Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Ei pakollinen kirjoitti:

Tämä on niin pitkä ketju, että lienee toistoa, mutta työntekijät: TEILLÄ ON ILMOITUSVELVOLLISUUS! Pistäkää paine AVI:in ja tukkikaa vaikka koko virasto ilmoituksilla.

Uskalletaanko niitä ilmoituksia kuitenkaan tehdä? Oman työpaikan vuoksi nyt ei ainakaan tässä työtilanteessa tarvitse pelätä, kun teitä otetaan huutaen seuraavaan paikkaan.

Ja sitten se keskeisin asia, joka nopeaan unohtuu eli lasten etu. Jokaisen kasvatusalan työntekijän pitäisi aina ensimmäisenä lähteä siitä. Miettikääpä muuten niitä vanhempia, jotka kauhulla pelkäävät viedä lasta vakaan(eli usein lähinnä säilöön)... Se on jotain aivan kamalaa vanhemman näkökulmasta.

Missähän välissä sitä tänäänkin olisi koneelle mennyt sivulle ilmoitusta tekemään, kun olin työkaverin kanssa kaksin koko päivän 18 lapsen kanssa?!?

Vaikkapa siinä välissä, kun kirjoitit tämänkin viestin? Eihän sitä ole pakko työajalla tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti vakahoitajillekin tulisi lakko, olisi tervetullut tauko arkihelvetistä‼️

Miten niin tulisi? Hoitajat lakkoilevat mm. ensi viikolla.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ovat samalla puolella, ja yrittävät ymmärtää ja auttaa esim. tekemällä ilmoituksia työoloista. Ei silloin toivoisi arvostelua yrmeydestä, vaan ymmärrystä myös sille, että vanhemmatkin ovat todella huolissaan tilanteesta.

No se on selvää, että tällä hetkellä laadukasta pedagogiikkaa on vaikea toteuttaa. Siihen kuuluisi jonkin muunkin kertominen kuin negatiivisten asioiden. Totta kai nekin on tärkeä tuoda esiin. Jos muuta ei kerrota, väsynyt ja huolestunut vanhempi helposti tulkitsee, että hänen lapsessaan ei ole mitään hyvää ja on ollut täällä taas taakkana. Sitäkö halutaan?

Monissa päiväkodeissa on käytössä "huomaa hyvä vahvuuspedagogiikka". Siinä keskitytään huomaamaan "hyväksi" määritellyt asiat ja puhumaan vain niistä. Muutkin asiat nähdään niiden hyvisten kautta. Se, että sama asia voi olla toiselle hyvä ja toiselle ei-hyvä, tai jonkun hyväksi määrittelyn oikeutus ylipäätään, on mallissa ehkä hieman kehitysvaiheessa.

Päiväkodeissa ei kyllä käsittääkseni ole tarkoitus esittää lapsille tai vanhemmille työntekijän omia makuarvostelmia lapsista itsestään tai heidän tekemistensä laadusta. Päiväkodit ovat lasten omia paikkoja ja joka ikinen lapsi on siellä yhtä lailla arvokas, kokonainen, tärkeä sekä hyvän huolenpidon ja itselleen mielekkään toiminnan arvoinen aina päiväkodissa ollessaan. Ei lapsi voi olla taakka, vaan sellainen systeemi, joka ei ymmärrä tai kunnioita lasten tarpeita ja vastaa niihin asiallisella, riittävällä tavalla. Yhtään "ei-hyvää" lasta ei ole osunut kohdalle puolen vuosisadan kokemukseni varrella.

"... Eikä oo totta, että en oo mitään, koska en ole paras missään....tajuutsä maailma!... olen kaaa-aunis, olen rooohkea, olen vapaaa, syntynyt voittamaan..."

Tänään taas näin jotain sellaista päiväkodissa joka ei kestäisi päivänvaloa.

Mitä järkeä on siinä että päiväkodista joku tietty ryhmä lakkoilee ja joku ryhmä pyrkii sitten niska limassa paikkaamaan tämän lakon.

