Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19692)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko Vaka ala on kriisissä. Miettikääpä kuinka yliopistokoulutetut opettajat nykyään ottaa johtajan tai varajohtajan paikan heti valmistumisen jälkeen ja ryhmiä käytännössä hoitavat parin päivän koulutuksen saaneet henkilöt.
Ne ihmiset jotka on koulutettu kohtaamaan lapsi ovat toimistossa ja kokouksissa koko päivän kun heitä tarvittaisiin ryhmässä!
Tuommoseen byrokratia, lomakejuttuun ja puhelinpäivystykseen pystyy vastaamaan merkonomi tai lähihoitaja, ei siihen tarvita kasvastustieteellisen tiedekunnan tutkintoa. Nuo johtajat vaan esittää olevansa lapsen puolella, käytännössä eivät liikuta takapuoltaan koko päivän aikana lasten ryhmiin. Enemmänkin ovat henkilöstöjohtajia joka on aivan eri alan tutkinto, ei suinkaan lastenkasvatuksen.
Tätä ei kyseenalaisteta kun Akava ajaa opettajien asiaa sokeasti miettimättä yhtään alan tulevaisuutta. Tulevaisuutta ei ole.Ketä nämä "parin päivän koulutuksen saaneet" ovat?
Seuren sijaisia. Kahden päivän työhön tutustumisen jälkeen kasvatusvastuulliseksi työntekijäksi. Tähän on tultu.
Tämä on totta, Seuren 2pv perehdytyksellä on meilläkin ollut usein henkilöitä. Ja sen jälkeen sitten kentällä "kasvatusvastuullisena".
Aikamoista oikean ammatin omaavien poljentaa...eihän sitä nyt lasten kanssa työskentelevillä tarvitse koulutusta, mitään teoriatietoa ja opiskeluiden myötä tullutta käytännön harjoittelun kokemusta olla.T. Vantaa
Ja näille sitten vanhemmat tuovat omia lapsiaan varta vasten kasvatettavaksi, vaikka voisivat itse hoitaa saman homman, tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi. Samalla tavalla pääsee tekemään keikkaa Espoon päiväkoteihin. Parin päivän perehdytys ja thats it. Kaikilla ei välttämättä ole kokemusta lapsista edes sen verran että olisi omia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, se on jokapäiväinen show meilläkin ja vaatii ryhmän kaikki aikuiset paikalle ja lapsen viereen rauhoittelemaan (niitä jotka vaativat kasvattajan vierelleen rauhoittuakseen on useampi kuin meitä aikuisia) ja pitämään "jöötä" jotta lepohetkellä olisi edes jossakin vaiheessa suht rauhallista, ja hiljaista jotta ne muutamat jotka asettuvat lepäämään ilman kummempia riekkumisia saisivat sen rauhallisen hetken, tai jopa unipätkän, muutenkin niin hiton ärsyketulvaisessa ja meluisassa päivässään.
Ei jaksaisi enää yhtään.
Eikö niitä lapsia jotka häiritsevät nukkarissa rangaista mitenkään? Itse muistan, kun lastentarhanopettaja aikanaan vei häiriköt käytävään seisomaan missä se piti niille jöötä ja suunnilleen seisotti asennossa.
Lapset kyllä oppivat olemaan nukkarissa häiritsemättä muita, jos aikuiset siihen määrätietoisesti ohjaavat ja sitä myöskin edellyttävät.
Onhan niitä kokeilijoita, jotka hymyssä suin yrittävät elämöidä tai pitää jotain showta, mutta pois oppiessaan moisesta mekastuksesta, saattavatkin nukahtaa. Sitten äitinsä ihmettelee, että "eihän se ole nukkunut päiväunia enää pitkään aikaan". No ei kai, kuka nyt kesken shown nukahtaisi.
Lepohetket, ruokailut ja siirtymät. Ne ovat hyviä indikaattoreita kertomaan ryhmän toiminnan luonteesta ja laadusta.
Pitkästä, pitkästä aikaa loksahti leukapielet alas, en nimittäin ole aikoihin törmännyt kommenttiin joka noin räikeästi aliarvioi ja mitätöi sen työn minä minä+muut ryhmän kasvattajat teemme päivittäin ryhmässämme ja todellakin myös siellä lepohetkellä. Ja SILTI, silti on showta ja hurlumheitä kunnes lopulta tilanne asettuu.
Tervetuloa sieltä pumpulista todellisuuteen, 3 kasvattajan on aika vaikea jakaantua 7 voimakkaasti oireilevan ja huomiota hakevan lapsen vierelle jotta hän saisi "hetikaikkimullenyt"tinsä ja jakamattoman läsnäolon, rauhoittelun ym.
