Lue keskustelun säännöt.
Saamelaisten käsityökulttuuri uhkaa loppua kokonaan, kun kukaan ei enää uskalla käyttää tai ostaa saamelaisia käsitöitä cancel-kulttuurin ta...
05.10.2021 |
Turistit eivät enää uskalla ostaa tai käyttää saamelaisten tekemiä käsitöitä.
Asiaan liittyvä uutinen alkaa kohdasta 1m 30s: https://areena.yle.fi/1-50658787
Taitaa lopulta olla niin, että kulttuuri jota ei "omita" kuolee.
Kommentit (830)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vain valkoihoinen ihminen voi omia. Toisten kulttuuria, ja syytettiinhän meitä siitäkin, että "omimme" (=rahalla ostamme) koronarokotteita köyhien maiden kustannuksella.
Kun tuo rokote kumminkin taisi olla länsimainen keksintö (toki esim. Japanissa tehtiin korkealuokkaista mikrobiologian tutkimusta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa), eikös niitä kehitysmaita pitäisi syyttää kulttuurisesta omimisesta, jos haluavat ylipäänsä mitään rokotteita? Keksikööt omat hoitonsa.
Rokote ei ole kultturia ja vielä vähemmän se on kulttuuriperintöä. Vähän on nyt puurot ja vellit sekaisin.
Tottahan toki länsimainen lääketiede on kulttuuria ja poikkeaa paljon vaikkapa kiinalaisesta lääketieteestä.
-eri
On olemassa vain yhdenlaista lääketiedettä. Kansanparannus ei ole tiedettä, kulki se millä tahansa nimellä. Ei kuppauskaan ole mitään "suomalaista lääketiedettä".
Niin. Kuppaus on kansaperinnettä, jota ei saa omia, tai muuten.
Lääketiede ja muukin tiede ja sen tuoma hyvinvointi taas on jotain, mitä länsimaisten täytyy tuottaa koko muulle maailmalle ja mieluiten ilmaiseksi. Vrt. se, että "omimme" ihan itse keksimämme, valmistamamme ja maksamamme rokotteet sen sijaan, että antaisimme ne ilmaiseksi kehitysmaihin.
Tiede ei ole länsimaista vaan universaalia. Tiedettä eli tieteellistä tutkimusta tehdään myös länsimaiden ulkopuolella. Yliopistotkin on keksitty muualla kuin lännessä.
Maailman ensimmäisenä yliopistona pidetään Bolognan yliopistoa.
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68546/29809
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikö nua lapissa kuvatut elokuvat nyky luonto dokumentitkin pidä laittaa esitys kieltoon NEHÄN OVAT KULTTUURI MAISEMIEN OMIMISTA. MATKAILU MAINOKSISTA PUHUMATTAKAAN.
Saamelaisena ja jonkin verran käsitöitä tekevänä se käsitöiden ostaminen ja käyttäminen ei ole mikään paha ja sitä harrastetaan kyllä. Sitten jos mennään kulttuuriseen omimiseen, on pukujen käyttö kaupallisessa merkityksessä. Puvuista tehdään ei-saamelaisia versioita ja myydään aitoina suomalaisten ylläpitämissä karvamarketeissa. Puku kuitenkin edustaa sukua ja on henkilökohtainen. Jos saamelaista käsityötä haluaa myydä, niin se pitäisi tuoda esille, onko se heidän itsensä tekemä vai massakopio. Turisteja harhautetaan ja heille myydään sitä aitona. Tämä on ongelma. Aito saamelaiskäsityö on jäänyt tämän ilmiön alle ja hinnat on näillä massakopioilla poljettu niin alas, ettei aitoa kannata enää tehdä. Tämän vuoksi kehitettiin Sámi Duoddji merkki, joka takaa tuotteen aidon saamelaisuuden.