Eli kun nää ihmiset on monessa eri liitossa ja taistelevat vain toisiaan vastaan.

Ikinä ei mikään muutu.

Paska vain lisääntyy.

Tällä systeemillä kasvatamme sairasta sukupolvea.

😥

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti vakahoitajillekin tulisi lakko, olisi tervetullut tauko arkihelvetistä‼️

Miten niin tulisi? Hoitajat lakkoilevat mm. ensi viikolla.

Ei kaikki. Vai?

Edellä on jotkut sijaiset kirjoitelleet huonosta kohtelusta keikoilla.

Itse taas sanoisin keikkailevana sijaisena että kyllä se kohtelu riippuu hyvin paljon itsestäkin. Siis sijaisesta.

Itse olen kokenut keikkailun hyvänä vaihtoehtona ja voittopuolisesti olen saanut aivan hyvää kohtelua.

Mutta päiväkotien tasoerot näkee kyllä selvästi.

Siihenkin vain tottuu. Oman työn kannalta se on vain helpompaa sukeltaa tyyliin kuin tyyliin. Uida kuin kala vedessä niin kaaoksessa kuin järjestyksessäkin.

Mutta onhan se koomista tai surullista miten paljon laatu ja käytännöt päiväkodeissa vaihtelevat.

Puhutaan yhtenäistä Vasuista mutta ei se niin mene.

Vierailija kirjoitti:

Edellä on jotkut sijaiset kirjoitelleet huonosta kohtelusta keikoilla.

Itse taas sanoisin keikkailevana sijaisena että kyllä se kohtelu riippuu hyvin paljon itsestäkin. Siis sijaisesta.

Itse olen kokenut keikkailun hyvänä vaihtoehtona ja voittopuolisesti olen saanut aivan hyvää kohtelua.

Mutta päiväkotien tasoerot näkee kyllä selvästi.

Siihenkin vain tottuu. Oman työn kannalta se on vain helpompaa sukeltaa tyyliin kuin tyyliin. Uida kuin kala vedessä niin kaaoksessa kuin järjestyksessäkin.

Mutta onhan se koomista tai surullista miten paljon laatu ja käytännöt päiväkodeissa vaihtelevat.

Puhutaan yhtenäistä Vasuista mutta ei se niin mene.

Kiitos rehellisestä kommentista. Näin se varmaan pitkälti ja monessa kohdin on.

Kaikkein surullisinta mielestäni kuitenkin on, kuinka olematonta lapsista päin asioiden katsominen useissa kommenteissa, sekä muissa medioissa että täällä, nykyaikana on. Lapset ovat kuin tuotteita, joita laitoksissa käsitellään. Toiminnan kohteita, jolloin johtajat, työntekijät ja vanhemmat ovat niitä toimijoita.

"Oman työn kannalta se on vain helpompaa sukeltaa tyylin kuin tyyliin." Mutta, kun se työn tarkoitus on juuri päinvastainen: yksiselitteisesti lasten etu ja paras, asiakirjojen määrittelemä laadukas hoito, kasvatus ja opetus. Työntekijät valitsevat itselleen helpomman ratkaisun sen sijaan, että puuttuisivat epäkohtiin oman vaivan ja epämukavuuden uhallakin.

Tähän liittyy pärjäilyn kulttuurin turmiollisuus nykypäiväkodeissa. Aikuiset ylläpitävät systeemiä, joka ei ole parasta tai enää edes kyllin hyvää lasten edun näkökulmasta. Siinä ei ole mitään hienoa. Näin toimien juuri ne vastuulliset aikuiset, varhaiskasvatuksen ja lapsen "asiantuntijat", käyttävät auktoriteettiasemaansa lapsen etujen vastaisesti ja oman tai työnantajan (usein taloudellisen hyödyn) eduksi toimien. Ei "ryttyillä", ettei tule itselle sanktioita ja työnantajan kostotoimia, "helpommalla" pääsee itse, kun ui hiljaisena kalana virran mukana. Itseä ja mainettaan ei voida uhrata lasten (paalkkatyön mahdollistajien) hyväksi, ideologioista puhumattakaan.

