Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/3c8afa52-5bac-4e92-807e-722f705c5374

Olihan varsinainen mainos ja valkopesun yritys. Nyt kaikki sankoin joukoin kouluttautumaan varhaiskasvatuksen opettajiksi, unelma-ammattiin!

Sen Iltalehden mainosartikkelin yläosassa lukee: KAUPALLINEN YHTEISTYÖ : ESPOON KAUPUNKI.

Ehkä Espoon kaupunki ajattelee, että potentiaaliset varhaiskasvattajat ovat todella tyhmiä, jos joku todellakaan nykynuorista viitsisi edes lukea loppuun noin feikkiä sugardaddy juttua.

Eiköhän nykynuorilla ole moninkertaisesti enemmän medialukutaitoa kuin tuon naurettavan ostoartikkelin katiskaan joutuminen edellyttää.

Kentälle joutuvat kyllä huomaa yhdessä päivässä, että ei helvet*i, mitä on tullut tehtyä, jos erehtyy allekirjoittamaan työsopimiksen päiväkotiin.

Noloa, Espoo, todella noloa.

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Saatan olla taantumuksellinen ja yleisesti hirveä ihminen, mutta mieleen tulee silti, että boomereilla on selkeästi ollut syynsä miksi he käyttivät ruumiillista kuritusta lapsiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

Vierailija kirjoitti:

Argh tunnehömpästä kun puhutaan niin mitä olette mieltä äidistä joka sössöttää lapselle ja sanoittaa hänen tunteitaan päiväkodin eteisessä siten että hoitaja ei pääse ajoissa kotiin, kun on ensin tuonut 2-vuotiaan aikaisin aamulla hoitoon ja pitänyt häntä siellä koko pitkän päivän, jotta saa olla rauhassa vauvan kanssa kotona? Voiko olla raivostuttavampaa!? Samalla äiti ei missään nimessä halua kuulla, että lapsi ikävöinyt häntä päivän aikana. On siinäkin tekopyhyyttä kerrakseen, v*ttu!

Kuinka moni 2v edes ymmärtää tuollaisesta sössötyksestä mitään? Tuskinpa tuossa tilanteessa väsyneenä ja mahdollisesti vihaisena on kovinkaan vastaanottavainen. Tuohan on ihan lapsen kiusaamista suorastaan.

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Olin kerran sellaisessa eskarissa, jossa oli 23 lasta ja niistä 18 lapsella eriasteisia tuentarpeita. Vain neljälle lapselle oli määritelty veo tuki, joka tuli kaksi kertaa viikossa tunti kerrallaan kauhistelemaan sinne. Yhdellä huostaanotetulla oli joku mieskaveri tai muu oma tuki mukanaan sijoituslaitoksesta, koska lapsi oli itsetuhoinen, niin kookas ja väkivaltainen. Se ryhmä oli kuin painajaisesta, meille kaikille työntekijöille ja niille lapsille. En vieläkään käsitä, kuinka ne kaikki olivat sattuneet yhteen silloin ja siihen samaan eskariin. Johtajan ohje oli puolessa välissä kautta: tette sen mitä pystytte, koittakaa pitää ne hengissä, apuja ei tule, koska rahaa ei ole. Melkein selvittiin kausi läpi ilman suurimpia katastrofeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Olin kerran sellaisessa eskarissa, jossa oli 23 lasta ja niistä 18 lapsella eriasteisia tuentarpeita. Vain neljälle lapselle oli määritelty veo tuki, joka tuli kaksi kertaa viikossa tunti kerrallaan kauhistelemaan sinne. Yhdellä huostaanotetulla oli joku mieskaveri tai muu oma tuki mukanaan sijoituslaitoksesta, koska lapsi oli itsetuhoinen, niin kookas ja väkivaltainen. Se ryhmä oli kuin painajaisesta, meille kaikille työntekijöille ja niille lapsille. En vieläkään käsitä, kuinka ne kaikki olivat sattuneet yhteen silloin ja siihen samaan eskariin. Johtajan ohje oli puolessa välissä kautta: tette sen mitä pystytte, koittakaa pitää ne hengissä, apuja ei tule, koska rahaa ei ole. Melkein selvittiin kausi läpi ilman suurimpia katastrofeja.

