Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Taas puhutaan asian vierestä. Oikea syy on se, että lapsista kasvatetaan villejä riehujia. Kyllä entisaikoina pari tätiä selvisi isostakin katraasta.

Ne entisajan tädit eivät jääneet jankkaamaan lapsen kanssa. Meininki oli se, että yksi komento lausuttiin ja jos lapsi ei sitä totellut niin sitten kuritettiin kunnes lapsi alkoi totella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lapset eivät ole kiinnostuneita samoista asioista ja on täysin mahdotonta toteuttaa toimintaa niin, että se kiinnostaa aivan kaikkia. Miten siis toimitaan jos muutama lapsi haluaisi kuunnella sadun ja sitten pari pitää älämölä siitä, että ei kiinnosta? Annetaanko niille lapsille muuta tekemistä, jotka eivät jaksa tarinaa kuunnella? Jos näin toimitaan aina kun lasta joku tekeminen ei nappaa, niin mitä seurauksia sillä on tulevaisuudessa? Oppiiko lapsi sen mallin, että jos joku ei nyt satu huvittamaan, niin ei ole pakko? 

Kyllä, lapset oppivat eri tavalla ja ovat kiinnostuneita erilaisista asioista. Joku oppii kirjaimia liikuntaleikkien avulla, joku toinen taas piirtämällä. Se on ihan fine ja lapsia kuuluukin opettaa eri tavoilla ja niin, että lapsi itse on motivoitunut kyseisestä tavasta opetella uutta asiaa. Valitettavasti tulevaisuudessa tarvitaan myös taitoa joustaa sieltä oman mukavuusalueeltaan tai elämästä tulee pirun vaikeaa.

Kysyt, miten toimitaan? Vastaan sulle, että opiskellessa ammattia saa tietopohjaa kaikkeen tarvittavaan. Työkokemuksen myötä oppii käyttämään sitä tietoa, jos on taitoa joustaa omalta mukavuusalueeltaan. Jos ei ole, työstä tulee pirun vaikeaa. Onnistumisen kokemuksia tulee vähemmän ja työn ilo katoaa.

Minä kysyin teiltä arvon ammattilaiset että miten toimitte. Kerro minulle miten te käytännössä pystytte varmistamaan näis

sä jättiryhmissä, että jokainen lapsi saa oppia toivomallaan tavalla? Myös ne hiljaiset jotka tykkäisivät sitä satua kuunnella.

No esimerkiksi pienryhmätoiminnalla. Ne, jotka jaksavat kuunnella satua pidemmän aikaa, ovat yksi ryhmä. Ne, jotka eivät jaksa keskittyä, voivat olla toinen ryhmä, joka kuuntelee lyhyempää satua ehkäpä jossain virikkeistä riisutussa ympäristössä. Tämä voi olla vaikka pöydän alle tehty maja ja satukin alkaa kiinnostaa, kun sitä luetaan hämärässä taskulampun valossa. 

Eli se satu on siis ihan ok lukea. Tartuin siihen, kun joidenkin mielestä tuon opettajan olisi pitänyt keskeyttää satu ja ohjata lapset mielekkäämpään puuhaan kuten tekemään s kirjaimia paperille. Tuo opettaja oli yksin eskariryhmänsä kanssa ja siinä on paha alkaa jakamaan porukkaa moneen eri ryhmään sen mukaan mikä kunkin lapsen mielestä olisi silloin mukavinta. Minusta tuntuu, että nämä hiljaiset, jotka eivät osaa vaatia, jäävät aina jalkoihin. Satu pitäisi keskeyttää koska ne pari ei jaksa kuunnella, mutta sitten siinä kyllä rikotaan niiden osallisuutta jotka jaksaisivat kuunnella.

