Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä alkaen päivähoito on ollut kasvatusta, noin terminä?

Koska varhaiskasvatuksessa jokaisessa tilanteessa on ns. kasvatuksellinen aspekti. Lapset leikkivät keskenenään, siinä harjoitellaan sosiemotionaalisia taitoja (kaveritaidot, empatia). 

T. Ope

Eli käytäntö on ihan samaa, mutta paperilla kaikki vaan näyttää hienolta.

T: pitkään alalla ollut lastenhoitaja

Onko siinä sitten jotain pahaa, että nyt on alettu huomioida käytännön tilanteiden pedagoginen merkitys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä alkaen päivähoito on ollut kasvatusta, noin terminä?

Koska varhaiskasvatuksessa jokaisessa tilanteessa on ns. kasvatuksellinen aspekti. Lapset leikkivät keskenenään, siinä harjoitellaan sosiemotionaalisia taitoja (kaveritaidot, empatia). 

T. Ope

Eli käytäntö on ihan samaa, mutta paperilla kaikki vaan näyttää hienolta.

T: pitkään alalla ollut lastenhoitaja

Onko siinä sitten jotain pahaa, että nyt on alettu huomioida käytännön tilanteiden pedagoginen merkitys?

Jotain pahaa? No siinä mielessä ohuesti huolestuttavaa, ymmärräthän,  jos tämä huomioiminen tehdään paperilla suunnitellen tuntikausia hienoja pedagogisia linjoja joita käytännössä mahdoton toteuttaa kroonisen resurssipulan vuoksi,ja  lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden (suunnitteluaikana lto/hoitaja poissa) kustanuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Floora68 kirjoitti:

Työn kuva on muuttunut hoitajilla. Ennen oli päiväkodeissa omat laitosapulaiset jotka siivosivat sekä auttoivat jopa lasten pukemisessa. Hoitivat lakanoidenvaihdon ja lelujenpesemisen. Nyt siivous on halvimmalta ostettua ja he eivät tee kuin perus siivouksen. Kuka tekee muut? HOITAJA. Opettajia sijoitetaan ryhmiin nyt 2 ja 1 hoitaja. Opettajalla on kaikki kasvatuskeskustelut, kokoukset kirjaamiset 1h SAK aikaa päivässä, kuka hoitaa lapsia silloin HOITAJA. Menee useita päiviä ettei ehdi edes sitä 11min kahvitaukoa pitää. Eikä hoitajien palkkoja olla nostettu mihinkään. Nyt on vielä keksitty nämä metsäryhmät😢 eihän ne tartte silloin tiloja eikä leluja kun ovat metsässä. Ja kaupunki säästää taas! Siellä sitten palellaan, eikä pääse ees vessaan."

Hoitajat kuuraa jo vessoja joissain paikoissa? Säästetään pk-apulaisessa ja siivoojissa.

Viime viikon Hesarissa kerrortiin, ertä joissain terveyskeskuksissa lääkärikin joutuu siivoamaan, koska siivouksesta on säästetty. Melko kallista moppausta.

Päiväkodeissa myös Varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajat161 kuulemma jo imuroivat. Säästetään siivoojissa. 

näinpä. Ja viimeisessä päiväkotityöpaikassani myös aamupalan valmistus kuului aamuvuorolaiselle

Vähän eri asia kuin että lääkäri siivoaa. Resurssien haaskausta lääkärin kohdalla.

Sekö ei ole resurssien haaskausta, että varhaiskasvatuksen opettaja keittelee aamupuurot koko talolle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä niille kortistoon joutuville lastenhoitajille tehdään. Eikö olisi järkevintä kouluttaa ne työssä sosionomiksi. Varhaiskasvatus lakkoon!

Eiköhän ne lastenhoitajat olisi jo sosionomeja tai opettajia, jos heillä riittäisi rahkeet korkeakoulututkintoon. Kortistoon tuskin monikaan joutuu, koska suurin osa lastenhoitajista on suorittanut lähihoitajan tutkinnon. Ei tarvitse kuin suorittaa uudet erikoistumisopinnot esim. vanhuspuolelle, niin työtä riittää loppuiäksi.

