Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19697)
Minä olen huomannut sellaisen muutoksen, että nykyään useimmat vanhemmat eivät enää osaa sanoa lapsilleen että nyt lähdetään kun minä sanon niin. Lapset saavat kiukutella rauhassa ja kieltäytyä lähtemästä vanhemman mukaan, koska leikit jää kesken.
Sen sijaan että vanhempi olisi empaattinen ja kertoisi lapselle, että ymmärtää että tätä harmittaa, mutta nyt kuitenkin on lähdettävä, huomenna jatkuu leikit taas, he alkavat neuvottelemaan lapsen kanssa että milloin äiti/isä saa tulla hakemaan, olisiko puoli neljä parempi vai entä jos äiti nyt käy kaupassa ja tulee sitten viideltä uudestaan?
Siis käsittämätöntä lapastelua aikuisilta ihmisiltä. Usein puutun tilanteeseen ja sanon lapselle että ei kun sinä lähdet nyt kun sinua tultiin hakemasn. Minä kirjaan sinut nyt ulos ja me näemme huomenna uudestaan.
Joidenkin kanssa joudun ennakoimaan siten että viisitoista minuutyia ennen ilmoitettua hakuaikaa sanon lapselle että sinulla on nyt 15 minuuttia aikaa leikkiä ennen kuin lähdet, ja kun isä/äiti tulee, sinä lähdet ilman kiukutteluja, ymmärsitkö?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen huomannut sellaisen muutoksen, että nykyään useimmat vanhemmat eivät enää osaa sanoa lapsilleen että nyt lähdetään kun minä sanon niin. Lapset saavat kiukutella rauhassa ja kieltäytyä lähtemästä vanhemman mukaan, koska leikit jää kesken.
Sen sijaan että vanhempi olisi empaattinen ja kertoisi lapselle, että ymmärtää että tätä harmittaa, mutta nyt kuitenkin on lähdettävä, huomenna jatkuu leikit taas, he alkavat neuvottelemaan lapsen kanssa että milloin äiti/isä saa tulla hakemaan, olisiko puoli neljä parempi vai entä jos äiti nyt käy kaupassa ja tulee sitten viideltä uudestaan?
Siis käsittämätöntä lapastelua aikuisilta ihmisiltä. Usein puutun tilanteeseen ja sanon lapselle että ei kun sinä lähdet nyt kun sinua tultiin hakemasn. Minä kirjaan sinut nyt ulos ja me näemme huomenna uudestaan.
Joidenkin kanssa joudun ennakoimaan siten että viisitoista minuutyia ennen ilmoitettua hakuaikaa sanon lapselle että sinulla on nyt 15 minuuttia aikaa leikkiä ennen kuin lähdet, ja kun isä/äiti tulee, sinä lähdet ilman kiukutteluja, ymmärsitkö?
Missä yksikössä varhaiskasvattajat puhuvat, että "lapsi kiukuttelee"? En ole ikinä kuullut. "Kiukuttelu" ei ole mikään tunne eikä sitä siksi myöskään sanoiteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten nämä kaikesta kirkuvat ja rääkyvät lapset? Sellaiset jotka heti huutaa suoraa huutoa, kun heitä ei välittömästi auteta jossain asiassa jonka itsekin osaavat tehdä? Lapsella saattaa koko päivä olla yhtä kirkumista milloin mistäkin asiasta. Sukka on vähän väärinpäin jalassa, lelu jäi toiseen huoneeseen jne jne. Siis pieniä asioita, jotka saa korjattua hetkessä lapsi todennäköisesti itsekin, sen sijaan että lapsi itse yrittäisi, niin hän menee täysin pois tolaltaan. Mikä. näitä lapsia vaivaa?
Joo ja näitä ei saa edes hiljaiseksi mitenkään, onneksi oman kuulon sentään voi suojata, sääli vaan kaikkia muita lapsia.
Joo ei saa ei, mutta sen jatkuvan huudon kuuntelu rassaa kyllä päivän mittaan, vaikka sitä ei olisi kuulevinaankaan. Ja kyllä se rassaa tosiaan muita lapsiakin.
Mutta mikä näiden lasten kasvatuksessa on mennyt niin pahasti pieleen? Yllättäen ovat vielä juurikin monesti näitä virikelapsia, joiden vanhemmat eivät YLLÄTTÄEN jaksa heitä itse hoitaa.
"Mikä näiden lasten kasvatuksessa on mennyt niin pahasti pieleen?"
Sitä voit kysyä itseltäsi, jos lapsi huutaa ryhmässäsi kuin syötävä, joka pikku asiasta.
Ihme nössykkä-kasvatusta. Ethän sä tiedä tai ole vastuussa siitä, mitä lapsi kotonaan tekee, vaan siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu.