Tottakai se satu on ok lukea, varsinkin jos kerran aloitit jo. Puutuin siihen kun jossain kommentissa oli sanottu että lapsi ei osaa kuunnella kahden minuutin tarinaa, siitäkö tämä vääntö lähti? Yritin sitä tuoda esille ettei lapsessa mitään varsinaista vikaa välttämättä ole vaikka ei kiinnostaisi kuunnella, ja että kyseinen lapsi ja ehkä joku muukin saattaisi oppia toisella tavalla paremmin. Se että kritisoi opetussuunnitelmaa ja mainitsee vaihtoehtoisia tapoja ei välttämättä tarkoita että tosissaan odottaa opettajan niihin noin vain siirtyvän. Opetussuunnitelmasta ei kai oikein voi poiketa mutta kai sen saa sanoa ettei ne opetussuunnitelman mukaiset tavat kaikkien kohdalla oikein toimi. Lisäksi opettajan ammattitaito, ja anteeksi vain mutta ihan asenne ja olemuskin vaikuttaa lasten oppimiseen, kyllä lapset sen aistii kun tunnelma kiristyy ja opettaminen tai muu tekeminen on väkinäistä. Joku lapsi tuossa tilanteessa tottelee kiltisti, kun toinen taas jatkaa pelleilyä.

Eli en sanonut ettei lukemisesta olisi kenellekään mitään hyötyä enkä sanonut ettei lasten tarvikaan osata keskittyä, en sanonut että on ok antaa lasten vain pelleillä. Mutta usein ihan terveitä, normaaleja lapsiakaan ei vain kiinnosta eikä opettajalla noissa tilanteissa aina tunnu olevan muuta keinoa kuin leimata lapsi jotenkin poikkeavaksi. Mitään rangaistuksiakaan ei enää kai anneta jos lapsi käyttäytyy huonosti opetus yms. tilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töistä kotiin klo15.30 ja sen jälkeen hieman kotitöitä ja ruoka, muuten ilta mennyt sohvan pohjalla levätessä, lukiessa ja telkkaria katsoen. Tämä ei oikeasti ole normaalia, vai onko? Onko muillakin tällaista aina työpäivän jälkeen, ettei yksinkertaisesti ole mehuja yhtikäs mihinkään?!!

Itkupala kurkussa päivästä palautuen, paitsi ettei ehdi/kykene, palautumaan ennenkuin on taas aamu ja mentävä töihin.

Tänään ollut myös järkyttävä pääkipu seurana joten Buranaa nassuun.

Olen IHAN katkipoikkikuollut, joka ikinen työpäivä ja sen jälkeen kotona ja väsymys on aivan tolkutonta, voisin nukkua kellon ympäri ja vkonloppuisin niin teenkin+vielä päiväunet.

Tuntuu, että työpäivät on silkkaa suorittamista ja selviytymistä ja sen lisäksi alkaa pää levitä lähes jokapäiväiseen palaverointiin siitä paljonko on lapsia paikalla suhteessa kasvattajien=ihana suhdeluku ja kuka ja ketä on missä mihin aikaan milloin ja missä vuorossa kun sijaisia ei varmaankaan saada.

VÄSYTTÄÄ 😢😩☹️😭😤👎😡🤬😱🤯

Kukaan oikeaa työtä tekevä ei ole kotona 15.30.

Ja kun on lapsia, kotona alkaa uusi työpäivä.

???

Maanantaina olin kotona siinä 17.30 kieppeillä, koska olin sulku vuorossa töissä, mutta tänään ja eilen olinkin kotona jo hieman ennen klo 14, mitäs siihen sanot? Katsos kun talo aukeaa meillä, ja useimmat muutkin päiväkodit, klo 6 niin aukaisu vuorossa olevan päivä loppuu jo suurinpiirtein 13.30.

Ja ihan oikeiden töiden ja oikean työpäivän jälkeen noin, ajatella 🤪.

Lisäyksenä tähän, että harva on kotona 17.30, jos on ollut sulkuvuorossa. Itse olen 18-18.30.