Se käsityön arvo mikä meillä saamelaisilla on joskus ollut, ei ole enää sama. Se on omittu jo ajat sitten ja tuhottu samalla. Kukaan turisti ei enää osta aitoa saamelaista käsin tehtyä laukkua, kun sen saa karvamarketista 1/15 hinnalla. Ei turisti erota aitoa feikistä. Tämä sama tuho on koettu intiaanien ja Australian aboriginaalien kohdalla. Niitä kansallispuvun osia myy joku muu kuin he itse ja sillä rikastuu joku muu, kuin he itse.
Vierailija kirjoitti:
Saamelaisena ja jonkin verran käsitöitä tekevänä se käsitöiden ostaminen ja käyttäminen ei ole mikään paha ja sitä harrastetaan kyllä. Sitten jos mennään kulttuuriseen omimiseen, on pukujen käyttö kaupallisessa merkityksessä. Puvuista tehdään ei-saamelaisia versioita ja myydään aitoina suomalaisten ylläpitämissä karvamarketeissa. Puku kuitenkin edustaa sukua ja on henkilökohtainen. Jos saamelaista käsityötä haluaa myydä, niin se pitäisi tuoda esille, onko se heidän itsensä tekemä vai massakopio. Turisteja harhautetaan ja heille myydään sitä aitona. Tämä on ongelma. Aito saamelaiskäsityö on jäänyt tämän ilmiön alle ja hinnat on näillä massakopioilla poljettu niin alas, ettei aitoa kannata enää tehdä. Tämän vuoksi kehitettiin Sámi Duoddji merkki, joka takaa tuotteen aidon saamelaisuuden.
Se käsityön arvo mikä meillä saamelaisilla on joskus ollut, ei ole enää sama. Se on omittu jo ajat sitten ja tuhottu samalla. Kukaan turisti ei enää osta aitoa saamelaista käsin tehtyä laukkua, kun sen saa karvamarketista 1/15 hinnalla. Ei turisti erota aitoa feikistä. Tämä sama tuho on koettu intiaanien ja Australian aboriginaalien kohdalla. Niitä kansallispuvun osia myy joku muu kuin he itse ja sillä rikastuu joku muu, kuin he itse.
Eli ihan samat normaalit markkinatalouden ongelmat, kuin muillakin. Se juuri minua vaivaa tässä keskustelussa, kun annetaan ymmärtää että tämä hyväksikäyttö koskisi jotenkin erityisesti juuri jotain tiettyjä kulttuureja ja ne olisivat muista erillisiä (vähemmistökulttuureja, miten ne edes määritellään) Todellisuudessahan nämä ovat ihan _kaikkea_ koskevia globaaleja markkinatalouden tuomia ongelmia. Suomesta on käytännössä hävinnyt oma vaateteollisuus kokonaan, koska se on ajettu markkinoilta alas - kyllä siinäkin on merkittävästi suomalaista kulttuuria hävinnyt sen mukana, kun kaikki teetetään jossain muualla. Tätä ei noteerata muuten, kuin vähän harmittelemalla ja toteamalla, kuinka markkinat nyt vain näin määräävät. Tuo sama mekanismi ulottuu ihan kaikkialle. Ns. kiinakrääsää on kaikkialla ja se syö muut alleen. Ja mekö suomalaisina jonain "valtakulttuurin" edustajina olemme jotenkin enemmän vastuussa tästä globaalista suuntauksesta emmekä suinkaan itse myös sen uhreja? Pitääkö minun jotenkin erityisesti identifioitua tähän riistokulttuurin, joka ilmeisesti on nyt sitä valtakulttuuria? Vai onko siinä käynytkin niin, että minut on tahtomattani jostain syysti pakko identifioitettu siihen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamelaisena ja jonkin verran käsitöitä tekevänä se käsitöiden ostaminen ja käyttäminen ei ole mikään paha ja sitä harrastetaan kyllä. Sitten jos mennään kulttuuriseen omimiseen, on pukujen käyttö kaupallisessa merkityksessä. Puvuista tehdään ei-saamelaisia versioita ja myydään aitoina suomalaisten ylläpitämissä karvamarketeissa. Puku kuitenkin edustaa sukua ja on henkilökohtainen. Jos saamelaista käsityötä haluaa myydä, niin se pitäisi tuoda esille, onko se heidän itsensä tekemä vai massakopio. Turisteja harhautetaan ja heille myydään sitä aitona. Tämä on ongelma. Aito saamelaiskäsityö on jäänyt tämän ilmiön alle ja hinnat on näillä massakopioilla poljettu niin alas, ettei aitoa kannata enää tehdä. Tämän vuoksi kehitettiin Sámi Duoddji merkki, joka takaa tuotteen aidon saamelaisuuden.
