Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tuokin että kuinka nopeasti pitää osata tarttua työhön ja hommiin... Haloo kun olet eka päivää työssä jossain päiväkodissa ja tietyssä ryhmässä, niin et sinä nyt hyvänen aika samantien ole siinä yhtä tietävä ja osaava kuin joku, joka on ollut ryhmässä puoli vuotta vaikkapa. Jo lasten nimien oppimiseen saattaa mennä koko päivä. Toisesta ryhmästäkin tuleva vakkarityöntekijä saattaa olla hoomoilasena toisessa ryhmässä, jossa on duunissa ensimmäistä kertaa, jos esim. on tottunut tekemään töitä vain eskareiden kanssa ja tulee pienimpien ryhmään, niin kyllä varmaan hänen täytyy kysyä neuvoa monessa asiassa! Tämä on nyt vaan tätä sijaisten syrjintää vaihteeksi, että heitä saa haukkua joka asiasta, mistä ei haukuttaisi oman talon vakkaria! Ylipäätään tuo niin nopeasti kyrsiintyvä asenne on ihan pahin juttu päiväkodeissa. Ja jos esim. haastavassa ryhmässä halutaan, että sijaisellakin on auktoriteettia lasten edessä, niin ei ole mitään järkeä itse kohdella halveksivasti sitä sijaista ja odottaa, että lapset siitä huolimatta kunnioittavat häntä! Kyllä aikuisten täytyy osata näyttää esimerkkiä kaikessa lapsille. Jos aikuiset selvästi dissaa jotakuta työntekijää lasten nähden ja kuulen, niin ihan varmaan se sama asenne tarttuu myös moneen lapseen.

Erinomainen kommentti! Tämä pitäisi tulostaa joka ainoan päiväkodin jokaiselle seinälle.

Täysin totta: se, miten ryhmässä auktoriteettiasemassa oleva tai muuten lasten luottamuksen omaava aikuinen (tai pelosta aikuista seuraavat lapset) kohtelee muita aikuisia ja lapsia, aiheuttaa poikkeuksetta saman hylkimis tai luottamis reaktion lapsissa (ja muissa aikuisissa).

Juuri tätä ammatillisesti kyvyttömät ihmiset käyttävät hyväkseen.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tuokin että kuinka nopeasti pitää osata tarttua työhön ja hommiin... Haloo kun olet eka päivää työssä jossain päiväkodissa ja tietyssä ryhmässä, niin et sinä nyt hyvänen aika samantien ole siinä yhtä tietävä ja osaava kuin joku, joka on ollut ryhmässä puoli vuotta vaikkapa. Jo lasten nimien oppimiseen saattaa mennä koko päivä. Toisesta ryhmästäkin tuleva vakkarityöntekijä saattaa olla hoomoilasena toisessa ryhmässä, jossa on duunissa ensimmäistä kertaa, jos esim. on tottunut tekemään töitä vain eskareiden kanssa ja tulee pienimpien ryhmään, niin kyllä varmaan hänen täytyy kysyä neuvoa monessa asiassa! Tämä on nyt vaan tätä sijaisten syrjintää vaihteeksi, että heitä saa haukkua joka asiasta, mistä ei haukuttaisi oman talon vakkaria! Ylipäätään tuo niin nopeasti kyrsiintyvä asenne on ihan pahin juttu päiväkodeissa. Ja jos esim. haastavassa ryhmässä halutaan, että sijaisellakin on auktoriteettia lasten edessä, niin ei ole mitään järkeä itse kohdella halveksivasti sitä sijaista ja odottaa, että lapset siitä huolimatta kunnioittavat häntä! Kyllä aikuisten täytyy osata näyttää esimerkkiä kaikessa lapsille. Jos aikuiset selvästi dissaa jotakuta työntekijää lasten nähden ja kuulen, niin ihan varmaan se sama asenne tarttuu myös moneen lapseen.

Jos tämä sattuu olemaan miestyöntekijä, niin häntä ei todellakaan paineta alas jonkun asian tietämättömyydestä, vaan hänelle kikatellaan, keimaillaan, hymyillään ja jutellaan ja ollaan ihan onnessaan, että saatiin tänne eskarin miesope. Hänen ei tarvi mennä vessaan kakkavaippoja vaihtamaan. On ihan lievästi eri asemassa kuin seuren sijainen. (Paitsi jos tämä seurelainen sattuu olemaan nuori, hyvännäköinen kolli.)

