Huippumalli kärsi jo 12-vuotiaana kauneudestaan. Onko teillä samanlaisia kokemuksia? Linkki
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Kauneus voi herättää hyvin voimakasta kateutta. Mulle sattu pahin parikymppisenä kun baarissa eräs varattu äklö mies iski silmänsä minuun. Hänen vaimo ei tästä tykänny ja päätti iskeä minua baarijakkaralla niskaan. Sain viime hetkellä väistettyä niin että tuoli osu käteen sillä seuraamuksella että käsi murtui. Semmonen isku niskaan olis voinu olla kohtalokas. Ja mitä itse olin tehnyt? En yhtään mitään. Yritin väistellä tämän äklön ukon isku yrityksiä.
Ihan sama kokemus muutoin paitsi että mä sain vaan rouvan juomat päälleni!
Vierailija kirjoitti:
No itselläni nämä ulkonäköasiat meni vähän ristiriitaisesti lapsuudessa... 8-vuotiaana sain ensimmäisen kerran kuulla olevani ruma ja lihava (en ollut), ja tästä muodostui minäkuvani pohja. Teini-iän kynnyksellä olin myös monien vitsien kohde, tyyliin sain kirjeen ihastukselta, joka olikin "kaverieni" kirjoittama ja kun menin ko. pojalle juttelemaan, hän haukkuikin pystyyn. Ynnä muuta mukavaa.
Teininä ja parikymppisenä olinkin sitten varsin kaunis mutta en itse nähnyt enkä uskonut sitä. Vietin nuo vuodet yksin vakuuttuneena siitä ettei kukaan voi olla tällaisen kanssa.
Ja nyt sitten lähes nelikymppisenä, kun olen saanut itsetunnon kuntoon ja tiedän olevani kiva, fiksu ja nätti, kukaan en enää halua olla kanssani koska tämän ikäinen kokematon on täydellinen turn off 😅. No, en etsi aktiivisesti enää, ja keskityn olemaan on onnellinen muuten.
Vanhemmille sanoisin että älkää ikinä haukkuko lapsianne. Jäin ilman parisuhdetta ja omia lapsia sen kierteen takia mikä siitä alkoi. Mutta älkää myöskään keskittykö pelkkään kauneuteen, ei sekään ole tasapainoista, kuten Emilyn tarina osoittaa.
Samansuuntaiset kokemukset. Tuntemattomatkin ihmiset kommentoivat minua jatkuvasti sanoilla "missin mittainen", ja äänensävyn perusteella päättelin kommentit nälvimiseksi. Pidin itseäni kummallisen näköisenä, romuluisena ja kaiken lisäksi tyhmänä ja peitin itseni isoilla kasarisilmälaseilla, isoilla hiuksilla ja valtavan isoilla vaatteilla ja sabotoin ulkonäköäni tahallani siihen asti, kun opiskeluaikoinani yhtäkkiä tajusin olevani erittäin hyvännäköinen. En tiedä, miksi ns. puhkesin kukkaan noin myöhään.
Yhtäkkiä ihmisten suhtautuminen minuun muuttui. Ulkonäöllä oli kiva saada parempaa palvelua ja positiivista huomiota, mutta varjopuolena oli muun muassa ihan järjetön määrä limaista lähestymistä kaikenikäisiltä miehiltä. Ulkonäköni vaikutti aivan kaikkeen, erityisesti parisuhteiden luomiseen, mikä vei minulta luottamuksen ihmisiin.
Olen siis elänyt rumana, hyvännäköisenä ja nyt lähempänä kuuttakymppiä näkymättömänä. Sinkku olen ollut aina ja nyt erakoitumassa. Mikään huippumalli en ole ollut, mutta ymmärrän Emilyn ajatuksia siitä, miten kiero maailma on kaikessa ulkonäkökeskeisyydessään.
Vierailija kirjoitti:
Muuttaa perähikiälle ja laittaa somet pois. Lakkaa olemasta esillä.
Ei noilla ole aivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itselläni nämä ulkonäköasiat meni vähän ristiriitaisesti lapsuudessa... 8-vuotiaana sain ensimmäisen kerran kuulla olevani ruma ja lihava (en ollut), ja tästä muodostui minäkuvani pohja. Teini-iän kynnyksellä olin myös monien vitsien kohde, tyyliin sain kirjeen ihastukselta, joka olikin "kaverieni" kirjoittama ja kun menin ko. pojalle juttelemaan, hän haukkuikin pystyyn. Ynnä muuta mukavaa.