Se käsityön arvo mikä meillä saamelaisilla on joskus ollut, ei ole enää sama. Se on omittu jo ajat sitten ja tuhottu samalla. Kukaan turisti ei enää osta aitoa saamelaista käsin tehtyä laukkua, kun sen saa karvamarketista 1/15 hinnalla. Ei turisti erota aitoa feikistä. Tämä sama tuho on koettu intiaanien ja Australian aboriginaalien kohdalla. Niitä kansallispuvun osia myy joku muu kuin he itse ja sillä rikastuu joku muu, kuin he itse.
Eli ihan samat normaalit markkinatalouden ongelmat, kuin muillakin. Se juuri minua vaivaa tässä keskustelussa, kun annetaan ymmärtää että tämä hyväksikäyttö koskisi jotenkin erityisesti juuri jotain tiettyjä kulttuureja ja ne olisivat muista erillisiä (vähemmistökulttuureja, miten ne edes määritellään) Todellisuudessahan nämä ovat ihan _kaikkea_ koskevia globaaleja markkinatalouden tuomia ongelmia. Suomesta on käytännössä hävinnyt oma vaateteollisuus kokonaan, koska se on ajettu markkinoilta alas - kyllä siinäkin on merkittävästi suomalaista kulttuuria hävinnyt sen mukana, kun kaikki teetetään jossain muualla. Tätä ei noteerata muuten, kuin vähän harmittelemalla ja toteamalla, kuinka markkinat nyt vain näin määräävät. Tuo sama mekanismi ulottuu ihan kaikkialle. Ns. kiinakrääsää on kaikkialla ja se syö muut alleen. Ja mekö suomalaisina jonain "valtakulttuurin" edustajina olemme jotenkin enemmän vastuussa tästä globaalista suuntauksesta emmekä suinkaan itse myös sen uhreja? Pitääkö minun jotenkin erityisesti identifioitua tähän riistokulttuurin, joka ilmeisesti on nyt sitä valtakulttuuria? Vai onko siinä käynytkin niin, että minut on tahtomattani jostain syysti pakko identifioitettu siihen?
Tämä viesti ei nyt kokonaisuudessaan ollut siis suunnattu vain lainaamalleni henkilölle, ymmärrän tuon ahdingon. Minusta vain kyseessä on tosiaan paljon laajempi juttu, kuin jokin yksinkertaistettu muista erillinen vähemmistöjä syrjivä valtakulttuurin harjoittama kulttuurinen omiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rokottamattomien vika
Korona, näköalattomuus, syrjäytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rokottamattomien vika
Korona, näköalattomuus, syrjäytyminen.
Persut, Trumppi ja ilmastonmuutos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vain valkoihoinen ihminen voi omia. Toisten kulttuuria, ja syytettiinhän meitä siitäkin, että "omimme" (=rahalla ostamme) koronarokotteita köyhien maiden kustannuksella.
Kun tuo rokote kumminkin taisi olla länsimainen keksintö (toki esim. Japanissa tehtiin korkealuokkaista mikrobiologian tutkimusta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa), eikös niitä kehitysmaita pitäisi syyttää kulttuurisesta omimisesta, jos haluavat ylipäänsä mitään rokotteita? Keksikööt omat hoitonsa.
Rokote ei ole kultturia ja vielä vähemmän se on kulttuuriperintöä. Vähän on nyt puurot ja vellit sekaisin.
Tottahan toki länsimainen lääketiede on kulttuuria ja poikkeaa paljon vaikkapa kiinalaisesta lääketieteestä.