Rahkeet riittävät korkeakoulututkintoon nykyisin yllättävän monella, kun vaatimuksia on laskettu monella alalla. Ei joku yliopistossa opiskelu nykyään mistään sen kummemmasta rahkeiden riittämisestä kerro.

Miksi nämä lastenhoitajat eivät siis ole jo lähteneet opiskelemaan korkeampaa tutkintoa? Toisekseen, se että jollain maanmittausalalla on laskettu vaatimustasoa, ei tarkoita, että myös muihin tutkintoihin olisi näin tehty. Eikä näin ole ollut tarvettakaan, sillä vuodesta toiseen hakijamäärät ovat alalle pysyneet korkealla ja sekä varhaiskasvatuksen opettajan että sosionomin koulutukseen on tilastollisesti todella vaikea päästä, koska hakijoita on niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä alkaen päivähoito on ollut kasvatusta, noin terminä?

Koska varhaiskasvatuksessa jokaisessa tilanteessa on ns. kasvatuksellinen aspekti. Lapset leikkivät keskenenään, siinä harjoitellaan sosiemotionaalisia taitoja (kaveritaidot, empatia). 

T. Ope

Eli käytäntö on ihan samaa, mutta paperilla kaikki vaan näyttää hienolta.

T: pitkään alalla ollut lastenhoitaja

Onko siinä sitten jotain pahaa, että nyt on alettu huomioida käytännön tilanteiden pedagoginen merkitys?

On. Siitä on tehty ydinfysiikkaa. Kun ainahan tuo kaikki on joka tapauksessa tiedetty.

Floora68 kirjoitti:

Työn kuva on muuttunut hoitajilla. Ennen oli päiväkodeissa omat laitosapulaiset jotka siivosivat sekä auttoivat jopa lasten pukemisessa. Hoitivat lakanoidenvaihdon ja lelujenpesemisen. Nyt siivous on halvimmalta ostettua ja he eivät tee kuin perus siivouksen. Kuka tekee muut? HOITAJA. Opettajia sijoitetaan ryhmiin nyt 2 ja 1 hoitaja. Opettajalla on kaikki kasvatuskeskustelut, kokoukset kirjaamiset 1h SAK aikaa päivässä, kuka hoitaa lapsia silloin HOITAJA. Menee useita päiviä ettei ehdi edes sitä 11min kahvitaukoa pitää. Eikä hoitajien palkkoja olla nostettu mihinkään. Nyt on vielä keksitty nämä metsäryhmät😢 eihän ne tartte silloin tiloja eikä leluja kun ovat metsässä. Ja kaupunki säästää taas! Siellä sitten palellaan, eikä pääse ees vessaan.

Teillä on työvuorosuunnittelussa jotain pielessä, jos opet lähtevät suunnittelemaan yhtä aikaa ja hoitaja jää yksin.

Paluu vanhaan kirjoitti:

90-luvulla palkattiin lukiosta valmistuneita päiväkotiin töihin ja hyvin meni. Nykyään siellä on ihan liikaa näitä opettajia eikä enää olennaiseen eli lapsenhoitoon keskitytä. Kyllä ne lapset ehtii sitten koulussa saamaan tarpeeksi opetusta. Resurssi pula ratkeaa kun opettajat muutetaan hoitajiksi ja kaikilla on enemmän aikaa.