Ei ole lasten etu, että henkilöstöä on liian vähän ja saavuttamaton tavoitekin on vain lain absoluuttinen minimi. Ei ole lapsen etu, että tavoite on systeemin maineen varjelu, vaikka sitten valehdellen. Lapsen etu olisi henkilöstön kriittinen oman toiminnan tarkastelu ja tinkimätön toiminta lain minimin jatkuvaan ylittämiseen, ei alitusten ylläpito ja hyväksyntä, oman navan puolustuspuhe.

Ihan joka ikisen lapsen kohdalla pystyttäisiin parempaan, jos halua on. Taitoa ja tietoa koulutetuilla ammattilaisilla kyllä on, osa pois lähteneistä odottaa paluuta työhön, kun olosuhteet on korjattu lapsen edun mahdollistaviksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on siinä että päiväkodista joku tietty ryhmä lakkoilee ja joku ryhmä pyrkii sitten niska limassa paikkaamaan tämän lakon.

Eli kun nää ihmiset on monessa eri liitossa ja taistelevat vain toisiaan vastaan.

Ikinä ei mikään muutu.

Paska vain lisääntyy.

Tällä systeemillä kasvatamme sairasta sukupolvea.

Liiton lakkoinfotekstiä lainatakseni: me teemme vain ja ainoastaan oman työmme/työaikamme-ja työnkuvamme, emme lakkoilevien kollegojen töitä emmekä venytä päiviämme siksi emmekä vaihda vuorojamme lakossa olevien takia.

Oma työ/työnkuva-ja sisältö, ei perä ruvella myös poissaolevien töitä toteuttaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on siinä että päiväkodista joku tietty ryhmä lakkoilee ja joku ryhmä pyrkii sitten niska limassa paikkaamaan tämän lakon.

Eli kun nää ihmiset on monessa eri liitossa ja taistelevat vain toisiaan vastaan.

Ikinä ei mikään muutu.

Paska vain lisääntyy.

Tällä systeemillä kasvatamme sairasta sukupolvea.

Liiton lakkoinfotekstiä lainatakseni: me teemme vain ja ainoastaan oman työmme/työaikamme-ja työnkuvamme, emme lakkoilevien kollegojen töitä emmekä venytä päiviämme siksi emmekä vaihda vuorojamme lakossa olevien takia.

Oma työ/työnkuva-ja sisältö, ei perä ruvella myös poissaolevien töitä toteuttaen.

Hyvä lähtökohta aikuisille. Kannatan!

Ei ne pienet sitä ymmärrä, niille tulee itku ja äitiä ja isiä ikävä.

Nyt tutit, rievut ja lempilelut saataville. Hyvää ja rauhallista musiikkia soimaan eikä mitään syntikkarällätystä. Lattialle iso pehmeä filtti ja tyynyjä, luonnonvalo ikkunasta, kirjoja, lempileluja ja "retkieväät", viereen pöydän alle rakennettu maja ja se ainoa töissä oleva hoitaja keskelle pesää köllöttelemään, lasten saataville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellä on jotkut sijaiset kirjoitelleet huonosta kohtelusta keikoilla.

Itse taas sanoisin keikkailevana sijaisena että kyllä se kohtelu riippuu hyvin paljon itsestäkin. Siis sijaisesta.

Itse olen kokenut keikkailun hyvänä vaihtoehtona ja voittopuolisesti olen saanut aivan hyvää kohtelua.

Mutta päiväkotien tasoerot näkee kyllä selvästi.

Siihenkin vain tottuu. Oman työn kannalta se on vain helpompaa sukeltaa tyyliin kuin tyyliin. Uida kuin kala vedessä niin kaaoksessa kuin järjestyksessäkin.

