Kun ei selsiä, niin ei muutakaan läheisyyttä
Seksielämämme on hiipunut ja seksiä on enää n. kerran pari kuukaudessa. Mies on ollut jo pitkään halukkaampi osapuoli. Olen joskus ”torjunut” hänen lähentymisyrityksensä vetäytymällä tilanteesta. Näinä hetkinä seksi tosin olisi ollutkin melko mahdotonta.
Nyt tilanne on mennyt siihen, että miehestä on tullut hiljainen ja vetäytyvä. Mikään muukaan läheisyys ei enää käy, lähtee pois paikalta jopa.
Mikä ihme siinä on, että jos läheisyys ei johda seksiin, ei sitä sitten voi olla lainkaan. Onko se yhdyntä niin mahtavaa, että vain sillä on merkitystä? Ei siis enää vierekkäin oloa tai halailua lainkaan ja muutenkin tuntuu olevan pahantuulinen usein.
Muistelen aiemmasta, että fiilis muuttuu heti kun on ollut seksiä. Uskomatonta, että aikuisen miehen mielentilat on yhdynnästä riippuvaisia.
Kommentit (232)
Korkean testostteroiini tason säilyttäminen on
eduksi miehen terveydelle korkeammassakin
ikävaiheessa : luusto , lihaksisto ,henkinen
vireys, matta se edellyttää samalla aktiivista
seksielämän säiilyttämistä. Jos seksielämän
lyö laimin , korkeasta testostereoni tasosta
tulee eturauhassairauksien riski , etenkin
syövän riski. Tämä näyttäis pitävän paikkansa
tuntemieni miesten suhteen omassa lähipiirissä. Samaan viitannee tutkimusotokset.
Naisten aktiivisuus seksissä on lähinnä passiivista. Se voi kertoa jostain jotain.
Vierailija kirjoitti:
Naisten aktiivisuus seksissä on lähinnä passiivista. Se voi kertoa jostain jotain.[/
Naiset tarvitsevat myös testoa. Varsinkin
haluttomuuten myöhemmässä ikävaiheessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torjutuksi tuleminen ei tunnu mukavalta,olipa sitten mies tai nainen. Ei käynyt aloituksesta ilmi,kuinka pitkään suhdetta takana. Muutoinhan tuo on sitä tavallista tarinaa. Seksiä on kerran tai kaksi. Alussa sitä on kerran tai kaksi päivässä, vähän ajan kuluttua kerran tai kaksi viikossa. Tällä hetkellä olette tilanteessa jossa kerran tai kaksi kuukaudessa, joka liukuu siihen että seksiä on kerran tai kaksi vuodessa. Siitä homma muuttuu siihen että seksiä on kerran tai kaksi loppuelämänne aikana,tai voi olla vähemmänkin. Tämä on aivan peruskauraa, 80-90 prosenttia suhteista on juuri tätä. (Tiedän että tähän tämä eräs vakiokommentoija tulee ilmoittamaan kuinka he köyrivät viidesti päivässä vielä 63-vuotiaina. Tiedetään,kiitos). Ratkaisuja tähän on että totutte tilanteeseen, tai eroatte. Ihan riippuen siitä kuinka tärkeällää osalla seksi on elämässänne.
Takana pari vuosikymmentä yhdessä oloa. Ja se tieto, että näin se menee todella monessa suhteessa, saa ihmettelemään, että miksi sitä ei hyväksyä. En ole torjunut miestäni, vain seksin. Hän on sen sijaan alkanut torjua kaiken läheisyyden ja hyvä kun puhuu minulle. Välillemme alkaaa kasvaa muuri.
Olen tottunut tilanteeseen enkä ole itsekään hylännyt seksiä täysin. Nähtävästi se on miehelleni niin iso asia, että sen takia voi heittäytyä kylmäksi ja lopulta varmaan heittää koko suhde romukoppaan. En vaan ymmärrä.