En jaksa edes nokkiintua oletuksestasi, mitätöinnistäsi, vähättelystäsi ja todella ikävästä olettamuksestasi jossa vain syyllistät minua/meitä ja toimintaamme, olen siihen, taas työpäivän jälkeen, aivan liian väsynyt.
Mutta saitpahan kiillottaa omaa kruunuasi, vaikkakin aivan syyttä.Miksi "7 voimakkaasti oireilevan ja huomiota hakevan lapsen" pitäisi saada "hetikaikkimullenyttinsä ja jakamattoman läsnäolon, rauhoittelun ym."?
Nehän pompottelee teitä aikuisia oikein urakalla. Ja oppivat, että "oireilulla" irtoaa kaikki tuo mukava. Joka ei sitten pädekään tuolla ulkomaailmassa.
Siis...
Mikä sinun ongelmasi on?
Eikö ymmärrys riitä tajuamaan, että on lapsia, jo siellä varhaiskasvatuksessa, joilla on ihan oikeastikin kasvussaan ja kehityksessään vaikeuksia, erilaisia haasteita ja jopa moninaisia sellaisia (psykososiaalisia yleensä, joskus myös fyysisiä)?!
Ei kaikki synny 100% terveinä ja "normaaleina" mitä ikinä se nyt tarkoittaakaan ja lisäksi osa vaurioituu ja kohtaa haasteita muista syistä johtuen ja se kaikki näkyy, kuuluu ja tuntuu vakassa ja se kaikki me otetaan siellä päiväkodissa vastaan ja niiden haasteiden kanssa luovitaan ja yritetään selvitä päivästä, viikosta ja kuukaudesta, jopa vuodesta toiseen, niillä resursseilla jotka siellä on meille annettu ja joista on viimeiset ~10v supistettu ja säästetty.Huhhuh😫
Niin siellä päiväkodissa on myös ne nistien lapset, sodan jaloista tulleet, perheväkivallan uhrit jne? Ja sitten tietenkin kaikenmaailman kehityshäiriöiset, autistiset, lapset jotka eivät edes ymmärrä puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tälle tilanteelle ei tehdä mitään? Lapsistahan tässä on kysymys, toki työntekijöistä myös, mutta sen vielä ymmärrän jotenkin että työntekijöiden oikeuksia poljetaan, mutta että lapsia kohdellaan näin? Luulisi että joku siihen puuttuisi? Edes ne lasten omat vanhemmat? Miksi eivät äänestä jaloillaan??
Harrastavat itsepetosta. Haluavat pitää kynsin hampain kiinni ajatuksessa että juuri heidän lapsen päiväkodissa on kaikki hyvin ja lapsi viihtyy siellä vaikka kaikki merkit kertovat muuta. On helpompi niin. Saa kivasti omaa vapaatakin välillä, eikä maksakaan juuri mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ennen päiväkodeissa oli kiva hämärä nukkarissa, jossa kynttilän tai lukulampun valossa luettiin satuja ja lapset nukahtivat kerrossänkyihinsä pehmeiden täkkien alle yöpuvuissa tai alusvaatteissaan.
-nykyään on lattiatasoiset, pinottavat muovikehikot, joissa pingoitettu hygieniaverkko, pelkkä lakana ja toinen lakana päälle, digilaitteelta soi suoratoistopalvelun rikkonainen ääni jostain syntikkamusiikista, aikuiset komentaa lapsia pysymään paikallaan, lapset ovat päivävaatteet päällä, levottomia, kiemurtelevat, huutelevat, eivät pysy sängyssä, kiroilevat, sylkevät ja kiljahtelevat, purevat, potkivat, kikattelevat ja mölisevät, moni tuhrii omalla kakallaan ympäristöä ja itseään
- kynttilöitä ei todellakaan ole
-moni asia on muuttunut. Ei siellä kukaan ketään mihinkään "perehdytä"Lisäisin vielä, että ennen nukkarissa lapset saivat nukkua, jos nukahtivat. Nykyään alkaa jo 1-vuotiailla se "Maikki saa nukkua 45 minuuttia ja Kalle 20 minuuttia" -show, koska vanhemmat eivät saa lapsiaan muuten illalla unille.
