Saamelaisten käsityökulttuuri uhkaa loppua kokonaan, kun kukaan ei enää uskalla käyttää tai ostaa saamelaisia käsitöitä cancel-kulttuurin ta...
Turistit eivät enää uskalla ostaa tai käyttää saamelaisten tekemiä käsitöitä.
Asiaan liittyvä uutinen alkaa kohdasta 1m 30s: https://areena.yle.fi/1-50658787
Taitaa lopulta olla niin, että kulttuuri jota ei "omita" kuolee.
Kommentit (830)
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin ollut osatamatta noita tuotteita ihan juuri tuosta syystä, vaikka Siidassa kävinkin. Lampussa roikkuu sen sijaan kiinalainen silkkikoriste, joka jaettiin osallistujille Kiinalainen uusivuosi-tapahtumassa. Mielelläni mainostan sitä kulttuuria, joka avautuu ulospäin.
Kiina avautuu 😂🤣😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaas facen kansallispukuryhmää. On laidasta laitaan. Itse en uskalla ylleni pukea. Ja on havaittavissa epävarmuutta muissakin kun kyselevät voiko käyttäää pukua jonka syntysijoille ei ole mitään yhteyksiä. Suomipukukin on naurettava valinta eikä käy neutraalina ratkaisuna tähän mistä on kotoisin. Tuuterin puvun suosioon ei nähdä mitään ongelmaa vaikka se ei ole edes suomalainen.
Suomalaisten kansallispukujen käytöstä on tarkat säännöt. Saa käyttää sen paikan kansallispukua, josta on kotoisin tai josta suku on kotoisin. Lisäksi karjalaisia pukuja (esim. Tuuteri) saa käyttää kuka tahansa, koska ne rinnastetaan yhteiseen suomalaiseen kulttuuriperintöömme kuten Kalevalakin. Esim. meillä on juuri tuo Tuuterin puku, vaikka olemme länsisuomalaisia, ja minulla on myös äiti suvun kotikunnan puku, koska minun synnyinkunnallani ei ole omaa pukua. Itse tehtyjä tarkkojen ohjeiden mukaisesti kansalaisopiston kursseilla.
Sitten on näitä maakuntapukuja ja kotiseutupukuja, jotka eivät ole kansallispukuja ja joita saa käyttää miten tykkää. Ja tietty Aino-puku, joka on Gallen-Kallelan keksimä ja jota voi käyttää kuka vain. Kansallispuvut on koostettu hautalöytöjen perusteella, nämä muut eivät ole.
Kansallispukua voi käyttää valtiollisissa juhlissa, koulujen itsenäisyyspäivän juhlissa ja ns. suurissa henkilökohtaisissa juhlissa, esim. hääasuna tai 60-vuotisjuhlapäivänään.
Yleensä ottaen useimmat kansallispuvun haltijat ovat sitä mieltä, että on surku, kun se kansallispuku virttyy komerossa käyttämättömänä. Olisi kiva, jos sitä voisi käyttää enemmän ja jos ylipäänsä ihmiset käyttäisivät sitä arkisemmin, yhdistelisivät esim. liiviä arkiasuun. Itse olen (salaa) käyttänyt talvella kansallispuvun alushametta, kun käytän usein töissä pitkää hametta mutta ulkosalla tulee sitten kylmä kovilla pakkasilla. Mutta ah, kun siellä on se pitkä flanellinen alushame, niin kyllä pärjää.
Voiko omaa kulttuuriansa omia?
Kyllä Suomen kansallispukukeskus on näköjään sitä mieltä, että kansallispuvun osia voi yhdistää arkivaatteisiin, kunhan ei sotke eri kansallispukujen osia keskenään. Eikä tarvitse olla mikään erityisen suuri juhlatilaisuus, että voi käyttää koko pukua: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/suomen-kansallispukukeskus/kansalli…
Hautalöytöihin perustuvat puvut ovat muinaispukuja. Kansallispukujen suunnittelussa on käytetty muitakin tietoja kansan pukeutumistavoista 1700 - 1800 -luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaas facen kansallispukuryhmää. On laidasta laitaan. Itse en uskalla ylleni pukea. Ja on havaittavissa epävarmuutta muissakin kun kyselevät voiko käyttäää pukua jonka syntysijoille ei ole mitään yhteyksiä. Suomipukukin on naurettava valinta eikä käy neutraalina ratkaisuna tähän mistä on kotoisin. Tuuterin puvun suosioon ei nähdä mitään ongelmaa vaikka se ei ole edes suomalainen.
Suomalaisten kansallispukujen käytöstä on tarkat säännöt. Saa käyttää sen paikan kansallispukua, josta on kotoisin tai josta suku on kotoisin. Lisäksi karjalaisia pukuja (esim. Tuuteri) saa käyttää kuka tahansa, koska ne rinnastetaan yhteiseen suomalaiseen kulttuuriperintöömme kuten Kalevalakin. Esim. meillä on juuri tuo Tuuterin puku, vaikka olemme länsisuomalaisia, ja minulla on myös äiti suvun kotikunnan puku, koska minun synnyinkunnallani ei ole omaa pukua. Itse tehtyjä tarkkojen ohjeiden mukaisesti kansalaisopiston kursseilla.
Sitten on näitä maakuntapukuja ja kotiseutupukuja, jotka eivät ole kansallispukuja ja joita saa käyttää miten tykkää. Ja tietty Aino-puku, joka on Gallen-Kallelan keksimä ja jota voi käyttää kuka vain. Kansallispuvut on koostettu hautalöytöjen perusteella, nämä muut eivät ole.
Kansallispukua voi käyttää valtiollisissa juhlissa, koulujen itsenäisyyspäivän juhlissa ja ns. suurissa henkilökohtaisissa juhlissa, esim. hääasuna tai 60-vuotisjuhlapäivänään.
Yleensä ottaen useimmat kansallispuvun haltijat ovat sitä mieltä, että on surku, kun se kansallispuku virttyy komerossa käyttämättömänä. Olisi kiva, jos sitä voisi käyttää enemmän ja jos ylipäänsä ihmiset käyttäisivät sitä arkisemmin, yhdistelisivät esim. liiviä arkiasuun. Itse olen (salaa) käyttänyt talvella kansallispuvun alushametta, kun käytän usein töissä pitkää hametta mutta ulkosalla tulee sitten kylmä kovilla pakkasilla. Mutta ah, kun siellä on se pitkä flanellinen alushame, niin kyllä pärjää.
