Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti, ettei osta minulle joululahjaa
05.12.2014 |
Ollaan seurusteltu puoli vuotta. Mies ilmoitti, ettei aio ostaa lahjaa, kun ei osaa eikä pidä joulusta. Ok muuten, mutta olisin halunnut ostaa hänelle lahjan ja nyt tuntuisi nolaamiselta sitten kuitenkin se antaa. Ja vielä pahempaa, kun ystävät kuitenkin kysyy, mitä miesystäväsi antoi joululahjaksi. Valehtelen jotain, koska mun ystävättäret saa miehiltään niin hienoja lahjoja etten halua sanoa, etten saanut mitään.
Lahjoista varmaan ollutkin puhetta täällä, mutta miten te tuollaiseen reagoisitte? Olisiko minun kannattanut sanoa, että oletin kyllä että annamme lahjat toisillemme - vai miten pitäisi suhtautua? Pettynyt olen, mutten näyttänyt sitä.
Kommentit (164)
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:28"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:25"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:22"]PUOLI VUOTTA!!!!!! BUHAHHHAAAA ja lahjaa pitäisi ostaa. Älä nyt naurata! [/quote] Milloinkas ajattelit että olis hyvä aika lahjojen ostoon, kultahääpäivä? Senkin pihipetteri.
[/quote]Rahasta se ei ole kiinni vaan siitä, ettei todellakaan keksi mitään ostettavaa kun ei tunne toista kunnolla. Piste. Jos nainen ei vaivaudu edes kertomaan mitä haluaa niin olkoot. Ärsyttää tuollainen pakottaminen, vaikka toinen on jo sanonut ettei keksi mitä ostaa.
[/quote]
Naisille nyt voi ostaa melkein mitä vaan. Eikä sen tarvitse nappiin mennä, koska ajatus on tärkein. En tajua millaisia henkisesti laiskoja vässyköitä tässä maassa oikein kasvaa. Mun poikaystävä oli hankkinut mulle varmaan viistoista lahjaa tuossa vaiheessa, jotkut pieniä, jotkut vähän vähemmän pieniä, mutta se onkin ajattelevainen ja tykkää ilahduttaa. Mutta joillekin se on näköjään ylitsepääsemättömän vaikeaa ajatella jotakuta muuta edes viisi minuuttia, saati sitten, että kuluttaisi muutaman euron RAHAA. Vissiin kaikki ajatukset pyörii vaan oman navan ympärillä ja heti, kun pitäisi ajatella jotakuta muuta, niin heitetään hanskat tiskiin. Se on vaan laiskuutta ja piheyttä. PISTE.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vielä se, että kun tää mies on muuten niin ihana, niin ihan omaa tyhmyyttäni jo pidin itsestään selvänä tota lahja-asiaa ja olin suunnitellut jo miten omani annan. Ja on ensimmäinen suhde jossa tämmöisiä olen edes kuvitellut. Varmaan siksi niin kova pettymys. -ap
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:43"]
Naisille nyt voi ostaa melkein mitä vaan. Eikä sen tarvitse nappiin mennä, koska ajatus on tärkein.
[/quote]
Näinhän sitä saattaisi äkkiseltään kuvitella. Oman parisuhteen alkuaikoina ostin tulevalle vaimolleni lahjan, joka herättää vuosienkin jälkeen vaimossani ja hänen ystävissään hilpeyttä. Jääköön salaisuudeksi se mitä ostin, mutta sen verran voin sanoa, että se oli sangen arvokas mutta valitettavasti myös käytännöllinen. Olen siten kantapään kautta oppinut, että ajatus ei todellakaan ole tärkein.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:25"]
Naiset on naisia ja tällaisestakin saa tehtyä näin hankalaa.
[/quote]
Ei kaikki naiset ole tuommoisia. Tässäkin tod näk kyse -20+ vuotiaasta tyttösestä, jolle tärkeintä on, että oma elämä on just samanlaista pintaliitoa kuin kaveriporukalla... vrt. lahjojen vertailu.