Eli sinä todellakin olet noin urpo😐.

Minä asun 10min kävelymatkan päässä työpaikaltani ja autolla menee alle sen. Oikeasti, onko sinun äo edes 60? Ei pahalla, mutta onhan nuo juttusi aivan uskomattoman toopeja.

T. Se joka oli kotona 15.30

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas puhutaan asian vierestä. Oikea syy on se, että lapsista kasvatetaan villejä riehujia. Kyllä entisaikoina pari tätiä selvisi isostakin katraasta.

Ne entisajan tädit eivät jääneet jankkaamaan lapsen kanssa. Meininki oli se, että yksi komento lausuttiin ja jos lapsi ei sitä totellut niin sitten kuritettiin kunnes lapsi alkoi totella.

Niin nykyään on parempi, että lapsi kasvatetaan jo pienestä saakka kyseenalaistamaan ja vaatimaan selvityksiä. Ihmetellään sitten kun koulu ei suju, ei totella ja koti huutaa koulua apuun, mitä tehdä teinin kanssa, joka pelaa kaikki illat ja yöt eikä saada aamulla kouluun.

Kyllä asiat ovat sitten. ykyäön paljon paremmin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Iltapäivät (ja aamut) useimmat ekaluokkalaiset ovat kouluttamattomien kerhotätien hoivissa jotka soveltavat "maalaisjärkisiä" behavioristisia, adultistisia ja autoritaarisia kasvatusmalleja lapsiin. Nämä kasvatusmallit tiede on todennut toimimattomiksi jo vuosikymmeniä sitten.

Varhaiskasvatuksen uudistuksen jälkeen seuraavana uudistusvuorossa tulisi olla iltapäiväkerhot, joiden toiminta tulisi muuttaa ammattimaiseksi, suunnitelmalliseksi ja tutkimustuloksiin perustuvaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alle koulukäinen voi olla myös puolipäivähoidossa. Ja se sama alle kouluikäinen tarvitsee siis 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa pärjääkin yhdellä aikuisella? Kahdessa kuukaudessa kesällä oppi omatoimiseksi?? Väität siis, että toukokuussa lapsi ei kolmenkaan aikuisen aikana osannut omatoimisuutta, mutta kesällä nämä taidot tuli (siis kotona), jotta elokuussa oli toiminen. Tällöinhän lapset kannattaa pitää kotona, koska oppivat asiat siellä paljon nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alle koulukäinen voi olla myös puolipäivähoidossa. Ja se sama alle kouluikäinen tarvitsee siis 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa pärjääkin yhdellä aikuisella? Kahdessa kuukaudessa kesällä oppi omatoimiseksi?? Väität siis, että toukokuussa lapsi ei kolmenkaan aikuisen aikana osannut omatoimisuutta, mutta kesällä nämä taidot tuli (siis kotona), jotta elokuussa oli toiminen. Tällöinhän lapset kannattaa pitää kotona, koska oppivat asiat siellä paljon nopeammin.

Dah!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Luokanopettajan päivä ei kuitenkaan ole lyhyt, ja opetettavanakin on usein muitakin kuin vain se oma luokka. Lisäksi on päävastuussa kaikkien luokkansa oppilaiden asioista, joten voisi kuvitella että sitä paperien pyörittelyäkin on enemmän. Kouluikäisten kohdalla voi myös olla kovemmat paineet siitä että oppi todella tarttuu, tuossa vaiheessa lasten todella täytyy oppia lukemaan, laskemaan jne. eikä kyse ole enää pelkästä kouluun valmistautumisesta. Turha näitä on kai vertailla mutta en nyt sanoisi että luokanopettajankaan osa on kovin helppo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alle koulukäinen voi olla myös puolipäivähoidossa. Ja se sama alle kouluikäinen tarvitsee siis 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa pärjääkin yhdellä aikuisella? Kahdessa kuukaudessa kesällä oppi omatoimiseksi?? Väität siis, että toukokuussa lapsi ei kolmenkaan aikuisen aikana osannut omatoimisuutta, mutta kesällä nämä taidot tuli (siis kotona), jotta elokuussa oli toiminen. Tällöinhän lapset kannattaa pitää kotona, koska oppivat asiat siellä paljon nopeammin.