Ilmeisesti huutaminen sitten on semi ok. Kasvattaja laittaa vain tulpat omiin korviinsa, kun voisi opettaa lapselle uuden taidon (olemaan huutamatta). Mutta kun ei, niin ei. Ei pysty, ei kykene, ei uskalla, ei jaksa, ei viitsi, ei osaa, ei maksa vaivaa, ei ole tarpeeksi läsnä, jotta edes voisi, ei...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttäviä käytöshäiriöisiä lapsia joka ryhmässä useampi kappale. Lapset hakkaa aikuisia ja kavereita päivittäin. Purraan, raavitaan ja heitetään tavaroilla. Kukaan ei osaa sanoa mitä lasten kanssa tulisi tehdä. Kuka suojelee meitä työntekijöitä ja muita lapsia?!?! Annetaanko muissakin asiakaspalvelu/hoitotehtävissä työntekijöitä hakata mustelmille?
Miksi ette laita niitä kuriin? Kyllä siihen keinot ja välineet löytyy, miten aikuisiin verrattuna todella pieni ja heikko pikkulapsi saadaan järjestykseen. Tunteita sanoittamalla se ei toki onnistu.
Peukuista päätellen eivät edes halua laittaa lapsia kuriin, vaan ottaa pataan ja uhriutua.
Jari Sinkkonen jo aikanaan sanoi, että "älä anna lapsen lyödä itseäsi".
Nää tunteiden sanoittaja-lässyttäjät käytännössä antaa lapsen fiiliksen päättää, vetäiseekö hän jotain turpaan vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten nämä kaikesta kirkuvat ja rääkyvät lapset? Sellaiset jotka heti huutaa suoraa huutoa, kun heitä ei välittömästi auteta jossain asiassa jonka itsekin osaavat tehdä? Lapsella saattaa koko päivä olla yhtä kirkumista milloin mistäkin asiasta. Sukka on vähän väärinpäin jalassa, lelu jäi toiseen huoneeseen jne jne. Siis pieniä asioita, jotka saa korjattua hetkessä lapsi todennäköisesti itsekin, sen sijaan että lapsi itse yrittäisi, niin hän menee täysin pois tolaltaan. Mikä. näitä lapsia vaivaa?
Joo ja näitä ei saa edes hiljaiseksi mitenkään, onneksi oman kuulon sentään voi suojata, sääli vaan kaikkia muita lapsia.
Joo ei saa ei, mutta sen jatkuvan huudon kuuntelu rassaa kyllä päivän mittaan, vaikka sitä ei olisi kuulevinaankaan. Ja kyllä se rassaa tosiaan muita lapsiakin.
Mutta mikä näiden lasten kasvatuksessa on mennyt niin pahasti pieleen? Yllättäen ovat vielä juurikin monesti näitä virikelapsia, joiden vanhemmat eivät YLLÄTTÄEN jaksa heitä itse hoitaa.
"Mikä näiden lasten kasvatuksessa on mennyt niin pahasti pieleen?"
Sitä voit kysyä itseltäsi, jos lapsi huutaa ryhmässäsi kuin syötävä, joka pikku asiasta.
Ihme nössykkä-kasvatusta. Ethän sä tiedä tai ole vastuussa siitä, mitä lapsi kotonaan tekee, vaan siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu.
Ilmeisesti huutaminen sitten on semi ok. Kasvattaja laittaa vain tulpat omiin korviinsa, kun voisi opettaa lapselle uuden taidon (olemaan huutamatta). Mutta kun ei, niin ei. Ei pysty, ei kykene, ei uskalla, ei jaksa, ei viitsi, ei osaa, ei maksa vaivaa, ei ole tarpeeksi läsnä, jotta edes voisi, ei..."
Vanha viisaus sanoo: "Ei kannettu vesi kaivossa pysy".
Eli jos kotona saa elää kuin pellossa, niin aivan turha vaatia saati opettaa lapselta käytöstapoja missään muuallakaan ympäristössä.
Lapsi on aina lojaali kodilleen ja siellä vallitseville asenteille joita lapsi peilaa mm päiväkodissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten nämä kaikesta kirkuvat ja rääkyvät lapset? Sellaiset jotka heti huutaa suoraa huutoa, kun heitä ei välittömästi auteta jossain asiassa jonka itsekin osaavat tehdä? Lapsella saattaa koko päivä olla yhtä kirkumista milloin mistäkin asiasta. Sukka on vähän väärinpäin jalassa, lelu jäi toiseen huoneeseen jne jne. Siis pieniä asioita, jotka saa korjattua hetkessä lapsi todennäköisesti itsekin, sen sijaan että lapsi itse yrittäisi, niin hän menee täysin pois tolaltaan. Mikä. näitä lapsia vaivaa?
Joo ja näitä ei saa edes hiljaiseksi mitenkään, onneksi oman kuulon sentään voi suojata, sääli vaan kaikkia muita lapsia.
Joo ei saa ei, mutta sen jatkuvan huudon kuuntelu rassaa kyllä päivän mittaan, vaikka sitä ei olisi kuulevinaankaan. Ja kyllä se rassaa tosiaan muita lapsiakin.
Mutta mikä näiden lasten kasvatuksessa on mennyt niin pahasti pieleen? Yllättäen ovat vielä juurikin monesti näitä virikelapsia, joiden vanhemmat eivät YLLÄTTÄEN jaksa heitä itse hoitaa.
"Mikä näiden lasten kasvatuksessa on mennyt niin pahasti pieleen?"