Voiko omaa kulttuuriansa omia?
Onko tää totta? Siis ei saa käyttää sellaista pukua mikä ei liity omiin sukujuuriin? Minä sain lahjaksi käsintehdyn puvun, alueelta josta itse en ole kotoisin. Kiva tietää, että se puku pitää joko pitää kaapissa ikuisesti tai lahjoittaa eteenpäin, ilmesesti geenitestillä varmistaen, että menee oikealle ihmiselle.
Mielestäni Suomen alue on sen verran rajattu ja pieni, että kaikki kansalaiset voisivat pukeutua näihin pukuihin. Lisäksi ainoastaan muinaispuvut ovat aitoja, hautalöytöjen perusteella tehtyjä. Nämä sievät, liivilliset, vyötärölle kurotut esiliinamekot ovat sellaisia eloveenafantasia-asuja, jotka luotiin 1800-luvun tienoilla kansallisromanttisessa mielentilassa. Näkeehän sen eron kun laittaa muinaispuvun ja kansallispuvun vierekkäin. Muinaispuku on komea ja mystinen, näyttää aidosti sellaiselta mihin voi kuvitella jonkun entisaikain mahtinaisen pukeutuneen. Kansallispuku on sellainen suomi-filmin vähän liian sievä mekkonen.
Minullakin on kiinalaisia fengshui sammakkoja ja tuulikelloja kotona. Se on muuten melkoinen rahasampo koko fengshui, harmi ettei Suomessa ole mitään sellaista muinaista historiaa, mitä voisi markkinoida globaalisti koteihin "onnea tuomaan".
Tai voisihan sitä olla, mutta ei varmaan saisi sitten markkinoida.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a, aina ei voi voittaa. Jos ensin saadaan halvaus siitä, kun joku katsoo saamelaisia päinkin, on turha ihmetellä, ettei kukaan uskalla ostaa enää tumpun tumppua heiltä.
Jos nyt jätetään huomiotta se, että nämä ovat aivan törkykalliita, niin minä en monen tuotteen kohdalla tulisi edes ajatelleeksi, että ovat nimenomaan saamelaiskulttuurin tuotteita, anteeksi nyt kovasti.
Tutun näköisiä lapasia, ja ruudulliset villahuivit voisivat mennä skotlantilaisista. Mutta ne hapsuhuivit olivat sen verta hyvännäköisiä, että päätin tutkia tarkemmin. Järkytyin: yli 300 euroa keinokuituisesta huivista? Luulin, että siinä olisi käytetty nahkaa tai jotain pellavaa tms luonnonmateriaalia. Silkki ei taida kovin paikallista olla, mutta mieluimmin vaikka sitten villaa.
Nyt saamelaiset ottavat itse kantaa näihin puolestaanloukkaantujiin, jotka tuhoavat valituksellaan heidän elinkeinojaan vaikka eivät itse edes asu saamelaisalueella eivätkä välttämättä edes ole itse saamelaisia:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5aba2fdb-6ba2-412b-afc1-8a6ba70cc2a6
https://www.facebook.com/janpaadar/posts/10159472650509140
"Millaisia matkailupalveluita saamelaisalueella saa tarjota ja millaisia käsitöitä matkailija täältä saa ostaa? Näihin kysymyksiin tuntuu olevan paljon asiantuntijuutta tarjolla. Erilaisilla poliittisilla työryhmillä, seminaareilla ja hankkeilla on pyritty ohjaamaan elinkeinoelämän toimintaa suuntaan joka olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Mutta kenen mielestä hyväksyttävää? Harmillisen usein voimakkaimmin äänensä saavat kuuluville tahot joiden elanto ei ole riippuvainen kummastakaan elinkeinosta, eivätkä he välttämättä edes asu saamelaisalueella. Mielestäni toimialat pystyvät myös itsenäisesti vahvaan sisäiseen debattiin, jos sille nähdään tarvetta, mutta ulkopuoliselle määrittelylle ja liiketalouden ohjaukselle täytyy olla erittäin vahvat perusteet ja yhteinen hyväksyntä.
Jatkuva keskustelu kulttuurisesta appropriaatiosta alkaa haittaamaan jo vahvasti saamelaiskulttuuria itseään. Saamelaisten käsityöläisten myynnit ovat romahtaneet, koska asiakkaat eivät uskalla ostaa saamelaista käsityötä ja esimerkiksi itse matkailupalveluiden tuottajana saan jatkuvasti vastata kysymyksiin sorretusta kansasta joiden maat on varastettu, vaikka itse haluaisin kertoa asioista jotka ovat parantaneet alkuperäiskansan asemaa kuluneiden vuosikymmenten aikana.
Jokainen meistä saamelaisista ei voi maksaa ruokaostoksiaan, lasten hoitomaksuja tai sähkölaskuaan julkishallinnon maksamasta kuukausipalkasta. Meidän täytyy saada myytyä käsitöitämme tai palveltua asiakkaita ansaitaksemme palkkamme. Eikä kyse ole välttämättä ainoastaan yrittäjän omasta perheestä, vaan myös yrityksen työntekijöiden perheistä."
Vierailija kirjoitti:
Saamelaisena ja jonkin verran käsitöitä tekevänä se käsitöiden ostaminen ja käyttäminen ei ole mikään paha ja sitä harrastetaan kyllä. Sitten jos mennään kulttuuriseen omimiseen, on pukujen käyttö kaupallisessa merkityksessä. Puvuista tehdään ei-saamelaisia versioita ja myydään aitoina suomalaisten ylläpitämissä karvamarketeissa. Puku kuitenkin edustaa sukua ja on henkilökohtainen. Jos saamelaista käsityötä haluaa myydä, niin se pitäisi tuoda esille, onko se heidän itsensä tekemä vai massakopio. Turisteja harhautetaan ja heille myydään sitä aitona. Tämä on ongelma. Aito saamelaiskäsityö on jäänyt tämän ilmiön alle ja hinnat on näillä massakopioilla poljettu niin alas, ettei aitoa kannata enää tehdä. Tämän vuoksi kehitettiin Sámi Duoddji merkki, joka takaa tuotteen aidon saamelaisuuden.
