Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19680)
Ei se vaan oikeasti niin mene, että perheitä syyllistetään ja nokitaan toisiaan, jos työilmapiiri on kehno. Ei ole asiakkaan asia miettiä onko resurssia saati, että uskaltaako lastaan varhaiskasvatukseen tuoda. Uudistuksella haettiin parempaa laatua koulutuksen kautta ja sillä mennään. Niistä kadonneista tumpuista viis. Ja jokainen hoitaja voi hakeutua itse yliopistoon, jos sen opettajan asemaa ei kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta voit aloittaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkea aika tehdä jämäkkä korjausliike varhaiskasvatuksen ammatilaisten työolosuhteisiin.
Homma hajoo käsiin, alalta joukkopako jo käynnissä.
Kuka sitten sitä teidän " laadukasta varhaiskasvatusta" teke työkseen lapsille?
Työkkärin vevoite-työllistettävät randomit (taustoillla ei kai väliä) 9e päivässä?
Koska jonkuhan ne lapset on hoidettava että vanhemmat pääsee töihin.
Jos palattaisiinkin siihen että lastenhoito on lastenhoitoa.
Ei jotain hömppätiedettä jota väksin on väännettävä maistereille sopivaksi ”asiantuntijatyöksi”.
Sopii minulle. Kuinka siis toimin jatkossa? Jätänkö kokonaan opetuksen pois? Istumme sylikkäin ja kuuntelemme muumilevyä ma, ti, ke, to ja pe eskarissa?
Miksen ole heti tajunnut?!Oikeastiko et tiedä, mitä kaikkea lasten kanssa voi tehdä, muuta kuin kuunnella jotain muumilevyä viisi päivää viikossa? Minäkin tiedän, enkä edes ole lastentarhanopettaja.
Lukutaito olisi hyvä homma. Mutta ehkä te vaan eskarissa kuuntelitte muumilevyä sylikkäin.
Silloin ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu.Missä lukee mitä teet???
Huokaus.
Esiopetussuunnitelma velvoittaa tekemään vähän muutakin kuin muumilevyn kuuntelua. Ja vähän muutakin kuin peruslastenhoitoa. Aika paljon muutakin. Siitä se taitaa kiikastaa.Kuten mitä? MITÄ sinä siis teet?
Annan esiOPETUSTA.
Mitä tuo tarkoittaa suomeksi? Mitä sinä teet?
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuu…
Mitä sinä siis teet?
Konkreettisesti.
Joka päivä eri asioita. Ei sitä kaikkea voi tähän listata. Lue esiopetuksen opetussuunnitelma äläkä jaksa jankata.
- eriKerro edimerkiksi huomisen ohjelma.
Konkreettisesti.
Olen eri kuin se keneltä haluat vastauksen mutta voin kertoa. Olen esiopetuksen opettaja, ainoa aikuinen 8 oppilaan ryhmässä. Tavisryhmä pienessä päiväkodissa.
8:00 työpäivä alkaa. Osa lapsista on jo syönyt aamupalan muiden ryhmien kanssa. Osa tulee paikalle vasta nyt ja heille annan ruokaa. Koronarajoitusten mukaan lapsi ei saa tällä hetkellä vettäkään kaataa itse joten ojennan erikseen myös sen yhden omenalohkon tai mitä onkaan mitä keksivät pyytää itse.
8:15 siirrymme eskaritilaan. Aamupiirissä kehitämme kielellisiä valmiuksia (taputamme nimet, keksimme oman nimen alkukirjaimella alkavia sanoja, loruttelemme kuukausilorumme) matemaattisia (päiväys, eskaripäivien laskeminen varga nemeney menetelmästä tutuilla kaloilla, kuukauden päivien laskeminen lukujonotaitojen kehittämiseksi..) sekä viikonpäivät (eilen tänään huomenna käsitteiden kanssa), sää, juttelemme sään mukaisesta pukeutumisesta jne. Kuuntelemme myös laulun joka on valittu viikon kirjain huomioiden. Laulaessamme tulee esille lasten musikaalinen taso, rytmitajun näkee helposti.