Teininä ja parikymppisenä olinkin sitten varsin kaunis mutta en itse nähnyt enkä uskonut sitä. Vietin nuo vuodet yksin vakuuttuneena siitä ettei kukaan voi olla tällaisen kanssa.
Ja nyt sitten lähes nelikymppisenä, kun olen saanut itsetunnon kuntoon ja tiedän olevani kiva, fiksu ja nätti, kukaan en enää halua olla kanssani koska tämän ikäinen kokematon on täydellinen turn off 😅. No, en etsi aktiivisesti enää, ja keskityn olemaan on onnellinen muuten.
Vanhemmille sanoisin että älkää ikinä haukkuko lapsianne. Jäin ilman parisuhdetta ja omia lapsia sen kierteen takia mikä siitä alkoi. Mutta älkää myöskään keskittykö pelkkään kauneuteen, ei sekään ole tasapainoista, kuten Emilyn tarina osoittaa.
Samansuuntaiset kokemukset. Tuntemattomatkin ihmiset kommentoivat minua jatkuvasti sanoilla "missin mittainen", ja äänensävyn perusteella päättelin kommentit nälvimiseksi. Pidin itseäni kummallisen näköisenä, romuluisena ja kaiken lisäksi tyhmänä ja peitin itseni isoilla kasarisilmälaseilla, isoilla hiuksilla ja valtavan isoilla vaatteilla ja sabotoin ulkonäköäni tahallani siihen asti, kun opiskeluaikoinani yhtäkkiä tajusin olevani erittäin hyvännäköinen. En tiedä, miksi ns. puhkesin kukkaan noin myöhään.
Yhtäkkiä ihmisten suhtautuminen minuun muuttui. Ulkonäöllä oli kiva saada parempaa palvelua ja positiivista huomiota, mutta varjopuolena oli muun muassa ihan järjetön määrä limaista lähestymistä kaikenikäisiltä miehiltä. Ulkonäköni vaikutti aivan kaikkeen, erityisesti parisuhteiden luomiseen, mikä vei minulta luottamuksen ihmisiin.
Olen siis elänyt rumana, hyvännäköisenä ja nyt lähempänä kuuttakymppiä näkymättömänä. Sinkku olen ollut aina ja nyt erakoitumassa. Mikään huippumalli en ole ollut, mutta ymmärrän Emilyn ajatuksia siitä, miten kiero maailma on kaikessa ulkonäkökeskeisyydessään.
Täällä samat kokemukset. Kaunis lapsi, joka oppi piilottamaan ulkonäkönsä poikien lähentelyjen takia jo alle 10-vuotiaana. Silti esim kaikenlaiset sedät alkoivat lähennellä murrosiässä. Keskityin opiskeluun ja olin paljon yksin.
Kaksikymppisenä uskaltauduin vihdoin meikkaamaan ja pukeutumaan nätimmin. En saanut kävellä esim kadulla rauhassa, kun miehet huutelivat perään/turistit halusivat ottaa minusta kuvia jne. Iän ja tarkoituksellisen lihomisen myötä saan olla rauhassa. En vain ole onnistunut löytämään hyvää parisuhdetta, sillä miehet tuntuvat edelleenkin katsovan lähinnä mun ulkonäköä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jotenkin ymmärrä tuon linkin naisen "kauneutta". Ei hän ainakaan vastaa suomalaisia kauneusihanteita lainkaan. Mulla on samoja ulkonäköpiirteitä kuin hänellä ja olen sinänsä hoikka, mutta kuitenkin rumilus, joka ei helposti saa poikaystävää.
Mielestäni hän on ehkä tavallisen näköinen tai hieman erikoisen näköinen - siinä kaikki. Suomessa luiseva naama, voimakkaat poskipäät, lommoposket, isohko nenä ja paksut huulet eivät ole kauneusihanteita.
Vain av-palstalla voidaan dissata huippumallin ulkonäköä.
Kyllä minä ruodin naisten ulkonäköä livenäkin ja kysymättä. Ei ole minun silmääni kauniskasvoinen. Toki kelpaisi minulle kauniine, pitkine tummine hiuksineen. Laihuuden ihannoijakaan en tosin ole ja mieluummin ottaisin taviksen, sellaisen pehmoisen ja p e r se vän, kunhan ei ole liikaa ylimääräistä. Mutta tosiaan, ei ole kasvoiltaan kaunis mielestäni.
