Lue keskustelun säännöt.
Teetätin oppikoulun pääsykokeeni laskutehtäväosion 5. luokkalaisella lapsenlapsellani ja tulos oli järkyttävä
66-vuotias mummo
04.10.2021 |
Hän ei osannut laskea käsin kuin kaksi tehtävää oikein. (Olisi kuulemma pystynyt parempaan suoritukseen, jos olisi saanut käyttää puhelimen laskinta.)
Kommentit (422)
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on provo.
Miksi isoäiti puuttuu lapsenlapsen koulunkäyntiin? Normaaliperheessä äiti ja isä huolehtivat lapsensa koulunkäynnistä ja isovanhemmat eivät sekaannu koulunkäyntiin. Miksi isovanhempi järjestää lapsenlapselle laskutehtäviä? Asuuko lapsi mummolassa?
Äitinä en hyväksyisi lapseni kyykyttämistä ja nöyryyttämistä oppikoulun pääsykokeilla. Sanoisin suorat sanat isovanhemmalle ja laskukokeiden järjestäminen ja lapsenlapsen kyläily mummolassa loppuisi lyhyeen!
Sinä se taidat olla oikea joka anopin toiveminiä. Tuo ei ole mikään kunnon syy olla päästämättä jälkikasvuaan mummolaan ja vaarilaan. Todellisia syitä sille olisivat isovanhempien päihdeongelmat ja/tai väkivaltaisuus. Kaikki muu on pelkkää naurettavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämmöiset testit olisi hyvä saattaa Li Anderssoninkin tietoon: että hänkin näkisi, miten käy, kun ei laskin ole "pelastamassa" nykylasta peruslaskutoimitusten laskemiselta ilman vempaimia.
Vierailija kirjoitti:
Tytöt ja pojat, naiset ja miehet, älkää yhtään ihmetelkö, kun PISA-tulokset laskevat maassamme kuin lehmän häntä: lapsilta kun ei nykyään saa vaatia oikein mitään, ettei vaan mene "sielu" rikki ikuisiksi ajoiksi. Ja digitalisaatiolla voi pitkälti pyyhkiä pöytää, se ei tosiasiallisesti edistä lasten oppimista pätkän vertaa.
Niin. Ja kun ope vaatii edes käytöstä… että lapsi on siellä missä pitää olla… niin jotkut vanhemmat tulee lankoja pitkin, että MINÄ olen nyt tässä lapseni puolella…
Asiasta mitään tietämättä piilovittuilee opettajaa. Lapsi yläkoululainen kolmatta vuotta, huidellut jo useamman kerran missä sattuu ja opettaja jo hänen kanssaa keskustelut, niin oma vanhempi tössii homman. Ei anna lapsen ottaa opiksi ja kantaa omaa vastuutaan.
Onneksi kaikki vanhemmat eivät ole noin törppöjä vaan siellä on niitä, jotka haluavat kasvattaa lapsiaan ja ovat kiitollisia huomioista ja että yhdessä kasvatamme… koti ja koulu, aikuiset.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöiset testit olisi hyvä saattaa Li Anderssoninkin tietoon: että hänkin näkisi, miten käy, kun ei laskin ole "pelastamassa" nykylasta peruslaskutoimitusten laskemiselta ilman vempaimia.
Ei se Li niitä OPSeja tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämmöiset testit olisi hyvä saattaa Li Anderssoninkin tietoon: että hänkin näkisi, miten käy, kun ei laskin ole "pelastamassa" nykylasta peruslaskutoimitusten laskemiselta ilman vempaimia.
Ei se Li niitä OPSeja tee.
Mutta jos muusana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verbi on TEETTÄÄ, ei teetättää.
Teetit siis.
😳 kumpikin on oikein. Älä vedä hernettä nenään.
Lyhyempää muotoa suositellaan.
osasitteks te kaikki noi lasut ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verbi on TEETTÄÄ, ei teetättää.
Teetit siis.
😳 kumpikin on oikein. Älä vedä hernettä nenään.
Lyhyempää muotoa suositellaan.
Teettää ja teetättää tarkoittavat eri asioita. Teetättää = A käskee B:tä käskemään C:n tekemään työn.
Teettää = A käskee B:n tekemään työn.
Vierailija kirjoitti:
osasitteks te kaikki noi lasut ?
Lasuja en osaisi, mutta laskut osaan. Johtunee siitä, että töissäni tarvitaan yhteen- ja vähennyslaskua yhtenään, monta kertaa päivässä. Puhelinta tai taskulaskinta ei huvita likaisin käsin kaivaa taskusta, vaan on helpompaa laskea päässä/paperilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"200 g:n paketti erästä tavaraa maksoi pari vuotta sitten 90 p. Nyt 250 g:n paketti samaa tavaraa maksaa 1 mk 50 p. Kuinka paljon tavaran hinta on noussut kiloa kohti?" ap
Perunaa menee pakettiautollinen vuodessa, inflaatio on kymmeniä prosentteja. Nämähän toimivat myös historian opetuksena!