Väittäisin, että iso osa varhaiskasvatuksen nykyisistä kuormittavista asioista on lähtöisin sieltä lasten kotoa. Vanhemmat eivät enää osaa tai jaksa olla lastensa kanssa, vaan ne sysätään yhteiskunnan kasvatettavaksi ja sitten vielä esitetään vaatimuksia, miten sitä meidän Maikkia tai Kallea pitää kasvattaa. On unirajoituksia, pukemisvaatimuksia, Maikin vanhemmat kauhistuvat, jos ulkoillaan sateessa ja Kallen vanhemmat suuttuvat, jos sadekelillä ei ollakaan ulkoiltu. Maikin äiti on kotona vauvan kanssa ja Kallen isä työttömänä, mutta molemmat tuodaan aamulla jo ennen aamupalaa, koska kotona ei ruoka maistu ja aamut nyt ovat sellaista härdelliä. Molemmat haetaan iltapäivällä neljän jälkeen, että vanhemmat saavat hakea lapsen pihalta valmiiksi puettuna, eikä kotona tarvitse enää lapsen kanssa ulkoilla. Maikki ja Kalle tuodaan myös loma-aikoina päivystävään päiväkotiin, koska 2-vuotias Maikki kaipaa leikkikavereita ja Kallen isä lähtee kalastusreissulle ja äidillä ei ole silloin lomaa. Ja samassa ryhmässä on vielä 10 muutakin lasta ja perhettä vaatimuksineen ja toiveineen.
Ennen päiväkodin arjessa oli myös rauhallisia hetkiä aamuisin, iltapäivisin ja loma-aikoina, jolloin ehti oikeasti keskittyä rauhassa lapsiin ja viettää kiireettömästi mukavia hetkiä yhdessä. Nykyään tuntuu, että kaikki lapset ovat aina paikalla, aamusta iltaan ja ympäri vuoden, mutta johtoportaassa ei ole herätty reagoimaan tähän muutokseen, että lasten päivät ovat pidentyneet ja lomat vähentyneet, vaan työtä tehdään samoilla resursseilla kuin ennenkin.
Ei kai kukaan oikeasti toistuvasti herätä 1-vuotiasta 45min unien jälkeen nukkarissa vanhemman pyynnöstä? Sehän on todella haitallista lapsen aivojen kehitykselle. Ihan hirveän stressaavaa. Henkiseen pahoinpitelyyn verrattavissa oleva asia. Kidutusta suorastaan. Kyllä 1-vuotiaan pitää saada nukkua sen mitä nukkuu.
Miksi eivät ammattilaiset sano näille vanhemmille suoria sanoja ja että täällä ei pahoinpidellä lapsia, jos vanhemmat niin tolloja etteivät tajua mitään?!
Niin mitä sanotte näille vanhemmille, jotka pyytävät pieniä lapsia herättämään kesken unien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-ennen päiväkodeissa oli kiva hämärä nukkarissa, jossa kynttilän tai lukulampun valossa luettiin satuja ja lapset nukahtivat kerrossänkyihinsä pehmeiden täkkien alle yöpuvuissa tai alusvaatteissaan.
-nykyään on lattiatasoiset, pinottavat muovikehikot, joissa pingoitettu hygieniaverkko, pelkkä lakana ja toinen lakana päälle, digilaitteelta soi suoratoistopalvelun rikkonainen ääni jostain syntikkamusiikista, aikuiset komentaa lapsia pysymään paikallaan, lapset ovat päivävaatteet päällä, levottomia, kiemurtelevat, huutelevat, eivät pysy sängyssä, kiroilevat, sylkevät ja kiljahtelevat, purevat, potkivat, kikattelevat ja mölisevät, moni tuhrii omalla kakallaan ympäristöä ja itseään
- kynttilöitä ei todellakaan ole
-moni asia on muuttunut. Ei siellä kukaan ketään mihinkään "perehdytä"Lisäisin vielä, että ennen nukkarissa lapset saivat nukkua, jos nukahtivat. Nykyään alkaa jo 1-vuotiailla se "Maikki saa nukkua 45 minuuttia ja Kalle 20 minuuttia" -show, koska vanhemmat eivät saa lapsiaan muuten illalla unille.
Väittäisin, että iso osa varhaiskasvatuksen nykyisistä kuormittavista asioista on lähtöisin sieltä lasten kotoa. Vanhemmat eivät enää osaa tai jaksa olla lastensa kanssa, vaan ne sysätään yhteiskunnan kasvatettavaksi ja sitten vielä esitetään vaatimuksia, miten sitä meidän Maikkia tai Kallea pitää kasvattaa. On unirajoituksia, pukemisvaatimuksia, Maikin vanhemmat kauhistuvat, jos ulkoillaan sateessa ja Kallen vanhemmat suuttuvat, jos sadekelillä ei ollakaan ulkoiltu. Maikin äiti on kotona vauvan kanssa ja Kallen isä työttömänä, mutta molemmat tuodaan aamulla jo ennen aamupalaa, koska kotona ei ruoka maistu ja aamut nyt ovat sellaista härdelliä. Molemmat haetaan iltapäivällä neljän jälkeen, että vanhemmat saavat hakea lapsen pihalta valmiiksi puettuna, eikä kotona tarvitse enää lapsen kanssa ulkoilla. Maikki ja Kalle tuodaan myös loma-aikoina päivystävään päiväkotiin, koska 2-vuotias Maikki kaipaa leikkikavereita ja Kallen isä lähtee kalastusreissulle ja äidillä ei ole silloin lomaa. Ja samassa ryhmässä on vielä 10 muutakin lasta ja perhettä vaatimuksineen ja toiveineen.