8:30 luen s-tarinan. Pohdimme tarinaa ja kyselen sisältäkysymyksiä. Yksi lapsi ei vielä osaa edes kuunnella tätä kahden minuutin tarinaa joten siksikin sitä treenataan. Näytän mikä on s, pohdimme sillä alkavia sanoja, kirjoitan niitä taululle huolehtien siitä että käytän mallikirjaimia ja kirjoittaessani joka ikinen kirjainsuunta on oikea. Näitä opitaan mallista. Välissä teemme toiminnallisia juttuja jotta jaksetaan keskittyä hommaan ja jokainen oppii eri tavalla. Etsimme seiniltä s-kirjaimia sekä keräämme tavaroita jotka alkavat sillä.
9:15 käymme ulkona. Pukemisessa vedän jumittuneet vetskarit kiinni ja etsin kadonnutta pipoa muiden lokerosta mutta eskarilaiselle ei pueta enää yhtään mitään. Tai no, hanskat autan hihan päälle. Eskarilainen jo osaa ja jos ei osaa, sitä pitää vaatia jotta oppii.
9:30 Lauluhetki. Soitan uuden laulun jonka jälkeen keskustelemme siitä, mistä laulu kertoi. Opettelemme sen säkeistö kerrallaan. Soitan opetteluvaiheessa melodian pianolla. Lisään tähän myöhemmässä vaiheessa myös säestyksen. Jätämme laulun hautumaan ja on vapaan leikin vuoro.
Vapaan leikin aikana tarkkailen ryhmää. Yksi meinaa jäädä ulkopuolelle joten ohjaan häntä muiden kanssa toimintaan. Menen leikkimään multilink palikoilla itsekin jotta tämä yksi uskaltautuu mukaan. Samalla kuuntelen kun nurkassa on toinen leikki menossa että tarvitaanko siellä apua kompromissien tekoon. Ne on toetyllä porukalla ollut vähän haastavia vielä ja he tarvitsevat aikuisen auttamaan. Annan pari vaihtoehtoa kompromissiksi ja lapset valitsecat niistä.
Okei tässä ei ole vielä ede kahta tuntia kuvattu joten en jaksa kertoa koko loppupäivää. Esiopsia noudatan. Lue sieltä ja mene yliopistoon tulkitsemaan sitä jos et osaa. Kuitenkin samantyyliset kuvauksen saisit myös päivälevosta ja ulkoilusta. Opettajana osaan perustella tarvittaessa (huoltajalle, esimiehelle, aville…) joka ikisen työssä tekemäni ratkaisun.
Ja tätä varten pitää olla suunnitelma? Jota pitää tarkistaa päivittäin?
Me tehdään kaikkia noita kielijuttuja automatkalla mökille.
Sama, kirjastossa on myös lukutuokioita eri kielillä joka viikko, Lasten Kirjakerhosta tilasin matikan tehtäväkirjan ja sieltä tuli myös kertotaulujuliste.
Ei siihen kyllä mitään järkyttävää suunnitelmaa tarvitsee, hommailee perusarjessa vaan.
" Kyllä varmasti työpaikkoja riittää muuallakin mutta sitten päiväkoteihin tulee kaikkia työkuntoutujia ja muita epäpäteviä, jotka vain huutavat lapsillenne kuria ja pakottavat syömään ruokaa.
Sitten ihmettelette miksi lapsi ei halua päiväkotiin ja se kastelee öisin sänkynsä traumatisoituneena.
Voin sanoa, että itse en ainakaan halua laittaa lastani päiväkotiin,
jossa henkilökunta ei ole koulutettu lastenhoitajaksi tai opettajaksi."
No sittenpä sinun kuule täytyy hoitaa lapsesi itse.