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, jos opeja tylytetään tai työntekoa vähätellään. Mitä tää ope hommaili tänään? Haki tiskirättejä, pesi pottia, hoiti kuravaatehuoltoa, lakaisi harjalla lattioita, pyyhki ja raivasi pöytätasoja, järjesti lelu- ja kirjahyllyt, teroitti kynät, jakoi ruokaa, pesi lattialle kaatuneet juomat JA toki myös piti lapsia sylkyssä, luki ääneen koko poppoolle, ulkoili 2,5h sateessa ja joi leikisti kaakaota sekä yksinäisille etsi kaveriseuraa, juoksutti viluisia, veti sisällä jumppatunnin, sekä onnistui kuin onnistuikin pitämään 35min sak-aikaa, jolloin luki ja vastasi sähköposteihin, lähetti 2 hyvenelosta neuvolaan, silmäili 25 sivua terapeutin lähettämää aistiherkkyysmateriaalia ja printtasi tärkeimmät sivut lastenhoitajia varten, luki johdolta tulleet infot ja tarkisti tämän viikon etukäteen ilmoitetut poissaolot ja merkkasi ne listoihin sekä kirjasi ryhmän kalenteriin tulevat vasut/verkostopalaverit/puhelinpalaverin puheterapeutin kanssa. (Kesken tämän niin monesti kummastellun ja mystisen sak-ajan käväisi nukkarissa auttamassa.) Koinko työn iloa? Kyllä, ja niin työkaverinikin, koska arvostamme toisiamme.

Hatunnosto, paljon sait aikaan päivän mittaan! Olen itse aloittanut alle kolmivuotiaiden ryhmässä opettajana sosionomitaustalla tammikuussa. Ihmettelen tässä ketjussa sitä, miten nähtävästi vain hoitajat ovat lapsiryhmässä koko päivän, ja opettajat, sosionomit ja muut  istuskelevat kokouksissa tai koneella ja suunnittelevat tai kirjoittelevat raportteja, tai soittavat huolipuheluita lastensuojeluun. Itse ainakin teen kaikkia vuoroja ja kaikkia töitä, mitä hoitajakin; syötän, nukutan, vaihdan vaippoja, puen, leikitän, setvin riitoja, rauhoittelen raivokohtauksen saaneita uhmaikäisiä, lohdutan koti-ikävää potevia, pyyhin pöytiä ja lattioita, ja vedän tuokioita.

Nukkarissa ollaan kahdessa vuorossa, joista minä otan yleensä toisen. Siellä ei paljon ehdi istuskella, koska valvojia on ainakin 2-3, eikä heitä ehdi kukaan viihdyttämään ensimmäisen tunnin aikana, koska kaikilla on päiväunien aikaan omat kokouksensa, suunnitteluaikansa ja taukonsa. Heitä saa siis olla koko ajan rauhoittelemassa, jotta malttavat olla hiljaa.