Mutta onhan se koomista tai surullista miten paljon laatu ja käytännöt päiväkodeissa vaihtelevat.

Puhutaan yhtenäistä Vasuista mutta ei se niin mene.

Kiitos rehellisestä kommentista. Näin se varmaan pitkälti ja monessa kohdin on.

Kaikkein surullisinta mielestäni kuitenkin on, kuinka olematonta lapsista päin asioiden katsominen useissa kommenteissa, sekä muissa medioissa että täällä, nykyaikana on. Lapset ovat kuin tuotteita, joita laitoksissa käsitellään. Toiminnan kohteita, jolloin johtajat, työntekijät ja vanhemmat ovat niitä toimijoita.

"Oman työn kannalta se on vain helpompaa sukeltaa tyylin kuin tyyliin." Mutta, kun se työn tarkoitus on juuri päinvastainen: yksiselitteisesti lasten etu ja paras, asiakirjojen määrittelemä laadukas hoito, kasvatus ja opetus. Työntekijät valitsevat itselleen helpomman ratkaisun sen sijaan, että puuttuisivat epäkohtiin oman vaivan ja epämukavuuden uhallakin.

Tähän liittyy pärjäilyn kulttuurin turmiollisuus nykypäiväkodeissa. Aikuiset ylläpitävät systeemiä, joka ei ole parasta tai enää edes kyllin hyvää lasten edun näkökulmasta. Siinä ei ole mitään hienoa. Näin toimien juuri ne vastuulliset aikuiset, varhaiskasvatuksen ja lapsen "asiantuntijat", käyttävät auktoriteettiasemaansa lapsen etujen vastaisesti ja oman tai työnantajan (usein taloudellisen hyödyn) eduksi toimien. Ei "ryttyillä", ettei tule itselle sanktioita ja työnantajan kostotoimia, "helpommalla" pääsee itse, kun ui hiljaisena kalana virran mukana. Itseä ja mainettaan ei voida uhrata lasten (paalkkatyön mahdollistajien) hyväksi, ideologioista puhumattakaan.

Ei ole lasten etu, että henkilöstöä on liian vähän ja saavuttamaton tavoitekin on vain lain absoluuttinen minimi. Ei ole lapsen etu, että tavoite on systeemin maineen varjelu, vaikka sitten valehdellen. Lapsen etu olisi henkilöstön kriittinen oman toiminnan tarkastelu ja tinkimätön toiminta lain minimin jatkuvaan ylittämiseen, ei alitusten ylläpito ja hyväksyntä, oman navan puolustuspuhe.

Ihan joka ikisen lapsen kohdalla pystyttäisiin parempaan, jos halua on. Taitoa ja tietoa koulutetuilla ammattilaisilla kyllä on, osa pois lähteneistä odottaa paluuta työhön, kun olosuhteet on korjattu lapsen edun mahdollistaviksi.

Olemme niin väsyneitä tähän loppuun ajetun henkilökunnan syyllistämiseen.

Miksette sitä? Miksette tätä? Lapsen paras ja pystytte parempaan !

Nuokin ihmiset haluavat vain tehdä työnsä hyvin ja pitää työpaikkansa.

Takuulla ovat keinoja ja lukuisia valituksia olosuhteista vuosien varrella tehneet, mutta näköjään kuuroille korville.

Kyllähän aika on heidän ottaa vastuu kelle se kuuluu, henkilökunnan riittävyydestä, lasten olosuhteista ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuden linjauksesta.

Hoitajathan ovat työnsä hyvin tehneet. Ne, jotka vielä ovat alalla pysyneet, saati he jotka loppuunajettuina vaihtoivat alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on siinä että päiväkodista joku tietty ryhmä lakkoilee ja joku ryhmä pyrkii sitten niska limassa paikkaamaan tämän lakon.

Eli kun nää ihmiset on monessa eri liitossa ja taistelevat vain toisiaan vastaan.

Ikinä ei mikään muutu.

Paska vain lisääntyy.

Tällä systeemillä kasvatamme sairasta sukupolvea.

