Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19753)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vo tekee varmasti laadukasta työtä, mutta lasten hoitoon ja kasvatukseen heidän kalenterissaan ei ole paljon aikaa varattu. Ryhmän toiminnassa heillä ei useinkaan ole konkreettista merkitystä. Heidät on ulkoistettu suunnittelioiksi, tiiminvetäjiksi (pikkupomoiksi), kirjaajiksi ja loputtomissa palavereissa istujiksi.
Lastenhoitajalla on huono asenne. Hän heikentää työilmapiiriä kun yrittää keskustella ongelmista. Hän on ammattitaidoton, jos ei pärjää. (Jos vo ei pärjää kun lh on pois, se johtuu siitä että lh:lla on huono työmoraali). Jos lastenhoitaja uupuu, kyse on alalle soveltumattomuudesta. Sama se jos en kelpaa enää, en pystyiskään koska tykkäsin työstäni ja halusin hoitaa lapset hyvin. 💔
-Eri-
Jos VO:lla on SAK-aikaa 5h/viikossa, eli keskimäärin tunti päivässä, niin millä matematiikalla heidän kalenterissaan ei ole lapsille aikaa? Tuosta jää vielä 6 h 39 min päivittäistä työaikaa ryhmässäoloon.
Vasukeskustelut (niiden valmistelut), koulutukset, muutkin palaverit eivät kuulua suunnitteluajalla tehtäviin hommiin, vaan tulevat siihen vielä lisäksi, joten opettajilla on oikeus olla ryhmästä pois PAAALJON enemmän kuin tuo virallinen suunnitteluaika. Oikeasti opettajat ovat ryhmässä n. 4 tuntia työpäivästään ja koska lasten hoitoaika on yleensä sen 9 tuntia, niin eipä ole opettaja läsnä puoliakaan siitä ajasta, eli useimmiten lapsilla on vain kaksi hoitajaa.
Sitten kun tulaakin kaksi opettajaa/ryhmä, niin en ymmärrä miten tuo homma edes pyörii sillä kaavalla, molemmat ovat jatkuvasti pois ryhmästä ja se yksi lastenhoitajaparka joutuu olemaan siellä ryhmässä niin tiivisti, että työuupuneita lastenhoitajia tulee varmasti olemaan kasapäin.
Vaan onpa laadukasta varhaiskasvatusta, kun paperinpyörittäjät ja palaveeraajat lisääntyy.
Eihän se palaverien määrä lisäänny, vaikka ryhmässä on kaksi opettajaa. Käytännössä se tarkoittaa vain sitä, että siinä missä ryhmän ainoa opettaja on pitänyt kaikki 21 lapsen vasukeskustelut yms. palaverit, kahden opettajan ryhmässä ne jaetaan puoliksi. Kun toinen opettaja on pois ryhmästä, toinen on lasten kanssa lastenhoitajan kanssa.
Sitten kun se pedavaleri joka toinen viikko, joka kestää 1,5 tuntia, niin lastenhoitaja on yksin ryhmässä sen ajan. Ja tietenkin opettajien pitää päästä yhtäaikaa suunnittelemaan, koska yhteistyötähän heidän tulee tehdä, jälleen lastenhoitaja on yksin lasten kanssa. Samoin kuin ryhmässä on kaksi työntekijää jotka tekee vajaata työpäivää lapsiryhmässä, niin lastenhoitaja on yksin paljon enemmän kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vo tekee varmasti laadukasta työtä, mutta lasten hoitoon ja kasvatukseen heidän kalenterissaan ei ole paljon aikaa varattu. Ryhmän toiminnassa heillä ei useinkaan ole konkreettista merkitystä. Heidät on ulkoistettu suunnittelioiksi, tiiminvetäjiksi (pikkupomoiksi), kirjaajiksi ja loputtomissa palavereissa istujiksi.
Lastenhoitajalla on huono asenne. Hän heikentää työilmapiiriä kun yrittää keskustella ongelmista. Hän on ammattitaidoton, jos ei pärjää. (Jos vo ei pärjää kun lh on pois, se johtuu siitä että lh:lla on huono työmoraali). Jos lastenhoitaja uupuu, kyse on alalle soveltumattomuudesta. Sama se jos en kelpaa enää, en pystyiskään koska tykkäsin työstäni ja halusin hoitaa lapset hyvin. 💔
-Eri-
Jos VO:lla on SAK-aikaa 5h/viikossa, eli keskimäärin tunti päivässä, niin millä matematiikalla heidän kalenterissaan ei ole lapsille aikaa? Tuosta jää vielä 6 h 39 min päivittäistä työaikaa ryhmässäoloon.