SAK-aikaa en ole toistaiseksi pitänyt kertaakaan, vaikka meillä on sovittu, että 5 tuntia viikossa saa käyttää siihen. Se pitäisi käytännössä pitää päiväunien aikana, mutta silloin on joko kokous tai nukkarissa valvomista, ja taukokin on ehdittävä pitää jossain välissä. Kaikki ateriat ovat valvonta-aterioita, joten taukoa on tasan se 12 minuuttia. Viikossa vietän korkeintaan 2,5 tuntia poissa lapsiryhmästä. Tuntuu kurjalta lukea tätä opettajien vähättelyä. Ei tule mieleenkään vähätellä meidän taitavia lastenhoitajiamme, mutta jos itse saa koko ajan kuraa niskaansa, kun ei muka tee mitään oikeita töitä, niin kyllä siinä katkeroituu opettaja tai sosionomikin, vaikka kuinka olisi kutsumusammatissa.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tuokin että kuinka nopeasti pitää osata tarttua työhön ja hommiin... Haloo kun olet eka päivää työssä jossain päiväkodissa ja tietyssä ryhmässä, niin et sinä nyt hyvänen aika samantien ole siinä yhtä tietävä ja osaava kuin joku, joka on ollut ryhmässä puoli vuotta vaikkapa. Jo lasten nimien oppimiseen saattaa mennä koko päivä. Toisesta ryhmästäkin tuleva vakkarityöntekijä saattaa olla hoomoilasena toisessa ryhmässä, jossa on duunissa ensimmäistä kertaa, jos esim. on tottunut tekemään töitä vain eskareiden kanssa ja tulee pienimpien ryhmään, niin kyllä varmaan hänen täytyy kysyä neuvoa monessa asiassa! Tämä on nyt vaan tätä sijaisten syrjintää vaihteeksi, että heitä saa haukkua joka asiasta, mistä ei haukuttaisi oman talon vakkaria! Ylipäätään tuo niin nopeasti kyrsiintyvä asenne on ihan pahin juttu päiväkodeissa. Ja jos esim. haastavassa ryhmässä halutaan, että sijaisellakin on auktoriteettia lasten edessä, niin ei ole mitään järkeä itse kohdella halveksivasti sitä sijaista ja odottaa, että lapset siitä huolimatta kunnioittavat häntä! Kyllä aikuisten täytyy osata näyttää esimerkkiä kaikessa lapsille. Jos aikuiset selvästi dissaa jotakuta työntekijää lasten nähden ja kuulen, niin ihan varmaan se sama asenne tarttuu myös moneen lapseen.

Näin ajattelevia ja toimivia kasvattajia kuin tämän viestin kirjoittaja pitäisi olla varhaiskasvatuksessa opettajina, hoitajina ja johtajina. Kaikki muut pitäisi irtisanoa. Olen tosissani, vain tuolla asenteella ja terveellä tunneälyllä demokraattinen oppimisympäristö on mahdollinen.

Toivottavasti tämä ihminen, nähtävästi nyt sijainen (?), ei lannistu, vaan jaksaa taistella paremman tulevaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Jos olisin lapsi, seuraisin tätä aikuista herkeämättä. Tulisi olo, että nyt on rohkea ja oikeamielinen aikuinen, tuollaiseksi minäkin haluan.

Onnelliset lapset, jotka saavat hänet kasvattajakseen. Hyvä! Kuin raikasta vettä tässä tunkkaisessa ketjussa ja surkeassa vaka-todellisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tuokin että kuinka nopeasti pitää osata tarttua työhön ja hommiin... Haloo kun olet eka päivää työssä jossain päiväkodissa ja tietyssä ryhmässä, niin et sinä nyt hyvänen aika samantien ole siinä yhtä tietävä ja osaava kuin joku, joka on ollut ryhmässä puoli vuotta vaikkapa. Jo lasten nimien oppimiseen saattaa mennä koko päivä. Toisesta ryhmästäkin tuleva vakkarityöntekijä saattaa olla hoomoilasena toisessa ryhmässä, jossa on duunissa ensimmäistä kertaa, jos esim. on tottunut tekemään töitä vain eskareiden kanssa ja tulee pienimpien ryhmään, niin kyllä varmaan hänen täytyy kysyä neuvoa monessa asiassa! Tämä on nyt vaan tätä sijaisten syrjintää vaihteeksi, että heitä saa haukkua joka asiasta, mistä ei haukuttaisi oman talon vakkaria! Ylipäätään tuo niin nopeasti kyrsiintyvä asenne on ihan pahin juttu päiväkodeissa. Ja jos esim. haastavassa ryhmässä halutaan, että sijaisellakin on auktoriteettia lasten edessä, niin ei ole mitään järkeä itse kohdella halveksivasti sitä sijaista ja odottaa, että lapset siitä huolimatta kunnioittavat häntä! Kyllä aikuisten täytyy osata näyttää esimerkkiä kaikessa lapsille. Jos aikuiset selvästi dissaa jotakuta työntekijää lasten nähden ja kuulen, niin ihan varmaan se sama asenne tarttuu myös moneen lapseen.