Aivan kamalaa. Missäköhänpäin Suomea tämä mahtoi olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Miksi lapsen raivaamiseen pitäisi puuttua mitenkään? Eikö sen voi vaan antaa olla? Meneehän se ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Miksi lapsen raivaamiseen pitäisi puuttua mitenkään? Eikö sen voi vaan antaa olla? Meneehän se ohi.

Kaikkien hermot kiristyvät kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö. Se ei ole ihmisille hyväksi. Lisäksi raivoamisesta aiheutuu usein erilaista vaaraa lapselle itselleen, toisille ihmisille ja/tai tavaroille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Ja lapsi oppii, että hän saa raivoamalla palkinnoksi ylenpalttisesti huomiota. Hienoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Miksi lapsen raivaamiseen pitäisi puuttua mitenkään? Eikö sen voi vaan antaa olla? Meneehän se ohi.

Kaikkien hermot kiristyvät kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö. Se ei ole ihmisille hyväksi. Lisäksi raivoamisesta aiheutuu usein erilaista vaaraa lapselle itselleen, toisille ihmisille ja/tai tavaroille.

Kyllähän se loppuu, jos lapsi oppii ettei sillä tavalla saa aikuisen huomiota. Kun lasta sitten päinvastoin kehutaan ja huomioidaan hyvästä käytöksestä, niin tämä käytös lisääntyy. Lapsi tekee tasan sitä josta saa eniten huomiota.

Jo pienelle lapselle on syytä opettaa myös perus käytöstapoja. Tätä ei monikaan vanhempi tee, miksi? Ei ole hyvien tapojen mukaista heittäytyä maahan raivoamaan noin esimerkiksi.

10 vuoden päästä trendi kasvatuksen suhteen on taas ihan eri..

Vierailija kirjoitti:

10 vuoden päästä trendi kasvatuksen suhteen on taas ihan eri..

Lyön vetoa, että trendi muuttuu viimeistään ensi elokuussa, todennäköisesti jo tänä keväänä, kun valtakuntaan tulee uusi hallitus ja päinvastaiset arvot kuin viimeiset 4 vuotta. Lisäksi pohjalla on kokemus tästä hullunmyllystä kaikissa maan päiväkodeissa, kouluissa ja suurten kaupunkien kaduilla ja ostareilla.

Ei kiitos enää.

Samalla halutaan väestö töihin ja lapset oppimaan, joten ne koulutetut opettajat on saatava jotenkin takaisin sinne päiväkoteihin ja kouluihin.

Ne saadaan, kun homma järkevöitetään, aletaan maksaa palkkaa ja ryhmiin palautetaan toimintaedellytykset, esim. käytöstavat.

Minä en mitään tunteita kenellekään ala sanoittamaan. Jos joku haluaa leikkiä mittareilla ja kertoilla tuntemuksiaan sen suhteen, ei haittaa, tehköön niin, mutta itse en ala moisiin hölmöilyihin osallistua.

En minä tiedä, mitä muut ihmiset tuntevat eikä ole minun tehtäväni kertoa heille, mikä heidän tunteensa nimi on. Se on opettajan tehtävä, että kertoo lapsille, kuinka ihmisten kanssa tehdään yhteistyötä ja käyttäydytään.

Hyvin on kasvettu vuosisatoja joka puolella maailmaa ilman tuollaisia keinotekoisia tunnemittareita. Ei pidä mennä jokaiseen kaupallistettuun jippoon mukaan. Lapset ovat vaikutuksille alttiissa iässä ja heidän tunnemaailmansa ja myöhempi mielenterveytensä voidaan sotkea totaalisesti tuputtamalla tällaisia oppeja ja jotain muunsukupuolisuusideologioita jo alle 6-vuotiaille.

