

jatkoa:

"

Pian tulikin esiin tilanne, jossa asiaa piti pohtia. Vuonna 2008 maailmantalous sukelsi ja Suomessakin BKT laski 2009 kaikkiaan 8,5% Kataisen lupauksista huolimatta. Laman lähestyessä Katainen nimittäin lupasi, että lama ei kosketa Suomea.

Miten tällaiseen shokkiin voitaisiin vastata? Ruotsi, joka oli jäänyt EMU:n ulkopuolelle, sopeutui antamalla valuuttansa devalvoitua. Sen seurauksena Ruotsin vienti ei kärsinyt yhtä voimakkaasti kuin Suomessa. Tuontitavaroiden hinta kyllä vastaavasti nousi heikentäen ruotsalaisten elintasoa. Kun kriisin pahin vaihe oli ohi, valuutan annettiin taas vahvistua ja elintaso nousi ennalleen. Valtion ei tarvinnut velkaantua ja itse asiassa Ruotsissa valtion velkaantuminen on pienentynyt, kun se muualla on kasvanut.

Entä mitä tehtiin Suomessa? Ruotsin tapaan valuuttakurssin muutoksilla ei ollut mahdollista sopeutua, koska Suomi oli eurossa. Sen korvikkeeksi oli kehitetty EMU-puskurit. Niiden avulla olisi voitu helpottaa yritysten kilpailukykyä kriisin oloissa. Esimerkiksi alentamalla eläkemaksua olisi nimenomaan helpotettu työllistävien yritysten kykyä ylläpitää kilpailukykyään kriisin oloissa ilman, että olisi tarvinnut heikentää ihmisten ostovoimaa.

Mitä noilla rahoilla olisi saatu aikaan? Oletetaan, että yksityisellä sektorilla yhden työntekijän vuosikustannus on kaikkiaan 40.000 euroa. Silloin 4,5 miljardin euron EMU-puskurit olisivat vastanneet yli 110.000 ihmisen työllistämiseen tarvittavaa kustannusta. Parille vuodelle jaksotettuna se olisi merkinnyt 55.000 kumpanakin vuotena. Sillä olisi ollut vielä se edullinen piirre, että tuki olisi nimenomaan kohdistunut suomalaiseen työhön ja veronmaksajiin.

Mutta mitä tapahtui? EMU-puskurit jätettiin kokonaan käyttämättä. Vuonna 2008 suuret työeläkeyhtiöt keinottelivat itsensä selvitystilaan ja niiden pelastamiseksi piti valtion säätää poikkeuslaki. Siinä työeläkeyhtiöiden taloudellinen tilanne käännettiin kirjanpitotempuilla näyttämään kunnolliselta. Yksi osa tuota prosessia oli se, että EMU-puskurit lainsäädännössä muutamaksi vuodeksi rinnastettiin työeläkeyhtiöiden pääomaan. Niitä ei tietenkään voitu käyttää siihen tarkoitukseen, johon ne oli kerätty, koska ne oli sidottu työeläkeyhtiöiden pelastamiseen." s. 49

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa", valtiovarainministeri jatkaa.

Kataisen lausahduksesta huolimatta keskustelupalstoilla arvioitiin Suomen riskejä ja päädyttiin kymmenien miljardien summiin. Taloussanomissa Jan Hurrri julkaisi 5.10.2011 kirjoituksen, jossa arvioi Suomen piikissä olevan jo 30 miljardin kriisivastuut. Helsingin Sanomat sai omassa laskelmassaan Suomen euroriskien ylärajaksi 50 miljardia.

Pian tämän jälkeen alettiin kehittää pysyvää vakausmekanismia. Koko tämän prosessin aikana ei nostettu esiin sitä, että tällainen toiminta oli nimenomaan kielletty EU:n perussopimuksissa. Niissä oli nimenomaisesti kielletty

korjaus, lainaus on sivulta 48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa", valtiovarainministeri jatkaa.

Kataisen lausahduksesta huolimatta keskustelupalstoilla arvioitiin Suomen riskejä ja päädyttiin kymmenien miljardien summiin. Taloussanomissa Jan Hurrri julkaisi 5.10.2011 kirjoituksen, jossa arvioi Suomen piikissä olevan jo 30 miljardin kriisivastuut. Helsingin Sanomat sai omassa laskelmassaan Suomen euroriskien ylärajaksi 50 miljardia.