Sitä voit kysyä itseltäsi, jos lapsi huutaa ryhmässäsi kuin syötävä, joka pikku asiasta.
Ihme nössykkä-kasvatusta. Ethän sä tiedä tai ole vastuussa siitä, mitä lapsi kotonaan tekee, vaan siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu.
Ilmeisesti huutaminen sitten on semi ok. Kasvattaja laittaa vain tulpat omiin korviinsa, kun voisi opettaa lapselle uuden taidon (olemaan huutamatta). Mutta kun ei, niin ei. Ei pysty, ei kykene, ei uskalla, ei jaksa, ei viitsi, ei osaa, ei maksa vaivaa, ei ole tarpeeksi läsnä, jotta edes voisi, ei..."
Vanha viisaus sanoo: "Ei kannettu vesi kaivossa pysy".
Eli jos kotona saa elää kuin pellossa, niin aivan turha vaatia saati opettaa lapselta käytöstapoja missään muuallakaan ympäristössä.
Lapsi on aina lojaali kodilleen ja siellä vallitseville asenteille joita lapsi peilaa mm päiväkodissa.
Toki kodin malli vaikuttaa, ja "pellossa kasvaneet" työllistävät varhaiskasvattajia normaalia enemmän.
Mutta lapsi on oppivainen ja sopeutuvainen. Tilannetta voisi verrata vaikka siihen, kun lapsi oppii, että isovanhempien luona on hieman eri säännöt kuin omassa kodissa. Täydellinen johdonmukaisuus on tavoiteltavaa, mutta kuitenkin utopiaa.
Mielestäni on turhaa laittaa liikaa paukkuja sen miettimiseen, mikä lapsen kasvatuksessa on kotona mennyt pieleen, vaan tuoda järkevyyttä ja turvallisia rajoja hänen kasvatukseensa päiväkodissa. (Tällainen lapsi voi kylläkin aluksi kotonaan kapinoida entistä enemmän. Hän ikään kuin kompensoi sitä, ettei päiväkodissa onnistukaan se pellossa eläminen. Mutta vanhempien on oma taistelunsa käytävä eikä vanhemmuutta voi ulkoistaa. Kuitenkin ajan mittaan, kärsivällisen (kasvatus)työn ja rakkauden kautta, tällainen rajaton pikkuprinssi tai -prinsessa voi saavuttaa oman potentiaalinsa ja kasvaa jopa huipputyypiksi.)
" Kyllä kieltämättä vituttaa noi virikelapset päiväkodissa. On eri asia, jos muutaman päivän viikossa tai pienillä tunneilla, mutta monet on joka päivä 8-9h.[/quote]
Tämä. Ja kun ei KOSKAAN voida hakea vaikka heti päiväunien jälkeen tai lounaan jälkeen, tai muutenkaan yhtään aikaisemmin, vaikka edelleenkään todellista hoidon tarvetta ei lapsella ole. Jos joskus tosi harvoin vanhempi hakee lapsen aikaisemmin, niin se on korkeintaan 15min aikaisemmin, ja tää vanhempi oikeasti luulee, että hakee lapsen aikaisin ja esitetään siinä vielä niin hyvää vanhempaa kun lapsi haetaan ajoissa 🤮
Mutta ikimaailmassa ei haeta esim klo15 tai aiemmin, joka sekin jo pitkä päivä lapsella täysin turhaan, ellei joku lasu-perhe kyseessä.[/quote]
Onko tässä taustalla jotain kiintymyssuhdepulmaa? Mistä se voi johtua että sitä on nykyään niin paljon?"
Mukavuudenhalu voittaa eikä muksua jaksa kun ei kerran ole pakko. Saatetaan hakea lapsi hoidosta neuvola tai lekurikäynnille vaikkapa klo 15 ja käyttää neuvolassa ja palauttaa takaisin hoitopaikkaan, mistä haetaan ihan viime sekunneilla klo 17 kuten joka ainoa päivä, paria sekuntia ennenkuin hoitaja on soittamassa jo perään. Tuo on siis ihan yleinen käytäntö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten nämä kaikesta kirkuvat ja rääkyvät lapset? Sellaiset jotka heti huutaa suoraa huutoa, kun heitä ei välittömästi auteta jossain asiassa jonka itsekin osaavat tehdä? Lapsella saattaa koko päivä olla yhtä kirkumista milloin mistäkin asiasta. Sukka on vähän väärinpäin jalassa, lelu jäi toiseen huoneeseen jne jne. Siis pieniä asioita, jotka saa korjattua hetkessä lapsi todennäköisesti itsekin, sen sijaan että lapsi itse yrittäisi, niin hän menee täysin pois tolaltaan. Mikä. näitä lapsia vaivaa?
Joo ja näitä ei saa edes hiljaiseksi mitenkään, onneksi oman kuulon sentään voi suojata, sääli vaan kaikkia muita lapsia.
Joo ei saa ei, mutta sen jatkuvan huudon kuuntelu rassaa kyllä päivän mittaan, vaikka sitä ei olisi kuulevinaankaan. Ja kyllä se rassaa tosiaan muita lapsiakin.