Sitten niiden pitäisi pystyä vielä toimimaan muista maista tulevien fiksujen ja täysjärkisten ihmisten kanssa työelämässä, kun käyttäytyvät itse kuin ääliöt. Mikä ihmeen ihmiskoe Suomessa on menossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Miksi lapsen raivaamiseen pitäisi puuttua mitenkään? Eikö sen voi vaan antaa olla? Meneehän se ohi.

Kaikkien hermot kiristyvät kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö. Se ei ole ihmisille hyväksi. Lisäksi raivoamisesta aiheutuu usein erilaista vaaraa lapselle itselleen, toisille ihmisille ja/tai tavaroille.

Kyllähän se loppuu, jos lapsi oppii ettei sillä tavalla saa aikuisen huomiota. Kun lasta sitten päinvastoin kehutaan ja huomioidaan hyvästä käytöksestä, niin tämä käytös lisääntyy. Lapsi tekee tasan sitä josta saa eniten huomiota.

Jo pienelle lapselle on syytä opettaa myös perus käytöstapoja. Tätä ei monikaan vanhempi tee, miksi? Ei ole hyvien tapojen mukaista heittäytyä maahan raivoamaan noin esimerkiksi.

Lapsen raivoaminen on usein niin vahingollista, että siihen on vain puututtava heti koska se on vaaraksi. Lisäksi lapset ovat hyviä manipuloimaan vanhempia ja hoitajia, eli jos lapsi ei saa lievällä raivoamisella itselleen huomiota, niin usein hän alkaa raivota niin pahasti, että lopulta sen huomion saa. Lapsi saattaa esimerkiksi yhdistää raivoamiseensa jonkun ihmisen tai lemmikin kimppuun käymistä, tavaroiden rikkomista, kadulle autojen sekaan juoksemista tai jotain muuta, millä hän saa varmasti aikuisessa aikaan reaktion.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Miksi lapsen raivaamiseen pitäisi puuttua mitenkään? Eikö sen voi vaan antaa olla? Meneehän se ohi.

Kaikkien hermot kiristyvät kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö. Se ei ole ihmisille hyväksi. Lisäksi raivoamisesta aiheutuu usein erilaista vaaraa lapselle itselleen, toisille ihmisille ja/tai tavaroille.

Kyllähän se loppuu, jos lapsi oppii ettei sillä tavalla saa aikuisen huomiota. Kun lasta sitten päinvastoin kehutaan ja huomioidaan hyvästä käytöksestä, niin tämä käytös lisääntyy. Lapsi tekee tasan sitä josta saa eniten huomiota.

Jo pienelle lapselle on syytä opettaa myös perus käytöstapoja. Tätä ei monikaan vanhempi tee, miksi? Ei ole hyvien tapojen mukaista heittäytyä maahan raivoamaan noin esimerkiksi.

Pieni lapsi riehuu sen vuoksi, että hänelle ei ole vielä kehittynyt kykyjä käsitellä tunteitaan tai ymmärtää niitä. Ei hän vielä kykene tietenkään ymmärtämään käytöstapoja. Raivoavan lapsen saa rauhoitettua kun pysyy itse rauhallisena ja tarvittaessa lapsen voi ottaa vaikka syliin. Raivoavaa lasta ei missään tapauksessa saisi ohittaa saati jättää yksin tunnemellastuksensa kanssa, lapsi ei välttämättä pääse tunnemylläkästään omin voimin pois, hän tarvitsee siihen aikuisen apua.

Vierailija kirjoitti:

Minä en mitään tunteita kenellekään ala sanoittamaan. Jos joku haluaa leikkiä mittareilla ja kertoilla tuntemuksiaan sen suhteen, ei haittaa, tehköön niin, mutta itse en ala moisiin hölmöilyihin osallistua.

