Teetätin oppikoulun pääsykokeeni laskutehtäväosion 5. luokkalaisella lapsenlapsellani ja tulos oli järkyttävä
Hän ei osannut laskea käsin kuin kaksi tehtävää oikein. (Olisi kuulemma pystynyt parempaan suoritukseen, jos olisi saanut käyttää puhelimen laskinta.)
Kommentit (422)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmalla ei ole minkään valtakunnan asiaa toimia noin. Käsittämättömän rajatonta!
Mielensäpahoittaja?
Se ei vaan itse osannut laskea ja vähän harmitti
Miks laskutapoja on pakko muuttaa? Oli ihan hirveetä yrittää tajuta mitään matikasta kun koulussa ja kotona laskettiin eri tavoilla. Sitten kun itse on yrittänyt opettaa nykyisiä ala-asteikäisiä matikassa, niin ne ei tajua mun laskutavoista mitään. Pitääkö se pyörä keksiä tasaisin väliajoin uusiks?
Oppikouluun otettiin aikanaan vain se parhaimmisto. Muut menivät kansalaiskouluun, ja ennen kansalaiskoulua suoraan töihin.
Peruskoulu toi sitten mukanaan tasapäistämisen, ja vääjäämättä kriteerien alenemisen. Sama juttu on tapahtunut myös lukioissa ja yliopistoissa. Sisään otetaan niin suuri osa ikäluokista, että niiden fiksujen ohella siellä luennoilla istuu paljon porukkaa, jotka olisivat sata vuotta sitten kaivaneet ojaa.
ihan sama, harvoin nykyäään tarvii päässä laskea oikee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ajat on toiset. Sinäkään tuskin osaat tehdä sujuvaa powerpoint-esitystä, vaikka osaat piirtää paperille.
Mutta silti onhan se huolestuttavaa, että ei perusjuttuja osata.
Turha silti nöyryyttää lasta.
Heh. Kuten tunnettua, niin Powerpoint on keksitty vuonna 2018 ja kukaan yli 25-vuotias ei ole siitä kuullutkaan (vaikka 66-vuotias on saattanut käyttää sitä töissä pari vuosikymmentä(!)). Ei Powerpoint-esityksen sujuva tekeminen sulje pois perustaitoja. Toki eivät kaikki muinoinkaan sinne oppikouluun päässeet, siksi ne pääsykokeet.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lapsi ei ole hyvä matikassa ja hänellä on muita vahvuuksia.
Se, että osaa yhteen- ja vähennyslaskun, kertolasku, jakolaskun ja prosenttilaskun, ne ovat ihan perustaitoja. Jos nämä osaa, ei vielä voi sanoa että joku olisi "hyvä matikassa" vaan silloin ollaan saavutettu vasta minimitaso.
Vierailija kirjoitti:
ihan sama, harvoin nykyäään tarvii päässä laskea oikee mitään.
Siitä olen samaa mieltä, että ei laskentavälineellä niin isoa merkitystä, mutta ongelma on että yllättävän iso ryhmä nuoria.ei osaa edes sitä teoriaa taustalla eli miten lasketaan ja miksi lasketaan.
Perinteinen esimerkki on tämä "100€ tuotteen hintaa nostetaan 20% ja myöhemmin lasketaan 20%, mikä.on tuotteen uusi hinta?"
Ota satunnainen, mutta edustava, otos ihmisiä ja noin 1/3 tulee väittämään vastauksen olevan 100€, laski ne sitten päässä tai laskimella. Ja tämä on se huolestuttava asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen laskuesimerkki: "Asunnossa on kaksi huonetta, joista toinen on 5 m pitkä ja 3 m 50 cm leveä, toinen 4 m 50 cm pitkä, mutta 4 m leveä. Kuinka suuri on huoneiden pinta-alojen erotus?" ap
Ja miksi tätä ei saisi laskea laskimella? Koska saadaksesi laskimesta ulos oikean tuloksen, sun täytyy ymmärtää mitä oot laskemassa, ja sen mekaanisen toimituksen nyt voi tehdä miten vaan.
kyllä tuommoiset peruslaskut pitää osata päissään. huomaa kyllä, ketkä eivät osaa. ne ottavat pikavippejä
Selvin päin osaan nää laskee, mutta päissäni en välttämättä.
Monikos tänne kirjoittava osaa koodata? Se on nykypäivää.
Naurettavan helppoja tehtäviä laskea päässä ainakin minulle. Olen 44v äijä ja vuonna 1999 tein virallisen Mensan testin ja jäin piirun päähän Mensan jäsenyydestä.
Juoksutehtävä 1975
Se huonetehtävä 0,50 m^2
Prosenttitehtävä yläpuolella 96€.
Mä voisin kysyy jotain haastavampaa korkealla ältkkyydelläni:
1) Viisarikello on tasan 7.00. Mihin kellonaikaan viisarit ovat täsmälleen 90 asteen kulmassa seuraavan kerran. Sekunnin tarkka aika kiitos. Ja mielellään päässä laskettuna.