Mutta mikä näiden lasten kasvatuksessa on mennyt niin pahasti pieleen? Yllättäen ovat vielä juurikin monesti näitä virikelapsia, joiden vanhemmat eivät YLLÄTTÄEN jaksa heitä itse hoitaa.
"Mikä näiden lasten kasvatuksessa on mennyt niin pahasti pieleen?"
Sitä voit kysyä itseltäsi, jos lapsi huutaa ryhmässäsi kuin syötävä, joka pikku asiasta.
Ihme nössykkä-kasvatusta. Ethän sä tiedä tai ole vastuussa siitä, mitä lapsi kotonaan tekee, vaan siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu.
Ilmeisesti huutaminen sitten on semi ok. Kasvattaja laittaa vain tulpat omiin korviinsa, kun voisi opettaa lapselle uuden taidon (olemaan huutamatta). Mutta kun ei, niin ei. Ei pysty, ei kykene, ei uskalla, ei jaksa, ei viitsi, ei osaa, ei maksa vaivaa, ei ole tarpeeksi läsnä, jotta edes voisi, ei...
Huutamalla se huuto loppuu. Kun lapsi huomaa ettei saavuta sillä mitään. Maanantait on pahimpia, kun lapsi saanut kaiken periksi huutamalla, mutta kyllä se siitä viikon mittaan taas vähän hellittää. Toki erityislapset vielä erikseen, jotka eivät millään opi että eri paikoissa eri käytännöt ja säännöt.
" Minä olen huomannut sellaisen muutoksen, että nykyään useimmat vanhemmat eivät enää osaa sanoa lapsilleen että nyt lähdetään kun minä sanon niin. Lapset saavat kiukutella rauhassa ja kieltäytyä lähtemästä vanhemman mukaan, koska leikit jää kesken.
Sen sijaan että vanhempi olisi empaattinen ja kertoisi lapselle, että ymmärtää että tätä harmittaa, mutta nyt kuitenkin on lähdettävä, huomenna jatkuu leikit taas, he alkavat neuvottelemaan lapsen kanssa että milloin äiti/isä saa tulla hakemaan, olisiko puoli neljä parempi vai entä jos äiti nyt käy kaupassa ja tulee sitten viideltä uudestaan?
Siis käsittämätöntä lapastelua aikuisilta ihmisiltä"
Kaikista rasittavimpia tapauksia! Tenava saattaa juoksuttaa vanhempaa pitkin pihaa vaikka kuinka kauan ja aikuinen vaan tumput suorina mankuu: mentäiskö jo kultaaa, rakas mennäänkö jo kotiin? Haluutko leikkiä vielä noh leikippäs vaan...
Lapsi vaan odottaa että aikuinen sieppaa kainaloon että nyt mentiin kotiin vilkutas heipat, ei sitä lasta siellä kiinnosta enää hyppiä kun koko päivän on odottanut että vanhempi tulee hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
" Kyllä kieltämättä vituttaa noi virikelapset päiväkodissa. On eri asia, jos muutaman päivän viikossa tai pienillä tunneilla, mutta monet on joka päivä 8-9h.
Tämä. Ja kun ei KOSKAAN voida hakea vaikka heti päiväunien jälkeen tai lounaan jälkeen, tai muutenkaan yhtään aikaisemmin, vaikka edelleenkään todellista hoidon tarvetta ei lapsella ole. Jos joskus tosi harvoin vanhempi hakee lapsen aikaisemmin, niin se on korkeintaan 15min aikaisemmin, ja tää vanhempi oikeasti luulee, että hakee lapsen aikaisin ja esitetään siinä vielä niin hyvää vanhempaa kun lapsi haetaan ajoissa 🤮
Mutta ikimaailmassa ei haeta esim klo15 tai aiemmin, joka sekin jo pitkä päivä lapsella täysin turhaan, ellei joku lasu-perhe kyseessä.
Onko tässä taustalla jotain kiintymyssuhdepulmaa? Mistä se voi johtua että sitä on nykyään niin paljon?"
Mukavuudenhalu voittaa eikä muksua jaksa kun ei kerran ole pakko. Saatetaan hakea lapsi hoidosta neuvola tai lekurikäynnille vaikkapa klo 15 ja käyttää neuvolassa ja palauttaa takaisin hoitopaikkaan, mistä haetaan ihan viime sekunneilla klo 17 kuten joka ainoa päivä, paria sekuntia ennenkuin hoitaja on soittamassa jo perään. Tuo on siis ihan yleinen käytäntö.
Joo siis mikä pakko näiden virikelasten ylipäänsä on olla hoidossa jos on joku lääkäri, neuvola tms samana päivänä? Eikös siinä ole tarpeeksi virikettä sille 2-vuotiaalle päivän ajaksi?
Vierailija kirjoitti:
" Minä olen huomannut sellaisen muutoksen, että nykyään useimmat vanhemmat eivät enää osaa sanoa lapsilleen että nyt lähdetään kun minä sanon niin. Lapset saavat kiukutella rauhassa ja kieltäytyä lähtemästä vanhemman mukaan, koska leikit jää kesken.