Se käsityön arvo mikä meillä saamelaisilla on joskus ollut, ei ole enää sama. Se on omittu jo ajat sitten ja tuhottu samalla. Kukaan turisti ei enää osta aitoa saamelaista käsin tehtyä laukkua, kun sen saa karvamarketista 1/15 hinnalla. Ei turisti erota aitoa feikistä. Tämä sama tuho on koettu intiaanien ja Australian aboriginaalien kohdalla. Niitä kansallispuvun osia myy joku muu kuin he itse ja sillä rikastuu joku muu, kuin he itse.
Taidat olla täysin tietämätön maailmasta, sillä ihan sama on tapahtunut kaikkialla. Mietipä vaikka skottiruutuja. Jokainen skottiruutukangas kuuluu tietylle klaanille ja on sen oma symboli. Silti skottiruutuja käytetään ympäri maailman vaikka missä. Saatat olla itsekin syyllistynyt tuollaisen kulttuuriseen omimiseen.
Se on ihan sama kaikkien maailman kulttuurien kohdalla. Hampurilaiset, pretzelit, gluhwein, sauna, pizza, erilaiset viinit, .... listaa voi jatkaa loputtomiin. Te ette ole millään tavalla kiinnostavia tai erikoisia. Suomalaiset ovat tähän asti yleensä kohteliaisuudesta pyrkineet huomioimaan ja arvostamaan kulttuurianne, paljolti säälistä kun ette ole oikein mihinkään kyenneet. Vähän kuin ihastelisi kehitysvammaisen lapsen piirrosta, ihan vain ilahduttaakseen lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaas facen kansallispukuryhmää. On laidasta laitaan. Itse en uskalla ylleni pukea. Ja on havaittavissa epävarmuutta muissakin kun kyselevät voiko käyttäää pukua jonka syntysijoille ei ole mitään yhteyksiä. Suomipukukin on naurettava valinta eikä käy neutraalina ratkaisuna tähän mistä on kotoisin. Tuuterin puvun suosioon ei nähdä mitään ongelmaa vaikka se ei ole edes suomalainen.
Suomalaisten kansallispukujen käytöstä on tarkat säännöt. Saa käyttää sen paikan kansallispukua, josta on kotoisin tai josta suku on kotoisin. Lisäksi karjalaisia pukuja (esim. Tuuteri) saa käyttää kuka tahansa, koska ne rinnastetaan yhteiseen suomalaiseen kulttuuriperintöömme kuten Kalevalakin. Esim. meillä on juuri tuo Tuuterin puku, vaikka olemme länsisuomalaisia, ja minulla on myös äiti suvun kotikunnan puku, koska minun synnyinkunnallani ei ole omaa pukua. Itse tehtyjä tarkkojen ohjeiden mukaisesti kansalaisopiston kursseilla.
Sitten on näitä maakuntapukuja ja kotiseutupukuja, jotka eivät ole kansallispukuja ja joita saa käyttää miten tykkää. Ja tietty Aino-puku, joka on Gallen-Kallelan keksimä ja jota voi käyttää kuka vain. Kansallispuvut on koostettu hautalöytöjen perusteella, nämä muut eivät ole.
Kansallispukua voi käyttää valtiollisissa juhlissa, koulujen itsenäisyyspäivän juhlissa ja ns. suurissa henkilökohtaisissa juhlissa, esim. hääasuna tai 60-vuotisjuhlapäivänään.
Yleensä ottaen useimmat kansallispuvun haltijat ovat sitä mieltä, että on surku, kun se kansallispuku virttyy komerossa käyttämättömänä. Olisi kiva, jos sitä voisi käyttää enemmän ja jos ylipäänsä ihmiset käyttäisivät sitä arkisemmin, yhdistelisivät esim. liiviä arkiasuun. Itse olen (salaa) käyttänyt talvella kansallispuvun alushametta, kun käytän usein töissä pitkää hametta mutta ulkosalla tulee sitten kylmä kovilla pakkasilla. Mutta ah, kun siellä on se pitkä flanellinen alushame, niin kyllä pärjää.
Voiko omaa kulttuuriansa omia?
Onko tää totta? Siis ei saa käyttää sellaista pukua mikä ei liity omiin sukujuuriin? Minä sain lahjaksi käsintehdyn puvun, alueelta josta itse en ole kotoisin. Kiva tietää, että se puku pitää joko pitää kaapissa ikuisesti tai lahjoittaa eteenpäin, ilmesesti geenitestillä varmistaen, että menee oikealle ihmiselle.
Mielestäni Suomen alue on sen verran rajattu ja pieni, että kaikki kansalaiset voisivat pukeutua näihin pukuihin. Lisäksi ainoastaan muinaispuvut ovat aitoja, hautalöytöjen perusteella tehtyjä. Nämä sievät, liivilliset, vyötärölle kurotut esiliinamekot ovat sellaisia eloveenafantasia-asuja, jotka luotiin 1800-luvun tienoilla kansallisromanttisessa mielentilassa. Näkeehän sen eron kun laittaa muinaispuvun ja kansallispuvun vierekkäin. Muinaispuku on komea ja mystinen, näyttää aidosti sellaiselta mihin voi kuvitella jonkun entisaikain mahtinaisen pukeutuneen. Kansallispuku on sellainen suomi-filmin vähän liian sievä mekkonen.
Upee mielipide. Näinhän se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamelaisena ja jonkin verran käsitöitä tekevänä se käsitöiden ostaminen ja käyttäminen ei ole mikään paha ja sitä harrastetaan kyllä. Sitten jos mennään kulttuuriseen omimiseen, on pukujen käyttö kaupallisessa merkityksessä. Puvuista tehdään ei-saamelaisia versioita ja myydään aitoina suomalaisten ylläpitämissä karvamarketeissa. Puku kuitenkin edustaa sukua ja on henkilökohtainen. Jos saamelaista käsityötä haluaa myydä, niin se pitäisi tuoda esille, onko se heidän itsensä tekemä vai massakopio. Turisteja harhautetaan ja heille myydään sitä aitona. Tämä on ongelma. Aito saamelaiskäsityö on jäänyt tämän ilmiön alle ja hinnat on näillä massakopioilla poljettu niin alas, ettei aitoa kannata enää tehdä. Tämän vuoksi kehitettiin Sámi Duoddji merkki, joka takaa tuotteen aidon saamelaisuuden.