Jos tämä sattuu olemaan miestyöntekijä, niin häntä ei todellakaan paineta alas jonkun asian tietämättömyydestä, vaan hänelle kikatellaan, keimaillaan, hymyillään ja jutellaan ja ollaan ihan onnessaan, että saatiin tänne eskarin miesope. Hänen ei tarvi mennä vessaan kakkavaippoja vaihtamaan. On ihan lievästi eri asemassa kuin seuren sijainen. (Paitsi jos tämä seurelainen sattuu olemaan nuori, hyvännäköinen kolli.)

Niin joo. Se onkin sitten varmaan katkera paikka joutua luopumaan tuosta kutkuttelevasta miehestä sijaisen saapuessa paikalle. 🤔 Alan ymmärtää kuviota...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, jos opeja tylytetään tai työntekoa vähätellään. Mitä tää ope hommaili tänään? Haki tiskirättejä, pesi pottia, hoiti kuravaatehuoltoa, lakaisi harjalla lattioita, pyyhki ja raivasi pöytätasoja, järjesti lelu- ja kirjahyllyt, teroitti kynät, jakoi ruokaa, pesi lattialle kaatuneet juomat JA toki myös piti lapsia sylkyssä, luki ääneen koko poppoolle, ulkoili 2,5h sateessa ja joi leikisti kaakaota sekä yksinäisille etsi kaveriseuraa, juoksutti viluisia, veti sisällä jumppatunnin, sekä onnistui kuin onnistuikin pitämään 35min sak-aikaa, jolloin luki ja vastasi sähköposteihin, lähetti 2 hyvenelosta neuvolaan, silmäili 25 sivua terapeutin lähettämää aistiherkkyysmateriaalia ja printtasi tärkeimmät sivut lastenhoitajia varten, luki johdolta tulleet infot ja tarkisti tämän viikon etukäteen ilmoitetut poissaolot ja merkkasi ne listoihin sekä kirjasi ryhmän kalenteriin tulevat vasut/verkostopalaverit/puhelinpalaverin puheterapeutin kanssa. (Kesken tämän niin monesti kummastellun ja mystisen sak-ajan käväisi nukkarissa auttamassa.) Koinko työn iloa? Kyllä, ja niin työkaverinikin, koska arvostamme toisiamme.

Hatunnosto, paljon sait aikaan päivän mittaan! Olen itse aloittanut alle kolmivuotiaiden ryhmässä opettajana sosionomitaustalla tammikuussa. Ihmettelen tässä ketjussa sitä, miten nähtävästi vain hoitajat ovat lapsiryhmässä koko päivän, ja opettajat, sosionomit ja muut  istuskelevat kokouksissa tai koneella ja suunnittelevat tai kirjoittelevat raportteja, tai soittavat huolipuheluita lastensuojeluun. Itse ainakin teen kaikkia vuoroja ja kaikkia töitä, mitä hoitajakin; syötän, nukutan, vaihdan vaippoja, puen, leikitän, setvin riitoja, rauhoittelen raivokohtauksen saaneita uhmaikäisiä, lohdutan koti-ikävää potevia, pyyhin pöytiä ja lattioita, ja vedän tuokioita.

Nukkarissa ollaan kahdessa vuorossa, joista minä otan yleensä toisen. Siellä ei paljon ehdi istuskella, koska valvojia on ainakin 2-3, eikä heitä ehdi kukaan viihdyttämään ensimmäisen tunnin aikana, koska kaikilla on päiväunien aikaan omat kokouksensa, suunnitteluaikansa ja taukonsa. Heitä saa siis olla koko ajan rauhoittelemassa, jotta malttavat olla hiljaa.

SAK-aikaa en ole toistaiseksi pitänyt kertaakaan, vaikka meillä on sovittu, että 5 tuntia viikossa saa käyttää siihen. Se pitäisi käytännössä pitää päiväunien aikana, mutta silloin on joko kokous tai nukkarissa valvomista, ja taukokin on ehdittävä pitää jossain välissä. Kaikki ateriat ovat valvonta-aterioita, joten taukoa on tasan se 12 minuuttia. Viikossa vietän korkeintaan 2,5 tuntia poissa lapsiryhmästä. Tuntuu kurjalta lukea tätä opettajien vähättelyä. Ei tule mieleenkään vähätellä meidän taitavia lastenhoitajiamme, mutta jos itse saa koko ajan kuraa niskaansa, kun ei muka tee mitään oikeita töitä, niin kyllä siinä katkeroituu opettaja tai sosionomikin, vaikka kuinka olisi kutsumusammatissa.