Ennen päiväkodin arjessa oli myös rauhallisia hetkiä aamuisin, iltapäivisin ja loma-aikoina, jolloin ehti oikeasti keskittyä rauhassa lapsiin ja viettää kiireettömästi mukavia hetkiä yhdessä. Nykyään tuntuu, että kaikki lapset ovat aina paikalla, aamusta iltaan ja ympäri vuoden, mutta johtoportaassa ei ole herätty reagoimaan tähän muutokseen, että lasten päivät ovat pidentyneet ja lomat vähentyneet, vaan työtä tehdään samoilla resursseilla kuin ennenkin.
Ei kai kukaan oikeasti toistuvasti herätä 1-vuotiasta 45min unien jälkeen nukkarissa vanhemman pyynnöstä? Sehän on todella haitallista lapsen aivojen kehitykselle. Ihan hirveän stressaavaa. Henkiseen pahoinpitelyyn verrattavissa oleva asia. Kidutusta suorastaan. Kyllä 1-vuotiaan pitää saada nukkua sen mitä nukkuu.
Miksi eivät ammattilaiset sano näille vanhemmille suoria sanoja ja että täällä ei pahoinpidellä lapsia, jos vanhemmat niin tolloja etteivät tajua mitään?!
Niin mitä sanotte näille vanhemmille, jotka pyytävät pieniä lapsia herättämään kesken unien?
Pahoitteluni, etten muista sen professorin(?) nimeä, joka näistä uniasioista on kirjoitellut tutkittua tietoa. Meidän PK:ssa johtaja kokosi yhdelle A4:selle faktoja unen tärkeydestä ja sama lappu jaettiin jokaisen lapsen kotiin. Siinä luki esimerkiksi tutkimustuloksesta, ettei yli 5h ennen yöunia nukutut päiväunet vaikuta illalla lasten nukahtamiseen.
Päiväkodissamme on yhteinen linja, ettemme herätä lapsia kesken unien. Tähän on helppo vedota, jos joku vanhemmista asian perään kyselee. Vaihtakoon sitten sellaiseen päiväkotiin, jossa on virkkula ja torkkula.
(Tosin eri ryhmillä on sittenkin eri käytännöt. Osa ei tosiaan herätä ollenkaan, osa availevat verhoja tunnin päästä ja käyvät "hellästi" herättelemässä. Väkisin ei kukaan enää lapsia kanna sängystä leikkitilan lattialle heräilemään.)
Meidän ryhmässä oli viime kaudella lapsi, joka olisi saanut nukkua vain 30min. Se ei ollut työntekijäresurssien puolesta mahdollista, vaan lapsi nukkui tunnin-puolitoista tuntia. Vanhempi vain kiitteli, miten heidän illat ovat rauhoittuneet. Ja nyt on näkyvissä muutamassa perheessä sama homma, kotona ovat illat rauhoittuneet kun emme herätäkään lapsia väkisin päiväuniltaan ylös. Tuntuu siltä, että herätystoiveet johtuvat illan yliväsymyksen aiheuttamasta riehunnasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, se on jokapäiväinen show meilläkin ja vaatii ryhmän kaikki aikuiset paikalle ja lapsen viereen rauhoittelemaan (niitä jotka vaativat kasvattajan vierelleen rauhoittuakseen on useampi kuin meitä aikuisia) ja pitämään "jöötä" jotta lepohetkellä olisi edes jossakin vaiheessa suht rauhallista, ja hiljaista jotta ne muutamat jotka asettuvat lepäämään ilman kummempia riekkumisia saisivat sen rauhallisen hetken, tai jopa unipätkän, muutenkin niin hiton ärsyketulvaisessa ja meluisassa päivässään.
Ei jaksaisi enää yhtään.
Eikö niitä lapsia jotka häiritsevät nukkarissa rangaista mitenkään? Itse muistan, kun lastentarhanopettaja aikanaan vei häiriköt käytävään seisomaan missä se piti niille jöötä ja suunnilleen seisotti asennossa.
Lapset kyllä oppivat olemaan nukkarissa häiritsemättä muita, jos aikuiset siihen määrätietoisesti ohjaavat ja sitä myöskin edellyttävät.
Onhan niitä kokeilijoita, jotka hymyssä suin yrittävät elämöidä tai pitää jotain showta, mutta pois oppiessaan moisesta mekastuksesta, saattavatkin nukahtaa. Sitten äitinsä ihmettelee, että "eihän se ole nukkunut päiväunia enää pitkään aikaan". No ei kai, kuka nyt kesken shown nukahtaisi.