-eri
On olemassa vain yhdenlaista lääketiedettä. Kansanparannus ei ole tiedettä, kulki se millä tahansa nimellä. Ei kuppauskaan ole mitään "suomalaista lääketiedettä".
Niin. Kuppaus on kansaperinnettä, jota ei saa omia, tai muuten.
Lääketiede ja muukin tiede ja sen tuoma hyvinvointi taas on jotain, mitä länsimaisten täytyy tuottaa koko muulle maailmalle ja mieluiten ilmaiseksi. Vrt. se, että "omimme" ihan itse keksimämme, valmistamamme ja maksamamme rokotteet sen sijaan, että antaisimme ne ilmaiseksi kehitysmaihin.
Tiede ei ole länsimaista vaan universaalia. Tiedettä eli tieteellistä tutkimusta tehdään myös länsimaiden ulkopuolella. Yliopistotkin on keksitty muualla kuin lännessä.
Maailman ensimmäisenä yliopistona pidetään Bolognan yliopistoa.
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68546/29809
Guinessin ennätystenkirja pitää kyllä marokkolaista yliopistoa vanhempana https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/oldest-university
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti vain valkoihoinen ihminen voi omia. Toisten kulttuuria, ja syytettiinhän meitä siitäkin, että "omimme" (=rahalla ostamme) koronarokotteita köyhien maiden kustannuksella.
Kun tuo rokote kumminkin taisi olla länsimainen keksintö (toki esim. Japanissa tehtiin korkealuokkaista mikrobiologian tutkimusta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa), eikös niitä kehitysmaita pitäisi syyttää kulttuurisesta omimisesta, jos haluavat ylipäänsä mitään rokotteita? Keksikööt omat hoitonsa.
Rokote ei ole kultturia ja vielä vähemmän se on kulttuuriperintöä. Vähän on nyt puurot ja vellit sekaisin.
Tottahan toki länsimainen lääketiede on kulttuuria ja poikkeaa paljon vaikkapa kiinalaisesta lääketieteestä.
-eri
On olemassa vain yhdenlaista lääketiedettä. Kansanparannus ei ole tiedettä, kulki se millä tahansa nimellä. Ei kuppauskaan ole mitään "suomalaista lääketiedettä".
Niin. Kuppaus on kansaperinnettä, jota ei saa omia, tai muuten.
Lääketiede ja muukin tiede ja sen tuoma hyvinvointi taas on jotain, mitä länsimaisten täytyy tuottaa koko muulle maailmalle ja mieluiten ilmaiseksi. Vrt. se, että "omimme" ihan itse keksimämme, valmistamamme ja maksamamme rokotteet sen sijaan, että antaisimme ne ilmaiseksi kehitysmaihin.
Tiede ei ole länsimaista vaan universaalia. Tiedettä eli tieteellistä tutkimusta tehdään myös länsimaiden ulkopuolella. Yliopistotkin on keksitty muualla kuin lännessä.
Maailman ensimmäisenä yliopistona pidetään Bolognan yliopistoa.
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68546/29809Guinessin ennätystenkirja pitää kyllä marokkolaista yliopistoa vanhempana https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/oldest-university
Ahaa! Kiitos korjauksesta!
T. Sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava juttu ja kuvastaa hyvin, miten koko keskustelu aiheuttaa sen, ettei ihmiset uskalla ostaa saamelaiskäsityöläisten koruja eikä käsitöitä. Kuka uskaltaa käyttää vaikkapa saamelaiskorvakoruja?
Laitappa kuva neljä tuulen-hattu päässä someen, niin sinut canceloidaan alta aikayksikön, miisat ja liisat joukolla loukkaantumassa, kuinka kehtaat omia vähemmistöjen kultturia. Ikävä juttu, mutta tähän tämä johtaa, kukaan ei halua tulla maalitetuksi tässä loukkaantumiskultturissa. Enpä itse noita sikahintaisia hattuja tai muitakaan vaatteita halua ostaa, vain sen takia että joku vartinvarttisaamelainen tulee poronverellä sen tuhrimaan.
