Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Saamelaisten käsityökulttuuri uhkaa loppua kokonaan, kun kukaan ei enää uskalla käyttää tai ostaa saamelaisia käsitöitä cancel-kulttuurin ta...

Vierailija
05.10.2021 |

Turistit eivät enää uskalla ostaa tai käyttää saamelaisten tekemiä käsitöitä.
Asiaan liittyvä uutinen alkaa kohdasta 1m 30s: https://areena.yle.fi/1-50658787

Taitaa lopulta olla niin, että kulttuuri jota ei "omita" kuolee.

Kommentit (830)

Vierailija
221/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isoäitini oli 70-luvulla Lapin matkalla ja osti sieltä muistoksi neljäntuulenlakin. Muistan valokuvan jossa hän poseerasi se päässään kodan tms. ulkopuolella.

Vierailija
222/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko minkä tahansa käsityötuotteen ostaminen ja käyttäminen/esille laittaminen kulttuurista omimista, koska käsityötuotteethan edustavat paikallista kulttuuria? Pitääkö tyytyä vain oman kylän tuotantoon tai olla sitten ilman? Ja saako räppiä tai reggaeta kuunnella? Saako tanssia enää salsaa, tangoa - tai ylipäänsä mitään tanhuamisen tai yksinkertaisen piiritanssin lisäksi?

Nyt loppui TTK:n katsominen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida johtua cancelhuaraamisesta vaan siitå että kenenkään tyyliin ei enää sovi tuollainen souvenir-krääsä.

Tässä on kaksi asiaa nyt jotka eivät täysin liity toisiinsa:

1) Kiinasta tuota souvenir-krääsä jota markkinoidaan turisteille. Koko homma on täyttä kulttuurillista omimista kun väärennetään matkamuistoja ja viedään alkuperäiskansan elinkeino. Pelkästään hyvä jos näitten kysyntä tippuu

2) Alkuperäiskansat myyvät perinteisesti omia käsitöitään tai oman maan tuotantoa: Perussa esim taidokkaita Alpakan-villavaatteita; Afrikan maissa erilaisia batiikkivärjättyjä kankaita; Thaimaassa raakasilkkiä; jne. Näitten ostaminen on täysin ok, ja jopa suotavaa jotta voidaan tukea paikallista tuotantoa ja kulttuuria. Sen sijaan täysin vastaavan Kiina-tuotetun kopion ostaminen on kyseenalaista, koska raha ei mene oikeaan kohteeseen.

Tosin paikallisetkin myyvät noita Kiina-kopioita, joten palaamme taas siihen, että keskivertoturistin on vaikea tietää mitä saa ostaa ja mitä ei.

Vierailija
224/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tässä niitä esim Afrikan hiemoja, jotka myyvät ja tekevät koruja ihan työkseen. Monille naisille tärkeä tulonlähde ja voi olla ainoa sellainen mitä pystyy myös kotona tekemään ja mistä saa syrjäisessä kylässäkin tuloja. Turisteja kuitenkin kuljetetaan "normaalina" aikana (ennen koronaa) sinne ja järjestetään matkoja esim tapaamaan heimoja. Katsoin dokumentin juuri Samburu naisten kylästä jossa pääosin vaan naisia asumassa. Heilläkin tulot oikeastaan vaan koruista ainakin silloin vuosia sitten. Nyt kamalaa ajatella jos kukaan ei osta enää niitä kauniita koruja ja vielä koronakin sotkee kaikkea.

En kyllä itse enää ymmärrä tätä maailmaa. Ensin omitaan kulttuuria ja sitten itketään sen katoamista jos kukaan ei osta. Ei mitään järkeä tässä enää. Itse ainakin ostaisin matkoilta jotain muistoksi itselleni. Kauneinta minusta olisikin juuri jokin käsityö jonka jokin heimo tehnyt. Paljon muuta en varmaan edes ostaisi ja nuo ainoita ns tavaramuistoja matkalta. Tosin on tietysti helppo tähän kirjoittaa, kun en ole juuri matkustellut, mutta näin varmaan toimisin.

Samalla tuli mieleen eräs ihminen jonka tiedän olleen jollain saamelaiskäsityölinjalla Lapissa vuosia sitten. Hän ei ole kyseiseen ryhmään kuuluva. Mietin vaan jos itse esim joskus hakisin tuonne niin olisiko se kauhea loukkaus opiskella ei saamelaisen tuolla. Tuonkin pitäisi olla ns kaikelle avoin, mutta ilmapiiri voisikin olla melko huono. Tietysti ehkä sekin vaikuttaisi ketä ihmisiä sinne juuri silloin sattuisi. Taidan jättää väliin. Tosin nykyisissä opiskeluissa taidan ihan kiusallanikin tehdä saamelaiskäsityön yhdellä perinnekäsityö kurssilla. En osaa niitä esim maasai heimon kaulakoruja yms niin pitää sitten tehdä muuta.

Voihan sitäkin miettiä miksi et halua opetella suomalaisia käsityöperinteitä ja käyttää niitä.