Pakko se raja on johonkin vetää. Muuten lapsi tarvitsee 3 valvojaa vielä 17-vuotiaana. Koulun aloitus on luonteva ikä siihen rajanvetoon.

Ihan samanlailla ilman valvontaa kadulla liikkuvasta alle kouluikäisestä tehdään lasu, mutta kouluikäisen taas on aivan normaalia kävellä tai pyöräillä yksin kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.

Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alle koulukäinen voi olla myös puolipäivähoidossa. Ja se sama alle kouluikäinen tarvitsee siis 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa pärjääkin yhdellä aikuisella? Kahdessa kuukaudessa kesällä oppi omatoimiseksi?? Väität siis, että toukokuussa lapsi ei kolmenkaan aikuisen aikana osannut omatoimisuutta, mutta kesällä nämä taidot tuli (siis kotona), jotta elokuussa oli toiminen. Tällöinhän lapset kannattaa pitää kotona, koska oppivat asiat siellä paljon nopeammin.

Pakko se raja on johonkin vetää. Muuten lapsi tarvitsee 3 valvojaa vielä 17-vuotiaana. Koulun aloitus on luonteva ikä siihen rajanvetoon.

Ihan samanlailla ilman valvontaa kadulla liikkuvasta alle kouluikäisestä tehdään lasu, mutta kouluikäisen taas on aivan normaalia kävellä tai pyöräillä yksin kouluun.

” Ihan samanlailla ilman valvontaa kadulla liikkuvasta alle kouluikäisestä tehdään lasu,” ???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.

Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).

Ei ihme, että myös kouluissa on niin moni alan vaihtoa harkitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alle koulukäinen voi olla myös puolipäivähoidossa. Ja se sama alle kouluikäinen tarvitsee siis 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa pärjääkin yhdellä aikuisella? Kahdessa kuukaudessa kesällä oppi omatoimiseksi?? Väität siis, että toukokuussa lapsi ei kolmenkaan aikuisen aikana osannut omatoimisuutta, mutta kesällä nämä taidot tuli (siis kotona), jotta elokuussa oli toiminen. Tällöinhän lapset kannattaa pitää kotona, koska oppivat asiat siellä paljon nopeammin.

Pakko se raja on johonkin vetää. Muuten lapsi tarvitsee 3 valvojaa vielä 17-vuotiaana. Koulun aloitus on luonteva ikä siihen rajanvetoon.

Ihan samanlailla ilman valvontaa kadulla liikkuvasta alle kouluikäisestä tehdään lasu, mutta kouluikäisen taas on aivan normaalia kävellä tai pyöräillä yksin kouluun.

Voisiko rajan vetää 3v:iin? 6v, joka aloittaa koulunsa seuraavana syksynä pitää oppia jo siihen, että luokassa ei ole kolmea aikuista auttamassa. 6v eskari pärjää varmasti 2 aikuisella eikä yhtä aikuista per seitsemän lasta tarvita, kun parin kuukauden päästä lapsen tulee osata toimia 25 lasta / yksi aikuinen.

Alpitetaan siitä, että eskareista vähennetään ja siirretään alempiin eikäluokkiin. Sopiva mitoitus eskarissa olisikin omatoimisuuteen ohjaamiseen ekalle luokalle 1 aikuinen 15 lasta. Tällöinkin eskari saa vielä tuplasti enemmän aikuisen homiota kuin ekalla luokalla on mahdollisuus saada.