Riittää että jaat kuvan jossa juot nokipannukahvia itsevuolletusta katajanpuisedta kuksasta, niin alkaa valitus, määkiminen ja möly asiasta.
Ap loukkaantuu saamelaisten käsityötuotteiden menekin puolesta. Ok. Ehkä on vain parempi kysyä niiltä tekijöitä, että pitääkö heidän laskevan myynnin puolesta loukkaantua ja millä tavalla tilannetta pitää parantaa.
Sanon vielä, että kaikesta sitä nykyään loukkaannutaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava juttu ja kuvastaa hyvin, miten koko keskustelu aiheuttaa sen, ettei ihmiset uskalla ostaa saamelaiskäsityöläisten koruja eikä käsitöitä. Kuka uskaltaa käyttää vaikkapa saamelaiskorvakoruja?
Laitappa kuva neljä tuulen-hattu päässä someen, niin sinut canceloidaan alta aikayksikön, miisat ja liisat joukolla loukkaantumassa, kuinka kehtaat omia vähemmistöjen kultturia. Ikävä juttu, mutta tähän tämä johtaa, kukaan ei halua tulla maalitetuksi tässä loukkaantumiskultturissa. Enpä itse noita sikahintaisia hattuja tai muitakaan vaatteita halua ostaa, vain sen takia että joku vartinvarttisaamelainen tulee poronverellä sen tuhrimaan.
Riittää että jaat kuvan jossa juot nokipannukahvia itsevuolletusta katajanpuisedta kuksasta, niin alkaa valitus, määkiminen ja möly asiasta.
Puumaiset katajat ovat rauhoitettuja, myös saamelaisilta.
Voisiko joku selittää minulle, miksi saamelaiset vastustavat lohen suojelua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap loukkaantuu saamelaisten käsityötuotteiden menekin puolesta. Ok. Ehkä on vain parempi kysyä niiltä tekijöitä, että pitääkö heidän laskevan myynnin puolesta loukkaantua ja millä tavalla tilannetta pitää parantaa.
Sanon vielä, että kaikesta sitä nykyään loukkaannutaankin.
En kyllä nähnyt ap:n aloituksessa mitään viitettä loukkaantumiseen. Outoja oletuksia sulla.
Lukekaas facen kansallispukuryhmää. On laidasta laitaan. Itse en uskalla ylleni pukea. Ja on havaittavissa epävarmuutta muissakin kun kyselevät voiko käyttäää pukua jonka syntysijoille ei ole mitään yhteyksiä. Suomipukukin on naurettava valinta eikä käy neutraalina ratkaisuna tähän mistä on kotoisin. Tuuterin puvun suosioon ei nähdä mitään ongelmaa vaikka se ei ole edes suomalainen.
Neljäntuulen lakki löytyy. Käytän sitä kotona eikä kukaan näe sitä päässäni. Lappalaiselle se on varmaan sama kuin kiinankrääsä mulle. Ei mistään kotoisin, vähän sinnepäinja se jokin puuttuu. Tuntuukin vähän joltain naamiaisasulta ylläni. Olen siis ominut kultturia enkä ole edes rikastuttanut lappalaista kun ompelija on muualta. Olen muutenkin tosi huono pukeutuja. Tykkään kuitenkin jos pukeutumisessa näkyy harrastukset ja mielenkiinnon kohteet. Onneksi islantilaisneuletta voin käyttää hyvällä omallatunnolla. Ja se ihan sopiikin asuinympäristööni. Siinä ei ole muuta väliä kuin langan aito alkuperä. Kansanpuvuista feresissä sama juttu, yksilöllisyys sallitaan. Pukeutumisen tarkoitus on peittää ja lämmittää. Mutta varmaan aika harvassa on ne ihmiset joilla ei ole mitään väliä miltä näyttää. Vaatteen hoidollakin on merkitystä. Ärsyttääkö se jos joku vieras näyttää hyvältä folklorepukeutumisessa. Kehtaan käyttää jopa sisäturkkitakkia mutta sitäkin kotona. Se on mummon tädin vanha. Uutena en turkista sisältäviä vaatteita hankkisi mutta kaatopaikalle en myöskään vie jo olemassaolevaa.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaas facen kansallispukuryhmää. On laidasta laitaan. Itse en uskalla ylleni pukea. Ja on havaittavissa epävarmuutta muissakin kun kyselevät voiko käyttäää pukua jonka syntysijoille ei ole mitään yhteyksiä. Suomipukukin on naurettava valinta eikä käy neutraalina ratkaisuna tähän mistä on kotoisin. Tuuterin puvun suosioon ei nähdä mitään ongelmaa vaikka se ei ole edes suomalainen.