Meillä ei ole ryhmässä yhtään opettajaa. Hoitajuus ei tosiaan ratkaise resurssipulaa joka on ihan konkreettinen ison vauvamäärän+isompien kanssa. Olen uupunut jatkuvaan riittämättömyyteen ja siihen että ei ole aikaa eikä riittävyyttä antaa lapsille sitä mitä he tarvitsevat. Asiaa ei paranna ymmärtämätön esimies. Rakastan työtä lasten parissa, valitettavasti todellisuus ajaa rankasti yli . Talossamme mennään kokoajan niin rajoilla ja vähän yli että sekä opettajat että hoitajat ovat tehneet kaikkia hommia perushoidosta toimintaan. Monta uupunutta on lähtenyt ja lisää lähdössä. Ei mitään järkeä enää. Painaa 8h tukkaputkella ilman mitään taukoa ja hyvä jos vessaan pääsee. Liian monesti joutuu sanomaan lapselle odota kun lapsella on tarve ja kädet ylitäynnä. Ei se ole lasten ja perheiden vika,tuntuu ikävälle jättää heidät,mutta tämäkään ei kanna mihinkään muuhun kuin romahdukseen.

Nyt joka ikinen vanhempi mukaan tähän:

https://www.vauva.fi/comment/52293760

Ainut mahdollinen ratkaisu on paluu entiseen:

- isä käy kodin ulkopuolella töissä, josta saa perheen elatukseen riittävän palkan.

- äiti on kotona lasten kanssa.

Tai tietysti toisin päin, mikäs siinä. Ratkaisun täytyy olla se, että vain toinen vanhemmista käy kodin ulkopuolella töissä.

Voi kun päättäjät ymmärtäisivät ensi vuoden talousarviosta kiistellessään, että henkilökunta on vakan tärkein menoerä. Vaikka henkilöstömenot näyttävät suuremmalta kuin vaikka ruokapalveluissa, on henkilöstöä oltava, että voidaan tehdä työtä. Jos sairauspoissaoloihin, koulutuksiin ei saada sijaisia, jokainen osaa kuvitella mitä se tekee työntekijöille. Ne nostaa kytkintä.

"Työn kuva on muuttunut hoitajilla.

Ennen oli päiväkodeissa omat laitosapulaiset jotka siivosivat sekä auttoivat jopa lasten pukemisessa. Hoitivat lakanoidenvaihdon ja lelujenpesemisen.

Nyt siivous on halvimmalta ostettua ja he eivät tee kuin perus siivouksen.

Kuka tekee muut?

HOITAJA.

Opettajia sijoitetaan ryhmiin nyt 2 ja 1 hoitaja. Opettajalla on kaikki kasvatuskeskustelut, kokoukset kirjaamiset 1h SAK aikaa päivässä,

kuka hoitaa lapsia silloin?

HOITAJA.

Menee useita päiviä ettei ehdi edes sitä 11min kahvitaukoa pitää.

Eikä hoitajien palkkoja olla nostettu mihinkään.

Nyt on vielä keksitty nämä metsäryhmät😢 eihän ne tartte silloin tiloja eikä leluja kun ovat metsässä.

Ja kaupunki säästää taas!

Siellä sitten palellaan, eikä pääse ees vessaan."

Metsäryhmät?

Siis metsässä taivasalla päiväkoti? Kukaa vie muksunsa sinne, vaikka kuinka luonnonlapseksi karaistuisi?

Ei ristus.

Kas kun ei varhaiskasvatuksen sissi-leiri.

Vierailija kirjoitti:

Voi kun päättäjät ymmärtäisivät ensi vuoden talousarviosta kiistellessään, että henkilökunta on vakan tärkein menoerä. Vaikka henkilöstömenot näyttävät suuremmalta kuin vaikka ruokapalveluissa, on henkilöstöä oltava, että voidaan tehdä työtä. Jos sairauspoissaoloihin, koulutuksiin ei saada sijaisia, jokainen osaa kuvitella mitä se tekee työntekijöille. Ne nostaa kytkintä.

Mieluummin lukätään rahaa surutta näihin noutavanpäiväisiin komiteoihin, jotka pitkän kaavan mukaan nautitun päivällisen ohessa varmaan miettii että keksittäiskö vaihteeksi uudet tittelit näille "VAKA"-tyypeille.