Tietysti voin tutustua siihenkin, mutta sekin vaikuttaa mikä itseäni kiinnostaa. En voisi tehdä pakosta vaan sellaista mistä en tykkää niin paljon. En vaan siksi, että se sattuu olemaan kotimaista. Samoin jonkun kielen kanssa ja opiskelisin kyllä sitä mikä kiinnostaa enkä pakosta mitään muuta. Ihminen kuitenkin valitsee niitä juttuja kiinnostuksen mukaan. Sitten pitäisi esim harrastusten kannaltakin jo miettiä mikä on kotimaista ja muuta ei voisi enää harrastaa. Meneeköhän se tähän kohta. Eli jokainen voi harrastaa vaan ns kotimaan käsityötä, urheilulajeja, taidetta tai ruokajuttuja ja nämäkin niin ettei mitään vähemmistökansaa loukata. Sitten taas häviäisi paljon.

Toisaalta 5-miljoonaisen kansan kulttuuri häviää juuri siksi, että miljoonapäisten kansojen kulttuurit kiinnostavat heitä enemmän. Onhan se sääli.

Olen samaa mieltä, mutta jos puhutaan minusta niin itseä pikemminkin kiinnostaa jonkun heimon käsityöt tai muun pienen ryhmän. En siis itsekään suosi mitään ns isoja kulttuureita. Samalla en itse halua esim tehdä käsitöitä liian vakavasti ja se on minulle vaan harrastus. Niinpä se on vähän sama mitä itselleni teen. Ammattina tämä olisikin vaativa ja varmasti moni voisi loukkaantua mistä vaan. En osaisi miellyttää muita ja tekisin varmaan jonkun jutun väärin.

No mihin heimoon/heimoihin itse kuulut? Jokaisella suomalaisheimolla on omat perinnekäsityönsä. Luultavasti et ole edes tietoinen omistasi.

Jos haluat tietää niin olen Helsingissä syntynyt, sieltä Satakuntaan muuttanut. Äitini Satakunnasta, isä Keski-Pohjanmaalta. Nyt asun Etelä-Pohjanmaalla. Joten mihin "heimoon" kuulun. En ole pohjalainenkaan, kun minulla ei mitään juuria tänne. Isovanhemmat Satakunnasta ja Keski-Pohjanmaalta, tosin myös Ahvenanmaalta pari sataa vuotta sitten. Siinä historiaani. Kaikilla, kun ei ole selkeää "heimoa" niin ei ole sitä omaa käsityöperinnettä vaan pitää lainata muilta jos haluaa jotain edes tehdä tai sitten tekee jotain ihan erilaista missä ei olisi vahingossakaan mitään perinteistä ja tuskin se onnistuisi vaan kyllä siinä joku ainakin näkisi jonkun kopion jostain.

Kyllä minäkin myös jotain tiedän ja tuo kurssi mistä kerroin (perinnekäsityö) on vielä sellainen mihin täytyy ottaa todellakin vieraan kulttuurin käsityö tehtäväksi eli tavallinen kotimainen ei edes käy. Jos näin tarkasti nyt haluan tehdä sen selväksi. En ole itse sitä päättänyt, että se tehdään noin.

Niin siis tarkennan tässä, että minä en mitenkään moiti sinua saatikka intä, että sinun olisi pakko kiinnostua oman kansasi perinnekäsitöistä. Mutta itselläni on juuret myöskin puoliksi Satakunnasta, puoliksi Karjalasta, ja olen viime vuosina kiinnostunut kovasti juurikin satakuntalaisesta ja karjalaisesta käsityöperinteistä, siksi ehdotin sinä sinullekin. :) Löytyy tosiaan kaikenlaista hienoa, kun pintaa syvemmälle katsoo. Jo pelkästään perinteinen peittokirjonta on minusta upeaa:

https://www.craftmuseum.fi/sites/default/files/atoms/files/perinteinen_…

Mutta ei se toki tarkoita sitä, että olisin ainoastaan noista perinteistä kiinnostunut. Minulla on aika laaja kiinnostus taide- ja käsityöhistoriaan muutenkin. Omin ihan häpeilemättä vaikkapa Hardanger-kirjontaa ja aasialaista maisemamaalausta.

Satakuntalaiset, hämäläiset ja pohjalaiset ei sitten ole samaa kansaa? Minä kun tyhmänä luulin, että Suomen heimot on osa Suomen kansaa. Toki kansallisuuskin on sosiaalinen konstruktio nykyopeilla, mutta niin on kyllä heimojäsenyyskin nykypäivän kaupunkilaisilla. Vai minkälaisia käsitöitä pitäisi tehdä, jos on syntynyt Helsingissä ja esivanhempia löytyy Satakunnasta, Savosta, Karjalasta, Pohjanmaalta ja Kainuusta?