En minä tiedä, mitä muut ihmiset tuntevat eikä ole minun tehtäväni kertoa heille, mikä heidän tunteensa nimi on. Se on opettajan tehtävä, että kertoo lapsille, kuinka ihmisten kanssa tehdään yhteistyötä ja käyttäydytään.

Hyvin on kasvettu vuosisatoja joka puolella maailmaa ilman tuollaisia keinotekoisia tunnemittareita. Ei pidä mennä jokaiseen kaupallistettuun jippoon mukaan. Lapset ovat vaikutuksille alttiissa iässä ja heidän tunnemaailmansa ja myöhempi mielenterveytensä voidaan sotkea totaalisesti tuputtamalla tällaisia oppeja ja jotain muunsukupuolisuusideologioita jo alle 6-vuotiaille.

Sitten niiden pitäisi pystyä vielä toimimaan muista maista tulevien fiksujen ja täysjärkisten ihmisten kanssa työelämässä, kun käyttäytyvät itse kuin ääliöt. Mikä ihmeen ihmiskoe Suomessa on menossa?

Näyttää se ääliö olevan ihan sussa itsessäsi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en mitään tunteita kenellekään ala sanoittamaan. Jos joku haluaa leikkiä mittareilla ja kertoilla tuntemuksiaan sen suhteen, ei haittaa, tehköön niin, mutta itse en ala moisiin hölmöilyihin osallistua.

En minä tiedä, mitä muut ihmiset tuntevat eikä ole minun tehtäväni kertoa heille, mikä heidän tunteensa nimi on. Se on opettajan tehtävä, että kertoo lapsille, kuinka ihmisten kanssa tehdään yhteistyötä ja käyttäydytään.

Hyvin on kasvettu vuosisatoja joka puolella maailmaa ilman tuollaisia keinotekoisia tunnemittareita. Ei pidä mennä jokaiseen kaupallistettuun jippoon mukaan. Lapset ovat vaikutuksille alttiissa iässä ja heidän tunnemaailmansa ja myöhempi mielenterveytensä voidaan sotkea totaalisesti tuputtamalla tällaisia oppeja ja jotain muunsukupuolisuusideologioita jo alle 6-vuotiaille.

Sitten niiden pitäisi pystyä vielä toimimaan muista maista tulevien fiksujen ja täysjärkisten ihmisten kanssa työelämässä, kun käyttäytyvät itse kuin ääliöt. Mikä ihmeen ihmiskoe Suomessa on menossa?

Näyttää se ääliö olevan ihan sussa itsessäsi...

Samaa mietin. Mahtaa olla vaikeaa olla työpaikassa, jonka toimintamalleja ei lainkaan ymmärrä ja lisäksi niitä vastustaa kaikin voimin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Miksi lapsen raivaamiseen pitäisi puuttua mitenkään? Eikö sen voi vaan antaa olla? Meneehän se ohi.

Kaikkien hermot kiristyvät kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö. Se ei ole ihmisille hyväksi. Lisäksi raivoamisesta aiheutuu usein erilaista vaaraa lapselle itselleen, toisille ihmisille ja/tai tavaroille.

Kyllähän se loppuu, jos lapsi oppii ettei sillä tavalla saa aikuisen huomiota. Kun lasta sitten päinvastoin kehutaan ja huomioidaan hyvästä käytöksestä, niin tämä käytös lisääntyy. Lapsi tekee tasan sitä josta saa eniten huomiota.

Jo pienelle lapselle on syytä opettaa myös perus käytöstapoja. Tätä ei monikaan vanhempi tee, miksi? Ei ole hyvien tapojen mukaista heittäytyä maahan raivoamaan noin esimerkiksi.

Pieni lapsi riehuu sen vuoksi, että hänelle ei ole vielä kehittynyt kykyjä käsitellä tunteitaan tai ymmärtää niitä. Ei hän vielä kykene tietenkään ymmärtämään käytöstapoja. Raivoavan lapsen saa rauhoitettua kun pysyy itse rauhallisena ja tarvittaessa lapsen voi ottaa vaikka syliin. Raivoavaa lasta ei missään tapauksessa saisi ohittaa saati jättää yksin tunnemellastuksensa kanssa, lapsi ei välttämättä pääse tunnemylläkästään omin voimin pois, hän tarvitsee siihen aikuisen apua.