Kohta ei monet osaa lukeakaan kun kirjat saa kuunnella eikä enää lueta.
Tuttu on urheiluliikkeessä töissä ja sanoo, että asiakkaat tulevat kysymään, mitä tämä sitten maksaa kun hinta on 84 euroa ja siitä on 15 % alennus niin ei todella osata laskea itse.
Aikaisemmin kaupan kassatkin joutuivat laskemaan vaihtorahat itse, kassa ei ilmoittanut paljonko annetaan rahasta takaisin.
Oppikouluun pyrin vuonna 1970 ja pääsin. Sisko joutui pyrkimään kahtena vuonna, pääsi sitten viidenneltä luokalta oppikouluun vuotta aiemmin kuin minä. Tuplasi oppikoulussa kolmannen luokan ja oltiin sitten samalla luokalla loppuaika.
Olen palkanlaskija ja tykkään käyttää ihan vanhanaikaista Canonin isoa laskukonetta, sillä voi sokkona laskea kun näppäimistö on niin iso. Aiemmin kun olin pankissa joskus 70-luvun lopussa töissä tuli laskin kyllä tutuksi! Toki myös excel ym. ohjelmat on joka päivä käytössä. Mutta pitää myös tietää mitä laskee ja miten se pitää laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytöt ja pojat, naiset ja miehet, älkää yhtään ihmetelkö, kun PISA-tulokset laskevat maassamme kuin lehmän häntä: lapsilta kun ei nykyään saa vaatia oikein mitään, ettei vaan mene "sielu" rikki ikuisiksi ajoiksi. Ja digitalisaatiolla voi pitkälti pyyhkiä pöytää, se ei tosiasiallisesti edistä lasten oppimista pätkän vertaa.
Höpö höpö! (Paitsi toi digitalisaatio, josta olen osittain samaa mieltä)
Olin itse osallistujana Pisa-tutkimuksessa silloin huippuvuonna 2006, kun Suomi oli matemaattisissa taidoissa sijalla 2. Mun oma henk.koht. pistemääräni oli yli suomalaisten keskiarvon. En mä olisi osannut laskea noita oppikoulun tehtäviä ilman laskinta, enkä osaa vieläkään. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta muistaakseni siellä Pisa-tutkimuksessa ei testata päässälaskua ollenkaan (eikä testattu myöskään 15 v. sitten).
Pelottavinta näissä vastuksissa on, että monelle vaihtoehdot tuntuvat olevan joko laskin tai päässälasku. Se, ettei paperilla laskeminen tule edes mieleen, kertoo mielestäni vaikeudesta hahmottaa tehtävää ja sen ratkaisutapaa. Itse laskuthan noissa ovat ihan helppoja, jos ne vain osaa pilkkoa osiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen laskuesimerkki: "Asunnossa on kaksi huonetta, joista toinen on 5 m pitkä ja 3 m 50 cm leveä, toinen 4 m 50 cm pitkä, mutta 4 m leveä. Kuinka suuri on huoneiden pinta-alojen erotus?" ap
Ja miksi tätä ei saisi laskea laskimella? Koska saadaksesi laskimesta ulos oikean tuloksen, sun täytyy ymmärtää mitä oot laskemassa, ja sen mekaanisen toimituksen nyt voi tehdä miten vaan.
Kysytääs näinpäin, miksi tämä pitäisi laskea laskimella. Minä laskin tämän päässäni nopeammin, mihin olisin laskimella pystynyt.
Olet sitten poikkeuksellisen lahjakas matematiikassa. Vain promille ihmisistä osaa laskea tuollaisen päässä, eikä tarvitsekaan osata.
t. Matemaattisesti keskivertoa parempi, jolta tuo ei päässälaskuna onnistuisi
ps. hieman kyllä epäilen valhetta. Jos ei ole, ni sitten Mensaan hakemusta =)
Miten kukaan ei ole kommentoinut tätä? Siis kenellä on ongelmia laskea neliöitä ja pieni miinuslasku? Olen matemaattisesti lahjaton, enkä mikään Mensan jäsen, vaan täysin keskitason vajaapää. Silti tämäkin oli helppo laskea nopeasti päässä, ja syystäkin tehtävä on lapsen opintomateriaalia, ei aikuisen.