Vierailija
225/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itsekin ollut osatamatta noita tuotteita ihan juuri tuosta syystä, vaikka Siidassa kävinkin. Lampussa roikkuu sen sijaan kiinalainen silkkikoriste, joka jaettiin osallistujille Kiinalainen uusivuosi-tapahtumassa. Mielelläni mainostan sitä kulttuuria, joka avautuu ulospäin. 

Oli ihan kamala se keissi missä pieni tyttö oli puettu geishaksi leikkiteekutsuille ja iloisesti poseerasi. Haukuttiin ympäri nettiä aivan lyttyyn kamalilla sanoilla ja syytettiin kulttuurillisesta omimisesta. Pieni lapsi.

Yksikään haukku ei tullut japanilaisilta jotka päinvastoin olivat iloisia että jotkut arvostavat heidän kulttuuriaan noin ja ihailivat vielä miten hyvin asu oli toteutettu. Kaikki möly tuli länsimaalaisilta puolestaloukkaantujilta.

Miten kuvaava sana tuo "puolestaloukkaantuja"! Näitä tosiaan riittää nykyään. Ajavat tärkeänä jonkun vähemmistön asioita silloin kun sattuu huvittamaan. Oikeasti ovat joko avoimen vihamielisiä tai vaihtoehtoisesti passiivisagressiivisia. Miksi ihmiset ovat nykyään tuollaisia? Hyh.

Vierailija
226/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida johtua cancelhuaraamisesta vaan siitå että kenenkään tyyliin ei enää sovi tuollainen souvenir-krääsä.

Tässä on kaksi asiaa nyt jotka eivät täysin liity toisiinsa:

1) Kiinasta tuota souvenir-krääsä jota markkinoidaan turisteille. Koko homma on täyttä kulttuurillista omimista kun väärennetään matkamuistoja ja viedään alkuperäiskansan elinkeino. Pelkästään hyvä jos näitten kysyntä tippuu

2) Alkuperäiskansat myyvät perinteisesti omia käsitöitään tai oman maan tuotantoa: Perussa esim taidokkaita Alpakan-villavaatteita; Afrikan maissa erilaisia batiikkivärjättyjä kankaita; Thaimaassa raakasilkkiä; jne. Näitten ostaminen on täysin ok, ja jopa suotavaa jotta voidaan tukea paikallista tuotantoa ja kulttuuria. Sen sijaan täysin vastaavan Kiina-tuotetun kopion ostaminen on kyseenalaista, koska raha ei mene oikeaan kohteeseen.

Mielenkiintoista. Kun ostan Venäjän-matkalta Babuska-nuken, onko se mielestäsi kiina-krääsää vai alkuperäiskansan tuotoksia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma ratkaisuni on katkaisu. Aiemmin olin siinä uskossa, että missä päin maailmaa oletkin niin eettisintä on jättää rahaansa paikallisille pienyrittäjille kojuissaan. Koska näin ei ole niin minulle riittää tämä jauhanta. Tuliaiset voi ostaa vaikka Helsinki-Vantaan kentältä takasin tullessa.

Tämä oli minun osalta tässä. Kiitos.

Vierailija
228/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tässä niitä esim Afrikan hiemoja, jotka myyvät ja tekevät koruja ihan työkseen. Monille naisille tärkeä tulonlähde ja voi olla ainoa sellainen mitä pystyy myös kotona tekemään ja mistä saa syrjäisessä kylässäkin tuloja. Turisteja kuitenkin kuljetetaan "normaalina" aikana (ennen koronaa) sinne ja järjestetään matkoja esim tapaamaan heimoja. Katsoin dokumentin juuri Samburu naisten kylästä jossa pääosin vaan naisia asumassa. Heilläkin tulot oikeastaan vaan koruista ainakin silloin vuosia sitten. Nyt kamalaa ajatella jos kukaan ei osta enää niitä kauniita koruja ja vielä koronakin sotkee kaikkea.

En kyllä itse enää ymmärrä tätä maailmaa. Ensin omitaan kulttuuria ja sitten itketään sen katoamista jos kukaan ei osta. Ei mitään järkeä tässä enää. Itse ainakin ostaisin matkoilta jotain muistoksi itselleni. Kauneinta minusta olisikin juuri jokin käsityö jonka jokin heimo tehnyt. Paljon muuta en varmaan edes ostaisi ja nuo ainoita ns tavaramuistoja matkalta. Tosin on tietysti helppo tähän kirjoittaa, kun en ole juuri matkustellut, mutta näin varmaan toimisin.

Samalla tuli mieleen eräs ihminen jonka tiedän olleen jollain saamelaiskäsityölinjalla Lapissa vuosia sitten. Hän ei ole kyseiseen ryhmään kuuluva. Mietin vaan jos itse esim joskus hakisin tuonne niin olisiko se kauhea loukkaus opiskella ei saamelaisen tuolla. Tuonkin pitäisi olla ns kaikelle avoin, mutta ilmapiiri voisikin olla melko huono. Tietysti ehkä sekin vaikuttaisi ketä ihmisiä sinne juuri silloin sattuisi. Taidan jättää väliin. Tosin nykyisissä opiskeluissa taidan ihan kiusallanikin tehdä saamelaiskäsityön yhdellä perinnekäsityö kurssilla. En osaa niitä esim maasai heimon kaulakoruja yms niin pitää sitten tehdä muuta.