Sen sijaan että vanhempi olisi empaattinen ja kertoisi lapselle, että ymmärtää että tätä harmittaa, mutta nyt kuitenkin on lähdettävä, huomenna jatkuu leikit taas, he alkavat neuvottelemaan lapsen kanssa että milloin äiti/isä saa tulla hakemaan, olisiko puoli neljä parempi vai entä jos äiti nyt käy kaupassa ja tulee sitten viideltä uudestaan?
Siis käsittämätöntä lapastelua aikuisilta ihmisiltä"Kaikista rasittavimpia tapauksia! Tenava saattaa juoksuttaa vanhempaa pitkin pihaa vaikka kuinka kauan ja aikuinen vaan tumput suorina mankuu: mentäiskö jo kultaaa, rakas mennäänkö jo kotiin? Haluutko leikkiä vielä noh leikippäs vaan...
Lapsi vaan odottaa että aikuinen sieppaa kainaloon että nyt mentiin kotiin vilkutas heipat, ei sitä lasta siellä kiinnosta enää hyppiä kun koko päivän on odottanut että vanhempi tulee hakemaan.
Ja sitten vielä kysellään lapselta, ai olisitko halunnut vielä jäädä?! Voi luoja, mitä väliä sillä on, kun hoitopäivä päättyy niin silloin lähdetään halusi tai ei. Mitä sitten kun lapsi vastaa, että yhyy byää joo haluan jäädä koko illaksi tänne?
Lapsillakin on ihan vääristynyt tämä
halu-asia, isommatkin lapset luulevat että kaikki mitä ikinä keksiikään haluta pitää saada ja mennään ihan pois tolaltaan kun ei nämä erilaiset halut määrääkään kaikkea tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttäviä käytöshäiriöisiä lapsia joka ryhmässä useampi kappale. Lapset hakkaa aikuisia ja kavereita päivittäin. Purraan, raavitaan ja heitetään tavaroilla. Kukaan ei osaa sanoa mitä lasten kanssa tulisi tehdä. Kuka suojelee meitä työntekijöitä ja muita lapsia?!?! Annetaanko muissakin asiakaspalvelu/hoitotehtävissä työntekijöitä hakata mustelmille?
Miksi ette laita niitä kuriin? Kyllä siihen keinot ja välineet löytyy, miten aikuisiin verrattuna todella pieni ja heikko pikkulapsi saadaan järjestykseen. Tunteita sanoittamalla se ei toki onnistu.
Tarkoitatko väkivallan käyttöä? Se ei ole vaihtoehto. Lapsilla on oikeus koskemattomuuteen ihan niin kuin meillä aikuisillakin.
Höpöhöpö, eikä ole. Toki väkivalta on tarpeetonta, mutta todellakaan lapsilla ei ole minkäänlaista oikeutta koskemattomuuteen kuten aikuisilla on: Lapselta saa riisua vaatteet väkisin ja hänen genitaalialueensa pestä, lapsen saa ottaa väkisin syliin, kantaa väkisin pöytään, pakottaa pysymään sängyssä. Lapsen saa pakottaa pukemaan säänmukaiset vaatteet päälle ja on oikeus fyysisestikkin tehdä tämä pakotus.
On suorastaan velvollisuus koskea siihen lapseen tavoilla, millä aikuisiin ihmisiin ei yleensä kosketa (elleivät nämä jostain syystä ole kykenemättömiä huolehtimaan itse itsestään). Mutta tosiaan, nykyään tämä on unohdettu ja pienen kehittymättömän simpanssiakin tyhmemmällä ihmislapsella on joku "itsemäärämisoikeus", mikä kyllä syö naperoiden turvallisuudentunnetta ja pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttäviä käytöshäiriöisiä lapsia joka ryhmässä useampi kappale. Lapset hakkaa aikuisia ja kavereita päivittäin. Purraan, raavitaan ja heitetään tavaroilla. Kukaan ei osaa sanoa mitä lasten kanssa tulisi tehdä. Kuka suojelee meitä työntekijöitä ja muita lapsia?!?! Annetaanko muissakin asiakaspalvelu/hoitotehtävissä työntekijöitä hakata mustelmille?
Miksi ette laita niitä kuriin? Kyllä siihen keinot ja välineet löytyy, miten aikuisiin verrattuna todella pieni ja heikko pikkulapsi saadaan järjestykseen. Tunteita sanoittamalla se ei toki onnistu.
Tarkoitatko väkivallan käyttöä? Se ei ole vaihtoehto. Lapsilla on oikeus koskemattomuuteen ihan niin kuin meillä aikuisillakin.
Höpöhöpö, eikä ole. Toki väkivalta on tarpeetonta, mutta todellakaan lapsilla ei ole minkäänlaista oikeutta koskemattomuuteen kuten aikuisilla on: Lapselta saa riisua vaatteet väkisin ja hänen genitaalialueensa pestä, lapsen saa ottaa väkisin syliin, kantaa väkisin pöytään, pakottaa pysymään sängyssä. Lapsen saa pakottaa pukemaan säänmukaiset vaatteet päälle ja on oikeus fyysisestikkin tehdä tämä pakotus.