Pian tämän jälkeen alettiin kehittää pysyvää vakausmekanismia. Koko tämän prosessin aikana ei nostettu esiin sitä, että tällainen toiminta oli nimenomaan kielletty EU:n perussopimuksissa. Niissä oli nimenomaisesti kielletty

"Siis EMU puskureita ei työeläkejärjestelmän osalta käytetty ollenkaan, vaikka elettiin ankaran laman vuosia. Elvytystoimet toteutettiin ottamalla valtiolle suuret määrät velkaa ja ylläpitämällä valtion velkarahalla taloudellista toimeliaisuutta. Tästä ratkaisumallista voi löytää monia erikoisia piirteitä. Kun valtion velkarahalla rakennettiin esimerkiksi teitä ym. kohteita, niitä toteuttivat usein ulkomaiset rakennusliikkeet.

Ne eivät välttämättä työllistäneet suomalaisia vaan toivat työvoimaa halpatyövoiman maista. Rakennushankkeiden elvytysvaikutuksesta merkittävä osa meni muualle kuin Suomeen. EMU-puskureiden käyttö olisi kasvattanut suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja parantanut elvytysvaikutuksia Suomessa.

Elvytys kohdistui nimenomaan julkisen sektorin tehtäviin. Yleensä esim. EK on julkisesti vastustanut ankarasti tällaista toimintaa, mutta nyt hyvät veljet ovat valmiita jopa ajamaan tällaista. Yksi seuraus tästä oli se, että valtio ajautui pysyvään velkakierteeseen. Velkaantumista ei saadakaan enää katkaistua muuten kuin karsimalla menoja ja nostamalla veroja. Molemmat temput on euroalueella taas kerran havaittu pettämättömän hyviksi lamantekokoneiksi." s. 49

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen päivä on lööpeissä kun suomalaiset ei enää lisäänny. Eikö lasten väheneminen näy päiväkodeissa?

No ei näy, päinvastoin. Ja erityisesti ihan pientä kansaa tulee ovista ja ikkunoista, siis nippanappa 1v ikäisiä - 2v ikäisiä. Ja esim.koronaseksikevään/kesän (2021-2022 syntyneet) hedelmät kansoittaa nyt päiväkotiryhmiä.

T. Alalla

"Siis EK ja työeläkeyhtiöt tosiasiasiassa palauttivat vain kosmeettisen pienen osan pienyrityksiltä liikaa perityistä maksuista. Ja senkin niin, että rahaa palautettiin myös suuryrityksille. Hyvä esimerkki siitä, miten näkyy käytännössä se, että päätöksenteko on suuryritysten käsissä niin työeläkeyhtiöissä kuin EK:ssakin.

Työntekijäjärjestöt ainakin muodollisesti vastustivat palautusta. Johtuiko se jostakin periaatteellisesta syystä vai oliko se vain virka-apua EK:lle, jonka oli vaikea selittää nihkeää suhtautumista rahojen palauttamiseen? Ylipäätään pitää ensiksi kysyä, millä oikeudella työeläkeyhtiöt perivät asiakkailtaan laittomia maksuja? Ja jos peritään jonkin virheen takia liikaa maksuja, on ne palautettava viivyttelemättä maksajille. Ja mikä oikeus ns. työmarkkinajärjestöillä on luvata vakuutusyhtiöille, että niiden ei tarvitse palauttaa asiakkailleen liikaa perimiään maksuja?" RENKIEN VALTA, s. 55

"14. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

14.1 Sääty-yhteiskunnan paluu

Kun edellä on kerännyt kuvaa siitä, millaista toimintaa Suomessa on hyvien veljien eli renkien toimesta harjoitettu viime vuosina, herää kysymys millaista Suomea hyvät veljet ajavat? Mikä on se Suomi, joka heidän visioissaan on? Kun mitään kirjallista suunnitelmaa tuskin julkistetaan, on tyydyttävä arvioimaan asioita ulospäin ilmenevien seikkojen perusteella.