Olet vakasosionomi vai vakaopettaja? Opettajilla on eri rooli kuin kuvasit. Sinä kuulostat jääneen 1973-2014 aikaisen päivähoidon toteuttajaksi.

Sak-aika, jos sen osaa tehdä ja ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan, on lakisääteinen pakko lasten eduksi eikä mikään "saa tehdä 5h viikossa".

Todella turhauttavaa lukea tällaista sepustusta. Selvitä ensin itsellesi, mikä on työtittelisi, mikä siihen pätevöittävän koulutuksen sisältö ja sitten arvioi omat mahdollisuutesi hoitaa kyseistä tehtävää.

Täällä ketjussa opettajia sadatellaan, koska ei ymmärretä, mikä se heidän osaaminen ja rooli kokonaisuudessa nykyään on. Hoitajat haukkuvat, koska heillä on paha ja petetty olo oman työnkuvansa muutoksesta, vastavalmistuneet opettajat räpiköivät, koska ristiriita koulutuksen ja todellisuuden välillä on niin suuri. Ja muutosta ei osaa hoitaa hyvin monikaan johtaja.

Ei se sillä parane, että opettajat luopuvat lakisääteisistä velvollisuuksistaan lapsia kohtaan ja koittavat olla hoitajille mieliksi. Sosionomit olivat juuri niitä ryhmän hyvän olon puolesta toimijoita, koulutettuja etsimään yhteistä harmoniaa ja joukon voimalla onnistumista, vaikka kompromissein. Heidän pätevyys opettajaksi (eli pedagogiikasta vastaavaksi) poistettiin. Koska olet vielä siellä, ei ihme jos pakka on sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tuokin että kuinka nopeasti pitää osata tarttua työhön ja hommiin... Haloo kun olet eka päivää työssä jossain päiväkodissa ja tietyssä ryhmässä, niin et sinä nyt hyvänen aika samantien ole siinä yhtä tietävä ja osaava kuin joku, joka on ollut ryhmässä puoli vuotta vaikkapa. Jo lasten nimien oppimiseen saattaa mennä koko päivä. Toisesta ryhmästäkin tuleva vakkarityöntekijä saattaa olla hoomoilasena toisessa ryhmässä, jossa on duunissa ensimmäistä kertaa, jos esim. on tottunut tekemään töitä vain eskareiden kanssa ja tulee pienimpien ryhmään, niin kyllä varmaan hänen täytyy kysyä neuvoa monessa asiassa! Tämä on nyt vaan tätä sijaisten syrjintää vaihteeksi, että heitä saa haukkua joka asiasta, mistä ei haukuttaisi oman talon vakkaria! Ylipäätään tuo niin nopeasti kyrsiintyvä asenne on ihan pahin juttu päiväkodeissa. Ja jos esim. haastavassa ryhmässä halutaan, että sijaisellakin on auktoriteettia lasten edessä, niin ei ole mitään järkeä itse kohdella halveksivasti sitä sijaista ja odottaa, että lapset siitä huolimatta kunnioittavat häntä! Kyllä aikuisten täytyy osata näyttää esimerkkiä kaikessa lapsille. Jos aikuiset selvästi dissaa jotakuta työntekijää lasten nähden ja kuulen, niin ihan varmaan se sama asenne tarttuu myös moneen lapseen.

Näin ajattelevia ja toimivia kasvattajia kuin tämän viestin kirjoittaja pitäisi olla varhaiskasvatuksessa opettajina, hoitajina ja johtajina. Kaikki muut pitäisi irtisanoa. Olen tosissani, vain tuolla asenteella ja terveellä tunneälyllä demokraattinen oppimisympäristö on mahdollinen.

Toivottavasti tämä ihminen, nähtävästi nyt sijainen (?), ei lannistu, vaan jaksaa taistella paremman tulevaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Jos olisin lapsi, seuraisin tätä aikuista herkeämättä. Tulisi olo, että nyt on rohkea ja oikeamielinen aikuinen, tuollaiseksi minäkin haluan.