On suorastaan velvollisuus koskea siihen lapseen tavoilla, millä aikuisiin ihmisiin ei yleensä kosketa (elleivät nämä jostain syystä ole kykenemättömiä huolehtimaan itse itsestään). Mutta tosiaan, nykyään tämä on unohdettu ja pienen kehittymättömän simpanssiakin tyhmemmällä ihmislapsella on joku "itsemäärämisoikeus", mikä kyllä syö naperoiden turvallisuudentunnetta ja pahasti.
Kuvitellaan että pieni lapsi tietää mikä on itselleen parhaaksi, vaikka ei tiedä elämästä vielä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttäviä käytöshäiriöisiä lapsia joka ryhmässä useampi kappale. Lapset hakkaa aikuisia ja kavereita päivittäin. Purraan, raavitaan ja heitetään tavaroilla. Kukaan ei osaa sanoa mitä lasten kanssa tulisi tehdä. Kuka suojelee meitä työntekijöitä ja muita lapsia?!?! Annetaanko muissakin asiakaspalvelu/hoitotehtävissä työntekijöitä hakata mustelmille?
Miksi ette laita niitä kuriin? Kyllä siihen keinot ja välineet löytyy, miten aikuisiin verrattuna todella pieni ja heikko pikkulapsi saadaan järjestykseen. Tunteita sanoittamalla se ei toki onnistu.
Tarkoitatko väkivallan käyttöä? Se ei ole vaihtoehto. Lapsilla on oikeus koskemattomuuteen ihan niin kuin meillä aikuisillakin.
Höpöhöpö, eikä ole. Toki väkivalta on tarpeetonta, mutta todellakaan lapsilla ei ole minkäänlaista oikeutta koskemattomuuteen kuten aikuisilla on: Lapselta saa riisua vaatteet väkisin ja hänen genitaalialueensa pestä, lapsen saa ottaa väkisin syliin, kantaa väkisin pöytään, pakottaa pysymään sängyssä. Lapsen saa pakottaa pukemaan säänmukaiset vaatteet päälle ja on oikeus fyysisestikkin tehdä tämä pakotus.
On suorastaan velvollisuus koskea siihen lapseen tavoilla, millä aikuisiin ihmisiin ei yleensä kosketa (elleivät nämä jostain syystä ole kykenemättömiä huolehtimaan itse itsestään). Mutta tosiaan, nykyään tämä on unohdettu ja pienen kehittymättömän simpanssiakin tyhmemmällä ihmislapsella on joku "itsemäärämisoikeus", mikä kyllä syö naperoiden turvallisuudentunnetta ja pahasti.
Kuvitellaan että pieni lapsi tietää mikä on itselleen parhaaksi, vaikka ei tiedä elämästä vielä yhtään mitään.
Niinpä, pienellä lapsella ole muuta kuin vaistot, jotka kertoo, että aikuiset pitää heistä huolta. Nyt tämä on pilattu sillä, että lapselta kysellään asioita mistä nämä eivät tajua yhtään mitään ja tehdään selväksi, ettei lapsesta huolehtivat ihmiset kykene tekemään juuri mitään päätöksiä kysymättä siltä kehittymättömältä lapselta. Siis oikeasti, ei ne pienet lapset odota, että heiltä edes kysyttäisiin mitään tai jos kysytäänkin, niin ei ainakaan missään tärkeissä asioissa, pääasiassa odottavat, että aikuiset tietävät mitä tekevät ja osoittavat sen lapsellekkin.
Kyllä mullakin menis pää sekaisin, jos mut yhtäkkiä laitettais vaikkapa johtamaan tätä maata ja vielä niin, että tuhat ihmistä kyselee asioita joista en tajua mitään ja odottaa että minä tekisin päätökset. Nyt asetetaan lapsia tällaiseen vastaavaan tilanteeseen ja hämillään sitten käyttäytyvät niinkuin käyttäytyvät ja kantavat seuraamuksia lopun ikäänsä mukanaan, tulee varmasti hyvä stressinsietokyky ja yhtään ei ole ahdistusta tai masennusta luvassa kun kasvavat nuoriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttäviä käytöshäiriöisiä lapsia joka ryhmässä useampi kappale. Lapset hakkaa aikuisia ja kavereita päivittäin. Purraan, raavitaan ja heitetään tavaroilla. Kukaan ei osaa sanoa mitä lasten kanssa tulisi tehdä. Kuka suojelee meitä työntekijöitä ja muita lapsia?!?! Annetaanko muissakin asiakaspalvelu/hoitotehtävissä työntekijöitä hakata mustelmille?
Miksi ette laita niitä kuriin? Kyllä siihen keinot ja välineet löytyy, miten aikuisiin verrattuna todella pieni ja heikko pikkulapsi saadaan järjestykseen. Tunteita sanoittamalla se ei toki onnistu.
Tarkoitatko väkivallan käyttöä? Se ei ole vaihtoehto. Lapsilla on oikeus koskemattomuuteen ihan niin kuin meillä aikuisillakin.