Allalla on jo nyt ihan ihme porukkaa, osalla ei edes mitään työhistoriaa ja sielläpä ovat että ainakin lain vaatima aikuismitoitus täyttyisi, kun sitä koulutettua tai edes kasvatus- tai hoitoalan työkokemusta omaavaa työvoimaa alkaa olla jo pikkasen vaikeaa saada kurahousuralliin.
Näkisitpä vain millaisia lähäri" harjoittelijoita" joskus päiväkoteihin valuu. . .lisätyötä niitä vahtia siellä henkilökunnalla kun täytyy näitä ohjata ja perehdyttää siinä kaiken tohinan ja väsymyksensä keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Ei minua ainakaan kiinnosta enää mikään työn laatu. Olen ulkoistanut sen itsestäni. Menen töihin jos menen ja sinnittelen päivän, etten lähtisi kesken pois.
Just . Pari päivää töissä kolme saikulla -tyypit lisääntyy alalla heti välittömästi kun ovat saaneet sopparin, niin poissaolorumba starttaa. . . muu henkilökunta sitten joustaa, venyy, katkeaa.....
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset oli poissa päiväkodista vanhemman sairusloman ajan n. 1 kk. Ajateltiin että helpotetaan päiväkotia kun lapset ei ole siellä. Lasku tuli päiväkodilta vaikka lapset oli poissa.
Eli kannattaa viedä lapset hoitoon vaikka tarvetta ei olisi.
Maksu peritään kuukausimaksuna. Poissaoloja ei hyvitetä.
Lakisääteiset hyvitykset ovat lapsen sairauspoissaolot ja isyysrahajaksot (ilmoitettava etukäteen 2 viikkko ennen jakson alkamista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatella, mitä tuli ihmisistä ennen, kun ei ollut suomalaista, laadukasta varhaiskasvatusta ja päiväkoteja.... Esim. Leonardo da Vinci, Nikola Tesla, Emily Bronte, Platon, William Shakespere... kaikki viettäneet lapsuutensa kuka mitenkin, mutta ilman tavujen taputtelua, s-kirjainten miettimistä tai mitään muutakaan laadukasta varhaiskasvatusta.
En käynyt edes eskaria, loppuvuoden lapsi, opin lukemaan nelivuotiaana ja koulussa yleensä luokan kolmen parhaan joukossa. Ällän paperit. Ärräviankin harjoittelin kotona pois ennen koulun alkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset oli poissa päiväkodista vanhemman sairusloman ajan n. 1 kk. Ajateltiin että helpotetaan päiväkotia kun lapset ei ole siellä. Lasku tuli päiväkodilta vaikka lapset oli poissa.
Eli kannattaa viedä lapset hoitoon vaikka tarvetta ei olisi.Maksu peritään kuukausimaksuna. Poissaoloja ei hyvitetä.
Lakisääteiset hyvitykset ovat lapsen sairauspoissaolot ja isyysrahajaksot (ilmoitettava etukäteen 2 viikkko ennen jakson alkamista).
Ilmotettiin sairauslomasta ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
En käynyt edes eskaria, loppuvuoden lapsi, opin lukemaan nelivuotiaana ja koulussa yleensä luokan kolmen parhaan joukossa. Ällän paperit. Ärräviankin harjoittelin kotona pois ennen koulun alkua.
Tunnen erään perheen, jossa äiti ollut aikoinaan pitkään kotiäitinä. Perheeen lapset (nyt aikuisia) eivät yksikään käyneet kertaakaan päiväkodissa ja ovat kaikki nyt korkeastikoulutettuja, menestyneitä ja todella mukavia ja symppiksiä ihmisiä. Itse taas olen päiväkodin kasvattama ja nyt olen "vain" lähäri. Ei mitään huonoja muistoja päiväkodista, vain hyviä. Ja olin vuosia itsekin päiväkodissa töissä. En vaan usko että yksikään lapsi tarvitsee "laadukasta varhaiskasvatusta". Päikyssä työskennellessä pistin merkille, että opettajat tekivät pitkiä sijaisuuksia. Tämä siksi, että vakituisissa työsuhteissa olevat lastentarhanopettajat itse halusivat olla mammalomalla mahdollisimman pitkään ja hoitaa lapset kotona niin vanhaksi kuin mahdollista. Eli ovat aina tienneet, että se päiväkodin varhaiskasvatus ei ehkä ole se paras juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käynyt edes eskaria, loppuvuoden lapsi, opin lukemaan nelivuotiaana ja koulussa yleensä luokan kolmen parhaan joukossa. Ällän paperit. Ärräviankin harjoittelin kotona pois ennen koulun alkua.