Nyt taitaa edellisellä kommentoijalla olla turhan suuret luulot omista matematiikantaidoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kansakoulun 6. luokan keväällä (1969) keskiarvo 8,0 mutta kansalaiskoulun 8. luokalla (1971) se oli 5,9. Ainoastaan yksi kymppi oli todistuksessa. Se oli käytös. En koskaan tykännyt koulunkäynnistä vaikka päätä siihen ehkä olisi ollutkin. Isä olisi halunnut että menen oppikouluun. Kävin hänen mielikseen pääsykokeissa (1967) mutta noudatin isän neuvoa (älä hätäile, tee tehtävät rauhassa ja harkiten) kirjaimellisesti. Tein pari ensimmäistä laskennon tehtävää. Siinä kaikki. Menin heti kansalaiskoulusta päästyäni töihin. Kotoa muutin pois 16 vuoden iässä. Naimisiin menin 17-vuotiaana. Sain hyvän aviomiehen ja kaksi ihanaa lasta. Työurastani toimin suurimman osan yrittäjänä. Nyt olen eläkkeellä. Mukavaa syksyä kaikille. t. nainen vuosimallia 1956.
Olitko kova lintsaamaan kun tuommoisen keskiarvon sait?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laskuesimerkki: "Eräässä kilpailussa oli ensin juostava kaupungin läpi, josta kertyi matkaa 4 km 300 m ja sen jälkeen kierrettävä puistolenkki 12 kertaa. Juostavan matkan koko pituudeksi tuli 28 km. Kuinka pitkä oli puistolenkki?" ap
Just, vastaus on 1.975 km ja sun mielestä tuo pitäisi pystyä laskemaan päässälaskuna?? Kumma juttu, ettei onnistunut.
Missä on sanottu, ettei laskinta saanut käyttää? Kännykän laskinta ei.
Mielestäni sillä ei ole niin suurta merkitystä osaako laskea mainittuja laskuja päässä, paperilla vai laskimella. Tärkeintä on osata hahmottaa, että minkälaisella yhtälöllä ja laskutoimituksilla saadaan oikea vastaus. Toki hyvä päässälaskutaito voi nopeuttaa tilanteita arjessa, mutta nykyään käytännössä jokaiselta nuorelta löytyy taskusta pieni kapistus, joka on varmasti tehokkaampi kuin reilu parikymmentä vuotta vanhat isot pöytätietokoneet, ja jolla voi vaikeatkin päässälaskut laskea sekunneissa monen desimaalin tarkkuudella. Ja vanhoille jarruille tiedoksi, että laskimen hyöty on pyöreä nolla, jos ei tiedä mitä laskea! Se ei ole mikään taikalaatikko, joka kertoo alusta loppuun miten joku tehtävä ratkaistaan vaan yhtälö on osattava muodostaa itse. Eli oli sitten apuna hyvä päässälaskutaito, kynä ja paperia tai laskin niin mistään niistä ei ole hyötyä, jos henkilö itse ei tiedä mitä tehdä.
Paperille laskemisen taidon ylistystä en ymmärrä, että miten se muka eroaa laskimesta, koska molemmissa tapauksissa itse pitää tietää minkälaisella kaavalla oikea vastaus saadaan. Toki paperille voi olla helpompi visualisoida koko monivaiheinen tehtävä verrattuna yksinkertaiseen nelilaskimeen, joka näyttää vain yhden laskutoimituksen kerrallaan. Kuitenkin todennäköisemmin esim. ruokakaupassa sieltä taskusta löytyy laskin (eli puhelin) kuin kynä ja paperia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seisot tiistaina lokakuuta 2021 Helsingissä keskellä Senaatintoria ja lähdet liikkumaan tasaista 3 km tuntivauhtia kohti kompassikoillista tarkastaen suuntasi 10 km välein. Kuinka monta auringonnousua matkasi varrelle osuu, kunnes saavut magneettisen pohjoisnavan keskipisteeseen?
Edit
Seisot tiistaina 5. lokakuuta 2021 Helsingissä keskellä Senaatintoria ja lähdet liikkumaan tasaista 3 km tuntivauhtia kohti kompassikoillista tarkastaen suuntasi 10 km välein. Kuinka monta auringonnousua matkasi varrelle osuu, kunnes saavut magneettisen pohjoisnavan keskipisteeseen?
Taidan mieluummin jäädä Helsinkiin seisomaan.
Minulla oli kansakoulun 6. luokan keväällä (1969) keskiarvo 8,0 mutta kansalaiskoulun 8. luokalla (1971) se oli 5,9. Ainoastaan yksi kymppi oli todistuksessa. Se oli käytös. En koskaan tykännyt koulunkäynnistä vaikka päätä siihen ehkä olisi ollutkin. Isä olisi halunnut että menen oppikouluun. Kävin hänen mielikseen pääsykokeissa (1967) mutta noudatin isän neuvoa (älä hätäile, tee tehtävät rauhassa ja harkiten) kirjaimellisesti. Tein pari ensimmäistä laskennon tehtävää. Siinä kaikki. Menin heti kansalaiskoulusta päästyäni töihin. Kotoa muutin pois 16 vuoden iässä. Naimisiin menin 17-vuotiaana. Sain hyvän aviomiehen ja kaksi ihanaa lasta. Työurastani toimin suurimman osan yrittäjänä. Nyt olen eläkkeellä. Mukavaa syksyä kaikille. t. nainen vuosimallia 1956.