Varhaiskasvatuksen hätä on aivan itseaiheutettu. Vapaa kasvatus jossa jo taaperoikäiset saavat toimia kuin pikkuhitlerit sitoo kyllä henkilökuntaa, syö resursseja, ja aiheuttaa taatusti uupumusta.

Jospa nyt vaan palattaisiin siihen entisaikaiseen tyyliin missä pennut tottelivat kun heitä auktoriteetin toimesta ojennettiin.

Enenne vanhaan pantiin nurkkaan häpeämään pahantekijät, eikä kakaroille tullut pieneen mieleenkään haistatella/kiroilla  opettajille tai vanhemmille ihmisille. Tukistus kuului rutiineihin jo alakoulussa jos toisia oppilaita tai oppituntia häiritsi.

Nykyisin on asiat päin persettä, kun kiusantekijät ja häiriköt pidetään väenväkisin muiden oppilaiden riesana. Apukoulut ja erityisluokat käyttöön ja parimetriset miesopettajat kuria pitämään. Siinä edullinen ja hyvä ratkaisu ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.

Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).

Tämän vuoksihan myös ala-asteen opettajat ovat todella kuormittuneita ja alalla on puhuttu pitkään siitä, että luokassa opettaja ei pärjää yksin, vaan tarvitsisi useamman aikuisen paikalle. Usein  luokissa onkin ryhmäavustaja, mutta se ei riitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, että esikoulussa ryhmät ovat pieniä ja monta aikuista ohjaa heitä? Mutta seuraavana vuonna he siirtyvät ensimmäiselle luokalle ja ryhmät ovatkin suuria ja vain yksi aikuinen ohjaa.

Miten varhiskasvatus esikoulussa voi väittää, että resurssit ovat vähäiset?

(alle 3v: korkeintaam 4lasta/1 aikuinen)

Yli 3v osalta: korkeintaan 7lasta/1 aikuinen

osapäiväisessä hoidossa: korkeintaan 13 lasta / 1 aikuinen.

Kun seuraavana syksynä siirtyvät ekalle luokalle, 25-30 lasta/1 aikuinen.

Nämä luvut näyttävät hyviltä mutta käytännössähän tilanne on näiden lukujen mukainen muutaman tunnin päivässä muutamana päivänä kuukaudessa. Muina aikoina pyöritetään palettia aivan äärirajoilla, koska on palaveria,suunnittelua,poissaoloa,aikaisia aamuvuoroja jne.

Entäs se ekaluokan ope, jonka koko päivä koostuu yksin olemisesta luokkansa kanssa ja on palaveria suunnittelua…

toukokuu 2021: ryhmässä 21 eskaria, ryhmässä 3 aikuista.

elokuu 2021: ryhmässä 25 ekaluokkalaista, ryhmässä yksi aikuinen.

Mikä muuttui kesällä niin paljon, että ekaluokan ope pystyykin vetämään koko ryhmää ilman kahta lisäaikuista? Samat s2-oppilaat, samat kntegroidut eo:t, samat palaverit, samat kirjaamiset..

Anteeksi, mutta en todellakaan nyt ymmärrä tuota valitusta, että toukokuussa oltiin burnoit kolmen aikuisen turvin, kun on niin raskasta, mutta kun elokuu tulee, katoaa ryhmästä kaksi aikuista ja oppilasmäärä voi olla lähemmäksi 30.

Alle kouluikäinen on päiväkodissa koko päivän. Kasvattajia tarvitaan paikalle koko päiväkodin aukioloajaksi.

Ekaluokkalaisten päivät ovat lyhyitä. Ope hoitaa opettamisen, muut asiat oppilaat pääsääntöisesti itse.

Alakoulussa ei ole mitenkään kummallista, että sama opettaja opettaa kahta tai useampaa luokkaa päivän aikana, koska ekaluokkalaiset koulupäivä on minissään 19h, mutta opettajan opetusvelvollisuus on 24h. Yleensä kuitenkin 1-2 luokilla on paljon jakotunteja (mm. käsityöt), jolloin opettajan opetusvelvollisuus saadaan ainakin osittain täytettyä.