Onnelliset lapset, jotka saavat hänet kasvattajakseen. Hyvä! Kuin raikasta vettä tässä tunkkaisessa ketjussa ja surkeassa vaka-todellisuudessa.

No ohhoh! :O Kiitos kovasti yllättävästä myönteisestä palautteesta! (Ja ei, en vastannut itselleni... 😉)

Vierailija kirjoitti:

Jokos on talvilomat vahvistettu?

Meillä ei vielä. Lomatoive oli viikolle 7.

Ei varmaan missään myönnetä talvilomaa viikolle 7, kun koululaisten loma-ajat ovat viikot 8-10.

Vierailija kirjoitti:

Okei eli vakkarit, sanokaapa nyt siis ihan rehellisesti: onko tämä sijaisten tarve päiväkodeissa todellista vai ei?.. mitä tapahtuu jos on paljon työntekijöitä poissa ja yhtään sijaista ei saada? Onko teillä siis valmiit toimintamallit niitäkin tilanteita varten, ja mitkä ne ovat? Eikö päiväkodeissa olekaan liian vähän työntekijöitä, niin kuin koko ajan väitetään?

Sitten katsotaan koko talon lasten ja aikuisten määrä, yhdistellään ryhmiä, pyydetään apua naapuritaloista, ja jos ei mitenkään saada aikuisia riittämään joka ryhmään, niin vanhemmille laitetaan viestiä, että lapset pitää hakea kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tuokin että kuinka nopeasti pitää osata tarttua työhön ja hommiin... Haloo kun olet eka päivää työssä jossain päiväkodissa ja tietyssä ryhmässä, niin et sinä nyt hyvänen aika samantien ole siinä yhtä tietävä ja osaava kuin joku, joka on ollut ryhmässä puoli vuotta vaikkapa. Jo lasten nimien oppimiseen saattaa mennä koko päivä. Toisesta ryhmästäkin tuleva vakkarityöntekijä saattaa olla hoomoilasena toisessa ryhmässä, jossa on duunissa ensimmäistä kertaa, jos esim. on tottunut tekemään töitä vain eskareiden kanssa ja tulee pienimpien ryhmään, niin kyllä varmaan hänen täytyy kysyä neuvoa monessa asiassa! Tämä on nyt vaan tätä sijaisten syrjintää vaihteeksi, että heitä saa haukkua joka asiasta, mistä ei haukuttaisi oman talon vakkaria! Ylipäätään tuo niin nopeasti kyrsiintyvä asenne on ihan pahin juttu päiväkodeissa. Ja jos esim. haastavassa ryhmässä halutaan, että sijaisellakin on auktoriteettia lasten edessä, niin ei ole mitään järkeä itse kohdella halveksivasti sitä sijaista ja odottaa, että lapset siitä huolimatta kunnioittavat häntä! Kyllä aikuisten täytyy osata näyttää esimerkkiä kaikessa lapsille. Jos aikuiset selvästi dissaa jotakuta työntekijää lasten nähden ja kuulen, niin ihan varmaan se sama asenne tarttuu myös moneen lapseen.

Jos tämä sattuu olemaan miestyöntekijä, niin häntä ei todellakaan paineta alas jonkun asian tietämättömyydestä, vaan hänelle kikatellaan, keimaillaan, hymyillään ja jutellaan ja ollaan ihan onnessaan, että saatiin tänne eskarin miesope. Hänen ei tarvi mennä vessaan kakkavaippoja vaihtamaan. On ihan lievästi eri asemassa kuin seuren sijainen. (Paitsi jos tämä seurelainen sattuu olemaan nuori, hyvännäköinen kolli.)

Niin joo. Se onkin sitten varmaan katkera paikka joutua luopumaan tuosta kutkuttelevasta miehestä sijaisen saapuessa paikalle. 🤔 Alan ymmärtää kuviota...

Yeps, tottakai se on "katkera paikka on luopua kutkuttelevasta miehestä".