-eri M
...tuleekohan nyt kolmannella kerralla läpi hyväksynnästä. En tiedä mitä pahaa tässä viestissä oikein on.
Kyllä kärsi nuoruudessa kun kapakassa vanhat ukot oli aina kimpussa. Ja jotkut miespuoliset tuttavat kännissä kertoivat kuinka he runkk..vat itsensä iltaisin nukkumaan mennessä ja ajattelevat minua. Hyi helv..ti, kuinka he kehtasivat! Luulivat kai että olisin iloinen .Laitoin sormuksen nimettömään että saisin kulkea rauhassa ,ei sekään auttanut. Nyt saa jo rauhassa olla kun 60v enkä kaipaa ketään enkä mitään .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lue klikkejä, ehkä voisit tiivistää jutun sisällön tänne?
Minä olen tavallinen aikuinen, mutta lapsena olin kaunotar. Oli siinä sekä hyviä, että huonoja puolia.
No hänen äitinsä oli ollut nuorena kaunis ja oletti ja vaati samaa tyttäreltään, piti suurta kuvaa tyttärestään esillä heidän talossaan näkyvällä paikalla ja kommentoi kadulla innoissaan, kun miehet kuolasivat hänen 12-vuotiasta tytärtään. Myöhemmin mallia mm. lähenneltiin musiikkivideon kuvauksissa.
Mietin, onko teillä kokemusta esim. miesten kiinnostuksesta todella nuorena tai kokemusta kauneuden lieveilmiöistä muuten. ap
Eli tyttö ei kärsinyt kauneudestaan, vaan sekopäisestä äidistään ja limaisista pervosedistä. Normaali äiti ei toimi noin. Eikä normaalit miehet kuolaa 12-vuotiaita.
Miehet eivät ehkä ihan oikeasti ymmärrä, että lapsi on niin nuori. Minua luultiin kolmetoistavuotiaana parikymppiseksi ja tilanne oli hyvin vaikea, kun mies tajusi ikäni. Hän ei ensin uskonut ja sen jälkeen oli suunnattoman vaikeana. Aivan punainen ja niin edelleen.
Lapsen äidin tehtävä on huolehtia, että ymmärtävät. Ei terve äiti kommentoi innoissaan, jos pervot äijät kuolaavat lapsen perään. Terve äiti tekee miehille hyvin selväksi, että se ei ole ok. Ylipäätään on kuvottavaa kuolata tai vihellellä tuntemattomien perään.
No jos ratikallinen miehiä tuijottaa taaksepäin 14-vuotiasta, niin pitäisikö äidin huutaa siinä, että katse eteenpäin? Olen itse ollut se 14-vuotias.
Olipahan taas niin tyypillinen av mamma kommentti. Taputtiko ne myös kaikki sulle siinä raitiovaunussa?
Kysytäänkö sulta vielä alkossa paperit?
Ei tuollaisia voinkukaan auttaa. Ovat vakuuttaneet itselleen olevansa niin harvinaisen kauniita, ettei yksikään ihminen voi vastustaa tuijottamista. Narsistista itsepetosta se on, ei voi olla mitään muuta. Ei ole olemassa ihmistä, edes 14-vuotiasta hehheh.. jota kukaan ei voisi olla tuijottamatta ja haluamatta kauneutensa vuoksi. Sellaisia ihmisiä ei ole, netistäkään ette pysty kaivamaan esimerkkiä näin kauniista ihmisestä. Niitä ei ole. Joten kyllä, luulossa on kysy mt-ongelmasta, ylimitoitetuista luuloista oman ulkonäön voimasta.
Jollekin iski kateus ja pahasti.
Tai sitten pitää vain todella epäuskottavana kertomusta, missä ratikallinen helsinkiläisiä miehiä on kääntynyt tuijottamaan kyydissä olevaa 14-vuotiasta tyttöä, ihan riippumatta ko. tytön oletetusta kauneudesta. Naurattaa kun kuvittelen mielessäni tämän skenaarion iltapäiväruuhkan ratikassa.
Oletteko olleet raikkavaunussa, joka om täynnä miehiä?? Ette koska miehet ei juuri matkusta julkisilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lue klikkejä, ehkä voisit tiivistää jutun sisällön tänne?