VAKA= VArsin KAlliiksi tuli kasvatussuunnitelmat pitkällä tähtäyksellä noille loppuun puristetuille hoitoalan kenttätyöläisille?

Vierailija kirjoitti:

"Työn kuva on muuttunut hoitajilla.

Ennen oli päiväkodeissa omat laitosapulaiset jotka siivosivat sekä auttoivat jopa lasten pukemisessa. Hoitivat lakanoidenvaihdon ja lelujenpesemisen.

Nyt siivous on halvimmalta ostettua ja he eivät tee kuin perus siivouksen.

Kuka tekee muut?

HOITAJA.

Opettajia sijoitetaan ryhmiin nyt 2 ja 1 hoitaja. Opettajalla on kaikki kasvatuskeskustelut, kokoukset kirjaamiset 1h SAK aikaa päivässä,

kuka hoitaa lapsia silloin?

HOITAJA.

Menee useita päiviä ettei ehdi edes sitä 11min kahvitaukoa pitää.

Eikä hoitajien palkkoja olla nostettu mihinkään.

Nyt on vielä keksitty nämä metsäryhmät😢 eihän ne tartte silloin tiloja eikä leluja kun ovat metsässä.

Ja kaupunki säästää taas!

Siellä sitten palellaan, eikä pääse ees vessaan."

Metsäryhmät?

Siis metsässä taivasalla päiväkoti? Kukaa vie muksunsa sinne, vaikka kuinka luonnonlapseksi karaistuisi?

Ei ristus.

Kas kun ei varhaiskasvatuksen sissi-leiri.

Oletko huomannut, että viestien alla on painike, jossa lukee "lainaa"? Siitä painamalla saat suoraan lainattua viestiä, jota haluat kommentoida.

Henkilökunta (sekä opettajat että hoitajat) tietävät usein hyvinkin, mitä kukakin lapsi tarvitsee voidakseen hyvin ja oppiakseen uutta.

MUTTA totuus on se, että kolme kasvattajaa on erittäin vähän yhtäaikaisesti paikalla, ja on aivan eri asia toteuttaa vaikkapa tuen menetelmiä kahteen kuin kolmeen jakautumalla. Lapsia taas ei hyödytä se, että tuki toteutuu vain osan aikaa päivästä, sillä tuen pitää tietenkin olla johdonmukaista.

Aamuisin ennen yhdeksää on vain kaksi aikuista paikalla, samoin klo 14 jälkeen. Kuitenkin koko ryhmä on tällöin läsnä. Oikeasti jopa 4 lasta voi tarvita jatkuvaa lähiohjausta (avustajan saa vasta kun heitä on 5), eikä esim. alle 3-vuotiaita voi jättää hetkeksikään ilman aikuista. Lisänä kaikki normaalit sosiaaliset konfliktit, uhmakiukut, hihojen kastumiset käsiä pestessä, pissavahingot yms. yms.

Ja ne hetket, kun 3 kasvattajaa on töissä, hyödynnetään tietysti erilaisiin palavereihin, kasvatuskeskusteluihin, sak-aikoihin ja juokseviin asioihin. Eihän niitä sille ajalle suunnitella, jolloin töissä on vain 2 aikuista. Eli kuitenkin jatkuvasti kaikki lapset ovat kahdella aikuisella.

En ottaisi opettajan vastuulla olevia kirjallisia töitä pois, sillä niistä on oikeasti lapsiryhmälle hyötyä. Ryhmään pitäisi kuitenkin saada lisäaikuinen, tai vastaavasti osa lapsista pois ja ryhmäkoko pienemmäksi! Tätä menoa nääntyvät kaikki.

"Meillä ei ole ryhmässä yhtään opettajaa.

Hoitajuus ei tosiaan ratkaise resurssipulaa joka on ihan konkreettinen ison vauvamäärän+isompien kanssa.

Olen uupunut jatkuvaan riittämättömyyteen ja siihen että ei ole aikaa eikä riittävyyttä antaa lapsille sitä mitä he tarvitsevat.