Meillä on täysin sama tilanne paitsi, että meillä pihtaa mies. Pikkuhiljaa sitä vaan on alkanut itsekin liukua kylmyyteen. Tunnen arvottomuutta, välinpitämättömyyttä ja jopa vihaa miestäni kohtaan siksi ettei seksiä ole. Enää en oikeastaan edes kaipaa läheisyyttä ja se saa minut ärtyneeksi jos sitä joskus on tarjolla. En tee sitä tahallani mutta seksin väheneminen vaan kylmentää tunteet ja puolisosta erkaantuu . Mietin asian vuoksi jopa eroa.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas kaipaisin hierontaa, mutta joudun usein pettymään kun ei mies jaksa. Saan siitä suurempaa nautintoa ja läheisyyttä kuin seksistä. Se on kaiken lisäksi huomattavan paljon helpompi toteuttaa. Onnistuu keskellä olohuonetta vaikka lapset ovat kotona, voi ääntelehtiä ja tuntuu niin hyvältä ja rentouttavalta. Ei tarvitse miettiä paikkaa ja aikaa ja olla hiljaa ja huonossa asennossa.
Vaikka en siis saa hierontaa niin usein kuin haluaisin, en sen vuoksi ota etäisyyttä ja ala mykkäkoulua.Joku sanoi, että kannattaa ottaa mies, joka ei välitä seksistä. Kyllä minäkin siitä välitin hyvinkin paljon suhteemme alkuvuosina ja saatoimme harrastaa sitä montakin kertaa päivässä. Evoluutio on tehnyt tehtävänsä ja seksi ei ole enää niin kiinnostavaa.
Kai miehesi käy hieromassa toisia naisia jossain muualla. Kun ei jaksa enää kotona hieroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas kaipaisin hierontaa, mutta joudun usein pettymään kun ei mies jaksa. Saan siitä suurempaa nautintoa ja läheisyyttä kuin seksistä. Se on kaiken lisäksi huomattavan paljon helpompi toteuttaa. Onnistuu keskellä olohuonetta vaikka lapset ovat kotona, voi ääntelehtiä ja tuntuu niin hyvältä ja rentouttavalta. Ei tarvitse miettiä paikkaa ja aikaa ja olla hiljaa ja huonossa asennossa.
Vaikka en siis saa hierontaa niin usein kuin haluaisin, en sen vuoksi ota etäisyyttä ja ala mykkäkoulua.Joku sanoi, että kannattaa ottaa mies, joka ei välitä seksistä. Kyllä minäkin siitä välitin hyvinkin paljon suhteemme alkuvuosina ja saatoimme harrastaa sitä montakin kertaa päivässä. Evoluutio on tehnyt tehtävänsä ja seksi ei ole enää niin kiinnostavaa.
Kai miehesi käy hieromassa toisia naisia jossain muualla. Kun ei jaksa enää kotona hieroa.
Meillä näin tekeekin kun kuuluu ammattiin ;D mutta minua ei hiero kotona ja se surettaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on seksiä joka päivä. Ollut yli 20v. On myös lapsia, ja aina on ollut aikaa seksille. Meillä on myös muuta läheisyyttä monta kertaa päivässä. Kun seksiä on tarpeeksi, ei jokainen hellyydenosoitus ole toive seksistä. Eikä vaimonkaan tarvitse miettiä, että halaanko minä vain saadakseni seksiä. Minulle miehenä seksi on tärkein asia suhteessa. Tarvitsen sitä kyetäksenni läheisyyteen. Niinkuin joku jo yllä kirjoitti. Jos seksi loppuisi vaimon haluttomuuteen, niin tuskin enää muutenkaan halaisin, tai koskettaisin. Luultavasti lähtisin jossain vaiheessa. Olisi se niin suuri loukkaus. Mitä siitä muuta voi ajatella? Sehän tarkoittaa, että en pidä sinua enää haluttavana. Olet pankki, kaveri, ja työmies. Luulen, että aika moni nainen, joka ei suhteessa enää halua seksiä, haluaisi sitä kuitenkin uudessa tuoreessa suhteessa. Kunnes taas jännityksen hävittyä halut häviäisivät. Mutta ei ole ihme, jos suhteissa ovat molemmat onnettomia, kun toinen(mies, tai nainen) pihtaa. Se heijastuu kaikkeen siinä suhteessa. Ja niin helppo olisi homma korjata...