Minä en vietä joulua enkä osta lahjoja. Aikuisille lapsille voin antaa ylimääräistä rahaa, opiskelijoilla sitä ei ole liikaa. Ongelmaton 'joulu'. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:28"][quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:25"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:22"]PUOLI VUOTTA!!!!!! BUHAHHHAAAA ja lahjaa pitäisi ostaa. Älä nyt naurata! [/quote] Milloinkas ajattelit että olis hyvä aika lahjojen ostoon, kultahääpäivä? Senkin pihipetteri.
[/quote]Rahasta se ei ole kiinni vaan siitä, ettei todellakaan keksi mitään ostettavaa kun ei tunne toista kunnolla. Piste. Jos nainen ei vaivaudu edes kertomaan mitä haluaa niin olkoot. Ärsyttää tuollainen pakottaminen, vaikka toinen on jo sanonut ettei keksi mitä ostaa.
[/quote]
Jos mies ei sen vertaa halua naiseen panostaa että ottaisi selvää mikä häntä miellyttää, vaikka sitten suoraan kysymällä, niin aika veltto tapaus on kyllä. Muita mahdollisia selityksiä piheyden lisäksi ovat tylsämielisyys ja/tai neuroottisuus. Ei jatkoon.
Rehellinen ja hyvä mies, panisin jos olisin nainen ja mies ei varattu 11/10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta se suhteen pilaaminen alkaa! Mies on laiska vätys joka ei vaivaudu sen vertaa että ottaisi selvää mitä toivoisit lahjaksi.
Ja sinä ap et kerro että oikeasti tuli paha mieli ja haluat lahjan ja aiot itsekin miehelle sellaisen ostaa.
Voit riisua alasti miehen kanssa ja tehdä vaikka mitä mutta et voi sanoa että haluat joululahjan???
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 17:06"]
Tuosta se suhteen pilaaminen alkaa! Mies on laiska vätys joka ei vaivaudu sen vertaa että ottaisi selvää mitä toivoisit lahjaksi.
Ja sinä ap et kerro että oikeasti tuli paha mieli ja haluat lahjan ja aiot itsekin miehelle sellaisen ostaa.
Voit riisua alasti miehen kanssa ja tehdä vaikka mitä mutta et voi sanoa että haluat joululahjan???
[/quote]
Hyvä pointti. Yllättävän herkkiä asioita nuo tuollaiset toiveet. Varmaan justiin siksi, kun niin moni tuomitsee lahjoista tykkäämisen tai niiden haluamisen pinnallisuutena, joka ei ole tärkeää "jos oikeasti välittää". On se kuitenkin tärkeetä mulle, en voi sille mitään.
Niin ja aiemmalle kirjoittajalle: lähestyn jo neljääkymmentä hyvää vauhtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:49"]Ja vielä se, että kun tää mies on muuten niin ihana, niin ihan omaa tyhmyyttäni jo pidin itsestään selvänä tota lahja-asiaa ja olin suunnitellut jo miten omani annan. Ja on ensimmäinen suhde jossa tämmöisiä olen edes kuvitellut. Varmaan siksi niin kova pettymys. -ap
[/quote]
Se, miten ihana mies muuten on, on se oikea mittari arvioida suhteen tilaa, ei se ostaako hän joululahjan vai ei. Vai ottaisitko mieluummin paskan miehen joka sitten hienoilla lahjoilla hyvittelee vuoden aikana tekemiään rumia temppuja? Anna miehelle se lahja minkä olit aikonutkin antaa, jos itse tykkäät muistaa toisia lahjoilla. Mutta älä siksi, että odotat vastalahjaa. Ja ennen ensi joulua kerro jo hyvissä ajoin, että toivoisit saavasi itsekin pienen lahjan ja kerro mitä toivoisit. Valkkaa vaikka joku kympin juttu, jollaisen saa tyyliin Prismasta, niin ei ole ainakaan rahasta ja hankkimisen vaivasta kiinni. ;)
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 16:38"]
Siis sinä oikeasti pidät lahjojen antamista yhtenä mittarina siinä, onko ihmissuhde hyvä? Mielestäni paljon parempi mittari on esim. tuo, että mies rehellisesti ja suoraan kertoi, ettei aio ostaa ja ei pidä joulusta. Sen sijaan, että sinun mieleksisesi teeskentelisi.