Suomalaisten kansallispukujen käytöstä on tarkat säännöt. Saa käyttää sen paikan kansallispukua, josta on kotoisin tai josta suku on kotoisin. Lisäksi karjalaisia pukuja (esim. Tuuteri) saa käyttää kuka tahansa, koska ne rinnastetaan yhteiseen suomalaiseen kulttuuriperintöömme kuten Kalevalakin. Esim. meillä on juuri tuo Tuuterin puku, vaikka olemme länsisuomalaisia, ja minulla on myös äiti suvun kotikunnan puku, koska minun synnyinkunnallani ei ole omaa pukua. Itse tehtyjä tarkkojen ohjeiden mukaisesti kansalaisopiston kursseilla.
Sitten on näitä maakuntapukuja ja kotiseutupukuja, jotka eivät ole kansallispukuja ja joita saa käyttää miten tykkää. Ja tietty Aino-puku, joka on Gallen-Kallelan keksimä ja jota voi käyttää kuka vain. Kansallispuvut on koostettu hautalöytöjen perusteella, nämä muut eivät ole.
Kansallispukua voi käyttää valtiollisissa juhlissa, koulujen itsenäisyyspäivän juhlissa ja ns. suurissa henkilökohtaisissa juhlissa, esim. hääasuna tai 60-vuotisjuhlapäivänään.
Yleensä ottaen useimmat kansallispuvun haltijat ovat sitä mieltä, että on surku, kun se kansallispuku virttyy komerossa käyttämättömänä. Olisi kiva, jos sitä voisi käyttää enemmän ja jos ylipäänsä ihmiset käyttäisivät sitä arkisemmin, yhdistelisivät esim. liiviä arkiasuun. Itse olen (salaa) käyttänyt talvella kansallispuvun alushametta, kun käytän usein töissä pitkää hametta mutta ulkosalla tulee sitten kylmä kovilla pakkasilla. Mutta ah, kun siellä on se pitkä flanellinen alushame, niin kyllä pärjää.
Voiko omaa kulttuuriansa omia?
Vierailija kirjoitti:
Ei se Kalevala ole kotoisin luovutetusta Karjalasta vaan Vienan Karjalasta, joka ei Suomelle ikinä kuulunut. Runonlaulanta, johon koko juttu perustuu on yhdistelmä läntistä ja itäistä perinnettä.
Kalevalan runoja on laulettu myös läntisessä Suomessa. Idässä tarinat olivat säilyneet pidempinä. Lönnrot käytti koko Suomen lauluja Kalevalan pohjana. Lisäksi hän keräsi runolaulua Karjalasta ja Vienasta, paljon myös Inkeristä. Runoja keräsivät muutkin kuin Lönnrot, esim. opiskelijat tekivät tätä loma-aikoinaan. Pohjanmaalta saatiin paljon aineistoa.
Jaa-a, aina ei voi voittaa. Jos ensin saadaan halvaus siitä, kun joku katsoo saamelaisia päinkin, on turha ihmetellä, ettei kukaan uskalla ostaa enää tumpun tumppua heiltä.
Jos nyt jätetään huomiotta se, että nämä ovat aivan törkykalliita, niin minä en monen tuotteen kohdalla tulisi edes ajatelleeksi, että ovat nimenomaan saamelaiskulttuurin tuotteita, anteeksi nyt kovasti.
Rokottamattomien vika