Lepohetket, ruokailut ja siirtymät. Ne ovat hyviä indikaattoreita kertomaan ryhmän toiminnan luonteesta ja laadusta.
Jos joukossa on vaikka vaikean adhd:n omaava lapsi (kuten meidän lapsista yksi) niin hän saattaa nukahtaa ehkä kerran kahdessa viikossa niille päikkäreille. Ja silloinkin ehtii nukkua vain puolisen tuntia tms kun se nukahtaminen kestää tosi kauan.
Onko se lapsi sitten oppinut pois pyörimisestä ja mekastamisesta, jos edes joskus nukahtaa? Ihmettelin kun päiväkodissa aina piti kuitenkin nukkariin viedä pyörimään, kun todennäköisesti hän ei nukahda. Motorinen levottomuus ja kymmenen kanavaa päässä auki, estää aika tehokkaasti rauhoittumisen keskellä päivää.
Ja olen itsekin lähihoitaja (lapset ja nuoret), ennen kuin joku tulee hätistämään pois ketjusta "kun et ole alalla"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, se on jokapäiväinen show meilläkin ja vaatii ryhmän kaikki aikuiset paikalle ja lapsen viereen rauhoittelemaan (niitä jotka vaativat kasvattajan vierelleen rauhoittuakseen on useampi kuin meitä aikuisia) ja pitämään "jöötä" jotta lepohetkellä olisi edes jossakin vaiheessa suht rauhallista, ja hiljaista jotta ne muutamat jotka asettuvat lepäämään ilman kummempia riekkumisia saisivat sen rauhallisen hetken, tai jopa unipätkän, muutenkin niin hiton ärsyketulvaisessa ja meluisassa päivässään.
Ei jaksaisi enää yhtään.
Eikö niitä lapsia jotka häiritsevät nukkarissa rangaista mitenkään? Itse muistan, kun lastentarhanopettaja aikanaan vei häiriköt käytävään seisomaan missä se piti niille jöötä ja suunnilleen seisotti asennossa.
Lapset kyllä oppivat olemaan nukkarissa häiritsemättä muita, jos aikuiset siihen määrätietoisesti ohjaavat ja sitä myöskin edellyttävät.
Onhan niitä kokeilijoita, jotka hymyssä suin yrittävät elämöidä tai pitää jotain showta, mutta pois oppiessaan moisesta mekastuksesta, saattavatkin nukahtaa. Sitten äitinsä ihmettelee, että "eihän se ole nukkunut päiväunia enää pitkään aikaan". No ei kai, kuka nyt kesken shown nukahtaisi.
Lepohetket, ruokailut ja siirtymät. Ne ovat hyviä indikaattoreita kertomaan ryhmän toiminnan luonteesta ja laadusta.
Pitkästä, pitkästä aikaa loksahti leukapielet alas, en nimittäin ole aikoihin törmännyt kommenttiin joka noin räikeästi aliarvioi ja mitätöi sen työn minä minä+muut ryhmän kasvattajat teemme päivittäin ryhmässämme ja todellakin myös siellä lepohetkellä. Ja SILTI, silti on showta ja hurlumheitä kunnes lopulta tilanne asettuu.
Tervetuloa sieltä pumpulista todellisuuteen, 3 kasvattajan on aika vaikea jakaantua 7 voimakkaasti oireilevan ja huomiota hakevan lapsen vierelle jotta hän saisi "hetikaikkimullenyt"tinsä ja jakamattoman läsnäolon, rauhoittelun ym.
En jaksa edes nokkiintua oletuksestasi, mitätöinnistäsi, vähättelystäsi ja todella ikävästä olettamuksestasi jossa vain syyllistät minua/meitä ja toimintaamme, olen siihen, taas työpäivän jälkeen, aivan liian väsynyt.
Mutta saitpahan kiillottaa omaa kruunuasi, vaikkakin aivan syyttä.Miksi "7 voimakkaasti oireilevan ja huomiota hakevan lapsen" pitäisi saada "hetikaikkimullenyttinsä ja jakamattoman läsnäolon, rauhoittelun ym."?
Nehän pompottelee teitä aikuisia oikein urakalla. Ja oppivat, että "oireilulla" irtoaa kaikki tuo mukava. Joka ei sitten pädekään tuolla ulkomaailmassa.
Miksikö? Ehkä esim siksi, että muuten kopitellaan tyynyä, vispataan unilelua, ja alkaa jutustelu, naksuttelu, koputtelu, lapsi lähtee kävelemään, eikä siellä nuku kukaan muukaan.
Tiedätkö, edes, miten mahdollinen adhd ilmenee, ja mikä on yksi parhaimmista keinoista oireita "laimentaa"? Mistä olet varma että lapsi pompottaa, vai onko hänellä oikeasti neurologinen syy siihen että jalat vispaa ja paikallaan makuu on hankalaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en havainnut kyllä tuossa aiemmin pätemistä Ehkä pettymystä siihen ettei kentällä ole riittävästi osaamista?