Minä olen tavallinen aikuinen, mutta lapsena olin kaunotar. Oli siinä sekä hyviä, että huonoja puolia.
No hänen äitinsä oli ollut nuorena kaunis ja oletti ja vaati samaa tyttäreltään, piti suurta kuvaa tyttärestään esillä heidän talossaan näkyvällä paikalla ja kommentoi kadulla innoissaan, kun miehet kuolasivat hänen 12-vuotiasta tytärtään. Myöhemmin mallia mm. lähenneltiin musiikkivideon kuvauksissa.
Mietin, onko teillä kokemusta esim. miesten kiinnostuksesta todella nuorena tai kokemusta kauneuden lieveilmiöistä muuten. ap
Eli tyttö ei kärsinyt kauneudestaan, vaan sekopäisestä äidistään ja limaisista pervosedistä. Normaali äiti ei toimi noin. Eikä normaalit miehet kuolaa 12-vuotiaita.
Miehet eivät ehkä ihan oikeasti ymmärrä, että lapsi on niin nuori. Minua luultiin kolmetoistavuotiaana parikymppiseksi ja tilanne oli hyvin vaikea, kun mies tajusi ikäni. Hän ei ensin uskonut ja sen jälkeen oli suunnattoman vaikeana. Aivan punainen ja niin edelleen.
Lapsen äidin tehtävä on huolehtia, että ymmärtävät. Ei terve äiti kommentoi innoissaan, jos pervot äijät kuolaavat lapsen perään. Terve äiti tekee miehille hyvin selväksi, että se ei ole ok. Ylipäätään on kuvottavaa kuolata tai vihellellä tuntemattomien perään.
No jos ratikallinen miehiä tuijottaa taaksepäin 14-vuotiasta, niin pitäisikö äidin huutaa siinä, että katse eteenpäin? Olen itse ollut se 14-vuotias.
Olipahan taas niin tyypillinen av mamma kommentti. Taputtiko ne myös kaikki sulle siinä raitiovaunussa?
Kysytäänkö sulta vielä alkossa paperit?
Ei tuollaisia voinkukaan auttaa. Ovat vakuuttaneet itselleen olevansa niin harvinaisen kauniita, ettei yksikään ihminen voi vastustaa tuijottamista. Narsistista itsepetosta se on, ei voi olla mitään muuta. Ei ole olemassa ihmistä, edes 14-vuotiasta hehheh.. jota kukaan ei voisi olla tuijottamatta ja haluamatta kauneutensa vuoksi. Sellaisia ihmisiä ei ole, netistäkään ette pysty kaivamaan esimerkkiä näin kauniista ihmisestä. Niitä ei ole. Joten kyllä, luulossa on kysy mt-ongelmasta, ylimitoitetuista luuloista oman ulkonäön voimasta.
Jollekin iski kateus ja pahasti.
Tai sitten pitää vain todella epäuskottavana kertomusta, missä ratikallinen helsinkiläisiä miehiä on kääntynyt tuijottamaan kyydissä olevaa 14-vuotiasta tyttöä, ihan riippumatta ko. tytön oletetusta kauneudesta. Naurattaa kun kuvittelen mielessäni tämän skenaarion iltapäiväruuhkan ratikassa.
Mutta hyvänen aika, eihän sinun tarvitse sitä uskoa, jos et pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://mobile.twitter.com/emrata/status/415954413476278272 no eipä hänen vanhempansa nyt kovin kummoisen näköisiä ole. En usko äidin olleen nuorena mikään suuri kaunotar. Eipä sillä että olisi tarvinnut olla.
Vanhempi tekee kyllä lapselleen todella ison karhunpalveluksen jos painottaa vain ulkonäköä.
On sen äipällä hyvät hampaat ja iskällä Esko Karvisen silmät.
Kaukana kaunottaresta toi äiti. Hiirimäinen suu.
Jep, kauniit silmät, mutta naaman alaosa ei ole kaunis…
Ei näytä oikein yhtään vanhemmiltaan tämä malli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jotenkin ymmärrä tuon linkin naisen "kauneutta". Ei hän ainakaan vastaa suomalaisia kauneusihanteita lainkaan. Mulla on samoja ulkonäköpiirteitä kuin hänellä ja olen sinänsä hoikka, mutta kuitenkin rumilus, joka ei helposti saa poikaystävää.
Mielestäni hän on ehkä tavallisen näköinen tai hieman erikoisen näköinen - siinä kaikki. Suomessa luiseva naama, voimakkaat poskipäät, lommoposket, isohko nenä ja paksut huulet eivät ole kauneusihanteita.
