Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19747)
No voiko joku oikeasti kertoa, mitä ne 0-,1- ja 2-vuotiaat tekevät siinä omassa 12 lapsen ryhmässään. Millaisia sosiaalisia kohtaamisia, virikkeitä ja leikkejä he keskenään harjoittavat? Naapurissani asuu 1v 5kk ikäinen lapsi, eikä hän mielestäni tee tai sano kenenkään kanssa mitään. Istuu pulkassa, rattaissa, maassa tai on äidin tai isän sylissä. Joskus nostavat hänet keinuun ja heiluttavat siinä. Kyllä se lapsi tietysti katsoo, kun ne vanhemmat jotakin hänelle puhuvat, laulavat tai näyttävät. Välillä on perheen tuttavia käymässä eivätkä nämä lähes samanikäiset lapset mitään tee keskenään, jokaisella on joku oma lelu, jota imeskelee, heiluttaa tai heittää. Jos toinen on lähellä, saattaa joku kumauttaa toista päähän ja hän sitten kaatuu tai itkee, kunnes vanhempi tulee ja nostaa syliin. Hullun hommaa viedä tuollaiset sinne ryhmänä olemaan. Eihän se ole edes mikään ryhmä vaan yhteen kasattu joukko pieniä lapsia, jotka eivät osaa vielä olla mikään ryhmä tai leikkiä muiden kanssa. Mikseivät voisi olla kotona, jossa vanhempi olisi koko ajan saatavilla ja voisivat yhdessä tehdä asioita? Päiväkodeissa se läsnäoleminen ei onnistu samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Älkää äänestäkö näitä puolueita, jotka haluavat kaikki lapset varhaiskasvatukseen.
Mitkä ne puolueet ovat? Tarvitaan muutoksia.
Joka päivä uutisoidaan "kolmoisdemiasta" tai mikä "triplademia" se nyt onkaan, rs-virus+korona+influenssa, kuinka se/ne nyt jyllää työpaikoilla.
Jep, saa nähdä selviääkö helmikuuhun ennenkuin jonkin pöpön töistä saa. Käsiäkään ei voi määräänsä enempää saippuahinkata.
T. Vielä lomalla
https://www.vauva.fi/keskustelu/4217894/ketju/70_luvulla_syntyneiden_ai…
1970-luvulla syntyneillä on oma keskusteluketju heidän äiti-kokemuksistaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää äänestäkö näitä puolueita, jotka haluavat kaikki lapset varhaiskasvatukseen.
Mitkä ne puolueet ovat? Tarvitaan muutoksia.
Ja onko mikään puolue/edustaja edes ottanut esille subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen? Tai siis sen oikeuden supistamisen/poistamisen?
Annan ääneni sille puolueelle/edustajalle vaikka olisi muuten ihan jotakin muuta kuin mitä haluaisin äänestää.
T. Varhaiskasvattaja
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009301931.html
Jaa että Noronkin kulta-aika kuulema vasta alkamassa, tammi-maaliskuun ajan sekin pahana.
Tästähän tulee jännää, milloin iskee eka tartunta ja mikähän se on, KrakenKorona, Noro, influenssa vai RS vai iskeekö ehkä parikin pöpöä kerralla.
Entä selviääkö sitten ilman terveydenhuollon apuja ja ylipäätään saako sitäkään sitten, senkin kanssa on ollut ongelmia, kun tarjotaan "eioota" ja useiden päivien jonoja.
Ai että odotan innolla töihin paluuta🤯🤬😭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää äänestäkö näitä puolueita, jotka haluavat kaikki lapset varhaiskasvatukseen.
Mitkä ne puolueet ovat? Tarvitaan muutoksia.
Ja onko mikään puolue/edustaja edes ottanut esille subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen? Tai siis sen oikeuden supistamisen/poistamisen?
Annan ääneni sille puolueelle/edustajalle vaikka olisi muuten ihan jotakin muuta kuin mitä haluaisin äänestää.T. Varhaiskasvattaja
Kuulostaa vähän jonkun marginaalipuolueen ohjelmalta... 😬
En oikein usko, että yksikään puolue ryhtyy ponnella ajamaan perustuslain vastaisia kampanjoita. Tai no, se yksi ehkä voisikin, mutta niitä tuskin kiinnostaa, kun niillä on jo se yksi ja sama teema, jonka varaan laskevat. Varmaan saisivat tämänkin asian sinne jotenkin väännettyä, mutta se pärskähtää omille rinnuksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää äänestäkö näitä puolueita, jotka haluavat kaikki lapset varhaiskasvatukseen.