Vasukeskustelut (niiden valmistelut), koulutukset, muutkin palaverit eivät kuulua suunnitteluajalla tehtäviin hommiin, vaan tulevat siihen vielä lisäksi, joten opettajilla on oikeus olla ryhmästä pois PAAALJON enemmän kuin tuo virallinen suunnitteluaika. Oikeasti opettajat ovat ryhmässä n. 4 tuntia työpäivästään ja koska lasten hoitoaika on yleensä sen 9 tuntia, niin eipä ole opettaja läsnä puoliakaan siitä ajasta, eli useimmiten lapsilla on vain kaksi hoitajaa.
Sitten kun tulaakin kaksi opettajaa/ryhmä, niin en ymmärrä miten tuo homma edes pyörii sillä kaavalla, molemmat ovat jatkuvasti pois ryhmästä ja se yksi lastenhoitajaparka joutuu olemaan siellä ryhmässä niin tiivisti, että työuupuneita lastenhoitajia tulee varmasti olemaan kasapäin.
Vaan onpa laadukasta varhaiskasvatusta, kun paperinpyörittäjät ja palaveeraajat lisääntyy.
Eihän se palaverien määrä lisäänny, vaikka ryhmässä on kaksi opettajaa. Käytännössä se tarkoittaa vain sitä, että siinä missä ryhmän ainoa opettaja on pitänyt kaikki 21 lapsen vasukeskustelut yms. palaverit, kahden opettajan ryhmässä ne jaetaan puoliksi. Kun toinen opettaja on pois ryhmästä, toinen on lasten kanssa lastenhoitajan kanssa.
Totta kyllä tämäkin, suunnitteluajat toisaalta taas lisääntyy ja kun nytkin on ollut mahdotonta antaa lastenhoitajille vastaavia aikoja pois ryhmästä, niin ihmettelen miten se onnistuu sitten kun kaksi opettajaa.
Ja itsesasiassa, omassa ryhmässäni on nyt kaksi opettajaa ja he ovat jo nyt pitäneet palavereita kahdestaan kun itse olen hoitanut kaikki ryhmän lapset. Että kyllä se vain sitten menee niin, että on kaksi niissä palavereissa, koska opettajilla on oikeus, kun lastenhoitajilla taas ei ole.
Miksi lastenhoitajan pitäisi olla pois ryhmästä vastaavia aikoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vo tekee varmasti laadukasta työtä, mutta lasten hoitoon ja kasvatukseen heidän kalenterissaan ei ole paljon aikaa varattu. Ryhmän toiminnassa heillä ei useinkaan ole konkreettista merkitystä. Heidät on ulkoistettu suunnittelioiksi, tiiminvetäjiksi (pikkupomoiksi), kirjaajiksi ja loputtomissa palavereissa istujiksi.
Lastenhoitajalla on huono asenne. Hän heikentää työilmapiiriä kun yrittää keskustella ongelmista. Hän on ammattitaidoton, jos ei pärjää. (Jos vo ei pärjää kun lh on pois, se johtuu siitä että lh:lla on huono työmoraali). Jos lastenhoitaja uupuu, kyse on alalle soveltumattomuudesta. Sama se jos en kelpaa enää, en pystyiskään koska tykkäsin työstäni ja halusin hoitaa lapset hyvin. 💔
-Eri-
Jos VO:lla on SAK-aikaa 5h/viikossa, eli keskimäärin tunti päivässä, niin millä matematiikalla heidän kalenterissaan ei ole lapsille aikaa? Tuosta jää vielä 6 h 39 min päivittäistä työaikaa ryhmässäoloon.
Vasukeskustelut (niiden valmistelut), koulutukset, muutkin palaverit eivät kuulua suunnitteluajalla tehtäviin hommiin, vaan tulevat siihen vielä lisäksi, joten opettajilla on oikeus olla ryhmästä pois PAAALJON enemmän kuin tuo virallinen suunnitteluaika. Oikeasti opettajat ovat ryhmässä n. 4 tuntia työpäivästään ja koska lasten hoitoaika on yleensä sen 9 tuntia, niin eipä ole opettaja läsnä puoliakaan siitä ajasta, eli useimmiten lapsilla on vain kaksi hoitajaa.
Sitten kun tulaakin kaksi opettajaa/ryhmä, niin en ymmärrä miten tuo homma edes pyörii sillä kaavalla, molemmat ovat jatkuvasti pois ryhmästä ja se yksi lastenhoitajaparka joutuu olemaan siellä ryhmässä niin tiivisti, että työuupuneita lastenhoitajia tulee varmasti olemaan kasapäin.
Vaan onpa laadukasta varhaiskasvatusta, kun paperinpyörittäjät ja palaveeraajat lisääntyy.
Eihän se palaverien määrä lisäänny, vaikka ryhmässä on kaksi opettajaa. Käytännössä se tarkoittaa vain sitä, että siinä missä ryhmän ainoa opettaja on pitänyt kaikki 21 lapsen vasukeskustelut yms. palaverit, kahden opettajan ryhmässä ne jaetaan puoliksi. Kun toinen opettaja on pois ryhmästä, toinen on lasten kanssa lastenhoitajan kanssa.