Emilyn vetovoima perustuu enemmänkin hänen kehoonsa ja seksikkyyteen. Emilyllä on ihan älyttömän hyvä kroppa kun taas kasvot eivät ole mitään Doutzen Kroes, Elettra Wiedemann yms. tasoa.
Sitten omaan kokemukseeni. Kyllä se ällötti kun aikuiset miehet kuolasivat teininä perääni. Nykyään saan äidiltäni myös harmittelevia kommentteja siitä, että olen lihonut (mitat olivat ennen 180cm/57kg ja nykyään painan 15kg enemmän). Minua ei vaan kiinnosta yhtään olla missään mallin mitoissa enää.
Elettra Wiedemann??? 😂😂😂 Ja hänkö on superkaunotar kasvoistaan? Nyt jotain rajaa.
Emily Ratajkowski on miljoona kertaa kauniimpi kuin Elettra. Ja moni muu.
Nojuu, tuo Elettra on jo melkein Suomi-tavis-tasoa. Doutzen on kauniimpi, mutta leukaperät vähän Ridge Forrester -henkiset.
Todella. Elettra on päässyt malliksi vain ja ainoastaan siitä syystä, että hän on Isabella Rossellinin tytär. Vähän kuin muutkin tämän hetken huippu"mallit" Jennerit, Hadidit jne. Heille tosin on vanhemmat ihan rahalla ostaneet näkyvyyttä. Ennen, kun malleilta vaadittiin oikeasti kaunista ulkonäköä, koko muotialakin oli paljon kiinnostavampi.
Word! Kärsin todella näiden instamallien leveistä perseistä ja tavisnaamoista. Ikävä on 90-lukua, jolloin mallitkin olivat pääsääntöisesti upeita.
Kyllä, silloin mallit olivat kauniita.
Mä olin parhaimmillani sen verran kaunis, ettei hirveästi tarvinnut väistellä limaisuuksia, miehet vaan tuijottivat kadulla ym pitkään. Äitini muistaa edelleen kerran, kun yksi mies oli kävellä päin katupylvästä, kun jäi tuijottamaan. Tuntemattomat halusivat viedä mallitoimistoon tai kysyivät, olenko harkinnut missikisoihin osallistumista. Discoissa (olivat siihen aikaan niitä) kaikki miehet, jotka uskaltautuivat juttusille, jossain vaiheessa aina ilmaisivat, etteivät meinanneet uskaltaa lähestyä, "ei se kuitenkaan lähde tanssimaan" ym kommenttia tuli. Tilanne johti siihen, että kauniina ja täydellisen näköisenä olo oli suurin tehtäväni elämässä. Siihenhän ei silloin kumppania mahdu, kun ei voinut näyttää kellekään olevansa muuta kuin täydellinen. Olin siis kaunis sinkku lyhyitä suhteita lukuunottamatta. Erittäin fucked up, siis.
Nykyisin olen sairauksien runtelema ja näkymätön viisikymppinen, jonka oma mies kuitenkin sanoo kauniiksi päivittäin. Kiitän, vaikka tiedän, ettei se ole totta -ja välillä kaipaan kyllä nuoruusvuosien kauneutta, vaikken sitä vääristynyttä sisäistä maalmaa kyllä takaisin enää tällä järjellä ottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://mobile.twitter.com/emrata/status/415954413476278272 no eipä hänen vanhempansa nyt kovin kummoisen näköisiä ole. En usko äidin olleen nuorena mikään suuri kaunotar. Eipä sillä että olisi tarvinnut olla.
Vanhempi tekee kyllä lapselleen todella ison karhunpalveluksen jos painottaa vain ulkonäköä.
On sen äipällä hyvät hampaat ja iskällä Esko Karvisen silmät.
Kaukana kaunottaresta toi äiti. Hiirimäinen suu.
Jep, kauniit silmät, mutta naaman alaosa ei ole kaunis…
Ei näytä oikein yhtään vanhemmiltaan tämä malli.
Ei näytä ei. Vanhemmat olivat paljon kauniimpia, vaikkei tuo äitikään minun mieleeni ole. Isä oli todella komea näin heteromiehen mielestä.