2) Mökille on tasan 200km. Ensimmäiset puolituntia oli ruuhkassa keskinopeus 40 km/h . Tämän jälkeen loppumatka oli lähes kokonaan moottoritietä ja se loppu menikin moottoritien alusta perille asti 110 km/h keskinopeudella. Paljonko oli kokonaismatka aika sekunnilleen. Koita tätäkin laskea päässä ilman paperia, kännykkää tai laskinta kuten mä aina teen.
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluun otettiin aikanaan vain se parhaimmisto. Muut menivät kansalaiskouluun, ja ennen kansalaiskoulua suoraan töihin.
Peruskoulu toi sitten mukanaan tasapäistämisen, ja vääjäämättä kriteerien alenemisen. Sama juttu on tapahtunut myös lukioissa ja yliopistoissa. Sisään otetaan niin suuri osa ikäluokista, että niiden fiksujen ohella siellä luennoilla istuu paljon porukkaa, jotka olisivat sata vuotta sitten kaivaneet ojaa.
*köh* KANSAkoulu *köh*
Muuten olen aivan samaa mieltä. Ja yliopistojen "naisistuminen" on vain saanut hallaa, kuuraa ja kuraa aikaiseksi oikeille tieteille. Peruskoulujen kommunistisesta tasapäistämisohjelmasta en viitsi edes aloittaa. Itse jouduin kärsimään niistä saamarin luokkakavereista, jotka hidasti joka tuntia.
Tasokurssit takaisin joka tasolle!
tv. humanisti, jota vatuttaa pseudotieteet
Mun mielestä ei kerro koko ikäluokan laskutaidoista, lähinnä oman lapsen lapsesi. Hänhän voi olla jopa ihan hyvä matikassa mutta ehkä ei osaa sanallisia tehtäviä niin hyvin. Yleisesti hän koulutehtävät on vaikeutuneet vuosi vuodelta. Tämän kertoo esimerkiksi se että lukiossa vanhimmat yo-kokeet ovat aina ensin, koska ne ovat helpoimpia.
Siinä ap on oikeassa että päässälaskutaito on varmasti heikentynyt koska lähes kaikilla on koko ajan laskin taskussa. En itsekään osaa laskea päässä yhtä hyvin kun aiemmin koska en sitä juurikaan joudu koskaan tekemään.
Ja sinulle joka kehuskelit osaavasi laskea tehtävän 44-vuotiaana: sun kuuluukin osata laskea se. Ellei matikkataitosi ole erityisen heikolla tasolla.
Pitää vaihtaa juokseminen sähköskuutilla ajamiseksi, niin lopputulos olisi voinut olla parempi.
Totta on, että matematiikan opetuksen taso peruskoulussa on laskenut ja tämä heijastuu kyllä esim. lukioon ja korkeakouluihin. Niinkin perusasia kuin kertolaskun vaihdannaisuus on osalle luokanopettajista outo juttu (esim. oma lapseni menetti pisteitä kokeessa kun oli kirjoittanut 2x3 eikä 3x2 kuten opettajan ohjekirjan esimerkissä, ja tiedän myös muita vastaavia tapauksia). Matematiikan tunteja tarvittaisiin lisää (vähentää voi uskonnon opetusta) ja luokanopettajat tarvitsevat paremmat valmiudet matematiikan opetukseen. Lisäksi tasoa pitäisi nostaa, ei ole mitään järkeä että mennään sen heikoimman aineksen mukaan.
Kyllä vielä päässä osataan laskea.
Vierailija kirjoitti:
Totta on, että matematiikan opetuksen taso peruskoulussa on laskenut ja tämä heijastuu kyllä esim. lukioon ja korkeakouluihin. Niinkin perusasia kuin kertolaskun vaihdannaisuus on osalle luokanopettajista outo juttu (esim. oma lapseni menetti pisteitä kokeessa kun oli kirjoittanut 2x3 eikä 3x2 kuten opettajan ohjekirjan esimerkissä, ja tiedän myös muita vastaavia tapauksia). Matematiikan tunteja tarvittaisiin lisää (vähentää voi uskonnon opetusta) ja luokanopettajat tarvitsevat paremmat valmiudet matematiikan opetukseen. Lisäksi tasoa pitäisi nostaa, ei ole mitään järkeä että mennään sen heikoimman aineksen mukaan.
Pojalla meni matikka paremmin lukiossa . Erittäin hyvin.
Jakokulman kanssa saattaa olla hiukan vaikeuksia, en ole käyttänyt sitä yli kahteen vuosikymmeneen. N41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluun otettiin aikanaan vain se parhaimmisto. Muut menivät kansalaiskouluun, ja ennen kansalaiskoulua suoraan töihin.
Peruskoulu toi sitten mukanaan tasapäistämisen, ja vääjäämättä kriteerien alenemisen. Sama juttu on tapahtunut myös lukioissa ja yliopistoissa. Sisään otetaan niin suuri osa ikäluokista, että niiden fiksujen ohella siellä luennoilla istuu paljon porukkaa, jotka olisivat sata vuotta sitten kaivaneet ojaa.