Jos ois osaamista niin oisko asiat vakassa paremmin? Jos työntekijöillä olisi tietoa niin osaisivatko perustella vanhemmille miksi Martta tarvitsee ne päiväunet ja luottaisivat ammattitaitoista ja siihen että työskentelevät lapsen edun mukaan. Ei vanhempien.
Ja jos olisi tietoa, osaisivatko myös huomata milloin Martta oikeasti on sellainen lapsi, että hän ei päivällä rauhoitu kesken jännittävän päivän, aikuisten keksimällä kellonlyömällä. Nukahtaa muutaman kerran koko vuoden aikana, mutta sekin vaatiin tunnin mittaisen väännön ja aikuisen koko ajan vierelle.
Osaisivatko nähdä lapsissa eroja, joita ei kasvatuksella muuteta? Eikä yritetä turhaan puristaa kaikkia samaan muottiin jolloin kärsii myös ne muut lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sekä sosionomi- että vk-opettaja (kasv.kand) tutkinnot.
Vaikka otin AMK:ssa kaikki lasten kehitykseen ja kasvatukseen liittyvät kurssit, jäi teoreettinen tieto tosi ohkaiseksi. Kyllä samaa duunia pelkästään sillä koulutuksella voisin tehdä ja vaikka esimieshommia. Mutta tieto lisää tuskaa. Kun tiedän miten valtava ero noissa opinnoissa on, ymmärrän miten eri tavalla ja eri lasein tätä työtä voi tehdä. Hyvin tai huonosti. En pystyisi yhtä hyvin perustelemaan ratkaisuja työssäni ilman opeopintoja. Tieto ja teoria vaikuttaa meidän näkemyksiin.Olen samaa mieltä, vaikka olenkin hoitaja. Koulusta tullut tietopohja ei riitä minusta mihinkään. Ehkä sille nuorelle 17-vuotiaalle riittää kun kokemusta elämästä ylipäätään on vähemmän, ei osaa silloin vaatiakaan enempää, mutta itse lapset jo kasvattaneena, ja päiväkodin vanhemman silmin nähneenä, huomaa miten paljon voisi koulutukseen lisätä asiaa.
Oman kokemuksen mukaan, sekä vanhempana että työntekijänä, työntekijän laaja-alainen osaaminen korreloi koulutuksen kanssa. Tarkoitan laaja-alaisella sitä, että ymmärtää aidosti kaikenlaisia lapsia ja miten heidän kasvua ja kehitystä parhaiten viedään eteenpäin. Erityisopettajilla on selvästi timanttisin osaaminen.
Ja hoitajankin työn tekemisessä kyllä näkyy se, onko opiskellut itse lisää sen peruskoulutuksen päälle. Kyllä sen huomaa. Ajatusmaailma, ideat, keinot, ymmärrys, lapsen havainnointi.
Eikä tämän nyt ole tarkoituksena dissata ketään. Hattua nostan aina kun joku oikeasti viitsii olla kiinnostunut alastaan ja päivittää osaamistaan (eihän se itsestään tapahdu!), eikä jumita siellä 1990-luvun teeseissä.
Mitä ovat nämä 1990-luvun teesit, joista puhut? Miten lastentarhanopettajat, joiden työsopimuksen tehtävänimike muutettiin muutama vuosi sitten varhaiskasvatuksen opettajaksi, tuolloin oli opetettu ajattelemaan ja toimimaan lapsiryhmän ja lasten kanssa? Jos oli jotain teesejä, mitä ne olivat ja mistä ne tulivat?
Mitkä ovat 2020-luvun varhaiskasvatuksen teesit? Miten ne eroavat 1990-luvun teeseistä?
Entäpä, millaisia ovatkaan 2030-, 2040- tai 2050-luvun teesit,
Se oli kielikuva. Oliko se sinulle vieras termi? Teesit, väittämät, käytänteet, "oikea oppi jota tulee noudattaa". Kyllä varmasti tiedät että ala muuttuu koko ajan, sitä mukaa kuin tietoa lapsen kehityksestä tulee enemmän.
Jos olet alalla, niin tuskin oikeasti tarvitsee kertoa, mikä kaikki on muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sekä sosionomi- että vk-opettaja (kasv.kand) tutkinnot.