Liiton lakkoinfotekstiä lainatakseni: me teemme vain ja ainoastaan oman työmme/työaikamme-ja työnkuvamme, emme lakkoilevien kollegojen töitä emmekä venytä päiviämme siksi emmekä vaihda vuorojamme lakossa olevien takia.

Oma työ/työnkuva-ja sisältö, ei perä ruvella myös poissaolevien töitä toteuttaen.

Hyvä lähtökohta aikuisille. Kannatan!

Ei ne pienet sitä ymmärrä, niille tulee itku ja äitiä ja isiä ikävä.

Nyt tutit, rievut ja lempilelut saataville. Hyvää ja rauhallista musiikkia soimaan eikä mitään syntikkarällätystä. Lattialle iso pehmeä filtti ja tyynyjä, luonnonvalo ikkunasta, kirjoja, lempileluja ja "retkieväät", viereen pöydän alle rakennettu maja ja se ainoa töissä oleva hoitaja keskelle pesää köllöttelemään, lasten saataville.

Tässä se taas on niin epärealistinen kuva koko hommasta😆Hoitaja köllöttelemään viltille… Kuka hoitaa vessatukset, pissavahingot, nenän niistot ja muut pulmat.

Luuletko että iso ryhmä pysyy säyseänä viltillä syömässä eväitä…. Ärsyttävän mahdoton ajatus!

"Nyt tutit, rievut ja lempilelut saataville.

Hyvää ja rauhallista musiikkia soimaan eikä mitään syntikkarällätystä.

Lattialle iso pehmeä filtti ja tyynyjä, luonnonvalo ikkunasta, kirjoja, lempileluja ja "retkieväät", viereen pöydän alle rakennettu maja ja se ainoa töissä oleva hoitaja keskelle pesää köllöttelemään, lasten saataville."

Ja se ainoa töissä oleva hoitaja vaihtaa muutamat ruikkuvaipat siinä suitsait köllötellessä, nukuttaa ja ruokkii koko poppoon ja ---tottakai pikku piltit pysyvät kiltisti viihtyen siinä iusolla pehmeällä viltillä köllöttelevän hoitajan ympärillä.

Ei ristus voi kuin ihmetellä kuinka voi joku olla kuplassaan noin kaukana pk:n arjesta. 

Naurattaisi jos ei itkettäisi.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos rehellisestä kommentista. Näin se varmaan pitkälti ja monessa kohdin on.

Kaikkein surullisinta mielestäni kuitenkin on, kuinka olematonta lapsista päin asioiden katsominen useissa kommenteissa, sekä muissa medioissa että täällä, nykyaikana on. Lapset ovat kuin tuotteita, joita laitoksissa käsitellään. Toiminnan kohteita, jolloin johtajat, työntekijät ja vanhemmat ovat niitä toimijoita.

"Oman työn kannalta se on vain helpompaa sukeltaa tyylin kuin tyyliin." Mutta, kun se työn tarkoitus on juuri päinvastainen: yksiselitteisesti lasten etu ja paras, asiakirjojen määrittelemä laadukas hoito, kasvatus ja opetus. Työntekijät valitsevat itselleen helpomman ratkaisun sen sijaan, että puuttuisivat epäkohtiin oman vaivan ja epämukavuuden uhallakin.

Tähän liittyy pärjäilyn kulttuurin turmiollisuus nykypäiväkodeissa. Aikuiset ylläpitävät systeemiä, joka ei ole parasta tai enää edes kyllin hyvää lasten edun näkökulmasta. Siinä ei ole mitään hienoa. Näin toimien juuri ne vastuulliset aikuiset, varhaiskasvatuksen ja lapsen "asiantuntijat", käyttävät auktoriteettiasemaansa lapsen etujen vastaisesti ja oman tai työnantajan (usein taloudellisen hyödyn) eduksi toimien. Ei "ryttyillä", ettei tule itselle sanktioita ja työnantajan kostotoimia, "helpommalla" pääsee itse, kun ui hiljaisena kalana virran mukana. Itseä ja mainettaan ei voida uhrata lasten (paalkkatyön mahdollistajien) hyväksi, ideologioista puhumattakaan.