Minulla oli tuollainen serkku lapsena. Itse olin ihan tavallinen talliainen. Kyllä harmitti, kun aikuiset vertailivat meitä. Siis ihan vartalon muotoa, raajojen pituutta, valokuvauksellisuutta yms. kuin olisimme olleet jotain esineitä. Muistan edelleen sanantarkkaan tietyt lauseet. Ei ollut kivaa ainakaan minulla, serkkuni tuskin tuolloin edes tajusi koko asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jotenkin ymmärrä tuon linkin naisen "kauneutta". Ei hän ainakaan vastaa suomalaisia kauneusihanteita lainkaan. Mulla on samoja ulkonäköpiirteitä kuin hänellä ja olen sinänsä hoikka, mutta kuitenkin rumilus, joka ei helposti saa poikaystävää.
Mielestäni hän on ehkä tavallisen näköinen tai hieman erikoisen näköinen - siinä kaikki. Suomessa luiseva naama, voimakkaat poskipäät, lommoposket, isohko nenä ja paksut huulet eivät ole kauneusihanteita.
On se kyllä kauniimpi kuin 99% suomalaisnaisista.
Sitä en kyllä yhtäán ihmettele ettei mammojem mielestä ole ihmeellinen.
Olikos kuvaa 12-vuotiaana? Nyt näyttää vähän överiltä mut kai se pitää olla mallimaailmassa.
ruotsin greetan vanhemmat totes tytön rumaksi sitten keksivät että ilmasto muutoksella voikin rumalla idiootti tytöllä tehdä rahaa.
No itsellä täysin päinvastainen nuoruus, eli vanhempani eivät juuri millään lailla kommentoineet ulkonäköäni siirtyessäni teini-ikään. Ehkä se oli vain parempi. 14-vuotiaasta meinaan huomasin miesten (yleensä huomattavasti vanhempien) mielenkiinnon, jota en kyllä millään lailla (meikkaus/pukeutuminen) provosoinut... Yläasteikäisenä monet tytöt alkoivat myös puhua ihailevasti ulkonäöstäni, olin itse että höh, mistä ne puhuu. Itse olin kaunis kasvoiltani ja hiukseni olivat todella paksut ja pitkähköt, runkoni enempi "emäntä"-tyyppiä, eli muotoja löytyy, mutta kaukana malleista. Kyllä miesten huomiota piisasi pitkälle aikuisikään, ja olihan se suurimmaksi osaksi positiivistakin. Joskus jotkut naiset (yleensä vanhemmat) käyttäytyivät minua kohtaan ynseästi ihan ilman syytä, ehkä kateudesta, en keksi muuta. Uskon sen, että ihmisiä todellakin kohdellaan eri tavoin ulkonäön perusteella, kaikki "tavallisuudesta poikkeava" kun herättää huomiota, sekä hyvää, että pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuollainen serkku lapsena. Itse olin ihan tavallinen talliainen. Kyllä harmitti, kun aikuiset vertailivat meitä. Siis ihan vartalon muotoa, raajojen pituutta, valokuvauksellisuutta yms. kuin olisimme olleet jotain esineitä. Muistan edelleen sanantarkkaan tietyt lauseet. Ei ollut kivaa ainakaan minulla, serkkuni tuskin tuolloin edes tajusi koko asiaa.
Inhottavaa. Mulla samanlainen tilanne, mutta olin se kaunis ja "rumempi" oli oma siskoni. No, aikuiset aiheuttivat sen että siskoni vihaa minua, vaikka syytön tähän olen. Käyttää aika paljon aikaa ja energiaa vihaan ja juonitteluun minua vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jotenkin ymmärrä tuon linkin naisen "kauneutta". Ei hän ainakaan vastaa suomalaisia kauneusihanteita lainkaan. Mulla on samoja ulkonäköpiirteitä kuin hänellä ja olen sinänsä hoikka, mutta kuitenkin rumilus, joka ei helposti saa poikaystävää.
Mielestäni hän on ehkä tavallisen näköinen tai hieman erikoisen näköinen - siinä kaikki. Suomessa luiseva naama, voimakkaat poskipäät, lommoposket, isohko nenä ja paksut huulet eivät ole kauneusihanteita.
Sun arvostelevaluonne on syy poikaystävän puutteeseen. Ei ulkonäkö.