Tämä subjektiivinen päivähoito on mielestäni ihan hullu ihmiskoe. Hulluinta on että lähes kaikki lähtee kyseenalaistamatta siihen mukaan!
Se vaan on niin, että juuri niillä kotona olevilla vanhemmilla on ne lapset, jotka kipeästi tarvitsevat varhaiskasvatusta.
Mutta mukaan ovat lähteneet myös koulutetut, fiksut ja empaattiset vanhemmat, jotka on tehty epävarmoiksi tällä vakahypetyksellä. Meille syötetään käsitystä, että lapsella pitää olla jatkuvasti samanikäistä seuraa ja ohjattua toimintaa, jotta hänestä voisi kasvaa hyvä ihminen. Suorittamiseksi mennyt tämäkin.
Niin on. Teille nimenomaan on syötetty tuota soopaa neuvolasta alkaen ja vakassa jatkuen ja työntekijöiden on käsketty sitä soopaa syöttää, ilman mitään todellista näyttöä ja perusteluita niiden toimivuudesta.
Teidät vanhemmat halutaan töihin, jotta kansantalous kasvaa. Piste.
Halvemmaksi yhteiskunnalle tulee maksaa minimaalinen palkka joukkohoidossa olevien lasten tarhaajille kuin teidän työpanoksen menettäminen. Kukaan ei veisi lastaan sinne laitokseen, jos ei olisi joko a) pakko tai b) uskoisi tekevänsä hyvää. 70-luvulla uskoteltiin, että vastasyntyneen vauvan pitää itkeä yöllä yksinään omassa huoneessaan oven takana eikä vauvaa saa lohduttaa, tai se menee pilalle. Keuhkot ja persoona sekä itsenäistyminen sanottiin voimistuvan tuolla metodilla. Äidit uskoivat ympäri Euroopan tämän opin, vaikka sitten itse itkien toisella puolella ovea. Nuori, kokematon ja hormoonitasoissaan korkealla oleva äiti tekee mitä vain, minkä uskoo olevan oikein. Silloin väitettiin tehokkaasti, että "lääketiede" ym. tieteet kyllä tietävät parhaiten ja typerä äiti kantaa itse vastuun lapsensa tuhoamisesta, jos ei noudata oppeja. Suomessa äitiysloma oli tuolloin 3kk, josta 1 kk ennen synnytystä. Sitten töihin. "Naisten vapaus ja tasa-arvo!" (Suomi nousuun!!!)
Sitten noista opeista luovuttiin, koska ne aiheuttivat niin suuret ongelmat ja kärsimyksen ko. lapsille (ja äideille) - aikuisuuteen saakka. Tietoon ja kokemukseen perustuen huomattiin, että lapsen, äidin, isän ja sisarusten välisellä kiintymyssuhteella on korvaamaton merkitys ihmisen loppuelämälle sekä fyysiselle, psyykkiselle että emotionaaliselle kehitykselle. Myös oppimiselle.
Vasta nyt, 2018 lähtien, on alettu vaatia, etteivät lapset luo tätä kiintymyssuhdetta perheeseensä ja etenkin siihen äitiin ja isään. Vauvat halutaan jo 1-vuotiaista varhaiskasvatuslaitoksiin kasvatettavaksi. Koska niin ei tapahdu helposti, vaan äidit haluavat pitää vauvansa lähellään ja turvassa, luodaan kaikenlaista "tutkimusta", väitettä, oppia, porkkanaa ja keppiä, että näin tapahtuisi. Täysin häikäilemättömästi näitä väitteitä kyseenalaistavat ja kumoavat tutkimustulokset hiljennetään ja kielletään. Myös ne hoitajat siellä laitoksissa. Vasta aivan viime aikoina työntekijät ovat uskaltautuneet avaamaan suunsa ja kertomaan, mitä todellisuus näissä teholaitoksissa on. Ja mitä se etenkin alle 3-vuotiaille tekee.
Nähtäväksi jää, mitä noille lapsille kuuluu 10, 20, 30 tai 50 vuoden päästä.