Totta kyllä tämäkin, suunnitteluajat toisaalta taas lisääntyy ja kun nytkin on ollut mahdotonta antaa lastenhoitajille vastaavia aikoja pois ryhmästä, niin ihmettelen miten se onnistuu sitten kun kaksi opettajaa.
Ja itsesasiassa, omassa ryhmässäni on nyt kaksi opettajaa ja he ovat jo nyt pitäneet palavereita kahdestaan kun itse olen hoitanut kaikki ryhmän lapset. Että kyllä se vain sitten menee niin, että on kaksi niissä palavereissa, koska opettajilla on oikeus, kun lastenhoitajilla taas ei ole.
Miksi lastenhoitajan pitäisi olla pois ryhmästä vastaavia aikoja?
Kyllä lastenhoitajallakin on tehtäviä (mm. vastuutehtäviä), mitä täytyy tehdä ryhmän ulkopuolella. Jos olet opettaja etkä tiedä, niin ehkä kannattaisi jutella kaikkien ryhmän työntekijöiden kanssa, eikä vain keskittyä siihen omaan itseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vo tekee varmasti laadukasta työtä, mutta lasten hoitoon ja kasvatukseen heidän kalenterissaan ei ole paljon aikaa varattu. Ryhmän toiminnassa heillä ei useinkaan ole konkreettista merkitystä. Heidät on ulkoistettu suunnittelioiksi, tiiminvetäjiksi (pikkupomoiksi), kirjaajiksi ja loputtomissa palavereissa istujiksi.
Lastenhoitajalla on huono asenne. Hän heikentää työilmapiiriä kun yrittää keskustella ongelmista. Hän on ammattitaidoton, jos ei pärjää. (Jos vo ei pärjää kun lh on pois, se johtuu siitä että lh:lla on huono työmoraali). Jos lastenhoitaja uupuu, kyse on alalle soveltumattomuudesta. Sama se jos en kelpaa enää, en pystyiskään koska tykkäsin työstäni ja halusin hoitaa lapset hyvin. 💔
-Eri-
Jos VO:lla on SAK-aikaa 5h/viikossa, eli keskimäärin tunti päivässä, niin millä matematiikalla heidän kalenterissaan ei ole lapsille aikaa? Tuosta jää vielä 6 h 39 min päivittäistä työaikaa ryhmässäoloon.
Vasukeskustelut (niiden valmistelut), koulutukset, muutkin palaverit eivät kuulua suunnitteluajalla tehtäviin hommiin, vaan tulevat siihen vielä lisäksi, joten opettajilla on oikeus olla ryhmästä pois PAAALJON enemmän kuin tuo virallinen suunnitteluaika. Oikeasti opettajat ovat ryhmässä n. 4 tuntia työpäivästään ja koska lasten hoitoaika on yleensä sen 9 tuntia, niin eipä ole opettaja läsnä puoliakaan siitä ajasta, eli useimmiten lapsilla on vain kaksi hoitajaa.
Sitten kun tulaakin kaksi opettajaa/ryhmä, niin en ymmärrä miten tuo homma edes pyörii sillä kaavalla, molemmat ovat jatkuvasti pois ryhmästä ja se yksi lastenhoitajaparka joutuu olemaan siellä ryhmässä niin tiivisti, että työuupuneita lastenhoitajia tulee varmasti olemaan kasapäin.
Vaan onpa laadukasta varhaiskasvatusta, kun paperinpyörittäjät ja palaveeraajat lisääntyy.
Eihän se palaverien määrä lisäänny, vaikka ryhmässä on kaksi opettajaa. Käytännössä se tarkoittaa vain sitä, että siinä missä ryhmän ainoa opettaja on pitänyt kaikki 21 lapsen vasukeskustelut yms. palaverit, kahden opettajan ryhmässä ne jaetaan puoliksi. Kun toinen opettaja on pois ryhmästä, toinen on lasten kanssa lastenhoitajan kanssa.
Totta kyllä tämäkin, suunnitteluajat toisaalta taas lisääntyy ja kun nytkin on ollut mahdotonta antaa lastenhoitajille vastaavia aikoja pois ryhmästä, niin ihmettelen miten se onnistuu sitten kun kaksi opettajaa.
Ja itsesasiassa, omassa ryhmässäni on nyt kaksi opettajaa ja he ovat jo nyt pitäneet palavereita kahdestaan kun itse olen hoitanut kaikki ryhmän lapset. Että kyllä se vain sitten menee niin, että on kaksi niissä palavereissa, koska opettajilla on oikeus, kun lastenhoitajilla taas ei ole.