Se käsityön arvo mikä meillä saamelaisilla on joskus ollut, ei ole enää sama. Se on omittu jo ajat sitten ja tuhottu samalla. Kukaan turisti ei enää osta aitoa saamelaista käsin tehtyä laukkua, kun sen saa karvamarketista 1/15 hinnalla. Ei turisti erota aitoa feikistä. Tämä sama tuho on koettu intiaanien ja Australian aboriginaalien kohdalla. Niitä kansallispuvun osia myy joku muu kuin he itse ja sillä rikastuu joku muu, kuin he itse.
Eli ihan samat normaalit markkinatalouden ongelmat, kuin muillakin. Se juuri minua vaivaa tässä keskustelussa, kun annetaan ymmärtää että tämä hyväksikäyttö koskisi jotenkin erityisesti juuri jotain tiettyjä kulttuureja ja ne olisivat muista erillisiä (vähemmistökulttuureja, miten ne edes määritellään) Todellisuudessahan nämä ovat ihan _kaikkea_ koskevia globaaleja markkinatalouden tuomia ongelmia. Suomesta on käytännössä hävinnyt oma vaateteollisuus kokonaan, koska se on ajettu markkinoilta alas - kyllä siinäkin on merkittävästi suomalaista kulttuuria hävinnyt sen mukana, kun kaikki teetetään jossain muualla. Tätä ei noteerata muuten, kuin vähän harmittelemalla ja toteamalla, kuinka markkinat nyt vain näin määräävät. Tuo sama mekanismi ulottuu ihan kaikkialle. Ns. kiinakrääsää on kaikkialla ja se syö muut alleen. Ja mekö suomalaisina jonain "valtakulttuurin" edustajina olemme jotenkin enemmän vastuussa tästä globaalista suuntauksesta emmekä suinkaan itse myös sen uhreja? Pitääkö minun jotenkin erityisesti identifioitua tähän riistokulttuurin, joka ilmeisesti on nyt sitä valtakulttuuria? Vai onko siinä käynytkin niin, että minut on tahtomattani jostain syysti pakko identifioitettu siihen?
Huvittaa kuinka saamelaiset tuntuvat kuvittelevan että juurikin heillä on jotain todella ainutlaatuista ja uniikkia tavaraa, oma kansallispuku. En tiedä miten paljon saamelaiset tietävät suomalaisten historiasta mutta joka kunnalla on oma uniikki pukunsa ja päähineensä jotka ovat aivan yhtä hienoja. Kukaan ei käytä enää kansallispukuja tai pahemmin tee perinneruokia mikä on todella sääli. Suomalaiset puvut, oli mikä kunta/alue tahansa ovat upeita ja pala meidän maan historiaa.
Erittäin hyvin kiteytetty! Harva suomalainen ylipäätään edes tietää, että suomalaisia kansallispukuja on yli 400, mutta vain noin 70 on Suomen kansallispukuneuvoston hyväksymiä.
Linkki: https://folkloresuomifinland.fi/yleista/suomalaiset-kansallispuvut/
Mitä kansallispuvun pukemiseen tulee, niin ei ole mitenkään kiveen hakattu, että henkilön olisi pakko käyttää vain ja ainoastaan oman seutunsa tai sukunsa kotiseudun pukua. Suositeltavaa se on, mutta ei mikään ehdoton pakko.
Linkki: https://finfonet.fi/suomalaiset-kansallispuvut/
Yhtä kaikki, Suomella(kin) on rikas ja kirjava kansallispukuvalikoima, jonka soisi nousta enemmän esiin. Ei meillä ole mitään hävettävää.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on kiinalaisia fengshui sammakkoja ja tuulikelloja kotona. Se on muuten melkoinen rahasampo koko fengshui, harmi ettei Suomessa ole mitään sellaista muinaista historiaa, mitä voisi markkinoida globaalisti koteihin "onnea tuomaan".
Tai voisihan sitä olla, mutta ei varmaan saisi sitten markkinoida.
Olisi Suomella kyllä, esimerkiksi sielulintu.
https://sielulintu.webnode.fi/biografia/
En ymmärrä. Siis KUKA on sanonut ja MISSÄ, että näitä saamelaisten käsitöitä ei saisi käyttää?
Onko tämä kommentoija jollain tapaa johtohahmo vai mistä moinen valta hänen sanoilleen?
Olisi kiva jos joku antaisi aiheesta jonkunlaisen linkin, että mistä tämä aihe on nyt saanut alunperin alkunsa?
Kaikesta immeiset viittii keskustella. Jokainen kuluttakoon minkä elämässään tärkeimmäksi näkee ja pitäköön kodissaan tai yllään mitä ikinä haluaa pitää. Eikö se ole ihana asia, että voi ja saa ihastella jotakin kulttuuria ja halutessaan jopa pyrkiä elämään sen mukaisesti ja jopa muuttamaan kyseiseen paikkaan, vaikka toiselle puolen maapalloa?
Toisekseen, sanotaan aina: maassa maan tavalla niin ainakin meidän perhe kun muutti etelään, otimme paikalliset tavat omiksemme sitä mukaa kun niitä opimme. Lapsetkin menivät ihan paikalliseen kouluun ja saivat paikallista uskonnon kasvatusta, jotta oppivat ymmärtämään sitäkin kautta paikallisia ja maan tapoja. Emme vaatineet joulujuhliin suomalaisia joululauluja, joilla on meidän maassa pitkät perinteet, kuten : "Maa on niin kaunis".
Siten minusta täälläkään ei saisi muut vaatia meitä lopettamaan meidän perinteitä siksi, että he tulevat muualta eikä he omaa samoja aatteita. He saavat silti pitää omat periteensä ja aatteensa sekä toteuttaa niitä käytännössä niin paljon kuin lakimme puitteissa on ok.