Tunnen erään perheen, jossa äiti ollut aikoinaan pitkään kotiäitinä. Perheeen lapset (nyt aikuisia) eivät yksikään käyneet kertaakaan päiväkodissa ja ovat kaikki nyt korkeastikoulutettuja, menestyneitä ja todella mukavia ja symppiksiä ihmisiä. Itse taas olen päiväkodin kasvattama ja nyt olen "vain" lähäri. Ei mitään huonoja muistoja päiväkodista, vain hyviä. Ja olin vuosia itsekin päiväkodissa töissä. En vaan usko että yksikään lapsi tarvitsee "laadukasta varhaiskasvatusta". Päikyssä työskennellessä pistin merkille, että opettajat tekivät pitkiä sijaisuuksia. Tämä siksi, että vakituisissa työsuhteissa olevat lastentarhanopettajat itse halusivat olla mammalomalla mahdollisimman pitkään ja hoitaa lapset kotona niin vanhaksi kuin mahdollista. Eli ovat aina tienneet, että se päiväkodin varhaiskasvatus ei ehkä ole se paras juttu.
Meitäkin on neljä, kaksi on akateemisesti koulutettua, kaksi muuta on yrittäjiä. Jostain syystä muuten ltot hoitaa omat lpasensa pitkään kotona ja opettajat tai peruskoulupäälliköt yms ei koskaan laita lapsiaan lähikouluun...
Omista lapsistani toisella oli tällainen ketjussa kuvattu vastavalmistunut kasvatustieteen maisteri eskariopena. Hän otti hiljaisen ja ujon lapseni hampaisiinsa, diagnosoi vaikka mitä, väitti että on suunnilleen kehitysvammainen. Lapsi oli ja on hitaasti lämpenevä ja se päällekäyvä kovaääninen ja tyly typykkä vain sai hänet aina hyytymään.
Päätti sitten peruskoulun keskiarvolla 9,92, luki mm kolme a-kieltä (kun tää eskariope erikseen väitti häntä kielissä lahjatotmaksi) ja käy nyt Ressun lukiota. Kursseista napsii kevyesti 9 - 10. Ikinä ei myöskään ollut sosiaalisia ongelmia, vaan hän on aina ollut pidetty, kun on niin rauhallinen.
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä mammat kiikuttavat 2-vuotiaita virikehoitoon pitkiksi päiviksi, kun eivät itse jaksa vauvan lisäksi hoitaa toista OMAA lastaan samanaikaisesti. Haloo, kummassakohan paikassa lapsi saa enemmän aikuisen huomiota? Varhaiskasvatus = lasten säilömistä vanhempien työskentelyn/laiskuuden vuoksi.
No jotkut uramammat tai ym laiskurit tunkee jo vauvojakin päiväkotiin, jossa eivät tee muutakuin itkevät päivät pitkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käynyt edes eskaria, loppuvuoden lapsi, opin lukemaan nelivuotiaana ja koulussa yleensä luokan kolmen parhaan joukossa. Ällän paperit. Ärräviankin harjoittelin kotona pois ennen koulun alkua.