Kaikkea muuta kuin helppoa. Kun ei ole halua, ei intoa eikä paikkaa.
Kaksi ensimmäistä ymmärrän. Kolmas on vain seurausta kahdesta ensimmäisestä. Paikka, ja aika löytyy varmasti, jos on halua. Meillä on ollut aina halua. Kun lapset oli pieniä, katsoivat he piirrettyjä, kun me hipsittiin pesuhuoneeseen. Kun kasvoivat, niin silloin, kun ovat koulussa, tai kavereilla, tai yöllä, kun nukkuvat. Kun ovat kotona, niin mennään ajelulle kahden, ja tehdään se autossa. On naitu pakkasessa pihalla, yöllä leikkipuistossa, yleisessä vessassa, puskassa, ja jopa sairaalassa. Se ei ole oikeasti vaikeaa, jos on halua. Itse asiassa jos on halua, niin vaikeampaa olla naimatta, oli sitten missä tahansa. En nyt tiedä juuri sinun tilannettasi, mutta monesti halut lisääntyvät, kun alkaa vaan säännöllisesti naimaan. Ja taas vähenevät, jos ei harrasta. Näin olen kuullut. Omakohtaista kokemusta ei ole selibaatista.
Väitän silti, että paikkaa ei ole. Noissa paikoissa voi nimenomaan käydä naimassa. Homma täytyy hoitaa pikaisesti ja ehkä juuri huonossa asennossa. Mies tottakai saa orgasmin noissakin paikoissa ja nuorempana sitä tulikin sekstailtua siellä täällä, mutta MYÖS rauhassa välillä, jolloin myös minä ehdin mukaan nauttimaan.
Kotona on AINA joku paikalla ja lapset valvovatkin pitkälle yli puolenyön, joten ei jaksa valvoa ja odottaa. Hotellissa seksi on ihanaa - pari kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on seksiä joka päivä. Ollut yli 20v. On myös lapsia, ja aina on ollut aikaa seksille. Meillä on myös muuta läheisyyttä monta kertaa päivässä. Kun seksiä on tarpeeksi, ei jokainen hellyydenosoitus ole toive seksistä. Eikä vaimonkaan tarvitse miettiä, että halaanko minä vain saadakseni seksiä. Minulle miehenä seksi on tärkein asia suhteessa. Tarvitsen sitä kyetäksenni läheisyyteen. Niinkuin joku jo yllä kirjoitti. Jos seksi loppuisi vaimon haluttomuuteen, niin tuskin enää muutenkaan halaisin, tai koskettaisin. Luultavasti lähtisin jossain vaiheessa. Olisi se niin suuri loukkaus. Mitä siitä muuta voi ajatella? Sehän tarkoittaa, että en pidä sinua enää haluttavana. Olet pankki, kaveri, ja työmies. Luulen, että aika moni nainen, joka ei suhteessa enää halua seksiä, haluaisi sitä kuitenkin uudessa tuoreessa suhteessa. Kunnes taas jännityksen hävittyä halut häviäisivät. Mutta ei ole ihme, jos suhteissa ovat molemmat onnettomia, kun toinen(mies, tai nainen) pihtaa. Se heijastuu kaikkeen siinä suhteessa. Ja niin helppo olisi homma korjata...
Kaikkea muuta kuin helppoa. Kun ei ole halua, ei intoa eikä paikkaa.
Kaksi ensimmäistä ymmärrän. Kolmas on vain seurausta kahdesta ensimmäisestä. Paikka, ja aika löytyy varmasti, jos on halua. Meillä on ollut aina halua. Kun lapset oli pieniä, katsoivat he piirrettyjä, kun me hipsittiin pesuhuoneeseen. Kun kasvoivat, niin silloin, kun ovat koulussa, tai kavereilla, tai yöllä, kun nukkuvat. Kun ovat kotona, niin mennään ajelulle kahden, ja tehdään se autossa. On naitu pakkasessa pihalla, yöllä leikkipuistossa, yleisessä vessassa, puskassa, ja jopa sairaalassa. Se ei ole oikeasti vaikeaa, jos on halua. Itse asiassa jos on halua, niin vaikeampaa olla naimatta, oli sitten missä tahansa. En nyt tiedä juuri sinun tilannettasi, mutta monesti halut lisääntyvät, kun alkaa vaan säännöllisesti naimaan. Ja taas vähenevät, jos ei harrasta. Näin olen kuullut. Omakohtaista kokemusta ei ole selibaatista.