Muuten tämä keskustelu aiheuttaa minussa suurta myötähäpeää ja voisin laittaa tänään ulos huopatossut, 4:n tuulen lakin, sekä lapaset jos minulla sellaiset vielä olisi (lapsuuden vaatteet käyneet pieniksi) ihan vain osoittaakseni omalta osaltani sen miten rikkaita olemme kun meillä on monia kultuureja maassamme ja me saamme ottaa niistä osaksemme juuri sen verran kun hyvältä tuntuu ja laki sallii.
Vierailija kirjoitti:
Nyt saamelaiset ottavat itse kantaa näihin puolestaanloukkaantujiin, jotka tuhoavat valituksellaan heidän elinkeinojaan vaikka eivät itse edes asu saamelaisalueella eivätkä välttämättä edes ole itse saamelaisia:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5aba2fdb-6ba2-412b-afc1-8a6ba70cc2a6
https://www.facebook.com/janpaadar/posts/10159472650509140
"Millaisia matkailupalveluita saamelaisalueella saa tarjota ja millaisia käsitöitä matkailija täältä saa ostaa? Näihin kysymyksiin tuntuu olevan paljon asiantuntijuutta tarjolla. Erilaisilla poliittisilla työryhmillä, seminaareilla ja hankkeilla on pyritty ohjaamaan elinkeinoelämän toimintaa suuntaan joka olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Mutta kenen mielestä hyväksyttävää? Harmillisen usein voimakkaimmin äänensä saavat kuuluville tahot joiden elanto ei ole riippuvainen kummastakaan elinkeinosta, eivätkä he välttämättä edes asu saamelaisalueella. Mielestäni toimialat pystyvät myös itsenäisesti vahvaan sisäiseen debattiin, jos sille nähdään tarvetta, mutta ulkopuoliselle määrittelylle ja liiketalouden ohjaukselle täytyy olla erittäin vahvat perusteet ja yhteinen hyväksyntä.
Jatkuva keskustelu kulttuurisesta appropriaatiosta alkaa haittaamaan jo vahvasti saamelaiskulttuuria itseään. Saamelaisten käsityöläisten myynnit ovat romahtaneet, koska asiakkaat eivät uskalla ostaa saamelaista käsityötä ja esimerkiksi itse matkailupalveluiden tuottajana saan jatkuvasti vastata kysymyksiin sorretusta kansasta joiden maat on varastettu, vaikka itse haluaisin kertoa asioista jotka ovat parantaneet alkuperäiskansan asemaa kuluneiden vuosikymmenten aikana.
Jokainen meistä saamelaisista ei voi maksaa ruokaostoksiaan, lasten hoitomaksuja tai sähkölaskuaan julkishallinnon maksamasta kuukausipalkasta. Meidän täytyy saada myytyä käsitöitämme tai palveltua asiakkaita ansaitaksemme palkkamme. Eikä kyse ole välttämättä ainoastaan yrittäjän omasta perheestä, vaan myös yrityksen työntekijöiden perheistä."
Minäkin uppouduin tässä pukuasiassa vähän syvemmälle. Heillä on omia sisäisiä kiistojakin paljon ja tuli ilmi, että tämä pukukiista näyttää vahvasti liittyvän metsäsaamelaisiin ns. statuksettomiin saamelaisiin. Heitä eivät monet haluaisi tunnustaa saamelaisiksi etenkin pohjoissaamelaisten keskuudessa. Kulttuurista omimista pidetään hyvänä keppihevosena yrittää karsia metsäsaamelaisten pukujen elvytystä leimaamalla ne "feikeiksi". Siinä lienee syy miksi eivät ole sen suuremmin liikkeenä irtisanoutuneet tästä varttisaamelaisten omimisvalituksesta, koska se sopii joidenkin intresseihin.
Toki en ole aiheen asiantuntija millään tavalla, mutta todisteita tästä löytyi kyllä paljon. Löysin jopa Iltalehden tai sanoman jutun siitä somessa syntyneestä "kohusta" kun metsäsaamelainen oli laittanut oman pukunsa päälle. Siihen oli haastateltu jotain Oikeaa saamelaista™ joka analysoi puvun kantajan KEHONKIELTÄ, jonka mukaan muka pystyi kertomaan että puku, kuva ja koko tilanne ovat selvästi feikkejä xS
Harmi kun en nyt löydä sitä. Eipä tuollainen kai muuta voi olla, kuin tahallista mustamaalausta.
Kannattaa tsekata Kari Toivo Lukkari twitter, sitä kautta löysin näitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamelaisena ja jonkin verran käsitöitä tekevänä se käsitöiden ostaminen ja käyttäminen ei ole mikään paha ja sitä harrastetaan kyllä. Sitten jos mennään kulttuuriseen omimiseen, on pukujen käyttö kaupallisessa merkityksessä. Puvuista tehdään ei-saamelaisia versioita ja myydään aitoina suomalaisten ylläpitämissä karvamarketeissa. Puku kuitenkin edustaa sukua ja on henkilökohtainen. Jos saamelaista käsityötä haluaa myydä, niin se pitäisi tuoda esille, onko se heidän itsensä tekemä vai massakopio. Turisteja harhautetaan ja heille myydään sitä aitona. Tämä on ongelma. Aito saamelaiskäsityö on jäänyt tämän ilmiön alle ja hinnat on näillä massakopioilla poljettu niin alas, ettei aitoa kannata enää tehdä. Tämän vuoksi kehitettiin Sámi Duoddji merkki, joka takaa tuotteen aidon saamelaisuuden.
Se käsityön arvo mikä meillä saamelaisilla on joskus ollut, ei ole enää sama. Se on omittu jo ajat sitten ja tuhottu samalla. Kukaan turisti ei enää osta aitoa saamelaista käsin tehtyä laukkua, kun sen saa karvamarketista 1/15 hinnalla. Ei turisti erota aitoa feikistä. Tämä sama tuho on koettu intiaanien ja Australian aboriginaalien kohdalla. Niitä kansallispuvun osia myy joku muu kuin he itse ja sillä rikastuu joku muu, kuin he itse.