Vaikka otin AMK:ssa kaikki lasten kehitykseen ja kasvatukseen liittyvät kurssit, jäi teoreettinen tieto tosi ohkaiseksi. Kyllä samaa duunia pelkästään sillä koulutuksella voisin tehdä ja vaikka esimieshommia. Mutta tieto lisää tuskaa. Kun tiedän miten valtava ero noissa opinnoissa on, ymmärrän miten eri tavalla ja eri lasein tätä työtä voi tehdä. Hyvin tai huonosti. En pystyisi yhtä hyvin perustelemaan ratkaisuja työssäni ilman opeopintoja. Tieto ja teoria vaikuttaa meidän näkemyksiin.Olen samaa mieltä, vaikka olenkin hoitaja. Koulusta tullut tietopohja ei riitä minusta mihinkään. Ehkä sille nuorelle 17-vuotiaalle riittää kun kokemusta elämästä ylipäätään on vähemmän, ei osaa silloin vaatiakaan enempää, mutta itse lapset jo kasvattaneena, ja päiväkodin vanhemman silmin nähneenä, huomaa miten paljon voisi koulutukseen lisätä asiaa.
Oman kokemuksen mukaan, sekä vanhempana että työntekijänä, työntekijän laaja-alainen osaaminen korreloi koulutuksen kanssa. Tarkoitan laaja-alaisella sitä, että ymmärtää aidosti kaikenlaisia lapsia ja miten heidän kasvua ja kehitystä parhaiten viedään eteenpäin. Erityisopettajilla on selvästi timanttisin osaaminen.
Ja hoitajankin työn tekemisessä kyllä näkyy se, onko opiskellut itse lisää sen peruskoulutuksen päälle. Kyllä sen huomaa. Ajatusmaailma, ideat, keinot, ymmärrys, lapsen havainnointi.
Eikä tämän nyt ole tarkoituksena dissata ketään. Hattua nostan aina kun joku oikeasti viitsii olla kiinnostunut alastaan ja päivittää osaamistaan (eihän se itsestään tapahdu!), eikä jumita siellä 1990-luvun teeseissä.
Mitä ovat nämä 1990-luvun teesit, joista puhut? Miten lastentarhanopettajat, joiden työsopimuksen tehtävänimike muutettiin muutama vuosi sitten varhaiskasvatuksen opettajaksi, tuolloin oli opetettu ajattelemaan ja toimimaan lapsiryhmän ja lasten kanssa? Jos oli jotain teesejä, mitä ne olivat ja mistä ne tulivat?
Mitkä ovat 2020-luvun varhaiskasvatuksen teesit? Miten ne eroavat 1990-luvun teeseistä?
Entäpä, millaisia ovatkaan 2030-, 2040- tai 2050-luvun teesit,
Se oli kielikuva. Oliko se sinulle vieras termi? Teesit, väittämät, käytänteet, "oikea oppi jota tulee noudattaa". Kyllä varmasti tiedät että ala muuttuu koko ajan, sitä mukaa kuin tietoa lapsen kehityksestä tulee enemmän.
Jos olet alalla, niin tuskin oikeasti tarvitsee kertoa, mikä kaikki on muuttunut?
Tietoa ei tule enemmän vaan aatteet vaihtuvat toisiin, jolloin todellisuutta katsotaan erilaisten lasien läpi.
Olette TARHATÄTEJÄ. Eikä mitäänvitunvarhaiskasvattajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olette TARHATÄTEJÄ. Eikä mitäänvitunvarhaiskasvattajia.
Päivätäti on oikea termi.
Naiset menee hoivaviettinsä takia tälle alalle ja sitten alkaa valitus. Huoh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, se on jokapäiväinen show meilläkin ja vaatii ryhmän kaikki aikuiset paikalle ja lapsen viereen rauhoittelemaan (niitä jotka vaativat kasvattajan vierelleen rauhoittuakseen on useampi kuin meitä aikuisia) ja pitämään "jöötä" jotta lepohetkellä olisi edes jossakin vaiheessa suht rauhallista, ja hiljaista jotta ne muutamat jotka asettuvat lepäämään ilman kummempia riekkumisia saisivat sen rauhallisen hetken, tai jopa unipätkän, muutenkin niin hiton ärsyketulvaisessa ja meluisassa päivässään.
Ei jaksaisi enää yhtään.
Eikö niitä lapsia jotka häiritsevät nukkarissa rangaista mitenkään? Itse muistan, kun lastentarhanopettaja aikanaan vei häiriköt käytävään seisomaan missä se piti niille jöötä ja suunnilleen seisotti asennossa.
Voi kyllä rangaistaan. Meidän päiväkodissa hoitaja huutaa lapsille, jotka ääntelee ja kiskoo käsistä nukkarin ulkopuolelle yksin rauhoittumaan. Kun on lopettanut itkemisen, pääsee takaisin sisälle ja onkin sitten rauhassa. Jos epäilette trolliksi, niin miettipääkä uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa, miten alle 3-vuotiaita on sijoiteltu isoissa esim. komikerroksisissa taloissa? Saavatko olla 1.kerroksessa vai, laitetaanko heitä myös ylempiin kerroksiin?