Ei ole lasten etu, että henkilöstöä on liian vähän ja saavuttamaton tavoitekin on vain lain absoluuttinen minimi. Ei ole lapsen etu, että tavoite on systeemin maineen varjelu, vaikka sitten valehdellen. Lapsen etu olisi henkilöstön kriittinen oman toiminnan tarkastelu ja tinkimätön toiminta lain minimin jatkuvaan ylittämiseen, ei alitusten ylläpito ja hyväksyntä, oman navan puolustuspuhe.

Ihan joka ikisen lapsen kohdalla pystyttäisiin parempaan, jos halua on. Taitoa ja tietoa koulutetuilla ammattilaisilla kyllä on, osa pois lähteneistä odottaa paluuta työhön, kun olosuhteet on korjattu lapsen edun mahdollistaviksi.

Aika harva ihminen on tuollainen työntekijä, joka antaa kaikkensa joka päivä. Yleensä sellaisia kutsutaan uratykeiksi tai yrittäjiksi. Ei siis tapahdu millään muullakaan alalla. Työ on ihmisille usein työ, ei intohimo tai pakkomielle.

Miten se oikeasti hoidetaan, jos paikalla on klo 8-15.39 vain 1 hoitaja ja 7 lasta iältään 1-5v., käytössä 1 huone15m2 ja vessa käytävän perällä, ulkoeteinen toisessa päässä? Miten se nyt lakon aikana tehdään? Aamupalalla murot, lounaalla puuro, välipalalla mehukeitto ja leipä? Ulkona - 2c, iltapäivällä räntää?

Vierailija kirjoitti:

Miten se oikeasti hoidetaan, jos paikalla on klo 8-15.39 vain 1 hoitaja ja 7 lasta iältään 1-5v., käytössä 1 huone15m2 ja vessa käytävän perällä, ulkoeteinen toisessa päässä? Miten se nyt lakon aikana tehdään? Aamupalalla murot, lounaalla puuro, välipalalla mehukeitto ja leipä? Ulkona - 2c, iltapäivällä räntää?

😬

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti vakahoitajillekin tulisi lakko, olisi tervetullut tauko arkihelvetistä‼️

Mitään lakkoa ei ole tänne ainakaan tulossa. Ylityö ja vuoronvaihtokielto on ollut kolmesti jo meillä ja joka kerta siitä on piitattu yhtä vähän. Työvuorot seuraavalle viikolke saadaan usein tiistaisin ja valmiisiin listoihin tulee lennossa muutoksia.

Kun asiasta huomauttaa, on joustamaton, niuho, hankala tyyppi ja ties mitä.

Vierailija kirjoitti:

Miten se oikeasti hoidetaan, jos paikalla on klo 8-15.39 vain 1 hoitaja ja 7 lasta iältään 1-5v., käytössä 1 huone15m2 ja vessa käytävän perällä, ulkoeteinen toisessa päässä? Miten se nyt lakon aikana tehdään? Aamupalalla murot, lounaalla puuro, välipalalla mehukeitto ja leipä? Ulkona - 2c, iltapäivällä räntää?

Silloin ei oteta seitsemää 1-5-vuotiasta lasta hoitoon, koska suhdeluku olisi laiton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se oikeasti hoidetaan, jos paikalla on klo 8-15.39 vain 1 hoitaja ja 7 lasta iältään 1-5v., käytössä 1 huone15m2 ja vessa käytävän perällä, ulkoeteinen toisessa päässä? Miten se nyt lakon aikana tehdään? Aamupalalla murot, lounaalla puuro, välipalalla mehukeitto ja leipä? Ulkona - 2c, iltapäivällä räntää?

😬

Ei voi olla 7 lasta iältään 1-5v... Se on laitonta.