Höpöhöpö, eikä ole. Toki väkivalta on tarpeetonta, mutta todellakaan lapsilla ei ole minkäänlaista oikeutta koskemattomuuteen kuten aikuisilla on: Lapselta saa riisua vaatteet väkisin ja hänen genitaalialueensa pestä, lapsen saa ottaa väkisin syliin, kantaa väkisin pöytään, pakottaa pysymään sängyssä. Lapsen saa pakottaa pukemaan säänmukaiset vaatteet päälle ja on oikeus fyysisestikkin tehdä tämä pakotus.
On suorastaan velvollisuus koskea siihen lapseen tavoilla, millä aikuisiin ihmisiin ei yleensä kosketa (elleivät nämä jostain syystä ole kykenemättömiä huolehtimaan itse itsestään). Mutta tosiaan, nykyään tämä on unohdettu ja pienen kehittymättömän simpanssiakin tyhmemmällä ihmislapsella on joku "itsemäärämisoikeus", mikä kyllä syö naperoiden turvallisuudentunnetta ja pahasti.
Kuvitellaan että pieni lapsi tietää mikä on itselleen parhaaksi, vaikka ei tiedä elämästä vielä yhtään mitään.
Niinpä, pienellä lapsella ole muuta kuin vaistot, jotka kertoo, että aikuiset pitää heistä huolta. Nyt tämä on pilattu sillä, että lapselta kysellään asioita mistä nämä eivät tajua yhtään mitään ja tehdään selväksi, ettei lapsesta huolehtivat ihmiset kykene tekemään juuri mitään päätöksiä kysymättä siltä kehittymättömältä lapselta. Siis oikeasti, ei ne pienet lapset odota, että heiltä edes kysyttäisiin mitään tai jos kysytäänkin, niin ei ainakaan missään tärkeissä asioissa, pääasiassa odottavat, että aikuiset tietävät mitä tekevät ja osoittavat sen lapsellekkin.
Miksi sitten lapset laittavat rajusti vastaan jos heitä yrittää komentaa? Jopa siinä määrin, että entisaikana lapsia kuritettiin jotta heidät olisi saatu alistettua vanhempien ja hoitajien tahtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttäviä käytöshäiriöisiä lapsia joka ryhmässä useampi kappale. Lapset hakkaa aikuisia ja kavereita päivittäin. Purraan, raavitaan ja heitetään tavaroilla. Kukaan ei osaa sanoa mitä lasten kanssa tulisi tehdä. Kuka suojelee meitä työntekijöitä ja muita lapsia?!?! Annetaanko muissakin asiakaspalvelu/hoitotehtävissä työntekijöitä hakata mustelmille?
Miksi ette laita niitä kuriin? Kyllä siihen keinot ja välineet löytyy, miten aikuisiin verrattuna todella pieni ja heikko pikkulapsi saadaan järjestykseen. Tunteita sanoittamalla se ei toki onnistu.
Tarkoitatko väkivallan käyttöä? Se ei ole vaihtoehto. Lapsilla on oikeus koskemattomuuteen ihan niin kuin meillä aikuisillakin.
Höpöhöpö, eikä ole. Toki väkivalta on tarpeetonta, mutta todellakaan lapsilla ei ole minkäänlaista oikeutta koskemattomuuteen kuten aikuisilla on: Lapselta saa riisua vaatteet väkisin ja hänen genitaalialueensa pestä, lapsen saa ottaa väkisin syliin, kantaa väkisin pöytään, pakottaa pysymään sängyssä. Lapsen saa pakottaa pukemaan säänmukaiset vaatteet päälle ja on oikeus fyysisestikkin tehdä tämä pakotus.
On suorastaan velvollisuus koskea siihen lapseen tavoilla, millä aikuisiin ihmisiin ei yleensä kosketa (elleivät nämä jostain syystä ole kykenemättömiä huolehtimaan itse itsestään). Mutta tosiaan, nykyään tämä on unohdettu ja pienen kehittymättömän simpanssiakin tyhmemmällä ihmislapsella on joku "itsemäärämisoikeus", mikä kyllä syö naperoiden turvallisuudentunnetta ja pahasti.
Kuvitellaan että pieni lapsi tietää mikä on itselleen parhaaksi, vaikka ei tiedä elämästä vielä yhtään mitään.
Niinpä, pienellä lapsella ole muuta kuin vaistot, jotka kertoo, että aikuiset pitää heistä huolta. Nyt tämä on pilattu sillä, että lapselta kysellään asioita mistä nämä eivät tajua yhtään mitään ja tehdään selväksi, ettei lapsesta huolehtivat ihmiset kykene tekemään juuri mitään päätöksiä kysymättä siltä kehittymättömältä lapselta. Siis oikeasti, ei ne pienet lapset odota, että heiltä edes kysyttäisiin mitään tai jos kysytäänkin, niin ei ainakaan missään tärkeissä asioissa, pääasiassa odottavat, että aikuiset tietävät mitä tekevät ja osoittavat sen lapsellekkin.
Miksi sitten lapset laittavat rajusti vastaan jos heitä yrittää komentaa? Jopa siinä määrin, että entisaikana lapsia kuritettiin jotta heidät olisi saatu alistettua vanhempien ja hoitajien tahtoon.