Tuskin 1-vuotiaita kovin kevyin perustein päiväkoteihin viedään. Syyt ovat useimmiten taloudellisia, opinnot täytyy suorittaa loppuun tai vanhemman ja näin koko perheen hyvinvointi voi tarvita tukea.
Kiintymyssuhde luodaan jo ensimmäisen vuoden aikana
Ihanteellista olisi jos resursseja lisättäisiin kotihoitoon sekä varhaiskasvatukseen. Vahvasti kyllä epäilen ettei sitä tule kovin nopeasti käymään.
Päiväkodissa työskentely oli vielä 10 vuotta sitten helpompaa. Siksi puhe on alkanut lähivuosina.
Onko tällä alalla normaali käytäntö, että minulle uudelle vakaopelle, joka aloitti tällä viikolla ei perehdytetä töihin, työkaverit jättää yksin lasten kanssa ja katoavat jonnekin ja lapsiryhmä on täynnä lapsia joilla tuen tarpeita, mutta avustajaa ei ryhmässä ole? Tiesin alan ongelmista, mutta nyt olen järkyttynyt jo ensimmäisen työviikon jälkeen. Nyt lapset eivät kaikki edes ole vielä hoidossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää äänestäkö näitä puolueita, jotka haluavat kaikki lapset varhaiskasvatukseen.
Mitkä ne puolueet ovat? Tarvitaan muutoksia.
Ja onko mikään puolue/edustaja edes ottanut esille subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen? Tai siis sen oikeuden supistamisen/poistamisen?
Annan ääneni sille puolueelle/edustajalle vaikka olisi muuten ihan jotakin muuta kuin mitä haluaisin äänestää.T. Varhaiskasvattaja
Kuulostaa vähän jonkun marginaalipuolueen ohjelmalta... 😬
En oikein usko, että yksikään puolue ryhtyy ponnella ajamaan perustuslain vastaisia kampanjoita. Tai no, se yksi ehkä voisikin, mutta niitä tuskin kiinnostaa, kun niillä on jo se yksi ja sama teema, jonka varaan laskevat. Varmaan saisivat tämänkin asian sinne jotenkin väännettyä, mutta se pärskähtää omille rinnuksille.
Tuskin kampanjaa tulee, mutta vasemmistopuolueet ovat pyrkineet lisäämään varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuutta. Paitsi puheissa, maksuja on laskettu, 5- vuotiaiden ilmaisuus kokeilussa, kotihoidontukea ovat pyrkineet rajaamaan jne.
Katastrofitaloissa ei kenelläkään ole aikaa eikä voimavaroja perehdyttää ketään, äänestä jaloilla..
Vierailija kirjoitti:
Katastrofitaloissa ei kenelläkään ole aikaa eikä voimavaroja perehdyttää ketään, äänestä jaloilla..
Taisin päätyä tällaiseen katastrofitaloon..Huoh.
Olen käynyt päiväkodissa itse vain eskarin, sillä äitini oli kotiäiti.
Omat lapseni eivät ole kumpikaan osallistuneet kunnallisen päiväkodin varhaiskasvatukseen puolta vuotta pidempään. Esikoiseni oli perhepäivähoidossa ja seurakunnan päiväkerhossa. Esikoiseni kävi seurakunnan järjestämän eskarin. Ne lopetettiin sittemmin, ne seurakunnan eskarit. Kuopus aloitti 5,5-vuotiaana kunnallisessa päiväkodissa. N. 6 kk kesti varhaiskasvatusjakso hänellä. Sitten hän aloittikin jo kunnallisessa päiväkodissa eskarin. Kumpikin lapsi voi todella hyvin. He ovat hyvin lahjakkaita nuoria aikuisia nykyään. Kummallakin on akateeminen loppututkinto. Näin meillä. Meillä oli paljon mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa ja työelämää.