Voihan sitäkin miettiä miksi et halua opetella suomalaisia käsityöperinteitä ja käyttää niitä.

Tietysti voin tutustua siihenkin, mutta sekin vaikuttaa mikä itseäni kiinnostaa. En voisi tehdä pakosta vaan sellaista mistä en tykkää niin paljon. En vaan siksi, että se sattuu olemaan kotimaista. Samoin jonkun kielen kanssa ja opiskelisin kyllä sitä mikä kiinnostaa enkä pakosta mitään muuta. Ihminen kuitenkin valitsee niitä juttuja kiinnostuksen mukaan. Sitten pitäisi esim harrastusten kannaltakin jo miettiä mikä on kotimaista ja muuta ei voisi enää harrastaa. Meneeköhän se tähän kohta. Eli jokainen voi harrastaa vaan ns kotimaan käsityötä, urheilulajeja, taidetta tai ruokajuttuja ja nämäkin niin ettei mitään vähemmistökansaa loukata. Sitten taas häviäisi paljon.

Toisaalta 5-miljoonaisen kansan kulttuuri häviää juuri siksi, että miljoonapäisten kansojen kulttuurit kiinnostavat heitä enemmän. Onhan se sääli.

Olen samaa mieltä, mutta jos puhutaan minusta niin itseä pikemminkin kiinnostaa jonkun heimon käsityöt tai muun pienen ryhmän. En siis itsekään suosi mitään ns isoja kulttuureita. Samalla en itse halua esim tehdä käsitöitä liian vakavasti ja se on minulle vaan harrastus. Niinpä se on vähän sama mitä itselleni teen. Ammattina tämä olisikin vaativa ja varmasti moni voisi loukkaantua mistä vaan. En osaisi miellyttää muita ja tekisin varmaan jonkun jutun väärin.

No mihin heimoon/heimoihin itse kuulut? Jokaisella suomalaisheimolla on omat perinnekäsityönsä. Luultavasti et ole edes tietoinen omistasi.

Jos haluat tietää niin olen Helsingissä syntynyt, sieltä Satakuntaan muuttanut. Äitini Satakunnasta, isä Keski-Pohjanmaalta. Nyt asun Etelä-Pohjanmaalla. Joten mihin "heimoon" kuulun. En ole pohjalainenkaan, kun minulla ei mitään juuria tänne. Isovanhemmat Satakunnasta ja Keski-Pohjanmaalta, tosin myös Ahvenanmaalta pari sataa vuotta sitten. Siinä historiaani. Kaikilla, kun ei ole selkeää "heimoa" niin ei ole sitä omaa käsityöperinnettä vaan pitää lainata muilta jos haluaa jotain edes tehdä tai sitten tekee jotain ihan erilaista missä ei olisi vahingossakaan mitään perinteistä ja tuskin se onnistuisi vaan kyllä siinä joku ainakin näkisi jonkun kopion jostain.

Kyllä minäkin myös jotain tiedän ja tuo kurssi mistä kerroin (perinnekäsityö) on vielä sellainen mihin täytyy ottaa todellakin vieraan kulttuurin käsityö tehtäväksi eli tavallinen kotimainen ei edes käy. Jos näin tarkasti nyt haluan tehdä sen selväksi. En ole itse sitä päättänyt, että se tehdään noin.

Niin siis tarkennan tässä, että minä en mitenkään moiti sinua saatikka intä, että sinun olisi pakko kiinnostua oman kansasi perinnekäsitöistä. Mutta itselläni on juuret myöskin puoliksi Satakunnasta, puoliksi Karjalasta, ja olen viime vuosina kiinnostunut kovasti juurikin satakuntalaisesta ja karjalaisesta käsityöperinteistä, siksi ehdotin sinä sinullekin. :) Löytyy tosiaan kaikenlaista hienoa, kun pintaa syvemmälle katsoo. Jo pelkästään perinteinen peittokirjonta on minusta upeaa:

https://www.craftmuseum.fi/sites/default/files/atoms/files/perinteinen_…

Mutta ei se toki tarkoita sitä, että olisin ainoastaan noista perinteistä kiinnostunut. Minulla on aika laaja kiinnostus taide- ja käsityöhistoriaan muutenkin. Omin ihan häpeilemättä vaikkapa Hardanger-kirjontaa ja aasialaista maisemamaalausta.

Satakuntalaiset, hämäläiset ja pohjalaiset ei sitten ole samaa kansaa? Minä kun tyhmänä luulin, että Suomen heimot on osa Suomen kansaa. Toki kansallisuuskin on sosiaalinen konstruktio nykyopeilla, mutta niin on kyllä heimojäsenyyskin nykypäivän kaupunkilaisilla. Vai minkälaisia käsitöitä pitäisi tehdä, jos on syntynyt Helsingissä ja esivanhempia löytyy Satakunnasta, Savosta, Karjalasta, Pohjanmaalta ja Kainuusta?