Miksi lastenhoitajan pitäisi olla pois ryhmästä vastaavia aikoja?
Ei tietenkään alhaisella lastenhoitajalla ole mitään muuta kuin se konkreettinen lasten kanssa oleminen, esim. koulutuksiin ei tietenkään koskaan liity mitään tehtäviä, eikä IKINÄ tarvitse mitään toimintaa valmistella tai materiaaleja hänen hommata.
Lastenhoitajan kuuluu olla hiljaa tehdä niinkuin opettaja sanoo ja jos opettaja sanoo, ettei lastenhoitajalla ole oikeutta vetäytyä pois lapsiryhmästä koneelleen, niin sitten se on niin. Alistettuna alhaisimpana maanmatosena lastenhoitaja vain hiljaa nöyrtyy tähän arvojärjestykseen ja tekee kuten käsketään, kunnioittaen suuren opettajan tahtoa ja arvovaltaa.
Meidän päikyssä vasuja pitää myös lastenhoitajat. Enkä kyllä käsitä, miksi vasupalaveriin tarvittaisiin kaksi työntekijää, ellei kyse ole poikkeustapauksesta. Kyllä taas kuulostaa siltä, että itsensä tehdään kiireiseksi ihan vaan omilla toimillaan. Ylipäätään musta koko vasu-järjestelmä on turha. En tajua niitä. Eikö sellainen voitaisi pitää, jos lapsella on pulmia. Päiväkodin henkilöstön kanssa tulee vaihdettua kuulumisia muutenkin tiheään, niin on eri asia, kun koulussa opettajaa ei näe koskaan. Päiväkodissa taas sanotaan heipat päivittäin ja jutellaan välillä havaintoja ohimennen. Kouluun tarve tuli sitä, kun opettaja ja vanhemmat ei tapaa tosiaan luonnostaan. Tosin sielläkin ne on pääosin täysin turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän päikyssä vasuja pitää myös lastenhoitajat. Enkä kyllä käsitä, miksi vasupalaveriin tarvittaisiin kaksi työntekijää, ellei kyse ole poikkeustapauksesta. Kyllä taas kuulostaa siltä, että itsensä tehdään kiireiseksi ihan vaan omilla toimillaan. Ylipäätään musta koko vasu-järjestelmä on turha. En tajua niitä. Eikö sellainen voitaisi pitää, jos lapsella on pulmia. Päiväkodin henkilöstön kanssa tulee vaihdettua kuulumisia muutenkin tiheään, niin on eri asia, kun koulussa opettajaa ei näe koskaan. Päiväkodissa taas sanotaan heipat päivittäin ja jutellaan välillä havaintoja ohimennen. Kouluun tarve tuli sitä, kun opettaja ja vanhemmat ei tapaa tosiaan luonnostaan. Tosin sielläkin ne on pääosin täysin turhia.
Älä unohda lapset puheeksi keskusteluja, joita ei saa pitää sama ihminen joka pitää vasun ja ei saa pitää samaan aikaan vasukeskustelun kanssa :,D
Vierailija kirjoitti:
*Jatkoa.
Kovin on kummalliset keinot. On hyviä asuinalueita ja huonompia, lapset valikoituvat siten päiväkoteihin vanhempien yhteiskunnallisen aseman perusteella.
Stressaantuneet, masentuneet ja uupuneet äidit eivät pysty vastaamaan lapsensa tarpeisiin niin kuin haluaisivat (ja olisi tarpeen lapsen kannalta). Osa työntekijöistä on äitejä.
Mites vakassa? Stressaantuneet, masentuneet ja uupuneet vieraat hoitajat ja opettajat, jotka eivät pysty eivätkä edes halua luoda tunnesidettä lapsiin - eikö se muka vaikuta lapsen kehitykseen mitenkään? Romanialaisissa lastenkodeissa koe vietiin äärimmilleen.
Lapsi on usein päiväkodissa suurimman osan valveillaoloaikaansa, ison lapsilauman melussa, syöden halpaa maustamatonta ja maistumatonta ruokaa? Valvottuna pääosin seinien ja aitojen turvin, mutta paperilla ammattilaisen ohjauksessa ja huolenpidossa?
Sellaisten ammattilaisten huomassa, jotka on saatu ajettua toisiaan vastaan eivätkä ole kosketuksesss toistensa työhön muuten kuin pintapuolisesti (niistäminen ja nukuttaminen vs. "pedagoginen johtoryhmä, takapuolen pyyhkiminen vs. kasvatuskeskustelu, lasten arjessa oleminen ja toiminnan toteutus vs. toiminnan suunnittelu ja ohjaus (lasten ja muiden työntekijöiden)?