Kyllä esim kaikki Scandinavian Hunksit pitäisi huippupalkata paluukiertueelle suomen päiväkoteihin nostattamaan yleistä työmotivaatioita. Varsinkin pahimpiin hapannaamapaikkoihin voisi tuoda kaivattua kauneutta päiviin täsmätauko Hunksien hauskassa seurassa.

Naisvaltaiset alat voivat olla pahimmillaan melkomoisia kanaloita missä nokitaan surutta hautomon orsien alimpia tipuja.

Ei muuta kun kukkahattu kiertämään ryhmissä hunks-kolehtiin.

Vierailija kirjoitti:

Okei eli vakkarit, sanokaapa nyt siis ihan rehellisesti: onko tämä sijaisten tarve päiväkodeissa todellista vai ei?.. mitä tapahtuu jos on paljon työntekijöitä poissa ja yhtään sijaista ei saada? Onko teillä siis valmiit toimintamallit niitäkin tilanteita varten, ja mitkä ne ovat? Eikö päiväkodeissa olekaan liian vähän työntekijöitä, niin kuin koko ajan väitetään?

Sijaisten tarve on todellista.

Meilläkin iso talo, ja paljon sairauslomilla porukkaa.

Pomo laittaa viestin että nämä ja nämä työntekijät poissa, sijaisia ei saatu, tsemppiä kaikille päivään.

Sijoittelee talon sisällä henkilökuntaa,

ja kiertelee mahdollisesti ryhmissä kysymässä voiko joku venyttää vuoroaan.

Ei tässä paljoa "tsempit" auta, jos vajaalla vedetään.

Onneksi tätä tilannetta aiotaan nyt korjata lopettamalla kotihoidontuki jotta saadaan lisää kakaroita niihin ylitäysiin ryhmiin

Ei varmaan missään myönnetä talvilomaa viikolle 7, kun koululaisten loma-ajat ovat viikot 8-10.[/quote]

Se talviloman ajankohta riippuu (ainakin meidän talossa) käytettävissä olevista sijaisista.

Meillä 5 ryhmää, ja kyllä henkilökunnan talvilomia ripotellaan muillekin viikoille kuin 8-10.

"Moni ei halua vakiduunin palloa jalkaan ja tykkää vaihtelusta! Ja haluaa myöskin olla vapaa pitämään välillä vapaapäiviä, vaikka ei olisikaan sairas, koska elämässä voi olla muitakin asioita välillä työaikaan hoidettavana."

Hei! Haluaisin tietää enemmän keikkalaiseksi pääsemisestä. Eli esim Seure maksaa palkan ja sijainen valitsee jostain Seuren (valikosta?)  sopivamman keikan??

Elääkö sijaistamisella, eli riittääkö keikkoja? KIITOS jos viitsit vastata, kiinnostaa tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten tuokin että kuinka nopeasti pitää osata tarttua työhön ja hommiin... Haloo kun olet eka päivää työssä jossain päiväkodissa ja tietyssä ryhmässä, niin et sinä nyt hyvänen aika samantien ole siinä yhtä tietävä ja osaava kuin joku, joka on ollut ryhmässä puoli vuotta vaikkapa. Jo lasten nimien oppimiseen saattaa mennä koko päivä. Toisesta ryhmästäkin tuleva vakkarityöntekijä saattaa olla hoomoilasena toisessa ryhmässä, jossa on duunissa ensimmäistä kertaa, jos esim. on tottunut tekemään töitä vain eskareiden kanssa ja tulee pienimpien ryhmään, niin kyllä varmaan hänen täytyy kysyä neuvoa monessa asiassa! Tämä on nyt vaan tätä sijaisten syrjintää vaihteeksi, että heitä saa haukkua joka asiasta, mistä ei haukuttaisi oman talon vakkaria! Ylipäätään tuo niin nopeasti kyrsiintyvä asenne on ihan pahin juttu päiväkodeissa. Ja jos esim. haastavassa ryhmässä halutaan, että sijaisellakin on auktoriteettia lasten edessä, niin ei ole mitään järkeä itse kohdella halveksivasti sitä sijaista ja odottaa, että lapset siitä huolimatta kunnioittavat häntä! Kyllä aikuisten täytyy osata näyttää esimerkkiä kaikessa lapsille. Jos aikuiset selvästi dissaa jotakuta työntekijää lasten nähden ja kuulen, niin ihan varmaan se sama asenne tarttuu myös moneen lapseen.