Vierailija kirjoitti:
No voiko joku oikeasti kertoa, mitä ne 0-,1- ja 2-vuotiaat tekevät siinä omassa 12 lapsen ryhmässään. Millaisia sosiaalisia kohtaamisia, virikkeitä ja leikkejä he keskenään harjoittavat? Naapurissani asuu 1v 5kk ikäinen lapsi, eikä hän mielestäni tee tai sano kenenkään kanssa mitään. Istuu pulkassa, rattaissa, maassa tai on äidin tai isän sylissä. Joskus nostavat hänet keinuun ja heiluttavat siinä. Kyllä se lapsi tietysti katsoo, kun ne vanhemmat jotakin hänelle puhuvat, laulavat tai näyttävät. Välillä on perheen tuttavia käymässä eivätkä nämä lähes samanikäiset lapset mitään tee keskenään, jokaisella on joku oma lelu, jota imeskelee, heiluttaa tai heittää. Jos toinen on lähellä, saattaa joku kumauttaa toista päähän ja hän sitten kaatuu tai itkee, kunnes vanhempi tulee ja nostaa syliin. Hullun hommaa viedä tuollaiset sinne ryhmänä olemaan. Eihän se ole edes mikään ryhmä vaan yhteen kasattu joukko pieniä lapsia, jotka eivät osaa vielä olla mikään ryhmä tai leikkiä muiden kanssa. Mikseivät voisi olla kotona, jossa vanhempi olisi koko ajan saatavilla ja voisivat yhdessä tehdä asioita? Päiväkodeissa se läsnäoleminen ei onnistu samalla tavalla.'
Täällä on vallalla hillitön mammalynkkaus, naurattaa , ellei jo vähän ärsyttäisi. En sano etteikö systeemi olis pahasti pielessä. Kyllä se on. Mutta ne yksivuotiaat , joita mä olen ryhmissä nähnyt muutaman vuoden sijaiskokemuksella Helsingin päiväkodeissa, ja niitä on aika monta, ovat kyllä olleet siellä sen vuoksi, että vanhemmat ovat töissä. Ja niitä yksivuotiaita on siellä aika vähän. Enkä oo nähnyt yhtäkään joku olis siellä kymmenen tuntia/vrk jatkuvasti. . Ei kukaan vie yksivuosikasta hoitoon ellei ole pakko. Joidenkin on. Joidenkin työnantajat eivät oikeasti jousta tai anna tehdä osa-aikaista. Kaikki eivät halua tai voi olla työttömiä.
Vierailija kirjoitti:
No voiko joku oikeasti kertoa, mitä ne 0-,1- ja 2-vuotiaat tekevät siinä omassa 12 lapsen ryhmässään. Millaisia sosiaalisia kohtaamisia, virikkeitä ja leikkejä he keskenään harjoittavat? Naapurissani asuu 1v 5kk ikäinen lapsi, eikä hän mielestäni tee tai sano kenenkään kanssa mitään. Istuu pulkassa, rattaissa, maassa tai on äidin tai isän sylissä. Joskus nostavat hänet keinuun ja heiluttavat siinä. Kyllä se lapsi tietysti katsoo, kun ne vanhemmat jotakin hänelle puhuvat, laulavat tai näyttävät. Välillä on perheen tuttavia käymässä eivätkä nämä lähes samanikäiset lapset mitään tee keskenään, jokaisella on joku oma lelu, jota imeskelee, heiluttaa tai heittää. Jos toinen on lähellä, saattaa joku kumauttaa toista päähän ja hän sitten kaatuu tai itkee, kunnes vanhempi tulee ja nostaa syliin. Hullun hommaa viedä tuollaiset sinne ryhmänä olemaan. Eihän se ole edes mikään ryhmä vaan yhteen kasattu joukko pieniä lapsia, jotka eivät osaa vielä olla mikään ryhmä tai leikkiä muiden kanssa. Mikseivät voisi olla kotona, jossa vanhempi olisi koko ajan saatavilla ja voisivat yhdessä tehdä asioita? Päiväkodeissa se läsnäoleminen ei onnistu samalla tavalla.