Oloissa joista seuraa työuupumista ja huomattavaa eettistä stressiä, joka saa osan ammattitaitoisimmista (ne, joille se on mahdollista perinnön tai varakkaamman miehen ylläpitämänä) nostamaan kytkintä. Loput jäävät, väsyen, katkeroituen ja kyynistyen, yrittäen vain selviytyä päivästä kerrallaan.
Onko meillä yhteiskuntana varaa tähän? Onko meillä varaa ajaa hyviä työntekijöitä varhaiskasvatuksesta pois? Onko meillä varaa kasvattaa työntekijöiden mielenterveysongelmia? (Työssä uupuminen, kyynisyys, masennus, uniongelmat, itkuisuus, (passiivis)aggressiivisuus, ahdistus, riittämättömyyden tunne, jatkuva stressi, pelko...)
Ne on meidän lapsia yhteiskunnassa. Ne ei ole kaikki meidän omia, mutta me kaikki ollaan vastuussa niistä. Meidän pitäisi pitää huolta heistä. Ei me voida opettaa ja kasvattaa lapsia massiivisina laumoina kuten Aasiassa tai Afrikassa tehdään, me ollaan länsimainen yhteiskunta. Meillä on ollut länsimaiset arvot ja hyvinvointiyhteiskunta.
Kyse on meistä kaikista, mutta ennen kaikkea meidän lapsistamme. Mitä me teemme tälle asialle? Jatketaanko me tätä, mistä naisia on aina syytetty (jota me ei tunnisteta eikä tunnusteta)? Juoruilua, toksista yhteistyökyvyttömyyttä, passiivista aggressiivisuutta, kyttäämistä, toisten syyttelyä, omien asioiden hoitamisen välttelyä? Pysytäänkö naisellisesti paskakuplassa johon meidät on työnnetty, ja vedetään siihen mukaan kaikki jotka pystytään?TEHDÄÄNKÖ YHDESSÄ ASIOILLE JOTAIN VAI JATKETAANKO TÄTÄ MÄRINÄÄ VIELÄ?
Kiitos tästä kirjoituksesta. Laajempaa yhteiskunnallista tilannekuvaa ja sen vaikutusta lapsiimme. Sekä kysymys ja haaste tehdä YHDESSÄ asioille jotain.
Oma ehdotukseni:
- Ei päästetä kiilaa ammattikuntien väliin (opet vs. lastenhoitajat, sosionomit vs. opet, lastenhoitajat vs. sosionomit, lastenhoitajat vs. avustajat, vakkarit vs. sijaiset jne.)
Ei voi olla niin, että tiimistä yksi uhrataan uupumaan ulkopuolisena sairaslomalle kahden muun toimesta.
JAETTU pedagoginen johtajuus on toimivin malli varhaiskasvatukseen. Se ON inklusiivista ja osallistavaa. Se ON henkilöstön inhimillisen pääoman käyttöönottoa ja kehittämistä. Se EI OLE heidän työskentelynsä ja käyttäytymisensä ohjaamista.
Jos (opettajan johdolla) pääsemme tähän, huomaamme, että YHDESSÄ jaksamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oma kokemus on, että yksityisellä yritetään enemmän ja myös tiimihenki on ollut parempi kuin kunnallisissa, missä oon ollut, oon nähnyt aika paljon eri paikkoja. Yksityisissä kaikissa ei oo tarkotus rahan maksimointi, vaan osa on vanhempainyhdistysten ym ylläpitämiä. Yksityisissä oon saanut työntekijänä arvostavampaa kohtelua kuin kunnallisissa ja tää on ihan fakta. Yksityisissä tosin ihmiset oikeasti tekee, ei vaan sano tekevänsä..."
--
"Yksityisessä on huonompi palkka kuin kunnallisella. Piste.["
--
Tämä lähinnä oma kokemukseni , eli kun puhutaan eroista yksityisistä ja kunnallisista työskentelyistä.
Kunnallisella parempi palkka ja esihenkilö piti TODELLA hyvää huolta työntekijöistä , hallitsi lait ja asetukset, piti työntekijöiden puolta, ruokaa oli aina riittävästi lapsille, käytännön asiat olivat hyvässä kunnossa--MUTTA--työpaikan ilmapiiri kunnallisella omituinen ja työkaverit nokkapokkaa toisilleen , ei leikinlaskua, ihme vedduilua, juoruilua, parempien perheiden lapsille mielistelyä,mutta täytyy muistaa että ehkä riippuen paikasta on tässä suuria eroavaisuuksia, kysymys vain yhden tyypin kokemuksista, muistakaa.
Yksityisillä, siis näillä suurennuslasin alla parjatuilla ketjupäiväkodilla sen sijaan ryhmähenki ollut yleensä hyvä, tsempattiin, muistettiin työkaveria kauniisti merkkipäivinä,lapsille oltiin enemmän henkisesti läsnä, ei aikaa eikä halua ilkeillä työkaverille koska oli pakko paiskia töitä ja luottaa että kaveri jeesaa kyllä, vanhemmat mukavia.