Tunnekasvattajat tosiaan ajattelevat noin, että lapsen käytöksen takana on aina tunteiden käsittely tai ymmärtäminen, ja että siksi tarvitaan tunteiden sanoitusta ja näitä tunnemittareita ja muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huh, olipa taas päivä, kymmenestä lapsesta ehkä 2 toimii normaalisti siirtymissä, loput pistää hanttiin aivan kaikessa ja vaatii aikuisen jatkuvan huomion pukemisiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. Puhutaan kuitenkin eskareista ja ollaan jo keväässä menossa.

Jotakin on tässä yhteiskunnassa mennyt pahasti pieleen.

Joo, mikä siinä on että nykylapset vaativat jatkuvan aikuisen huomion joka asiassa? Kyllähän jo esim 3-vuotiaankin pitäisi itsekseen suoriutua monista jutuista ja osata edes hetken leikkiä itsekseenkin, mutta ei nämä nykylapset osaa! Kokoajan vaaditaan huomiota ja apua ihan kaikessa. Ja sitten hermostutaan suunnattomasti, mennään jopa täysin pois tolaltaan jos ei se apu ole heti tarjolla. Eipä ole ihme että nämä lapset kärrätään hoitoon, vaikka todellista tarvetta ei olisi. Mutta miksi kasvattaa lapsista tällaisia?

1. Vanhempien mielestä on tärkeää huomioida lapsen tunteet ja mahdollistaa lapselle vapaa tunneilmaisu.

2. Vanhemmilla ei ole muuta keinoa puuttua lapsen raivoamiseen kuin se, että he yrittävät olla mahdollisimman mieliksi lapselle. Siksi he tarjoavat lapselle ylenpalttisesti huomiota.

Miksi lapsen raivaamiseen pitäisi puuttua mitenkään? Eikö sen voi vaan antaa olla? Meneehän se ohi.

Kaikkien hermot kiristyvät kun lapsi käyttäytyy kuin hirviö. Se ei ole ihmisille hyväksi. Lisäksi raivoamisesta aiheutuu usein erilaista vaaraa lapselle itselleen, toisille ihmisille ja/tai tavaroille.

Kyllähän se loppuu, jos lapsi oppii ettei sillä tavalla saa aikuisen huomiota. Kun lasta sitten päinvastoin kehutaan ja huomioidaan hyvästä käytöksestä, niin tämä käytös lisääntyy. Lapsi tekee tasan sitä josta saa eniten huomiota.

Jo pienelle lapselle on syytä opettaa myös perus käytöstapoja. Tätä ei monikaan vanhempi tee, miksi? Ei ole hyvien tapojen mukaista heittäytyä maahan raivoamaan noin esimerkiksi.

Pieni lapsi riehuu sen vuoksi, että hänelle ei ole vielä kehittynyt kykyjä käsitellä tunteitaan tai ymmärtää niitä. Ei hän vielä kykene tietenkään ymmärtämään käytöstapoja. Raivoavan lapsen saa rauhoitettua kun pysyy itse rauhallisena ja tarvittaessa lapsen voi ottaa vaikka syliin. Raivoavaa lasta ei missään tapauksessa saisi ohittaa saati jättää yksin tunnemellastuksensa kanssa, lapsi ei välttämättä pääse tunnemylläkästään omin voimin pois, hän tarvitsee siihen aikuisen apua.

Tunnekasvattajat tosiaan ajattelevat noin, että lapsen käytöksen takana on aina tunteiden käsittely tai ymmärtäminen, ja että siksi tarvitaan tunteiden sanoitusta ja näitä tunnemittareita ja muita.

Saavat hyvää tulosta aikaiseksi. Kannattaisi opiskella lasten tunne-elämän keiityksestä edes alkeet.