Tunnen erään perheen, jossa äiti ollut aikoinaan pitkään kotiäitinä. Perheeen lapset (nyt aikuisia) eivät yksikään käyneet kertaakaan päiväkodissa ja ovat kaikki nyt korkeastikoulutettuja, menestyneitä ja todella mukavia ja symppiksiä ihmisiä. Itse taas olen päiväkodin kasvattama ja nyt olen "vain" lähäri. Ei mitään huonoja muistoja päiväkodista, vain hyviä. Ja olin vuosia itsekin päiväkodissa töissä. En vaan usko että yksikään lapsi tarvitsee "laadukasta varhaiskasvatusta". Päikyssä työskennellessä pistin merkille, että opettajat tekivät pitkiä sijaisuuksia. Tämä siksi, että vakituisissa työsuhteissa olevat lastentarhanopettajat itse halusivat olla mammalomalla mahdollisimman pitkään ja hoitaa lapset kotona niin vanhaksi kuin mahdollista. Eli ovat aina tienneet, että se päiväkodin varhaiskasvatus ei ehkä ole se paras juttu.
Meitäkin on neljä, kaksi on akateemisesti koulutettua, kaksi muuta on yrittäjiä. Jostain syystä muuten ltot hoitaa omat lpasensa pitkään kotona ja opettajat tai peruskoulupäälliköt yms ei koskaan laita lapsiaan lähikouluun...
Omista lapsistani toisella oli tällainen ketjussa kuvattu vastavalmistunut kasvatustieteen maisteri eskariopena. Hän otti hiljaisen ja ujon lapseni hampaisiinsa, diagnosoi vaikka mitä, väitti että on suunnilleen kehitysvammainen. Lapsi oli ja on hitaasti lämpenevä ja se päällekäyvä kovaääninen ja tyly typykkä vain sai hänet aina hyytymään.
Päätti sitten peruskoulun keskiarvolla 9,92, luki mm kolme a-kieltä (kun tää eskariope erikseen väitti häntä kielissä lahjatotmaksi) ja käy nyt Ressun lukiota. Kursseista napsii kevyesti 9 - 10. Ikinä ei myöskään ollut sosiaalisia ongelmia, vaan hän on aina ollut pidetty, kun on niin rauhallinen.
Nykyajan diagnoosipakkomielle pilaa koko koulujärjestelmän. Ihmiset ovat ennenkin olleet erilaisia, eikä siihen mitään diagnooseja ole tarvittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käynyt edes eskaria, loppuvuoden lapsi, opin lukemaan nelivuotiaana ja koulussa yleensä luokan kolmen parhaan joukossa. Ällän paperit. Ärräviankin harjoittelin kotona pois ennen koulun alkua.
Tunnen erään perheen, jossa äiti ollut aikoinaan pitkään kotiäitinä. Perheeen lapset (nyt aikuisia) eivät yksikään käyneet kertaakaan päiväkodissa ja ovat kaikki nyt korkeastikoulutettuja, menestyneitä ja todella mukavia ja symppiksiä ihmisiä. Itse taas olen päiväkodin kasvattama ja nyt olen "vain" lähäri. Ei mitään huonoja muistoja päiväkodista, vain hyviä. Ja olin vuosia itsekin päiväkodissa töissä. En vaan usko että yksikään lapsi tarvitsee "laadukasta varhaiskasvatusta". Päikyssä työskennellessä pistin merkille, että opettajat tekivät pitkiä sijaisuuksia. Tämä siksi, että vakituisissa työsuhteissa olevat lastentarhanopettajat itse halusivat olla mammalomalla mahdollisimman pitkään ja hoitaa lapset kotona niin vanhaksi kuin mahdollista. Eli ovat aina tienneet, että se päiväkodin varhaiskasvatus ei ehkä ole se paras juttu.
Meitäkin on neljä, kaksi on akateemisesti koulutettua, kaksi muuta on yrittäjiä. Jostain syystä muuten ltot hoitaa omat lpasensa pitkään kotona ja opettajat tai peruskoulupäälliköt yms ei koskaan laita lapsiaan lähikouluun...