Koska ne on lapsia, joilla on kehittymättömät aivot ja jotka sen vuoksi eivät todellakaan toimi loogisesti. Kurittaminen on toki nykyään tarpeetonta (siis fyysinen väkivalta), mutta kyllä lapset tulee silti "alistaa" aikuisten tahtoon, kun eivät yksinkertaisesti kykene vielä ymmärtämään miten tämä maailma toimii ja mikä on heille parasta.
Kun lapsi kasvaa, niin voi antaa vastuutakin enemmän, mutta päiväkoti-ikäisillä lapsilla sitä tyypillisesti on hyvin hyvin vähän, eskareiden kohdalla voi jo lähteä harjoittelemaan sitäkin, mutta tietenkin lapsesta riippuen, jos tämä kuri-asia tehtäisiin järkevästi, niin todennäköisesti eskarit osaisi tehdä jo paljon järkevämpiä päätöksiä kuin mitä tällä hetkellä, olisi aika tärkeääkin kun siirtyvät koulumaailmaan pian ja huomattavasti itsenäisempään elämään (mm. pitäisi olla mahdollista jo jättää eskareita ihan valvomattakin leikkimään, mikä ei kyllä nyt onnistu kun ovat suorastaan päättömimpiä kaikista varhaiskasvatuksen ikäluokista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Minä olen huomannut sellaisen muutoksen, että nykyään useimmat vanhemmat eivät enää osaa sanoa lapsilleen että nyt lähdetään kun minä sanon niin. Lapset saavat kiukutella rauhassa ja kieltäytyä lähtemästä vanhemman mukaan, koska leikit jää kesken.
Sen sijaan että vanhempi olisi empaattinen ja kertoisi lapselle, että ymmärtää että tätä harmittaa, mutta nyt kuitenkin on lähdettävä, huomenna jatkuu leikit taas, he alkavat neuvottelemaan lapsen kanssa että milloin äiti/isä saa tulla hakemaan, olisiko puoli neljä parempi vai entä jos äiti nyt käy kaupassa ja tulee sitten viideltä uudestaan?
Siis käsittämätöntä lapastelua aikuisilta ihmisiltä"Kaikista rasittavimpia tapauksia! Tenava saattaa juoksuttaa vanhempaa pitkin pihaa vaikka kuinka kauan ja aikuinen vaan tumput suorina mankuu: mentäiskö jo kultaaa, rakas mennäänkö jo kotiin? Haluutko leikkiä vielä noh leikippäs vaan...
Lapsi vaan odottaa että aikuinen sieppaa kainaloon että nyt mentiin kotiin vilkutas heipat, ei sitä lasta siellä kiinnosta enää hyppiä kun koko päivän on odottanut että vanhempi tulee hakemaan.
Ja sitten vielä kysellään lapselta, ai olisitko halunnut vielä jäädä?! Voi luoja, mitä väliä sillä on, kun hoitopäivä päättyy niin silloin lähdetään halusi tai ei. Mitä sitten kun lapsi vastaa, että yhyy byää joo haluan jäädä koko illaksi tänne?
Lapsillakin on ihan vääristynyt tämä
halu-asia, isommatkin lapset luulevat että kaikki mitä ikinä keksiikään haluta pitää saada ja mennään ihan pois tolaltaan kun ei nämä erilaiset halut määrääkään kaikkea tekemistä.
Pahinta on kun vanhempi, (yleensä äiti) tullessaan hakemaan huomaa että lapsi leikkii, ts tekee jotain. Alkaa valtava valitus, anteeksi kulta en tiennyt että sulla on leikit kesken, anteeksi en enää tule hakemaan sinua tähän aikaan kun leikit.
Lapsihan leikkii, parempi sitten ettei vaivaudu hakemaan lastaan ennen 18 v. Tai kertoo minulle minuutilleen hakuajan että tiedän milloin lopetan leikin ja vien hänet portille seisomaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska ne on lapsia, joilla on kehittymättömät aivot ja jotka sen vuoksi eivät todellakaan toimi loogisesti. Kurittaminen on toki nykyään tarpeetonta (siis fyysinen väkivalta), mutta kyllä lapset tulee silti "alistaa" aikuisten tahtoon, kun eivät yksinkertaisesti kykene vielä ymmärtämään miten tämä maailma toimii ja mikä on heille parasta.
Miten tuossa onnistutaan? Jäähytetäänkö lapsia vai pidelläänkö heitä kiinni, vai miten heidät saadaan painostettua tottelemaan? Puhelinta tai tablettia lapsilla ei tunnetusti ole päiväkodeissa joten sitä ei voi takavarikoida.
Ai ketjun voisi poistaa, ettei alan mätäpaiseet paljastu?
Kirjoitat, että "ei kiinnosta yhteistyö". Ketkä ovat ne "onnekkaat" tiimi- ja työkaverisi? Missä muualla tuollaisella yhteistyökyvyttömyydellä edes voisi työskennellä, kuin jossain kunnallisessa suojatyöpaikassa?