Mutta tämä ei edelleenkään vastaa siihen, miten varhaiskasvatuksen aikuiset voivat olla burnout, kun ryhmässä on 21 kohti 3 aikuista toukokuussa, mutta elokuussa sitä esim. 25 lapsilaumaa hoitaakin yksi opettaja. Tiedän myös kouluja, joissa on yhdistetty 1-2 luokkaa ja oppilaita vajaa 60 ja aikuisia on kaksi (nimellinen ykkösen ope ja kakkosen ope).

Oletko todella noin pihalla? Alakoulussa 7-vuotiailla oppilailla saattaa olla opetusta vain 3-4 tuntia päivässä, joista yhden oppitunnin pituus on 45 min. He istuvat pulpeteissa 45 min ja tekevät tehtäviä toisensa jälkeen. Sitten ulkoilu. Sitten taas 45 min, ruokailu, välitunti ja vielä yksi 45 min ja kotiin. Usein mukana ryhmäavustaja pitämässä huolen, että oppilaat pysyvät istumassa siellä pulpettien takana tai tekemässä juuri sitä mitä pitää. Päiväkodissa ne 6-vuotiaat lapset ovat parhaimmillaan jopa yli 10 tuntia päivässä paikalla, syövät 3 kertaa, oppitunteja on ehkä yhteensä se yksi 45 minuuttinen päivässä, eikä sekään yhteen menoon. Ei ole pulpetteja, joiden takana oppilaat istuvat "järjestyksessä", vaan nuo opetustilanteet ovat usein pedagogisesti suunniteltu luovemmiksi tilanteiksi, joissa leikkien avulla harjoitellaan koulussa tarvittavia taitoja jne. Tilanteet ovat ihan erilaiset jo lähtökohdiltaan. Tervetuloa itse kokeilemaan varhaiskasvatukseen, veikkaan että tulisi jo päivässä pissit housuun.

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatuksen hätä on aivan itseaiheutettu. Vapaa kasvatus jossa jo taaperoikäiset saavat toimia kuin pikkuhitlerit sitoo kyllä henkilökuntaa, syö resursseja, ja aiheuttaa taatusti uupumusta.

Jospa nyt vaan palattaisiin siihen entisaikaiseen tyyliin missä pennut tottelivat kun heitä auktoriteetin toimesta ojennettiin.

Enenne vanhaan pantiin nurkkaan häpeämään pahantekijät, eikä kakaroille tullut pieneen mieleenkään haistatella/kiroilla  opettajille tai vanhemmille ihmisille. Tukistus kuului rutiineihin jo alakoulussa jos toisia oppilaita tai oppituntia häiritsi.

Nykyisin on asiat päin persettä, kun kiusantekijät ja häiriköt pidetään väenväkisin muiden oppilaiden riesana. Apukoulut ja erityisluokat käyttöön ja parimetriset miesopettajat kuria pitämään. Siinä edullinen ja hyvä ratkaisu ongelmiin.

Mutta silloin se ei olisi enää varhaiskasvatus eli tutkittuun tietoon pohjautuva toiminta joka lähtee lasten omista tarpeista. Sen sijaan se olisi pelkkä päivähoito eli lasten säilömispaikka vanhempien työpäivän aikana.

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatuksen hätä on aivan itseaiheutettu. Vapaa kasvatus jossa jo taaperoikäiset saavat toimia kuin pikkuhitlerit sitoo kyllä henkilökuntaa, syö resursseja, ja aiheuttaa taatusti uupumusta.

Jospa nyt vaan palattaisiin siihen entisaikaiseen tyyliin missä pennut tottelivat kun heitä auktoriteetin toimesta ojennettiin.