Vaihdoin --->kunnalliselta --->parjattuun yksityiseen edellä mainituista syistä, vaikka TOKI niitä puutteitakin siellä on ,esim esihenkilön johtajuustaidot joissain paikoissa valitettavasti vähä niin ja näin, mutta tiimihenkeä ja hyviä tyyppejä löytyy yksityiseltä aika hyvin ja kyllä--> sitä koulutusta ja työkokemusta kysytään takuuvarmasti ainakin niissä paikoissa missä itse työskentelin.
Työkaverit (vastuulliset, aikaansaavat) ovat todella todella tärkeitä, keiden kanssa teet niitä töitä. Loppupeleissä ei paina se parisataa euroa enemmän jos joudut katselemaan niuhottavia hapannaamoja jotka leipääntyneinä ilkeilee pysyäkseen henkisesti käynnissä.
Vakipaikkaa et saanut kunnalliselta ja siksi jouduit tyytymään yksityiseen.
Juurikin näin. Olet aivan oikeassa. Se on takuulla aivan kaikkien mielestä taivas maan päällä, saada vakituinen paikka varhaiskasvatuksen paratiisissa nimeltä kunnallinen päiväkoti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ala on susipaska. Siis oikeasti, paskempaa ei voisi olla. Minua ei ainakaan enää edes kiinnosta, ihan sama. Sitä ei varmaan kykene ymmärtämään, ennen kuin on itse ollut vakassa, mitä persettä se on. Työolot ja ehdot, palkka, ilmapiiri, resurssit, lapsiaines, perheet, vaatimukset ym. KUKAAN ei jaksa sitä pitkään. Niin se vaan on. Minäkään en jaksa, mutta sinne menen huomennakin. Se on valitettavasti ammattini ja vakituinen paikka turvaa toimeentulon.
Yhtä persettä se silti on, mitä sitä kaunistelemaanOotko miettinyt sitä eettistä ristiriitaa, jolla operoit "paskakuplastasi" käsin lasten parissa? Voiko työsi jälki enää olla muuta kuin sitä itseään? Näytä kehityskeskustelussa esihenkilöllesi tuo kirjoittamasi vuodatus. Ai, miksi et? Koska "vakituinen työ turvaa toimeentulon"?
Tahtoisinpa nähdä, millä ilmeellä vastaanotat lapsia aamulla, kohtaat vanhempia iltapäivällä ja autat työkavereita päivän mittaan. Naama norsunv*tulla vai järkyttävä tekohymy kasvoilla? Varmaan ymmärrät, että harjoitat ammattiasi massiivisen eettisen ristiriidan vallitessa, eikä tuollainen tilanne voi päättyä hyvin.
Suoraselkäinen ja rehellinen ammattilainen olisi jo tehnyt tarvittavat johtopäätökset, eli joko löytänyt työstään mielekkyyden ja arvokkuuden, tai vaihtanut reilusti alaa. Sinä jatkat kuin "p-pommi", joka voi räjähtää koska vain. Paska on jo tuulettimessa ja sitä lentelee pitkin (työ)ympäristöäsi.
Oman elämän jeesuskin löysi tänne. Kuule, eivät ne muut rakasta sitä lastasi yhtään enempää. Työtä tehdään rahasta.
Mene juoksemaan mutkia eettisyydelläsi.
Jos sinä et välitä muiden lapsista, älä luule, että se pitäisi paikkansa ammattilaisten kohdalla. Pedagoginen rakkaus on työn pohja. Sinulle se on varmaan jotain merkityksetöntä sanahelinää ja lässytystä. Pää pois omasta navasta ja persiistä! Toisaalta, jos ei ole itse saanut, niin onko edes, mistä ammentaa 🤔
Joka tapauksessa, työssään onnettomimpia ovat ne, jotka eivät näe siinä muuta arvoa ja merkitystä kuin raha. Ehkä ei vaan löytynyt helpompaa hommaa, millä sen pienen palkan saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikko töitä loman jälkeen. 4 ryhmää talossa joista 3sta puuttuu yksi työntekijä.
Viime viikko meni kun kaikki lapset eivät olleet vielä paikalla.
Sijaisilla mennään päivä kerrallaan pahimmassa tapauksessa sijainen vaihtuu päivittäin jos edes saadaan. Eikä ole edes eka vuosi näin. Ei jaksa enää venyä tehdä pidempää päivää ja olla yksin ison osan päivää.
Opiskelu toiselle alalle pyörii mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se hyvä paikka se päiväkoti, tiedän useita äitejä (kerhotoiminnassa tutustuttu) jotka vievät oman esikoisensa päiväkotiin 7-8h päiviksi vaikka ovatkin itse kotona nuoremman kanssa. Ja kyseiset äidit on alan ihmisiä aina lanttumaakareista opettajiin.