Omista lapsistani toisella oli tällainen ketjussa kuvattu vastavalmistunut kasvatustieteen maisteri eskariopena. Hän otti hiljaisen ja ujon lapseni hampaisiinsa, diagnosoi vaikka mitä, väitti että on suunnilleen kehitysvammainen. Lapsi oli ja on hitaasti lämpenevä ja se päällekäyvä kovaääninen ja tyly typykkä vain sai hänet aina hyytymään.
Päätti sitten peruskoulun keskiarvolla 9,92, luki mm kolme a-kieltä (kun tää eskariope erikseen väitti häntä kielissä lahjatotmaksi) ja käy nyt Ressun lukiota. Kursseista napsii kevyesti 9 - 10. Ikinä ei myöskään ollut sosiaalisia ongelmia, vaan hän on aina ollut pidetty, kun on niin rauhallinen.
Heman-polkkatukka mamma siellä lesoilee ja paukuttelee henkseleitä. TyPy TyPyKKä väitti lastani lahjattomaksi!!! Ärrr!!! Hirwee vääryys, ja nyt se on ReSSuN lukiossa!!! uffffff. Ikään kuin se tarkottaisi mitään. Varmaan sellainen typerä geneerinen pelle joka vaan lukee ja lukee, ja soveltaa ei osaa. Haistappa paska, akadeemix uramammuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä mammat kiikuttavat 2-vuotiaita virikehoitoon pitkiksi päiviksi, kun eivät itse jaksa vauvan lisäksi hoitaa toista OMAA lastaan samanaikaisesti. Haloo, kummassakohan paikassa lapsi saa enemmän aikuisen huomiota? Varhaiskasvatus = lasten säilömistä vanhempien työskentelyn/laiskuuden vuoksi.
No jotkut uramammat tai ym laiskurit tunkee jo vauvojakin päiväkotiin, jossa eivät tee muutakuin itkevät päivät pitkät.
Ei ne uramammat tuo vaan ne, jotka eivät ole töissä eivätkä halua olla lapsensa kanssa.
Nykyään monet laittaa vauvan syntyessä 2-vuotiaan saamaan ”laadukasta varhaiskasvatusta” koko päiväksi, viisi kertaa viikossa. Asia on jopa kääntynyt niin päin, että nykyään on erikoista, jos on kahden tai jopa useamman kanssa kotona. Omassakin ”heinäkuiset”-ryhmässä kenelläkään ei ole isosisarusta kotihoidossa, koska on ”tärkeää että lapsi pääsee varhain ryhmäytymään ja saamaan laadukkaita virikkeitä”. Vielä 10 vuotta sitten tämä asenne ei ollut niin huudossa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään monet laittaa vauvan syntyessä 2-vuotiaan saamaan ”laadukasta varhaiskasvatusta” koko päiväksi, viisi kertaa viikossa. Asia on jopa kääntynyt niin päin, että nykyään on erikoista, jos on kahden tai jopa useamman kanssa kotona. Omassakin ”heinäkuiset”-ryhmässä kenelläkään ei ole isosisarusta kotihoidossa, koska on ”tärkeää että lapsi pääsee varhain ryhmäytymään ja saamaan laadukkaita virikkeitä”. Vielä 10 vuotta sitten tämä asenne ei ollut niin huudossa.
nykyään painostetaan tähän, neuvolat yms
Kouluttauduin varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Olin opintoihin liittyvässä harjoittelussa päiväkodissa 1-3 -vuotiaiden ryhmässä ja ajattelin, että ei hemmetti. Olin joka päivän jälkeen aivan uupunut.
En ole päivääkään tehnyt alan töitä. Muita töitä löytyy sosionomin koulutuksella helposti.
Vierailija kirjoitti:
”Varhaiskasvatus” on suomeksi rehellisesti käännettynä - lasten aivopesu kulttuurimarxismiin ja kommunismiin.
Ei ihme että järjissään oleva ja rehellinen ihminen uupuu järkyttyessään tuosta projektista.