Nyt ymmärsit minua väärin, sinä saat tehdä millaisia käsitöitä vain haluat. Koko keskustelunjuonne alkoi vain siitä, kun sanoin, että suomalainen käsityöperinne on rikasta ja sillä on paljon myös paikallista vaihtelua. Tämä oli kyllä kieltämättä väärä ketju tuolle keskustelulle - en siis mitenkään yritä sanoa, että vain satakuntalaiset saisivat olla kiinnostuneita Satakunnan käsityöperinteestä, ja niin edelleen. Pelkästään sitä, että SatakunnallaKIN on omat käsityöperinteensä. Kuten Karjalalla ja Pohjanmaallakin, jne. Ei pelkästään saamelaisilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tykkäsin joskus käyttää talvisin neljän tuulen lakkia ja kintaita, jotka aikanaan ihan lappalaiselta ostin. Heitin roskiin pari vuotta sitten kin kävi ilmeiseks, että niiden käyttäminen on huonoa käytöstä. Toistaiseksi jää minulta kaikki paikallisen kulttuurin tuotteet ostamatta.

En. Vaan. Jaksa. Tälläista.

Minulla on ihan omia ja oikeita ongelmia.

Vierailija
230/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä katselin Siidassa kauniita (ja minun budjetilleni sangen hintavia) hopeakoruja, ja ajattelin, että voisin hankkia jotkin niistä myöhemmin, kun mulla ei sillä reissulla ollut varaa. Kuinka ollakaan, pian reissun jälkeen törmäsin blogitekstiin kulttuurisesta omimisesta, ja kommenttikenttään joku saamelainen oli kirjoittanut todella pitkän ja kiukkuisen viestin, jossa mainitsi esimerkkinä nuo nimenomaiset korut ja että ne pitäisi jättää saamelaisille, eikä niitä saisi muut ostaa tai käyttää.

Vähän ihmetytti, että miksi tekijä on laittanut korut myyntin tuollaiseen paikkaan, jossa ne ovat kenen tahansa ostettavissa, ja eikö yksi tapa tukea saamelaista kulttuuria olisi käyttää rahaa saamelaisen yrittäjän tuotteisiin, mutta eipä tehnyt mieli enää ostaa kyseisiä koruja. En ostaisi kansallispukua tai pukuun kuuluvia koruja tai asusteita. Pitäisikö käsityöläisten ja myyjien viestiä vähän selvemmin, että saako tällainen turisti niitä tuotteita nyt oikein ostaa vai ei? En osaa sanoa, olisiko korujen suunnittelija ja valmistaja tyytyväinen, kun jätin korun ostamatta, vai pissikö tuo blogikiukuttelija yrittäjän muroihin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
231/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huvittavaa kyllä on, että pikkuletit on joidenkin mielestä kulttuurista omimista. Voisivatko he kertoa sen saman niille afrikkalaisille, jotka turistipaikoissa laittaa valkoisille niitä lettejä? Kuinka paljon he ilahtuvat siitä, että toiset yrittää pilata heidän toimeentulonsa?

Vierailija
232/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Suomen pitäisi tehdä joulupukista rekisteröity tavaramerkki ja keskeyttää muulta maailmalta välittömästi oikeus moiseen kulttuurilliseen omimiseen. 

No sehän nyt riippu siitä kuinka pitkälle joulupukkiolennon tulkitsemisessa mennään. Mikäli halutaan vääntää se italialaiseen jouluakkaan tai pyhään Nikolaukseen asti, niin aika metsässä ollaan tässäkin asiassa.

Se mikä ärsyttää Suomessa on kauppojen valmiiksi tilaamat joulumainokset. Niissähän ei ole enää edes joulupukkia, vaan santa claus ja porot eivät suomalaiseen tapaan vedä rekeä, vaan niissä porot lentävät amerikkalaiseen tapaan. Siis SUOMESSA esitettävissä mainoksissa! Samoin on "Santa park" jne. Haloo... Mitä eksoottista siinä on turistille? Joulupukki on Suomessa joulupukki, eikä jouluastiasarjoja jne. saisi nimetä santa blaa blaaksi.

Tänne pitäisi palkata joku ihan brändääjä. Olen myös ihmetellyt miksi suomalaista kulttuuria yritetään saada enemmän ison maailman mukaiseksi turisteja varten. Ei turistit halua mitään geneeristä mitä löytää kotimaastakin. Joulupukki on hyvä esimerkki. Kun Suomella on vielä hirmu vähän "valttikortteja" eli jotain mitä missään muualla ei ole. Lappi ja luonto lähinnä. Ja näitä pitäisi opetella kunnolla hyödyntämään Suomi brändissä, että saataisiin niitä rahavirtoja tänne.