Eli ihan samat normaalit markkinatalouden ongelmat, kuin muillakin. Se juuri minua vaivaa tässä keskustelussa, kun annetaan ymmärtää että tämä hyväksikäyttö koskisi jotenkin erityisesti juuri jotain tiettyjä kulttuureja ja ne olisivat muista erillisiä (vähemmistökulttuureja, miten ne edes määritellään) Todellisuudessahan nämä ovat ihan _kaikkea_ koskevia globaaleja markkinatalouden tuomia ongelmia. Suomesta on käytännössä hävinnyt oma vaateteollisuus kokonaan, koska se on ajettu markkinoilta alas - kyllä siinäkin on merkittävästi suomalaista kulttuuria hävinnyt sen mukana, kun kaikki teetetään jossain muualla. Tätä ei noteerata muuten, kuin vähän harmittelemalla ja toteamalla, kuinka markkinat nyt vain näin määräävät. Tuo sama mekanismi ulottuu ihan kaikkialle. Ns. kiinakrääsää on kaikkialla ja se syö muut alleen. Ja mekö suomalaisina jonain "valtakulttuurin" edustajina olemme jotenkin enemmän vastuussa tästä globaalista suuntauksesta emmekä suinkaan itse myös sen uhreja? Pitääkö minun jotenkin erityisesti identifioitua tähän riistokulttuurin, joka ilmeisesti on nyt sitä valtakulttuuria? Vai onko siinä käynytkin niin, että minut on tahtomattani jostain syysti pakko identifioitettu siihen?
Huvittaa kuinka saamelaiset tuntuvat kuvittelevan että juurikin heillä on jotain todella ainutlaatuista ja uniikkia tavaraa, oma kansallispuku. En tiedä miten paljon saamelaiset tietävät suomalaisten historiasta mutta joka kunnalla on oma uniikki pukunsa ja päähineensä jotka ovat aivan yhtä hienoja. Kukaan ei käytä enää kansallispukuja tai pahemmin tee perinneruokia mikä on todella sääli. Suomalaiset puvut, oli mikä kunta/alue tahansa ovat upeita ja pala meidän maan historiaa.
Saamelaisten puvut ovat uniikkeja. Maailmassa ei taida olla samanlaisia muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin ollut osatamatta noita tuotteita ihan juuri tuosta syystä, vaikka Siidassa kävinkin. Lampussa roikkuu sen sijaan kiinalainen silkkikoriste, joka jaettiin osallistujille Kiinalainen uusivuosi-tapahtumassa. Mielelläni mainostan sitä kulttuuria, joka avautuu ulospäin.
Kiina avautuu 😂🤣😂
Kiinahan yrittää kiinapestä maailmaa. Oletteko ihan ulapalla? Täällähän on kiinakerhoja, jotka ujuttavat lonkeroitaan yhteiskuntaan, yliopistoon jne. Kiina jakaa mielellään kulttuuriaan, koska haluaisi koko maapallon olevan yksi Kiina. Lukekaa, tuosta on artikkeleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt saamelaiset ottavat itse kantaa näihin puolestaanloukkaantujiin, jotka tuhoavat valituksellaan heidän elinkeinojaan vaikka eivät itse edes asu saamelaisalueella eivätkä välttämättä edes ole itse saamelaisia:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5aba2fdb-6ba2-412b-afc1-8a6ba70cc2a6
https://www.facebook.com/janpaadar/posts/10159472650509140
"Millaisia matkailupalveluita saamelaisalueella saa tarjota ja millaisia käsitöitä matkailija täältä saa ostaa? Näihin kysymyksiin tuntuu olevan paljon asiantuntijuutta tarjolla. Erilaisilla poliittisilla työryhmillä, seminaareilla ja hankkeilla on pyritty ohjaamaan elinkeinoelämän toimintaa suuntaan joka olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Mutta kenen mielestä hyväksyttävää? Harmillisen usein voimakkaimmin äänensä saavat kuuluville tahot joiden elanto ei ole riippuvainen kummastakaan elinkeinosta, eivätkä he välttämättä edes asu saamelaisalueella. Mielestäni toimialat pystyvät myös itsenäisesti vahvaan sisäiseen debattiin, jos sille nähdään tarvetta, mutta ulkopuoliselle määrittelylle ja liiketalouden ohjaukselle täytyy olla erittäin vahvat perusteet ja yhteinen hyväksyntä.
Jatkuva keskustelu kulttuurisesta appropriaatiosta alkaa haittaamaan jo vahvasti saamelaiskulttuuria itseään. Saamelaisten käsityöläisten myynnit ovat romahtaneet, koska asiakkaat eivät uskalla ostaa saamelaista käsityötä ja esimerkiksi itse matkailupalveluiden tuottajana saan jatkuvasti vastata kysymyksiin sorretusta kansasta joiden maat on varastettu, vaikka itse haluaisin kertoa asioista jotka ovat parantaneet alkuperäiskansan asemaa kuluneiden vuosikymmenten aikana.
Jokainen meistä saamelaisista ei voi maksaa ruokaostoksiaan, lasten hoitomaksuja tai sähkölaskuaan julkishallinnon maksamasta kuukausipalkasta. Meidän täytyy saada myytyä käsitöitämme tai palveltua asiakkaita ansaitaksemme palkkamme. Eikä kyse ole välttämättä ainoastaan yrittäjän omasta perheestä, vaan myös yrityksen työntekijöiden perheistä."Minäkin uppouduin tässä pukuasiassa vähän syvemmälle. Heillä on omia sisäisiä kiistojakin paljon ja tuli ilmi, että tämä pukukiista näyttää vahvasti liittyvän metsäsaamelaisiin ns. statuksettomiin saamelaisiin. Heitä eivät monet haluaisi tunnustaa saamelaisiksi etenkin pohjoissaamelaisten keskuudessa. Kulttuurista omimista pidetään hyvänä keppihevosena yrittää karsia metsäsaamelaisten pukujen elvytystä leimaamalla ne "feikeiksi". Siinä lienee syy miksi eivät ole sen suuremmin liikkeenä irtisanoutuneet tästä varttisaamelaisten omimisvalituksesta, koska se sopii joidenkin intresseihin.