Irvokasta kyllä; sen takia koska äiti ei viitsi antaa huomiota kahdelle (omalle!!) lapselleen samaan aikaan. Hän mielummin vie (ts. hylkää) sen taaperoikäisen isoon ryhmään vieraiden
hoitajien virikehoitoon olettaen että lapsi saa siellä enemmän/parempaa huomiota, enemmän virikkeitä ( =mitä nämä ihmeelliset virikkeet mahtavat olla pienten ryhmässä?) jne. Nykyäidit järjestäen puhuvat siitä kuinka he haluavat omaa rauhaa. Pienellä taaperolla ei kuitenkaan ole ylimääräisiä lomia tai vapaapäiviäkään, vaikka äiti (äitiys-) lomalla melkein vuoden verran. Ihanaa kun saa rauhassa levätä ja tehdä asioita, kun vaikka vauva nukkuu. Osa vielä kehuskelee sillä miten helppoa on vauvan hoito verrattuna taaperon hoitoon! Rauhaa tai lomaa ei kuitenkaan sille omalle, pahimmassa tapauksessa 1-2-vuotiaalle anneta edes syys- tai joululoman vertaa. Samalla kun äiti lepäilee, pieni lapsi yrittää jotenkin selviytyä pitkät päivät isossa ryhmässä, hälyisessä ryhmässä, ylityöllistyneiden, väsyneiden varhaiskasvattajien hoidettavina. Miten nämä vanhemmat osaavat sulkea silmänsä tältä ristiriidalta?
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt päiväkodissa itse vain eskarin, sillä äitini oli kotiäiti.
Omat lapseni eivät ole kumpikaan osallistuneet kunnallisen päiväkodin varhaiskasvatukseen puolta vuotta pidempään. Esikoiseni oli perhepäivähoidossa ja seurakunnan päiväkerhossa. Esikoiseni kävi seurakunnan järjestämän eskarin. Ne lopetettiin sittemmin, ne seurakunnan eskarit. Kuopus aloitti 5,5-vuotiaana kunnallisessa päiväkodissa. N. 6 kk kesti varhaiskasvatusjakso hänellä. Sitten hän aloittikin jo kunnallisessa päiväkodissa eskarin. Kumpikin lapsi voi todella hyvin. He ovat hyvin lahjakkaita nuoria aikuisia nykyään. Kummallakin on akateeminen loppututkinto. Näin meillä. Meillä oli paljon mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa ja työelämää.
Meillä samoin kaksi meni suoraan eskariin, yksi oli 3 vuotiaasta eteenpäin 3 päivää viikossa hoidossa ja senkin jälkeen joitakin kuukausia kotihoidossa. Aina ollut kunnon lomat kaikilla jne.
Ovat koulussa olleet luokkansa parhaita, fiksuja, monipuolisesti lahjakkaita ja tasapainoisia lapsia. Kavereita on jne. Niin enkä itsekään tosiaan ole päivääkään ollut tarhassa, kuten silloin sanottiin ja ihan normaali on minustakin tullut :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt päiväkodissa itse vain eskarin, sillä äitini oli kotiäiti.
Omat lapseni eivät ole kumpikaan osallistuneet kunnallisen päiväkodin varhaiskasvatukseen puolta vuotta pidempään. Esikoiseni oli perhepäivähoidossa ja seurakunnan päiväkerhossa. Esikoiseni kävi seurakunnan järjestämän eskarin. Ne lopetettiin sittemmin, ne seurakunnan eskarit. Kuopus aloitti 5,5-vuotiaana kunnallisessa päiväkodissa. N. 6 kk kesti varhaiskasvatusjakso hänellä. Sitten hän aloittikin jo kunnallisessa päiväkodissa eskarin. Kumpikin lapsi voi todella hyvin. He ovat hyvin lahjakkaita nuoria aikuisia nykyään. Kummallakin on akateeminen loppututkinto. Näin meillä. Meillä oli paljon mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa ja työelämää.
Meillä samoin kaksi meni suoraan eskariin, yksi oli 3 vuotiaasta eteenpäin 3 päivää viikossa hoidossa ja senkin jälkeen joitakin kuukausia kotihoidossa. Aina ollut kunnon lomat kaikilla jne.
Ovat koulussa olleet luokkansa parhaita, fiksuja, monipuolisesti lahjakkaita ja tasapainoisia lapsia. Kavereita on jne. Niin enkä itsekään tosiaan ole päivääkään ollut tarhassa, kuten silloin sanottiin ja ihan normaali on minustakin tullut :D
Meillä meni molemnat pienenä päiväkotiin, vähän päälle vuosikkaina. Kun oli pakko.
Toisesta tulee lääkäri (2025) ja toisesta tuli skitsofreenikko.
Kunnon lomat oli lähes aina.