*köh* KANSAkoulu *köh*
Muuten olen aivan samaa mieltä. Ja yliopistojen "naisistuminen" on vain saanut hallaa, kuuraa ja kuraa aikaiseksi oikeille tieteille. Peruskoulujen kommunistisesta tasapäistämisohjelmasta en viitsi edes aloittaa. Itse jouduin kärsimään niistä saamarin luokkakavereista, jotka hidasti joka tuntia.
Tasokurssit takaisin joka tasolle!
tv. humanisti, jota vatuttaa pseudotieteet
Kansakoulun viimeiset luokat, se oppikoulun vaihtoehto, oli nimeltään kansalaiskoulu.
Ei ois kannattanut korjata.
t 80-luvulla peruskoulun käynyt ohis
Aloitus on provo.
Miksi isoäiti puuttuu lapsenlapsen koulunkäyntiin? Normaaliperheessä äiti ja isä huolehtivat lapsensa koulunkäynnistä ja isovanhemmat eivät sekaannu koulunkäyntiin. Miksi isovanhempi järjestää lapsenlapselle laskutehtäviä? Asuuko lapsi mummolassa?
Äitinä en hyväksyisi lapseni kyykyttämistä ja nöyryyttämistä oppikoulun pääsykokeilla. Sanoisin suorat sanat isovanhemmalle ja laskukokeiden järjestäminen ja lapsenlapsen kyläily mummolassa loppuisi lyhyeen!
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ei kerro koko ikäluokan laskutaidoista, lähinnä oman lapsen lapsesi. Hänhän voi olla jopa ihan hyvä matikassa mutta ehkä ei osaa sanallisia tehtäviä niin hyvin. Yleisesti hän koulutehtävät on vaikeutuneet vuosi vuodelta. Tämän kertoo esimerkiksi se että lukiossa vanhimmat yo-kokeet ovat aina ensin, koska ne ovat helpoimpia.
Siinä ap on oikeassa että päässälaskutaito on varmasti heikentynyt koska lähes kaikilla on koko ajan laskin taskussa. En itsekään osaa laskea päässä yhtä hyvin kun aiemmin koska en sitä juurikaan joudu koskaan tekemään.
Ja sinulle joka kehuskelit osaavasi laskea tehtävän 44-vuotiaana: sun kuuluukin osata laskea se. Ellei matikkataitosi ole erityisen heikolla tasolla.
Ei voi kyllä sanoa, että matematiikan yo-tehtävät olisivat selvästi vaikeutuneet vuosien saatossa. Painopiste on vaan muuttunut ja siirrytty kohti tietokoneavusteista laskentaa. Jotkut osa-alueet, kuten kompleksiluvut ovat jääneet lähes pois. Minun aikana vielä rakottiin yhtälöitä, jossa ratkaisu oli kompleksiluku (esim. ratkaise x: cos x=2) tai puhuttiin eulerin kaavasta, jonka avulla johdettiin trigonometrisia sin ja cos lausekkeita jne. Tosin nämä tulevat heti vastaan maisteri/insinööriopinnoissa. Aiemmin piirrettiin käppyrät käsin ruutupaperille, nyt homma tehdään usein jollain ilmaisella ja helposti saatavilla olevalla ohjelmistolla. Tai kun aiemmin väännettiin kaavoja käsin, niin tietokone osaa nyt ratkaista yhtälöstä tuntemattoman. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että homma olis helpompaa, vaan sitä että osataan hyödyntää ohjelmistoja ongelman ratkaisuissa, tehtävissä joita ei käsin voida tarkasti/helposti laskea. Teoria on kuitenkin oltava hallussa ja perus kaavan vääntöä on osattava tehdä/ymmärtää. Tietokone on väline, joka voi helpottaa ja nopeuttaa teorian ymmärrystä.
Jos lukion ensimmäisellä luokalla tulee tehdävissä vastaan yksi yo-tehtävä vuodelta 1950 ja se tuntuu helpolta, niin se ei suinkaan tarkoita että koko yo-koe olisi helppo. Yo-kokeet ovat nähtävillä netissä, jos haluaa niitä vertailla.
Lukion matematiikka Suomessa on edelleen laskuoppia verrattuna, mitä se monissa muissa maissa on. Vasta yliopistossa se muuttuu sellaiseksi mitä se kauneimmillaan/pahimmillaan on. Voi monelle pitkän matikan lukijalle tulla yllätyksenä...
Tämä.
Samoin se kun joku jo alussa 'korjaili' teetattaa-verbiä ymmärtämättä itse selvästikään asiaa. Ja 177 peukkua.
Voi morjens. Lapsilta ei saa vaatia. Pelit ja laitteet käteen vaan ja pois häiritsemästä aikuisia.
Todellakin on syytä huolestua ja todella monen taidot on heikot.