Miten tiiviisti hyvät veljet ovat sitoutuneet Suomeen? Kun suomalaisia yritysjohtajia seuraa, huomaa että heillä ei oikeastaan ole enää isänmaata. Eivät he pohdi Suomen etua. Prioriteetti on ensimmäiseksi oma etu, sitten kulloinkin edustetun firman etu, sitten hyvä veli verkoston aseman turvaaminen ja jossakin kaukana on tavallisten suomalaisten etu." s. 74

RENKIEN VALTA, Olli Pusa

Erityisavustajan työtehtävät näyttää olevan vähän epämääräisiä. Meidän ryhmässä on 2 tehostetun tuen ja 1 erityisen tuen lapsi. Ryhmään saatiin pätevä avustaja. Hän osoittautui sellaiseksi jokapaikan höyläksi, joka tunkee joka paikkaan ja asiaan, käyttäytyy ikäänkuin me ryhmän lastenhoitajat emme pärjäisi ollenkaan ilman häntä. Siis vähän sellainen kyynärpää-tyyppi. Tulee töihin jopa sairaana, kun ei usko, että pärjäisimme ilman häntä. Hänen pitäisi minun mielestäni keskittyä niihin lapsiin, joiden vuoksi hän on ryhmässä, eikä kaikkeen muuhun.

Opettajamme on häneen aivan ihastunut, kun on niin toimelias hänen mielestään. Opettaja olisi jopa lahjoittanut meidän hoitajien mielipidettä kuulematta yhteiseksi saadut joululahjat avustajalle.

Avustaja on tehnyt myös virheitä työssään. Opettaja ei anna ottaa niitä puheeksi. Meillä hoitajilla on tiukat raamit, joiden puitteissa saamme toimia mutta avustaja saa tehdä, mitä lystää. Meillä hoitajilla ei ole tiimipalavereissa edes puheenvuoroja.

Olemme olleet tästä asiasta hämmentyneitä. Me ryhmän hoitajat olemme pitkän linjan työntekijöitä, osaamme työmme. Nyt tuntuu, että meidät on opettajan toimesta jotenkin alennettu aputytöiksi ja hän avustajan kanssa päättää asioista.

Olen miettinyt esimiehelle puhumista, mutta pelkään, että sekin kääntyy meitä hoitajia vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Erityisavustajan työtehtävät näyttää olevan vähän epämääräisiä. Meidän ryhmässä on 2 tehostetun tuen ja 1 erityisen tuen lapsi. Ryhmään saatiin pätevä avustaja. Hän osoittautui sellaiseksi jokapaikan höyläksi, joka tunkee joka paikkaan ja asiaan, käyttäytyy ikäänkuin me ryhmän lastenhoitajat emme pärjäisi ollenkaan ilman häntä. Siis vähän sellainen kyynärpää-tyyppi. Tulee töihin jopa sairaana, kun ei usko, että pärjäisimme ilman häntä. Hänen pitäisi minun mielestäni keskittyä niihin lapsiin, joiden vuoksi hän on ryhmässä, eikä kaikkeen muuhun.

Opettajamme on häneen aivan ihastunut, kun on niin toimelias hänen mielestään. Opettaja olisi jopa lahjoittanut meidän hoitajien mielipidettä kuulematta yhteiseksi saadut joululahjat avustajalle.

Avustaja on tehnyt myös virheitä työssään. Opettaja ei anna ottaa niitä puheeksi. Meillä hoitajilla on tiukat raamit, joiden puitteissa saamme toimia mutta avustaja sa

Joillain on tapana napata ne yhteiset joululahjat jonnekin. 

Päivähoitomaksuun 100% korotus niin resurssipula loppuu.

Leppoisaa 2.lakkoaamua ja päivää! Mikäs tässä on ollessa 🙂

Täytyy tänään hillitä vähän juomista että selviää huomenna töihin. Sitten lähdetäänkin työkaverin kanssa afterworkille paikalliseen.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy tänään hillitä vähän juomista että selviää huomenna töihin. Sitten lähdetäänkin työkaverin kanssa afterworkille paikalliseen.

En usko, yrität vain mustamaalata vakalaisia.

Ja jos et, niin pahoittelut, on vain käynyt ilmi tässäkin ketjussa, palstan yleistyylin/hengen lisäksi, se kuinka jotkut yrittävät viljellä negatiivisia stereotypioita varhaiskasvattajista ja ammattikunnan edustajista. Itse otin eilen saunaoluen, kun sai tänäaamuna nukkua pidempään kuin 06 saakka, mulla kun vaikuttaa jo se 1 olut unen laatuun.