Suomen mara-alojen pitäisi kysellä Muumeilta miten brändätään suomalainen tuote, joka kelpaa sellaisenaan ulkomaille.

Suomessahan on aivan mahtava ja monipuolinen mytologinen kulttuuri, kuten viikingeillä, ja aivan tuhoton määrä erilaisia mytologisia olentoja ja hirviöitä, kymmenittäin! Kuinka monelle teistä on tuttuja Kave, Surma, Koskiparoni, mitä eroa on Kalmanväellä ja Kirkonväellä, mitä ovat Parat, enkä mistä tunnistaa ihmisten keskuudessa liikkuvan Ruton?

Meidän mytologia on todella synkkää ja mielenkiintoista, kuvastaen hyvin suomalaista mentaliteettia, mutta me ei olla osattu markkinoida tätä ja tuoda sitä kansojen tietoisuuteen, kun emme oikein itsekään tiedä niitä. Liikun paljon netissä ja jaan suomalaista mytologiaa ja perinnetarinoita englanniksi. Se kiinnostaa ihmisiä paljon ja saan jatkuvasti kyselyitä, että mistä näistä asioista voisi lukea lisää englanniksi? No kun ei voi. Ei oikein mistään. Muutama kirjan rääpyskä on ja onnettomasti kyhätty nettisivu 2000-luvun alusta. Kalevalasta löytyy vaikka mitä, mutta eipä muusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep, hienosti tehty Nuorgamin siskokset ja muut vastaavat nuoremman sukupolven oikeuden puolustajat ja "totuuden torvet". Olette viemässä kovaa vauhtia leivän saamelaisten mummojen suusta.

Vierailija
234/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huvittavaa kyllä on, että pikkuletit on joidenkin mielestä kulttuurista omimista. Voisivatko he kertoa sen saman niille afrikkalaisille, jotka turistipaikoissa laittaa valkoisille niitä lettejä? Kuinka paljon he ilahtuvat siitä, että toiset yrittää pilata heidän toimeentulonsa?

Niinpä. Nykyään on mennyt tosiaan aika araksi tuo asia. Olin vuoden töissä Tansaniassa ja minulla on sieltä koruja ja joitain niitä perinteisiä värikkäitä vaatekappaleita. Kukaan paikallinen siellä ei tykännyt pahaa siitä että minä valkonaama ostin ja käytin sellaisia. Mutta Suomessa ei enää ilkeä kaikkia käyttää kun tuo kulttuurinen omiminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
235/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta Suomen pitäisi tehdä joulupukista rekisteröity tavaramerkki ja keskeyttää muulta maailmalta välittömästi oikeus moiseen kulttuurilliseen omimiseen. 

No sehän nyt riippu siitä kuinka pitkälle joulupukkiolennon tulkitsemisessa mennään. Mikäli halutaan vääntää se italialaiseen jouluakkaan tai pyhään Nikolaukseen asti, niin aika metsässä ollaan tässäkin asiassa.

Se mikä ärsyttää Suomessa on kauppojen valmiiksi tilaamat joulumainokset. Niissähän ei ole enää edes joulupukkia, vaan santa claus ja porot eivät suomalaiseen tapaan vedä rekeä, vaan niissä porot lentävät amerikkalaiseen tapaan. Siis SUOMESSA esitettävissä mainoksissa! Samoin on "Santa park" jne. Haloo... Mitä eksoottista siinä on turistille? Joulupukki on Suomessa joulupukki, eikä jouluastiasarjoja jne. saisi nimetä santa blaa blaaksi.

Tänne pitäisi palkata joku ihan brändääjä. Olen myös ihmetellyt miksi suomalaista kulttuuria yritetään saada enemmän ison maailman mukaiseksi turisteja varten. Ei turistit halua mitään geneeristä mitä löytää kotimaastakin. Joulupukki on hyvä esimerkki. Kun Suomella on vielä hirmu vähän "valttikortteja" eli jotain mitä missään muualla ei ole. Lappi ja luonto lähinnä. Ja näitä pitäisi opetella kunnolla hyödyntämään Suomi brändissä, että saataisiin niitä rahavirtoja tänne.

Suomen mara-alojen pitäisi kysellä Muumeilta miten brändätään suomalainen tuote, joka kelpaa sellaisenaan ulkomaille.

Tove Jansson geeneiltään pääasiassa ruotsalainen.

Vierailija
236/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on niin totta. Saamelaisten kulttuuri on kuolemassa ja he tekevät sen itse.

Muistan kohun, jossa joku missi käytti isoäidin saamelaispukua ja joutui myrskyn silmään ja hyvä, ettei saamelaiset polttaneet missiä elävältä.

Kukaan ei käytä, saati vaali heidän käsityökulttuuriaan, ei uskalleta käyttää jonkun villapaidan tai lapasen mallia, kun siitä nousee somemyrsky.

Jos vertaa vaikka karjalaista käsityö perinnettä, niin se voimisuu ja on levinnyt laajalle Suomea.