Asiaa ei paranna ymmärtämätön esimies.

Rakastan työtä lasten parissa, valitettavasti todellisuus ajaa rankasti yli .

Talossamme mennään kokoajan niin rajoilla ja vähän yli, että sekä opettajat että hoitajat ovat tehneet kaikkia hommia perushoidosta toimintaan.

Monta uupunutta on lähtenyt ja lisää lähdössä.

Ei mitään järkeä enää.

Painaa 8h tukkaputkella ilman mitään taukoa ja hyvä jos vessaan pääsee.

Liian monesti joutuu sanomaan lapselle odota kun lapsella on tarve ja kädet ylitäynnä. Ei se ole lasten ja perheiden vika,

tuntuu ikävälle jättää heidät,mutta tämäkään ei kanna mihinkään

muuhun kuin romahdukseen."

Et takuulla ole (valitettavasti) yksin ajatuksinesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun päättäjät ymmärtäisivät ensi vuoden talousarviosta kiistellessään, että henkilökunta on vakan tärkein menoerä. Vaikka henkilöstömenot näyttävät suuremmalta kuin vaikka ruokapalveluissa, on henkilöstöä oltava, että voidaan tehdä työtä. Jos sairauspoissaoloihin, koulutuksiin ei saada sijaisia, jokainen osaa kuvitella mitä se tekee työntekijöille. Ne nostaa kytkintä.

Mieluummin lukätään rahaa surutta näihin noutavanpäiväisiin komiteoihin, jotka pitkän kaavan mukaan nautitun päivällisen ohessa varmaan miettii että keksittäiskö vaihteeksi uudet tittelit näille "VAKA"-tyypeille.

VAKA= VArsin KAlliiksi tuli kasvatussuunnitelmat pitkällä tähtäyksellä noille loppuun puristetuille hoitoalan kenttätyöläisille?

Varhaiskasvatus ei ole hoitoalaa.

Vierailija kirjoitti:

"  1 laitsari jonka työsopimus kattaa usein 6h ajan/pvä käsittäen 4-5 lapsiryhmän tilat eteissotkuineen hlökunnan sosiaalitilat ja WC;t, pukuhuoneen ym, siivoaa ja siistii ja pyykkää kaiken täysin yksin, koska ryhmien kasvattajien pää ei suostu siihen, että yhtään tippaa autetaan.

Mutta ei hän kyllä enää lapsiryhmän pukemis/riisumis/kuravaaterumbaan ehdi apuun, joskus aikoinaan ehti."

Vaan nyt kun on niin ettei sitä "laitsariakaan" palkata. Säästösyistä.

Mieti miten päivät pyörii valmiiksi alimitoituksella. Korona-aikana kun hygieniaa korostetaan erityisesti. Henkilökunta siivoaa, "varhaiskasvatustyön" ohella. Koittakaa pärjätä!

Riippuu tosiaan paikasta. Kunnallisella taitaa enemmän olla laitoshuoltajia vielä. Omat kokemukseni ovat yksityiseltä.

Toisessa oli laitsari 4h/päivä. Hoitajille kuului aina tiskien laitto (tiskikone ryhmässä) ja pöytien pyyhintä. Ruuan jälkeen myös tuolien pyyhintä ja nosto ylös. Laitsari hoiti lattiat ja vessat.

Toisessa ei laitsaria, mutta keittiötyöntekijä. Tiskit sai esipestyinä viedä keittiöön. Hoitajat hoitavat pöytien pyyhinnän. Ruuan jälkeen hoitajat pyyhkivät pöydät ja tuolit, nostavat tuolit ylös, pesevät lattiat, pesevät pöntöt, potat ja lavuaarit, harjaavat eteisen lattian ja moppaavat vessan lattian, keräävät roskapussit. Iltapäivällä hoitaja pyykii pöydät, lakaisee lattian, pesee tiskipöydän ja altaat, huolehtii vessan siistiksi, roskapussit. Ja lopuksi työvuoron viimeinen hoitaja imuroi eteiset nostaen ensin sellaiset painavat ritilämatot pois tieltä.