Ohis, mutta itse tunnen noin parikymmentä vaka-alalla työskentelevää, jotka nimenomaan ovat sitten näitä jotka hoitavat omat lapsensa kotona vähintään 3vuotiaaksi :D
Korkeintaan noiden muksut käy +2v ikäisinä kerhossa pari tuntia viikossa. Eli oma mielikuva on, että mitä enemmän siitä päikkyarjesta on kokemusta, sitä suuremmalla syyllä sinne välttelee viemästä taaperoita.["Tuo on muuten totta. Alalla työskentelevistä hoitajista/vakatyöntekijöistä suurin osa pitää omat lapsensa kotona kolmivuotiaiksi. Kysykäähän vielä miksi.
Mutua vai tutkittua tietoa? Toi että suurin osa pitää lapsensa kotona kolmivuotiaiksi. Itse tunnen useita varhaiskasvatuksessa työskenteleviä joiden lapset menneet noin 1 vuoden kohdalla päiväkotiin. Omanikin meni, ja hyvin siellä tuntuisi sujuvan. Mutta tietenkin, tämä on vain tämän paikkakunnan tilanne. Täällä tuntuisi päiväkodit olevan suht kunnossa. Toki eroja täälläkin, niin henkilökunnan viihtymisessä, kuten lastenkin. Mutta ei se ole mikään itseisarvo, että lapsen pitäisi olla kotona määrän X vuotta ennen päiväkotia. Ja kaikille se ei yksinkertaisesti ole mahdollista pitää lasta kotona pitkään. Eikä se tee kenestäkään parempaa tai huonompaa vanhempaa jos lapsi menee suht pienenä päiväkotiin. Se mikä eniten merkitsee, on se mitä kotona tapahtuu. Se vaikuttaa myös siihen, että miten se päiväkodin henkilökunta jaksaa. On eri asia hoitaa lapsiryhmää jonka lapsille annetaan kotona hyvät lähtökohdat, kuin sellaista jossa suurin osa ongelmatapauksia, ja kotona ei ymmärretä mistään mitään, eikä yhteistyö toimi.
Olen tuo, joka sanoi tuntevansa noin parikymmentä vaka-alan ammattilaista, joiden lapset kotihoidossa ainakin 3v ikään saakka.
Eli ihan omaan kokemukseni tämä . Kaikki asuvat Espoo-Helsinki-akselilla, joissa päikkytilanne on kaoottinen!
Noissa kaupungeissa myös asu niiin paljon populaa, ja kotiolot lapsilla ihan laidasta laitaan. Selittää ehkä tämän innon kyseisillä vaka-ihmisillä hoitaa ne omat Muksut kotona.Jossain muissa kunnissa tilanne on toivottavasti parempi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt tehdään kovanumero lastenhoidosta ! Ei se mitään ydinosaamista vaadi, vaan keskitytään oleelliseen ja jätetään jonninjoutava vähemmälle.Kaikkien pitäisi saada mielestään huippuliksa, tekemättä mitään.Parutaan kovaan äänen jaksamisesta , mutta istuskellaan ja juoruillaan päivät pitkät. Ammatinvalinta kysymys , Hoitajan saa kotiinkin nimellä kotiapulainen ja on kunnallisia kotihoitoja lapsille.
Mene kokeilemaan viikoksi. Otat vähän tuntumaa. Huutelet sitten jos vielä siltä tuntuu. En oikein ymmärrä tota huutelua, ja itkemistä että päiväkodeissa pääsee helpolla. Huutelija tuskin kestäisi päivääkään. Enkä ymmärrä sitäkään, että lasten varhaiskasvatukseen ei panosteta. Sellainenkin väite muuten on, amerikan maalta muistaakseni, että jokainen varhaiskasvatukseen lisätty dollari, tulee pitkässä juoksussa 7,3 kertaisena takaisin.
Miten suhteellisen helposta hommasta (lasten hoito, kasvatus ja opetus yhteistyössä tiimikavereiden, työyhteisön ja vanhempien kanssa) onkin saatu niin hankalaa? Heitän muutamia arvauksia:
1. Nokkimisjärjestys ja hierarkiat ovat naisvaltaisten alojen DNA:ssa.
2. Ylitunnolliset suorittajat yrittävät täyttää kaikki todelliset ja kuvitellut ylempää (huom. hierarkia) tulevat vaatimukset näkemättä metsää puilta. Likinäköisyys. Priorisointi ja suurten linjojen näkeminen on puutteellista (tämä ei tarkoita, että opettajien tulisi vetäytyä yhä enemmän toimistoon, ennemminkin päinvastoin).
3. Isot inklusiiviset ryhmät yhdistettynä Milja-Petterin yksilölliseen tuentarvevarhaiskasvatussuunnitelmaluonnoslehtiöön...