[/quote]
Kyllä minä pidän yhtenä mittarina sitä, että haluaako mies jotenkin ilahduttaa minua vai ei. En tosin seurustelisikaan miehen kanssa, joka ei pidä joulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 17:15"]
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 17:06"]
Tuosta se suhteen pilaaminen alkaa! Mies on laiska vätys joka ei vaivaudu sen vertaa että ottaisi selvää mitä toivoisit lahjaksi.
Ja sinä ap et kerro että oikeasti tuli paha mieli ja haluat lahjan ja aiot itsekin miehelle sellaisen ostaa.
Voit riisua alasti miehen kanssa ja tehdä vaikka mitä mutta et voi sanoa että haluat joululahjan???
[/quote]
Hyvä pointti. Yllättävän herkkiä asioita nuo tuollaiset toiveet. Varmaan justiin siksi, kun niin moni tuomitsee lahjoista tykkäämisen tai niiden haluamisen pinnallisuutena, joka ei ole tärkeää "jos oikeasti välittää". On se kuitenkin tärkeetä mulle, en voi sille mitään.
Niin ja aiemmalle kirjoittajalle: lähestyn jo neljääkymmentä hyvää vauhtia.
[/quote]
Niin, mistäs sitä tietää välittääkö oikeasti, jos ei sitä mitenkään konkreettisesti halua osoittaa? Sanat ei paljon merkitse loppupeleissä. Ne on ne teot, jotka merkitsee. Lahjat on yksi tapa osoittaa välittämistä. Rakkauden kieliä on monta. Ei minullekaan lahjojen antaminen ollut iso juttu ennen nykyistä kumppania, joka suorastaan rakastaa lahjojen antamista. Olen sitten opetellut antamaan niitä itsekin ihan pyyteettömästi. En minä siinä mitään menetä, päinvastoin. Ihana ilahduttaa toista.
Omassa parisuhteessani toimisin joko niin, että sanoisin miehelle ihan suoraan toivovani kovasti saavani jonkun pienen lahjan koska se on itselleni tärkeää tai sitten olisin ihan tyytyväinen tilanteeseen, mutta ostaisin kuitenkin miehelle lahjan. Lahjan antaminenhan ei vaadi mitään vastalahjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 01:24"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 01:12"]
Voi naiset! Minä ostan joka joulu miehelle jotain, sen lisäksi ostan itselleni omat lahjani ja paketoin ne kuusen alle. Mies on tyytyväinen ja vaimo on tyytyväinen ; ) luonnollisesti maksu tapahtuu miehen kortilla. Hyvää joulua meille kaikille ihanille naisille, jotka haluamme helpottaa läheistemme elämää ja tuoda siihen vähän iloa ; )
[/quote]
Eli elät miehesi rahoilla. Tiedätkö minkä se sinusta tekee?
[/quote]
Taitaa nyt nimenomaan tässä tapauksessa tehdä vain aika mauttoman ,tylsän ja huonon miespuolisen provoilijan joka yrittää olla muka ironisen vitsikäs, mutta paljastuu heti kommenttia tarkemmin katsomalla....
Joka joulu suhteen alusta asti ollaan miehen kans sovittu ettei tuhlata rahaa toistemme lahjoihin. Rahaa palaa jouluna muutenkin lasten ja kummilasten lahjoihin. Ei meillä ainakaan rakastaminen ole siitä joululahjasta kiinni. Mies osaa muutenkin osoittaa minulle että olen hänelle tärkeä ja rakas.
Tämä vauvapalsta kuhisee tyhmiä lahjanahneita ämmiä!