Molemmissa paikoissa vuoron ensimmäinen hoitaja myös keittää aamupuurot.

Esim iltapäivällä aika usein kolmas työntekijä on päässyt kotiin. Välipalan jälkeen kovalla kiireellä koko ryhmä ulos, jossa yksi hoitaja ulkoilee koko ryhmän kanssa. Toinen siivoaa vauhdilla ryhmätilat, jotta ehtii ulos ennenkuin toinen hoitaja pääsee kotiin. Ja on siellä sitten taas vastuussa koko ryhmästä yksin. No toki lapsia lähtee kotiin ja aikuisia on muistakin ryhmistä ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä niille kortistoon joutuville lastenhoitajille tehdään. Eikö olisi järkevintä kouluttaa ne työssä sosionomiksi. Varhaiskasvatus lakkoon!

Eiköhän ne lastenhoitajat olisi jo sosionomeja tai opettajia, jos heillä riittäisi rahkeet korkeakoulututkintoon. Kortistoon tuskin monikaan joutuu, koska suurin osa lastenhoitajista on suorittanut lähihoitajan tutkinnon. Ei tarvitse kuin suorittaa uudet erikoistumisopinnot esim. vanhuspuolelle, niin työtä riittää loppuiäksi.

Rahkeet riittävät korkeakoulututkintoon nykyisin yllättävän monella, kun vaatimuksia on laskettu monella alalla. Ei joku yliopistossa opiskelu nykyään mistään sen kummemmasta rahkeiden riittämisestä kerro.

Miksi nämä lastenhoitajat eivät siis ole jo lähteneet opiskelemaan korkeampaa tutkintoa? Toisekseen, se että jollain maanmittausalalla on laskettu vaatimustasoa, ei tarkoita, että myös muihin tutkintoihin olisi näin tehty. Eikä näin ole ollut tarvettakaan, sillä vuodesta toiseen hakijamäärät ovat alalle pysyneet korkealla ja sekä varhaiskasvatuksen opettajan että sosionomin koulutukseen on tilastollisesti todella vaikea päästä, koska hakijoita on niin paljon.

Ei siitä ole hyötyä. Suurin osa hoitajista pystyy halutessaan tekemään opettajan määräaikaisia sijaisuuksia (6-12kk pätkissä), saa opettajan palkan.

En minä ainakaan lähde opiskelemaan huvikseni, palkan noustessa muutaman satasen ja työolojen ollessa yhä samat, jos saan halutessani jo nyt sen palkan, ilman opintoja.

Tai itseasiassa aion lähteä opiskelemaan, mutta en todellakaan opettajaksi sen muutaman satasen vuoksi. Mun bruttopalkka hoitajana on 2000€/kk. Kun lähden opiskelemaan, opiskelen alalle, jossa palkka alkaa kolmosella. Luultavasti joku insinööri, rahkeet kyllä riittää.

Näin aikuisena, perheellisenä, pitää vähän miettiä sitäkin, että mitä on järkevää lähteä opiskelemaan, koska se aika on pois perheeltä (jos opiskelee työn ohessa) tai sitten tuloista useamman vuoden ajan (jos siirtyy opintotuelle). Open ja hoitajan välisestä palkasta hyötyy niin vähän, että harva on valmis tekemään uhrauksia sen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Floora68 kirjoitti:

Työn kuva on muuttunut hoitajilla. Ennen oli päiväkodeissa omat laitosapulaiset jotka siivosivat sekä auttoivat jopa lasten pukemisessa. Hoitivat lakanoidenvaihdon ja lelujenpesemisen. Nyt siivous on halvimmalta ostettua ja he eivät tee kuin perus siivouksen. Kuka tekee muut? HOITAJA. Opettajia sijoitetaan ryhmiin nyt 2 ja 1 hoitaja. Opettajalla on kaikki kasvatuskeskustelut, kokoukset kirjaamiset 1h SAK aikaa päivässä, kuka hoitaa lapsia silloin HOITAJA. Menee useita päiviä ettei ehdi edes sitä 11min kahvitaukoa pitää. Eikä hoitajien palkkoja olla nostettu mihinkään. Nyt on vielä keksitty nämä metsäryhmät😢 eihän ne tartte silloin tiloja eikä leluja kun ovat metsässä. Ja kaupunki säästää taas! Siellä sitten palellaan, eikä pääse ees vessaan.

Teillä on työvuorosuunnittelussa jotain pielessä, jos opet lähtevät suunnittelemaan yhtä aikaa ja hoitaja jää yksin.

Teillä on työvorosuunnittelussa jotain pielessä?

Oliko tuo vitsi?

Heh. heh.

Luitko tätä keskuteluketjua lainkaan mistä ahdingosta ihmiset yrittävät kertoa?

Vierailija kirjoitti:

"Työn kuva on muuttunut hoitajilla.

Ennen oli päiväkodeissa omat laitosapulaiset jotka siivosivat sekä auttoivat jopa lasten pukemisessa. Hoitivat lakanoidenvaihdon ja lelujenpesemisen.

Nyt siivous on halvimmalta ostettua ja he eivät tee kuin perus siivouksen.

Kuka tekee muut?

HOITAJA.

Opettajia sijoitetaan ryhmiin nyt 2 ja 1 hoitaja. Opettajalla on kaikki kasvatuskeskustelut, kokoukset kirjaamiset 1h SAK aikaa päivässä,

kuka hoitaa lapsia silloin?

HOITAJA.

Menee useita päiviä ettei ehdi edes sitä 11min kahvitaukoa pitää.

Eikä hoitajien palkkoja olla nostettu mihinkään.

Nyt on vielä keksitty nämä metsäryhmät😢 eihän ne tartte silloin tiloja eikä leluja kun ovat metsässä.

Ja kaupunki säästää taas!

Siellä sitten palellaan, eikä pääse ees vessaan."

Metsäryhmät?

Siis metsässä taivasalla päiväkoti? Kukaa vie muksunsa sinne, vaikka kuinka luonnonlapseksi karaistuisi?

Ei ristus.

Kas kun ei varhaiskasvatuksen sissi-leiri.

Meillä se menee niin päin, että minä en pidä taukoa SAK-päivinä ollenkaan ja usein jopa teen ryhmässä SAK ajan. Hoitajat pitävät tauot päivittäin. Ei se ole hoitajien syytä, mutta ongelma se tämäkin on, että opettajalla on jatkuva syyllisyys SAK-ajasta, joka on kuitenkin oikeasti välttämätön. Käytännössä sillä SAK ajalla joutuu tekemään paljon sellaista, mikä ei SAK aikaan kuulu. Illat myös omalla ajalla suunnittelen ja teen esim. kuvatukea lapsille. Kyllä se on varhaiskasvatuksen puolella kaikilla raskasta. Lisää pitäisi saada henkilökuntaa, yhdessä ryhmässä pitäisi olla vähintään neljä kasvattajaa, esim. 2 hoitajaa ja 2 opettajaa. Ja sijaisia ja tekijöitä kyllä saa, kun nostetaan palkkoja. Koulutuspaikkoja on jo ihan riittävästi. Ongelma on, etteivät opettajat pysy alalla. Käytännössä suurin osa opettajista tällä hetkellä on oikeasti sijaisuutta tekeviä hoitajia ja tämä johtaa myös hoitajilla uupumukseen. Ainakin meidän ryhmän hoitaja oli minun äitiysloman sijaisuuden aikana valmis lähestulkoon irtisanoutumaan. Kyse on kyllä esiopetusryhmässä, jossa toki on jo ihan eri tavalla se koulutus tarpeellinen.