Työskentelen keikkalaisena pääkaupunkiseudulla ja olen ollut vain yhdessä päiväkodissa, jossa pieniä on sijoitettuna toiseen kerrokseen (ei hyvä juttu). Muutoin kaikki ovat olleet ensimmäisessä kerroksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, se on jokapäiväinen show meilläkin ja vaatii ryhmän kaikki aikuiset paikalle ja lapsen viereen rauhoittelemaan (niitä jotka vaativat kasvattajan vierelleen rauhoittuakseen on useampi kuin meitä aikuisia) ja pitämään "jöötä" jotta lepohetkellä olisi edes jossakin vaiheessa suht rauhallista, ja hiljaista jotta ne muutamat jotka asettuvat lepäämään ilman kummempia riekkumisia saisivat sen rauhallisen hetken, tai jopa unipätkän, muutenkin niin hiton ärsyketulvaisessa ja meluisassa päivässään.
Ei jaksaisi enää yhtään.
Eikö niitä lapsia jotka häiritsevät nukkarissa rangaista mitenkään? Itse muistan, kun lastentarhanopettaja aikanaan vei häiriköt käytävään seisomaan missä se piti niille jöötä ja suunnilleen seisotti asennossa.
Voi kyllä rangaistaan. Meidän päiväkodissa hoitaja huutaa lapsille, jotka ääntelee ja kiskoo käsistä nukkarin ulkopuolelle yksin rauhoittumaan. Kun on lopettanut itkemisen, pääsee takaisin sisälle ja onkin sitten rauhassa. Jos epäilette trolliksi, niin miettipääkä uudestaan.
Tuohan on väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Olette TARHATÄTEJÄ. Eikä mitäänvitunvarhaiskasvattajia.
Opettajat kuitenkin ovat opiskelleet yliopistossa varhaiskasvatustiedettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette TARHATÄTEJÄ. Eikä mitäänvitunvarhaiskasvattajia.
Opettajat kuitenkin ovat opiskelleet yliopistossa varhaiskasvatustiedettä.
Osa on sosionomeja, sosiaalikasvattajia tai lastentarhaopiston käyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, se on jokapäiväinen show meilläkin ja vaatii ryhmän kaikki aikuiset paikalle ja lapsen viereen rauhoittelemaan (niitä jotka vaativat kasvattajan vierelleen rauhoittuakseen on useampi kuin meitä aikuisia) ja pitämään "jöötä" jotta lepohetkellä olisi edes jossakin vaiheessa suht rauhallista, ja hiljaista jotta ne muutamat jotka asettuvat lepäämään ilman kummempia riekkumisia saisivat sen rauhallisen hetken, tai jopa unipätkän, muutenkin niin hiton ärsyketulvaisessa ja meluisassa päivässään.
Ei jaksaisi enää yhtään.
Eikö niitä lapsia jotka häiritsevät nukkarissa rangaista mitenkään? Itse muistan, kun lastentarhanopettaja aikanaan vei häiriköt käytävään seisomaan missä se piti niille jöötä ja suunnilleen seisotti asennossa.
Voi kyllä rangaistaan. Meidän päiväkodissa hoitaja huutaa lapsille, jotka ääntelee ja kiskoo käsistä nukkarin ulkopuolelle yksin rauhoittumaan. Kun on lopettanut itkemisen, pääsee takaisin sisälle ja onkin sitten rauhassa. Jos epäilette trolliksi, niin miettipääkä uudestaan.
Tee ilmo tuosta. Lapsen fyysisenkoskemattomuuden rikkominen on laitonta ja yksin jättäminen vaikeiden tunteiden kanssa on vasun vastaista.
Kun virallinen järjestelmä joka on rakennettu rajun ylikouluttamisen varaan ei toimi, niin on jouduttu tuomaan tilalle hätävarainen raju alikouluttaminen.
Virallisesti vaatimusten mukaan tarhassa lapsia hoitavan henkilön pitäisi olla koulutukseltaan esim. "perhetyön ja yhteiskunnan palveluverkoston asiantuntija sekä esim. inkluusion mallittaja ja eriarvoisuus- ja syrjintäkysymysten esilläpitäjä". Eikä tällaisesta vaatimuksesta pystytä luopumaan, koska se samalla kyseenalaistaisi koko varhaiskasvatusaatteen jota on huolellisesti ensin pohjustettu ja sitten rakennettu noin vuosikymmenen ajan.
Luultavasti päiväkotijärjestelmä ajautuu tuhon partaalle ennen kuin koulutuskysymykseen ja toiminnan virallisen tarkoituksen ja käytännön tarkoituksen ristiriitaan saadaan joku tolkku. Eli ottaa käyttöön koulutukset jotka vastaavat käytännön työtehtävien tarpeisiin, mutta ei sen yli eikä sen alle.