Toki en ole aiheen asiantuntija millään tavalla, mutta todisteita tästä löytyi kyllä paljon. Löysin jopa Iltalehden tai sanoman jutun siitä somessa syntyneestä "kohusta" kun metsäsaamelainen oli laittanut oman pukunsa päälle. Siihen oli haastateltu jotain Oikeaa saamelaista™ joka analysoi puvun kantajan KEHONKIELTÄ, jonka mukaan muka pystyi kertomaan että puku, kuva ja koko tilanne ovat selvästi feikkejä xS
Harmi kun en nyt löydä sitä. Eipä tuollainen kai muuta voi olla, kuin tahallista mustamaalausta.
Kannattaa tsekata Kari Toivo Lukkari twitter, sitä kautta löysin näitä.
Statuksettomat "metsäsaamelaiset" Suomessa ei ole lain mukaan saamelaisia eikä saamelaiset heitä saamelaisiksi tunnusta. Toki he voivat identifioitua miten haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaas facen kansallispukuryhmää. On laidasta laitaan. Itse en uskalla ylleni pukea. Ja on havaittavissa epävarmuutta muissakin kun kyselevät voiko käyttäää pukua jonka syntysijoille ei ole mitään yhteyksiä. Suomipukukin on naurettava valinta eikä käy neutraalina ratkaisuna tähän mistä on kotoisin. Tuuterin puvun suosioon ei nähdä mitään ongelmaa vaikka se ei ole edes suomalainen.
Suomalaisten kansallispukujen käytöstä on tarkat säännöt. Saa käyttää sen paikan kansallispukua, josta on kotoisin tai josta suku on kotoisin. Lisäksi karjalaisia pukuja (esim. Tuuteri) saa käyttää kuka tahansa, koska ne rinnastetaan yhteiseen suomalaiseen kulttuuriperintöömme kuten Kalevalakin. Esim. meillä on juuri tuo Tuuterin puku, vaikka olemme länsisuomalaisia, ja minulla on myös äiti suvun kotikunnan puku, koska minun synnyinkunnallani ei ole omaa pukua. Itse tehtyjä tarkkojen ohjeiden mukaisesti kansalaisopiston kursseilla.
Sitten on näitä maakuntapukuja ja kotiseutupukuja, jotka eivät ole kansallispukuja ja joita saa käyttää miten tykkää. Ja tietty Aino-puku, joka on Gallen-Kallelan keksimä ja jota voi käyttää kuka vain. Kansallispuvut on koostettu hautalöytöjen perusteella, nämä muut eivät ole.
Kansallispukua voi käyttää valtiollisissa juhlissa, koulujen itsenäisyyspäivän juhlissa ja ns. suurissa henkilökohtaisissa juhlissa, esim. hääasuna tai 60-vuotisjuhlapäivänään.
Yleensä ottaen useimmat kansallispuvun haltijat ovat sitä mieltä, että on surku, kun se kansallispuku virttyy komerossa käyttämättömänä. Olisi kiva, jos sitä voisi käyttää enemmän ja jos ylipäänsä ihmiset käyttäisivät sitä arkisemmin, yhdistelisivät esim. liiviä arkiasuun. Itse olen (salaa) käyttänyt talvella kansallispuvun alushametta, kun käytän usein töissä pitkää hametta mutta ulkosalla tulee sitten kylmä kovilla pakkasilla. Mutta ah, kun siellä on se pitkä flanellinen alushame, niin kyllä pärjää.
Voiko omaa kulttuuriansa omia?
Onko tää totta? Siis ei saa käyttää sellaista pukua mikä ei liity omiin sukujuuriin? Minä sain lahjaksi käsintehdyn puvun, alueelta josta itse en ole kotoisin. Kiva tietää, että se puku pitää joko pitää kaapissa ikuisesti tai lahjoittaa eteenpäin, ilmesesti geenitestillä varmistaen, että menee oikealle ihmiselle.
Mielestäni Suomen alue on sen verran rajattu ja pieni, että kaikki kansalaiset voisivat pukeutua näihin pukuihin. Lisäksi ainoastaan muinaispuvut ovat aitoja, hautalöytöjen perusteella tehtyjä. Nämä sievät, liivilliset, vyötärölle kurotut esiliinamekot ovat sellaisia eloveenafantasia-asuja, jotka luotiin 1800-luvun tienoilla kansallisromanttisessa mielentilassa. Näkeehän sen eron kun laittaa muinaispuvun ja kansallispuvun vierekkäin. Muinaispuku on komea ja mystinen, näyttää aidosti sellaiselta mihin voi kuvitella jonkun entisaikain mahtinaisen pukeutuneen. Kansallispuku on sellainen suomi-filmin vähän liian sievä mekkonen.
Suomessa eri alueiden pukuja saa käyttää oman mieltymyksen mukaan. Alkuperäinen tarkoitus on ollut, että puku ilmentää aluetta, mutta ei ole niin nökönuukaa enää nykyään. Ei tarvitse olla oman alueen puku. Ottaa vain kauneimman ja joka sopii vartalolle. On myös mahdollista koota oma kansanpuku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt saamelaiset ottavat itse kantaa näihin puolestaanloukkaantujiin, jotka tuhoavat valituksellaan heidän elinkeinojaan vaikka eivät itse edes asu saamelaisalueella eivätkä välttämättä edes ole itse saamelaisia:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5aba2fdb-6ba2-412b-afc1-8a6ba70cc2a6
https://www.facebook.com/janpaadar/posts/10159472650509140
"Millaisia matkailupalveluita saamelaisalueella saa tarjota ja millaisia käsitöitä matkailija täältä saa ostaa? Näihin kysymyksiin tuntuu olevan paljon asiantuntijuutta tarjolla. Erilaisilla poliittisilla työryhmillä, seminaareilla ja hankkeilla on pyritty ohjaamaan elinkeinoelämän toimintaa suuntaan joka olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Mutta kenen mielestä hyväksyttävää? Harmillisen usein voimakkaimmin äänensä saavat kuuluville tahot joiden elanto ei ole riippuvainen kummastakaan elinkeinosta, eivätkä he välttämättä edes asu saamelaisalueella. Mielestäni toimialat pystyvät myös itsenäisesti vahvaan sisäiseen debattiin, jos sille nähdään tarvetta, mutta ulkopuoliselle määrittelylle ja liiketalouden ohjaukselle täytyy olla erittäin vahvat perusteet ja yhteinen hyväksyntä.