Vierailija
237/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on asunto ja mökki täynnä eri puolilta maailmaa tuotuja matkamuistoja, itämaisia mattoja, intialaisnaisen sari, itämaisia koruja ym. En taida uskaltaa päästää ketään kotiini, rapsujen ja ilmiantojen takia. Häpeän ajattelemattomuuttani!

Vierailija
238/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tässä niitä esim Afrikan hiemoja, jotka myyvät ja tekevät koruja ihan työkseen. Monille naisille tärkeä tulonlähde ja voi olla ainoa sellainen mitä pystyy myös kotona tekemään ja mistä saa syrjäisessä kylässäkin tuloja. Turisteja kuitenkin kuljetetaan "normaalina" aikana (ennen koronaa) sinne ja järjestetään matkoja esim tapaamaan heimoja. Katsoin dokumentin juuri Samburu naisten kylästä jossa pääosin vaan naisia asumassa. Heilläkin tulot oikeastaan vaan koruista ainakin silloin vuosia sitten. Nyt kamalaa ajatella jos kukaan ei osta enää niitä kauniita koruja ja vielä koronakin sotkee kaikkea.

En kyllä itse enää ymmärrä tätä maailmaa. Ensin omitaan kulttuuria ja sitten itketään sen katoamista jos kukaan ei osta. Ei mitään järkeä tässä enää. Itse ainakin ostaisin matkoilta jotain muistoksi itselleni. Kauneinta minusta olisikin juuri jokin käsityö jonka jokin heimo tehnyt. Paljon muuta en varmaan edes ostaisi ja nuo ainoita ns tavaramuistoja matkalta. Tosin on tietysti helppo tähän kirjoittaa, kun en ole juuri matkustellut, mutta näin varmaan toimisin.

Samalla tuli mieleen eräs ihminen jonka tiedän olleen jollain saamelaiskäsityölinjalla Lapissa vuosia sitten. Hän ei ole kyseiseen ryhmään kuuluva. Mietin vaan jos itse esim joskus hakisin tuonne niin olisiko se kauhea loukkaus opiskella ei saamelaisen tuolla. Tuonkin pitäisi olla ns kaikelle avoin, mutta ilmapiiri voisikin olla melko huono. Tietysti ehkä sekin vaikuttaisi ketä ihmisiä sinne juuri silloin sattuisi. Taidan jättää väliin. Tosin nykyisissä opiskeluissa taidan ihan kiusallanikin tehdä saamelaiskäsityön yhdellä perinnekäsityö kurssilla. En osaa niitä esim maasai heimon kaulakoruja yms niin pitää sitten tehdä muuta.

Voihan sitäkin miettiä miksi et halua opetella suomalaisia käsityöperinteitä ja käyttää niitä.

Tietysti voin tutustua siihenkin, mutta sekin vaikuttaa mikä itseäni kiinnostaa. En voisi tehdä pakosta vaan sellaista mistä en tykkää niin paljon. En vaan siksi, että se sattuu olemaan kotimaista. Samoin jonkun kielen kanssa ja opiskelisin kyllä sitä mikä kiinnostaa enkä pakosta mitään muuta. Ihminen kuitenkin valitsee niitä juttuja kiinnostuksen mukaan. Sitten pitäisi esim harrastusten kannaltakin jo miettiä mikä on kotimaista ja muuta ei voisi enää harrastaa. Meneeköhän se tähän kohta. Eli jokainen voi harrastaa vaan ns kotimaan käsityötä, urheilulajeja, taidetta tai ruokajuttuja ja nämäkin niin ettei mitään vähemmistökansaa loukata. Sitten taas häviäisi paljon.

Toisaalta 5-miljoonaisen kansan kulttuuri häviää juuri siksi, että miljoonapäisten kansojen kulttuurit kiinnostavat heitä enemmän. Onhan se sääli.

Olen samaa mieltä, mutta jos puhutaan minusta niin itseä pikemminkin kiinnostaa jonkun heimon käsityöt tai muun pienen ryhmän. En siis itsekään suosi mitään ns isoja kulttuureita. Samalla en itse halua esim tehdä käsitöitä liian vakavasti ja se on minulle vaan harrastus. Niinpä se on vähän sama mitä itselleni teen. Ammattina tämä olisikin vaativa ja varmasti moni voisi loukkaantua mistä vaan. En osaisi miellyttää muita ja tekisin varmaan jonkun jutun väärin.

No mihin heimoon/heimoihin itse kuulut? Jokaisella suomalaisheimolla on omat perinnekäsityönsä. Luultavasti et ole edes tietoinen omistasi.

Jos haluat tietää niin olen Helsingissä syntynyt, sieltä Satakuntaan muuttanut. Äitini Satakunnasta, isä Keski-Pohjanmaalta. Nyt asun Etelä-Pohjanmaalla. Joten mihin "heimoon" kuulun. En ole pohjalainenkaan, kun minulla ei mitään juuria tänne. Isovanhemmat Satakunnasta ja Keski-Pohjanmaalta, tosin myös Ahvenanmaalta pari sataa vuotta sitten. Siinä historiaani. Kaikilla, kun ei ole selkeää "heimoa" niin ei ole sitä omaa käsityöperinnettä vaan pitää lainata muilta jos haluaa jotain edes tehdä tai sitten tekee jotain ihan erilaista missä ei olisi vahingossakaan mitään perinteistä ja tuskin se onnistuisi vaan kyllä siinä joku ainakin näkisi jonkun kopion jostain.