Näin ajattelevia ja toimivia kasvattajia kuin tämän viestin kirjoittaja pitäisi olla varhaiskasvatuksessa opettajina, hoitajina ja johtajina. Kaikki muut pitäisi irtisanoa. Olen tosissani, vain tuolla asenteella ja terveellä tunneälyllä demokraattinen oppimisympäristö on mahdollinen.

Toivottavasti tämä ihminen, nähtävästi nyt sijainen (?), ei lannistu, vaan jaksaa taistella paremman tulevaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Jos olisin lapsi, seuraisin tätä aikuista herkeämättä. Tulisi olo, että nyt on rohkea ja oikeamielinen aikuinen, tuollaiseksi minäkin haluan.

Onnelliset lapset, jotka saavat hänet kasvattajakseen. Hyvä! Kuin raikasta vettä tässä tunkkaisessa ketjussa ja surkeassa vaka-todellisuudessa.

No ohhoh! :O Kiitos kovasti yllättävästä myönteisestä palautteesta! (Ja ei, en vastannut itselleni... 😉)

Kunnia sille, kenelle kunnia kuuluu. 🌹 Lasten vuoksihan sitä työtä tehdään, ja keskustelua käydään. Lapsissa näkyy vääjäämättä, mihin arvoihin ja millä metodeilla heidät on kasvatettu, ei sitä saa näkymättömäksi. Sinun kasvattamistasi lapsista tulee vahvoja ja viisaita. Sellaisia ihmisiä tarvitaan ratkaisemaan tulevaisuuden globaalit ongelmat ja konfliktit. Ei niiden edessä voi lymyillä piilossa titteleiden takana ja jättää ongelmat muiden hoidettaviksi. Sodat, pandemiat, köyhyys, segregaatio ja ilmastonmuutos eivät ole vain joidenkin ongelma, tulee koskemaan kaikkia.

Ps. Et todellakaan vastaillut itsellesi, ihan täällä on muitakin vakaa seuraavia tahoja linjoilla. (ja kentällä)

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan missään myönnetä talvilomaa viikolle 7, kun koululaisten loma-ajat ovat viikot 8-10.

Se talviloman ajankohta riippuu (ainakin meidän talossa) käytettävissä olevista sijaisista.

Meillä 5 ryhmää, ja kyllä henkilökunnan talvilomia ripotellaan muillekin viikoille kuin 8-10.

Meillä on 7 ryhmää ja talvilomat keskitetty sekä joulupäivystyksen kahdelle viikolle että koululaisten talvilomaviikolle, kun lapsia on vähemmän. 

"Sijaisten tarve on todellista.

Meilläkin iso talo, ja paljon sairauslomilla porukkaa.

Pomo laittaa viestin että nämä ja nämä työntekijät poissa, sijaisia ei saatu, tsemppiä kaikille päivään.

Sijoittelee talon sisällä henkilökuntaa,

ja kiertelee mahdollisesti ryhmissä kysymässä voiko joku venyttää vuoroaan.

Ei tässä paljoa "tsempit" auta, jos vajaalla vedetään."

Täsmälleen tätä, kuten kirjoitit, on jokapäiväinen arkemme nykyään.

Joku alkoi keskustella itsensä kanssa

Hei! Haluaisin tietää enemmän keikkalaiseksi pääsemisestä. Eli esim Seure maksaa palkan ja sijainen valitsee jostain Seuren (valikosta?)  sopivamman keikan??

Elääkö sijaistamisella, eli riittääkö keikkoja? KIITOS jos viitsit vastata, kiinnostaa tietää.[/quote]

Varmasti elää sijaistamalla, ainakin pääkaupunkiseudulla.👍

Eräs Seurelainen sanoi paikkoja olleen yhtenäkin päivänä valittavana 200, ja siitä oli jo pudonnut aamuvuorot pois.

Kauanko nyt aiotte vinkua, valittaa, vaikeroida, inistä ja haukkua toisianne.

Tuolla asenteella mikään ei koskaan parane.