Enenne vanhaan pantiin nurkkaan häpeämään pahantekijät, eikä kakaroille tullut pieneen mieleenkään haistatella/kiroilla  opettajille tai vanhemmille ihmisille. Tukistus kuului rutiineihin jo alakoulussa jos toisia oppilaita tai oppituntia häiritsi.

Nykyisin on asiat päin persettä, kun kiusantekijät ja häiriköt pidetään väenväkisin muiden oppilaiden riesana. Apukoulut ja erityisluokat käyttöön ja parimetriset miesopettajat kuria pitämään. Siinä edullinen ja hyvä ratkaisu ongelmiin.

Aika kärjistetty kommentti mutta ainakin osittain totta. Lasten parissa työskentelevien ja vanhempien uupumus (ja myös lasten pahoinvointi ja oppimistulosten heikkeneminen) varmasti ainakin joiltain osin liittyy nykyisiin kasvatussuosituksiin ja asenneilmapiiriin. Tuokin on muuten ihan totta että aikuisen sukupuoli, koko, ääni yms. usein vaikuttaa siihen luonnolliseen auktoriteettiin eikä kyse aina ole vain opettajan/vanhemman osaamisesta ja kasvatus+opetustavoista, tai siitä että lapsissa olisi jotain vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatuksen hätä on aivan itseaiheutettu. Vapaa kasvatus jossa jo taaperoikäiset saavat toimia kuin pikkuhitlerit sitoo kyllä henkilökuntaa, syö resursseja, ja aiheuttaa taatusti uupumusta.

Jospa nyt vaan palattaisiin siihen entisaikaiseen tyyliin missä pennut tottelivat kun heitä auktoriteetin toimesta ojennettiin.

Enenne vanhaan pantiin nurkkaan häpeämään pahantekijät, eikä kakaroille tullut pieneen mieleenkään haistatella/kiroilla  opettajille tai vanhemmille ihmisille. Tukistus kuului rutiineihin jo alakoulussa jos toisia oppilaita tai oppituntia häiritsi.

Nykyisin on asiat päin persettä, kun kiusantekijät ja häiriköt pidetään väenväkisin muiden oppilaiden riesana. Apukoulut ja erityisluokat käyttöön ja parimetriset miesopettajat kuria pitämään. Siinä edullinen ja hyvä ratkaisu ongelmiin.

Aika kärjistetty kommentti mutta ainakin osittain totta. Lasten parissa työskentelevien ja vanhempien uupumus (ja myös lasten pahoinvointi ja oppimistulosten heikkeneminen) varmasti ainakin joiltain osin liittyy nykyisiin kasvatussuosituksiin ja asenneilmapiiriin. Tuokin on muuten ihan totta että aikuisen sukupuoli, koko, ääni yms. usein vaikuttaa siihen luonnolliseen auktoriteettiin eikä kyse aina ole vain opettajan/vanhemman osaamisesta ja kasvatus+opetustavoista, tai siitä että lapsissa olisi jotain vikaa.

Kasvatuksesta on yksinkertaisesti tehty liian vaikeaa ja liian rajoitettua. Ne ennen yleisesti käytetyt yksinkertaiset keinot joiden avulla lähes kuka tahansa voi onnistua perusasioissa kuten kurinpidossa ja lasten turvallisuuden varmistamisessa eivät pääosin enää ole käytössä.

Ei entisajan lastentarhoissa ja lastenseimissä ollut mitään valtavia määriä henkilökuntaa, mutta toiminta saatii silti sujumaan. Kiitos helppojen ja nopeiden keinojen joiden avulla ryhmänhallinta onnistuu pieneltäkin joukolta työntekijöitä.

Se, että entisajan lapset olisivat nykypäivään verrattuna jotenkin traumatisoituneita kasvatuksestaan on historiaton väite joka pohjautuu lähinnä tämän päivän muotiteorioiden tulkintaan eikä todellisiin havaintoihin.