Vierailija kirjoitti:
Onko tällä alalla normaali käytäntö, että minulle uudelle vakaopelle, joka aloitti tällä viikolla ei perehdytetä töihin, työkaverit jättää yksin lasten kanssa ja katoavat jonnekin ja lapsiryhmä on täynnä lapsia joilla tuen tarpeita, mutta avustajaa ei ryhmässä ole? Tiesin alan ongelmista, mutta nyt olen järkyttynyt jo ensimmäisen työviikon jälkeen. Nyt lapset eivät kaikki edes ole vielä hoidossa...
amisen lisäkis
Yksi alan ongelmista tosiaan on tuo pysyvien ja pätevien eli alan koulutettujen avustajien vaikea saatavuus.
Toki ymmärtää sen että harva lähtee tai kauaa jaksaa lasten avustajana tai henkilökohtaiseksi erityisavustajaksi ryhtyä surkealla palkalla koska he joutuvat usein tekemään vaativan avustamisen lisäksi hoitajankin työt lisäksi kaoottisessa lapsiryhmässä, missä pahimmillaan opettaja loistaa poissaolollaan ja se avustajaksi palkattu yllättäin saatetan lykätä kaitsemaan koko ryhmää.
Niin on. Teille nimenomaan on syötetty tuota soopaa neuvolasta alkaen ja vakassa jatkuen ja työntekijöiden on käsketty sitä soopaa syöttää, ilman mitään todellista näyttöä ja perusteluita niiden toimivuudesta.
Teidät vanhemmat halutaan töihin, jotta kansantalous kasvaa. Piste.
Halvemmaksi yhteiskunnalle tulee maksaa minimaalinen palkka joukkohoidossa olevien lasten tarhaajille kuin teidän työpanoksen menettäminen. Kukaan ei veisi lastaan sinne laitokseen, jos ei olisi joko a) pakko tai b) uskoisi tekevänsä hyvää. 70-luvulla uskoteltiin, että vastasyntyneen vauvan pitää itkeä yöllä yksinään omassa huoneessaan oven takana eikä vauvaa saa lohduttaa, tai se menee pilalle. Keuhkot ja persoona sekä itsenäistyminen sanottiin voimistuvan tuolla metodilla. Äidit uskoivat ympäri Euroopan tämän opin, vaikka sitten itse itkien toisella puolella ovea. Nuori, kokematon ja hormoonitasoissaan korkealla oleva äiti tekee mitä vain, minkä uskoo olevan oikein. Silloin väitettiin tehokkaasti, että "lääketiede" ym. tieteet kyllä tietävät parhaiten ja typerä äiti kantaa itse vastuun lapsensa tuhoamisesta, jos ei noudata oppeja. Suomessa äitiysloma oli tuolloin 3kk, josta 1 kk ennen synnytystä. Sitten töihin. "Naisten vapaus ja tasa-arvo!" (Suomi nousuun!!!)
Sitten noista opeista luovuttiin, koska ne aiheuttivat niin suuret ongelmat ja kärsimyksen ko. lapsille (ja äideille) - aikuisuuteen saakka. Tietoon ja kokemukseen perustuen huomattiin, että lapsen, äidin, isän ja sisarusten välisellä kiintymyssuhteella on korvaamaton merkitys ihmisen loppuelämälle sekä fyysiselle, psyykkiselle että emotionaaliselle kehitykselle. Myös oppimiselle.
Vasta nyt, 2018 lähtien, on alettu vaatia, etteivät lapset luo tätä kiintymyssuhdetta perheeseensä ja etenkin siihen äitiin ja isään. Vauvat halutaan jo 1-vuotiaista varhaiskasvatuslaitoksiin kasvatettavaksi. Koska niin ei tapahdu helposti, vaan äidit haluavat pitää vauvansa lähellään ja turvassa, luodaan kaikenlaista "tutkimusta", väitettä, oppia, porkkanaa ja keppiä, että näin tapahtuisi. Täysin häikäilemättömästi näitä väitteitä kyseenalaistavat ja kumoavat tutkimustulokset hiljennetään ja kielletään. Myös ne hoitajat siellä laitoksissa. Vasta aivan viime aikoina työntekijät ovat uskaltautuneet avaamaan suunsa ja kertomaan, mitä todellisuus näissä teholaitoksissa on. Ja mitä se etenkin alle 3-vuotiaille tekee.
Nähtäväksi jää, mitä noille lapsille kuuluu 10, 20, 30 tai 50 vuoden päästä.