Eli, jos aikuisen (kotona vanhemmat, päiväkodissa työntekijät) ja lapsen asema, roolit ja valtasuhteet ovat epäselvät tai viturallaan, isossa ryhmässä toimiminen muotoutuu perusasioista vääntämiseksi (siirtymissä, ruokailuissa, lepohetkillä, leikkitilanteissa...)
Meillä on Suomessa kasvava joukko lapsia, joiden "kasvatuksen" lopputulos on olla egoistinen kuningas ja prinsessa, joiden mielihalujen ja oikkujen perässä uupuneet vanhemmat ja ammattikasvattajat juoksevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut koko ketjua lukea, sillä jälkikasvu on tämän hoitopolun jo käynyt läpi. KIITOS Espoon Lakelan päiväkodille! Siellä molemmat muksut olivat turvallisessa ja hyvässä hoidossa työpäivien ajan. Olivat tutut ja turvalliset samat henkilöt töissä päivittäin. Ja mikä tärkeintä, muksut kirmasivat sinne iloiten. Kyllähän jotain keskusteluja käytiin joidenkin kanssa (mitähän ne silloin oli nimeltään?), mutta emme vanhempina koskaan tajunneet, oliko juttukumppanimme lastenhoitaja vai opettaja. Emme kai vanhempeni edes osanneet mitään ihmeitä "vasu-keskusteluj " odottaakaan, tavallisia kun ollaan ja muksut ihan tavallisia tallaajia, voi hyvänen aika sentään. Jaksakaa alan ihmiset - ja vanhemmat, lopettakaa päiväkodin henkilökunnan kiusaaminen.
Tuntuu että seuraavaan lomaan on ihan liian pitkä aika. Nyt ollut kuukauden töissä ja olisi jo loman tarpeessa, tänä vuonna ajattelin pitää loman sitten joulun aikaan, toivoa sopii että jaksan sinne asti, ettei tarvitse taas olla sairauslomalla työuupumuksen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että seuraavaan lomaan on ihan liian pitkä aika. Nyt ollut kuukauden töissä ja olisi jo loman tarpeessa, tänä vuonna ajattelin pitää loman sitten joulun aikaan, toivoa sopii että jaksan sinne asti, ettei tarvitse taas olla sairauslomalla työuupumuksen vuoksi.
Se on sitten palkatonta, uupumus kun ei oikeuta palkalliseen sairauslomaan.
Mukava +25/+30 asteen viikko tulossa, siellä sitten pihalla vailla varjon paikkoja klo9.30-11, 12-13 ja 14.30-16/17 välisinä aikoina.
Ja pakko on mennä, kun ei kasvattajat riitä siihen, että oltaisiin esim.iltapäivisin sisällä klo15 myöhempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että seuraavaan lomaan on ihan liian pitkä aika. Nyt ollut kuukauden töissä ja olisi jo loman tarpeessa, tänä vuonna ajattelin pitää loman sitten joulun aikaan, toivoa sopii että jaksan sinne asti, ettei tarvitse taas olla sairauslomalla työuupumuksen vuoksi.
Se on sitten palkatonta, uupumus kun ei oikeuta palkalliseen sairauslomaan.
Kyllä ne diagnoosin työterveydessä keksii, kuten viimeksikkin.
Vierailija kirjoitti:
Mukava +25/+30 asteen viikko tulossa, siellä sitten pihalla vailla varjon paikkoja klo9.30-11, 12-13 ja 14.30-16/17 välisinä aikoina.
Ja pakko on mennä, kun ei kasvattajat riitä siihen, että oltaisiin esim.iltapäivisin sisällä klo15 myöhempään.
Meillä ainakin on sisällä vielä kuumempaa kuin ulkona ja ilma on ummehtunutta, eli mieluummin ulkona kuin sisällä. Mutta hiessä olen ollut pienemmissäkin lämpötiloissa, että aion kyllä kuumissa oloissa pitää oikeasti kerran tunnissa lyhyen tauon ja käydä vaikka kylmässä suihkussakin jossain välissä. Jos työnantaja estelee niin lähden saikulle.
Totta kyllä tämäkin, suunnitteluajat toisaalta taas lisääntyy ja kun nytkin on ollut mahdotonta antaa lastenhoitajille vastaavia aikoja pois ryhmästä, niin ihmettelen miten se onnistuu sitten kun kaksi opettajaa.
Ja itsesasiassa, omassa ryhmässäni on nyt kaksi opettajaa ja he ovat jo nyt pitäneet palavereita kahdestaan kun itse olen hoitanut kaikki ryhmän lapset. Että kyllä se vain sitten menee niin, että on kaksi niissä palavereissa, koska opettajilla on oikeus, kun lastenhoitajilla taas ei ole.