Itseäni lähinnä arvostelen, mutta toisaalta ihmetyttää sekin, miksi joku yhtä ruma kuin minä saisi kumppanin. Tai miksi suomalaisstandardeilla rumia piirteitä (esim. paksut huulet, iso nenä, isot poskipäät, lommoposket tai erikoiset piirteet) pidetäänkin yhtäkkiä ihan kauniina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lue klikkejä, ehkä voisit tiivistää jutun sisällön tänne?
Minä olen tavallinen aikuinen, mutta lapsena olin kaunotar. Oli siinä sekä hyviä, että huonoja puolia.
No hänen äitinsä oli ollut nuorena kaunis ja oletti ja vaati samaa tyttäreltään, piti suurta kuvaa tyttärestään esillä heidän talossaan näkyvällä paikalla ja kommentoi kadulla innoissaan, kun miehet kuolasivat hänen 12-vuotiasta tytärtään. Myöhemmin mallia mm. lähenneltiin musiikkivideon kuvauksissa.
Mietin, onko teillä kokemusta esim. miesten kiinnostuksesta todella nuorena tai kokemusta kauneuden lieveilmiöistä muuten. ap
Eli tyttö ei kärsinyt kauneudestaan, vaan sekopäisestä äidistään ja limaisista pervosedistä. Normaali äiti ei toimi noin. Eikä normaalit miehet kuolaa 12-vuotiaita.
Miehet eivät ehkä ihan oikeasti ymmärrä, että lapsi on niin nuori. Minua luultiin kolmetoistavuotiaana parikymppiseksi ja tilanne oli hyvin vaikea, kun mies tajusi ikäni. Hän ei ensin uskonut ja sen jälkeen oli suunnattoman vaikeana. Aivan punainen ja niin edelleen.
Lapsen äidin tehtävä on huolehtia, että ymmärtävät. Ei terve äiti kommentoi innoissaan, jos pervot äijät kuolaavat lapsen perään. Terve äiti tekee miehille hyvin selväksi, että se ei ole ok. Ylipäätään on kuvottavaa kuolata tai vihellellä tuntemattomien perään.
No jos ratikallinen miehiä tuijottaa taaksepäin 14-vuotiasta, niin pitäisikö äidin huutaa siinä, että katse eteenpäin? Olen itse ollut se 14-vuotias.
Olipahan taas niin tyypillinen av mamma kommentti. Taputtiko ne myös kaikki sulle siinä raitiovaunussa?
Kysytäänkö sulta vielä alkossa paperit?
Ei tuollaisia voinkukaan auttaa. Ovat vakuuttaneet itselleen olevansa niin harvinaisen kauniita, ettei yksikään ihminen voi vastustaa tuijottamista. Narsistista itsepetosta se on, ei voi olla mitään muuta. Ei ole olemassa ihmistä, edes 14-vuotiasta hehheh.. jota kukaan ei voisi olla tuijottamatta ja haluamatta kauneutensa vuoksi. Sellaisia ihmisiä ei ole, netistäkään ette pysty kaivamaan esimerkkiä näin kauniista ihmisestä. Niitä ei ole. Joten kyllä, luulossa on kysy mt-ongelmasta, ylimitoitetuista luuloista oman ulkonäön voimasta.
Jollekin iski kateus ja pahasti.
Tai sitten pitää vain todella epäuskottavana kertomusta, missä ratikallinen helsinkiläisiä miehiä on kääntynyt tuijottamaan kyydissä olevaa 14-vuotiasta tyttöä, ihan riippumatta ko. tytön oletetusta kauneudesta. Naurattaa kun kuvittelen mielessäni tämän skenaarion iltapäiväruuhkan ratikassa.
Niinpä. Itse en miehenä ole koskaan kääntänyt päätäni ratikassa jonkun muijan takia. Enkä koskaan ole ollut ratikassa jossa kaikki jätkät olisivat yhtäkkiä kääntyneet tuijottamaan jotain muijaa. Siis sen kauneuden takia, joku rähisevä pultsarimuija kyllä tietenkin saa kaikkien huomion.
Eli kyllä niitä kauniita naisia tulee ihan päivittäin vastaan. Ihan arkinen juttu eikä mikään kerran elämässä kohokohta ole.
Tai sitten pitää vain todella epäuskottavana kertomusta, missä ratikallinen helsinkiläisiä miehiä on kääntynyt tuijottamaan kyydissä olevaa 14-vuotiasta tyttöä, ihan riippumatta ko. tytön oletetusta kauneudesta. Naurattaa kun kuvittelen mielessäni tämän skenaarion iltapäiväruuhkan ratikassa.