Mitä ihmettä selität? Miten muka aivopestään noihin ajat sitten hylättyihin uskomuksiin? Ja jotkut vielä peukuttaa tämmöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käynyt edes eskaria, loppuvuoden lapsi, opin lukemaan nelivuotiaana ja koulussa yleensä luokan kolmen parhaan joukossa. Ällän paperit. Ärräviankin harjoittelin kotona pois ennen koulun alkua.
Tunnen erään perheen, jossa äiti ollut aikoinaan pitkään kotiäitinä. Perheeen lapset (nyt aikuisia) eivät yksikään käyneet kertaakaan päiväkodissa ja ovat kaikki nyt korkeastikoulutettuja, menestyneitä ja todella mukavia ja symppiksiä ihmisiä. Itse taas olen päiväkodin kasvattama ja nyt olen "vain" lähäri. Ei mitään huonoja muistoja päiväkodista, vain hyviä. Ja olin vuosia itsekin päiväkodissa töissä. En vaan usko että yksikään lapsi tarvitsee "laadukasta varhaiskasvatusta". Päikyssä työskennellessä pistin merkille, että opettajat tekivät pitkiä sijaisuuksia. Tämä siksi, että vakituisissa työsuhteissa olevat lastentarhanopettajat itse halusivat olla mammalomalla mahdollisimman pitkään ja hoitaa lapset kotona niin vanhaksi kuin mahdollista. Eli ovat aina tienneet, että se päiväkodin varhaiskasvatus ei ehkä ole se paras juttu.
Meitäkin on neljä, kaksi on akateemisesti koulutettua, kaksi muuta on yrittäjiä. Jostain syystä muuten ltot hoitaa omat lpasensa pitkään kotona ja opettajat tai peruskoulupäälliköt yms ei koskaan laita lapsiaan lähikouluun...
Omista lapsistani toisella oli tällainen ketjussa kuvattu vastavalmistunut kasvatustieteen maisteri eskariopena. Hän otti hiljaisen ja ujon lapseni hampaisiinsa, diagnosoi vaikka mitä, väitti että on suunnilleen kehitysvammainen. Lapsi oli ja on hitaasti lämpenevä ja se päällekäyvä kovaääninen ja tyly typykkä vain sai hänet aina hyytymään.
Päätti sitten peruskoulun keskiarvolla 9,92, luki mm kolme a-kieltä (kun tää eskariope erikseen väitti häntä kielissä lahjatotmaksi) ja käy nyt Ressun lukiota. Kursseista napsii kevyesti 9 - 10. Ikinä ei myöskään ollut sosiaalisia ongelmia, vaan hän on aina ollut pidetty, kun on niin rauhallinen.
Oman lapsen kohdalla oli myös vähän samantyyppisiä kokemuksia eskariajalta ja se oli hirveää. Ope ei tosin ollut vastavalmistunut vaan pitkään alalla ollut mutta kuitenkin tuollainen että kehitteli vaikka mitä ongelmaa ja oli huolissaan milloin mistäkin. Vastaavaa palautetta ja suhtautumista ei ollut koskaan aiemmin ollut eikä ole onneksi ollut enää koululaisenakaan. Tuo eskarivuosi oli itselle henkisesti todella raskas ja lapselle myös jäi ikäviä muistoja.
Mihinköhän tuo liittyy, minun ainakin on ollut vaikea ymmärtää että miksi väkisin keksitään ongelmia ja kuormitetaan turhaan lasta ja muuta perhettä. Olisiko jotain sellaista että eskarivuonna erityisesti pyritään huomioimaan jos olisi jotain häikkää kehityksessä tms. mikä voisi olla haaste sitten koulun alkaessa, ja joillain opettajilla sitten menee ihan överiksi? Tämä on kuitenkin yksi haaste muiden joukossa, siis että ne vaka-tyypit siellä keskittyisivät olennaiseen eivätkä pelleile mitään ylimääräistä.
Ja tätä varten pitää olla suunnitelma? Jota pitää tarkistaa päivittäin?
Me tehdään kaikkia noita kielijuttuja automatkalla mökille.