Kyllä minäkin myös jotain tiedän ja tuo kurssi mistä kerroin (perinnekäsityö) on vielä sellainen mihin täytyy ottaa todellakin vieraan kulttuurin käsityö tehtäväksi eli tavallinen kotimainen ei edes käy. Jos näin tarkasti nyt haluan tehdä sen selväksi. En ole itse sitä päättänyt, että se tehdään noin.

Niin siis tarkennan tässä, että minä en mitenkään moiti sinua saatikka intä, että sinun olisi pakko kiinnostua oman kansasi perinnekäsitöistä. Mutta itselläni on juuret myöskin puoliksi Satakunnasta, puoliksi Karjalasta, ja olen viime vuosina kiinnostunut kovasti juurikin satakuntalaisesta ja karjalaisesta käsityöperinteistä, siksi ehdotin sinä sinullekin. :) Löytyy tosiaan kaikenlaista hienoa, kun pintaa syvemmälle katsoo. Jo pelkästään perinteinen peittokirjonta on minusta upeaa:

https://www.craftmuseum.fi/sites/default/files/atoms/files/perinteinen_…

Mutta ei se toki tarkoita sitä, että olisin ainoastaan noista perinteistä kiinnostunut. Minulla on aika laaja kiinnostus taide- ja käsityöhistoriaan muutenkin. Omin ihan häpeilemättä vaikkapa Hardanger-kirjontaa ja aasialaista maisemamaalausta.

Satakuntalaiset, hämäläiset ja pohjalaiset ei sitten ole samaa kansaa? Minä kun tyhmänä luulin, että Suomen heimot on osa Suomen kansaa. Toki kansallisuuskin on sosiaalinen konstruktio nykyopeilla, mutta niin on kyllä heimojäsenyyskin nykypäivän kaupunkilaisilla. Vai minkälaisia käsitöitä pitäisi tehdä, jos on syntynyt Helsingissä ja esivanhempia löytyy Satakunnasta, Savosta, Karjalasta, Pohjanmaalta ja Kainuusta?

Nyt ymmärsit minua väärin, sinä saat tehdä millaisia käsitöitä vain haluat. Koko keskustelunjuonne alkoi vain siitä, kun sanoin, että suomalainen käsityöperinne on rikasta ja sillä on paljon myös paikallista vaihtelua. Tämä oli kyllä kieltämättä väärä ketju tuolle keskustelulle - en siis mitenkään yritä sanoa, että vain satakuntalaiset saisivat olla kiinnostuneita Satakunnan käsityöperinteestä, ja niin edelleen. Pelkästään sitä, että SatakunnallaKIN on omat käsityöperinteensä. Kuten Karjalalla ja Pohjanmaallakin, jne. Ei pelkästään saamelaisilla.

Hei pitää tähän kirjoittaa, että tuo viimeinen viesti johon vastasit ei ole enää minun kirjoittamani. Lopetin tuohon viestiin jossa kerroin syntyneeni Helsingissä ja sieltä muutin Satakuntaan. Tuo toinen viesti (sen vastauksesi jälkeen) ei ole enää minun. Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta samalla pitää muistaa, että ihmiset muuttavat paljon ja sukua on sieltä täältä. Kaikki eivät asu samassa paikassa enää pitkään.Tietynlaista juurettomuutta, mutta samalla nykyaikaa. Mutta siis ymmärrän mitä tarkoitat ja tuo Satakuntalaiset, hämäläiset jne alkuinen ei ole minun kirjoittamani.

Vierailija
239/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä sitten, vaikka loppuisi? Kulttuureita ja perinteitä, kieliä, uskomuksia jne. tulee ja menee. Väkisin kiinni pitäminen kuolevista asioista vie kaikkien resursseja turhaan. Mielummin katse tulevaisuuteen ja uuden kehittelyyn.

Vierailija
240/830 |
05.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko minkä tahansa käsityötuotteen ostaminen ja käyttäminen/esille laittaminen kulttuurista omimista, koska käsityötuotteethan edustavat paikallista kulttuuria? Pitääkö tyytyä vain oman kylän tuotantoon tai olla sitten ilman? Ja saako räppiä tai reggaeta kuunnella? Saako tanssia enää salsaa, tangoa - tai ylipäänsä mitään tanhuamisen tai yksinkertaisen piiritanssin lisäksi?

Pidäkin huolta, että tanhuat vain oman alueesi ja heimosi tanhuja. Karjalaisiin kansantansseihin saa osallistua vain ne, joilla on juuret todistetusti Karjalassa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi yksi