Jatkuva keskustelu kulttuurisesta appropriaatiosta alkaa haittaamaan jo vahvasti saamelaiskulttuuria itseään. Saamelaisten käsityöläisten myynnit ovat romahtaneet, koska asiakkaat eivät uskalla ostaa saamelaista käsityötä ja esimerkiksi itse matkailupalveluiden tuottajana saan jatkuvasti vastata kysymyksiin sorretusta kansasta joiden maat on varastettu, vaikka itse haluaisin kertoa asioista jotka ovat parantaneet alkuperäiskansan asemaa kuluneiden vuosikymmenten aikana.
Jokainen meistä saamelaisista ei voi maksaa ruokaostoksiaan, lasten hoitomaksuja tai sähkölaskuaan julkishallinnon maksamasta kuukausipalkasta. Meidän täytyy saada myytyä käsitöitämme tai palveltua asiakkaita ansaitaksemme palkkamme. Eikä kyse ole välttämättä ainoastaan yrittäjän omasta perheestä, vaan myös yrityksen työntekijöiden perheistä."Minäkin uppouduin tässä pukuasiassa vähän syvemmälle. Heillä on omia sisäisiä kiistojakin paljon ja tuli ilmi, että tämä pukukiista näyttää vahvasti liittyvän metsäsaamelaisiin ns. statuksettomiin saamelaisiin. Heitä eivät monet haluaisi tunnustaa saamelaisiksi etenkin pohjoissaamelaisten keskuudessa. Kulttuurista omimista pidetään hyvänä keppihevosena yrittää karsia metsäsaamelaisten pukujen elvytystä leimaamalla ne "feikeiksi". Siinä lienee syy miksi eivät ole sen suuremmin liikkeenä irtisanoutuneet tästä varttisaamelaisten omimisvalituksesta, koska se sopii joidenkin intresseihin.
Toki en ole aiheen asiantuntija millään tavalla, mutta todisteita tästä löytyi kyllä paljon. Löysin jopa Iltalehden tai sanoman jutun siitä somessa syntyneestä "kohusta" kun metsäsaamelainen oli laittanut oman pukunsa päälle. Siihen oli haastateltu jotain Oikeaa saamelaista™ joka analysoi puvun kantajan KEHONKIELTÄ, jonka mukaan muka pystyi kertomaan että puku, kuva ja koko tilanne ovat selvästi feikkejä xS
Harmi kun en nyt löydä sitä. Eipä tuollainen kai muuta voi olla, kuin tahallista mustamaalausta.
Kannattaa tsekata Kari Toivo Lukkari twitter, sitä kautta löysin näitä.
Statuksettomat "metsäsaamelaiset" Suomessa ei ole lain mukaan saamelaisia eikä saamelaiset heitä saamelaisiksi tunnusta. Toki he voivat identifioitua miten haluavat.
Entä jos muut suomalaiset alkaisivat väittää, että metsäsuomalaiset eivät ole oikeita suomalaisia? Olisiko oikein?
Tuli näistä erilaisten kulttuurien omimisista mieleen, ettei juuri kukaan ole halunnut omia romanien kulttuuria. Mistä lie johtuu…?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Siis KUKA on sanonut ja MISSÄ, että näitä saamelaisten käsitöitä ei saisi käyttää?
Onko tämä kommentoija jollain tapaa johtohahmo vai mistä moinen valta hänen sanoilleen?
Olisi kiva jos joku antaisi aiheesta jonkunlaisen linkin, että mistä tämä aihe on nyt saanut alunperin alkunsa?
Kaikesta immeiset viittii keskustella. Jokainen kuluttakoon minkä elämässään tärkeimmäksi näkee ja pitäköön kodissaan tai yllään mitä ikinä haluaa pitää. Eikö se ole ihana asia, että voi ja saa ihastella jotakin kulttuuria ja halutessaan jopa pyrkiä elämään sen mukaisesti ja jopa muuttamaan kyseiseen paikkaan, vaikka toiselle puolen maapalloa?
Toisekseen, sanotaan aina: maassa maan tavalla niin ainakin meidän perhe kun muutti etelään, otimme paikalliset tavat omiksemme sitä mukaa kun niitä opimme. Lapsetkin menivät ihan paikalliseen kouluun ja saivat paikallista uskonnon kasvatusta, jotta oppivat ymmärtämään sitäkin kautta paikallisia ja maan tapoja. Emme vaatineet joulujuhliin suomalaisia joululauluja, joilla on meidän maassa pitkät perinteet, kuten : "Maa on niin kaunis".
Siten minusta täälläkään ei saisi muut vaatia meitä lopettamaan meidän perinteitä siksi, että he tulevat muualta eikä he omaa samoja aatteita. He saavat silti pitää omat periteensä ja aatteensa sekä toteuttaa niitä käytännössä niin paljon kuin lakimme puitteissa on ok.
Muuten tämä keskustelu aiheuttaa minussa suurta myötähäpeää ja voisin laittaa tänään ulos huopatossut, 4:n tuulen lakin, sekä lapaset jos minulla sellaiset vielä olisi (lapsuuden vaatteet käyneet pieniksi) ihan vain osoittaakseni omalta osaltani sen miten rikkaita olemme kun meillä on monia kultuureja maassamme ja me saamme ottaa niistä osaksemme juuri sen verran kun hyvältä tuntuu ja laki sallii.
Käypä lukemassa netistä saamelaisen Miisa Nuorgamin kolumneja. Siellä Miisa on syyttänyt turisteja siitä että he ostavat saamelaisten käsityötä omiin tarkoituksiinsa ja syyttää saamelaisten käsityökulttuuria ostavia varkaudesta ja kulttuurisesta ominaisesta.
Huvittaa kuinka saamelaiset tuntuvat kuvittelevan että juurikin heillä on jotain todella ainutlaatuista ja uniikkia tavaraa, oma kansallispuku. En tiedä miten paljon saamelaiset tietävät suomalaisten historiasta mutta joka kunnalla on oma uniikki pukunsa ja päähineensä jotka ovat aivan yhtä hienoja. Kukaan ei käytä enää kansallispukuja tai pahemmin tee perinneruokia mikä on todella sääli. Suomalaiset puvut, oli mikä kunta/alue tahansa ovat upeita ja pala meidän maan historiaa.