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 01:50"]
Teille, ketkä sanotte ap:ta itsekkääksi ja materialistiksi kysyisin mielipidettänne seuraavasta tapauksesta, joka tapahtui tuttavaperheessäni:
Perheessä oli 3 lasta ja vanhemmat. Äiti oli laittanut joulua pitkään. Siivonnut, laittanut ruokaa, vastannut kaikista joululahjahankinnoista (miehelleen ja lapsille), lähettänyt joulukortit sukulaisille... Kummatkin vanhemmat kävivät töissä, mutta mies ei jouluvalmisteluihin osallistunut. Tuli sitten joulu ja illalla joulupukki. Joulupukki jakoi lahjat, miehelle ja lapsille. Lopuksi tuli kaikille (ennenkaikkea lapsille) kiusaantunut olo kun kaikki tajusivat, että äidille ei ole yhtään pakettia. Lapsista nuorin alkoi itkeä. Hän uskoi joulupukkiin lapsen tavoin ja tivasi pukilta vastausta siihen, miksi äidille ei ole yhtään lahjaa, vaikka hän on ollut kovin kiltti. Lapsi antoi sitten yhden omista pakeistaan (legoja) äidille. Isä tuijotteli seinää ja äiti selitti kiusaantuneena, että "enhän minä mitään tarvitse"...
Oliko äiti mielestänne itsekäs, kun syvällä sisimmässään toivoi, että mies olisi huolehtinut, että pukin säkissä olisi hänelle ollut edes pieni muistaminen?
Ap:n tapaus on tietysti siinä mielessä erilainen, että lapsia ei ole, mutta jos ei edes alkuhuumassa lahjaa vaivaudu antamaan, niin miten sitten myöhemmin pikkulapsiperheen arjessa?
[/quote]
Näitä tällaisia tapauksia on ainakin tämän palstan perusteella enemmänkin. Kertonee jotakin suomalaisten miesten pohjattomasta itsekkyydestä :(. Muualla en nimittäin ole tällaiseen törmännyt. Olen asunut vuosia ulkomailla eri kohteissa ja tutustunut ihmisiin. Missään muualla ei tällaista keskustelua saa aikaan kuin Suomessa. Muualla naisia arvostetaan ja se osoitetaan mm. eleillä ja pikku lahjoilla. Herrasmiesmäisyys on vielä sentään esim.Keski-Euroopassa voimissaan.
Seurustelin joskus miehen kanssa joka ei myöskään koskaan ostanut kenellekään lahjoja. Selitys oli se, että hän ei osaa ostaa. Olisi ollut reilua ilmoittaa silloin edes tuolla tavalla kuin aloittajan tapauksessa etukäteen minulle, ettei osta lahjaa. MInä ostin hienon ja kalliin lahjan ja toinen hyrräsi tyytyväisenä, koska hän oli kovasti merkkituotteiden perään ja muutenkin tavarakeskeinen ihminen.
Miehen ystävä täytti kerran pyöreitä vuosia ja järjesti ison vastaanoton ravintolassa. Mies meni paikalle sinnekin kahta kättä heiluttaen. Olin kauhuissani kun hän poikkesi luonani ennen syntymäpäiviä ihan pokkana, että ei sinne tarvitse mitään viedä, kyseessä on vaan kaveri (ihan niinkuin olisi tuntemattomalle sen paremmin vienyt). Kaveri oli kuitenkin varannut ison tilan ja järjestänyt sinne syömiset ja juomiset. Kaivoin kätköistäni onnittelukortin ja pakotin miehen viemään edes sen. Sinne hän meni nauttimaan juhlien antimista pitäen kaikkia muita, jotka olivat lahjan ostaneet, vain tyhminä kun maksoivat jotain, vaikka hän tajusi mennä ilmaiseksi syömään ja juomaan.
Häpeän että seurustelin tuon kanssa,näin jälkeen päin.
Ostat itse sen lahjan valmiiksi, käsket miehen paketoida ja antaa sen sulle! Sitten voit kavereille kertoa mitä aivan ihanaa mies sulle osti, juuri sulle henkilökohtaisesti sopiva vieläpä!
Säälittävän itara paskiainen se ukkosi. Eihän lahjan tarvitse olla kallis-pääasiahan on muistaminen. Sanoisin sille ,että taidanpa jättää nyt tänä vuonna säästösyistä kaikki jouluvalmistelut väliin ja lähden muuualle ottamaan joulua vastaan.Ja että:Tavataan sitten joulun jälkeen ,ellen satu löytämään sieltä jotain kivaa miestä.