Väitän silti, että paikkaa ei ole. Noissa paikoissa voi nimenomaan käydä naimassa. Homma täytyy hoitaa pikaisesti ja ehkä juuri huonossa asennossa. Mies tottakai saa orgasmin noissakin paikoissa ja nuorempana sitä tulikin sekstailtua siellä täällä, mutta MYÖS rauhassa välillä, jolloin myös minä ehdin mukaan nauttimaan.
Kotona on AINA joku paikalla ja lapset valvovatkin pitkälle yli puolenyön, joten ei jaksa valvoa ja odottaa. Hotellissa seksi on ihanaa - pari kertaa vuodessa.
Minä väitän että sinulla on todella huono mielikuvitus, tai olet estynyt. Eri
Ap:n tarina on tuttu meilläkin. Jopa hetken mietin että olisiko ap oma vaimoni.
Moni tässä ketjussa on hyvin analysoinut syy-seuraus suhteita. Itse voin kertoa oman polkuni.
Meillä parikymmentä vuotta yhteiseloa takana ja vaimo on aina ollut kylmempi seksuaalisesti, mutta läheisyyttä pitäisi kyllä olla paljon. Olin naivi ja ylioptimistinen vuosia ja yritin olla mieliksi ja puhumalla korjata tätä minun näkökulmasta kestämätöntä tilannetta. Nämä keskustelut johtivat usein vaimon pahaan mieleen ja hän omasta mielestään aina muutti itseään aktiivisemmaksi, mutta käytäntö ei juurikaan muuttunut ja torjunnat olivat yleisiä silti.
Parisen vuotta sitten minulla meni kuppi lopullisesti nurin jatkuvaan torjutuksi tulemiseen. Vaimo pohdiskeli silloin paljon omaa elämäänsä ja se sain myös minut pohtimaan että olenko oikeasti ansainnut kaiken tämän torjunnan. En koe että olisin. Päätin silloin, että lopetan aloitten teot ja itseni nöyryyttämisen kokonaan. Päätin myös että en ole velvollinen halailuihin ja muihin läheisyyden osoituksiin kun ei minunkaan tarpeilla ole merkitystä. Kun seksi väheni myös halut väheni ja ennen kaikkea tuo läheisyys ylipäätään tuntuu jopa vastenmieliseltä. Miksi ihmeessä haluaisin halailla, kosketella ja hemmotella ihmistä joka torjuu ja nöyryyttää minua vuosikausia puheeksiotoista huolimatta?
Totuushan on se että avioliitossakaan ei kummallakaan puolisolla ole velvollisuuksia sen kummemmin seksiin kuin muuhunkaan läheisyyteen. Olen tullut siihen tulokseen että meidän eritahtisuus ja toiveet parisuhteelta evät vain kohtaa. Harmi vain että tajusin sen vasta nyt kun lapset ovat haavoittuvaisessa iässä. Merkithän oli nähtävissä jo ennen perheen perustamista, mutta olin vain liian hyvä uskoinen ja optimistinen lukemaan niitä merkkejä oikein.
Nykyisin en koe tarvetta enää puhua. Miksi ihmeessä kokisin kun ei se johda mihinkään? Parempi on vain pitää suun supussa ja vältellä konflikteja. Se on aivan turhaa energian käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tarina on tuttu meilläkin. Jopa hetken mietin että olisiko ap oma vaimoni.
Moni tässä ketjussa on hyvin analysoinut syy-seuraus suhteita. Itse voin kertoa oman polkuni.
Meillä parikymmentä vuotta yhteiseloa takana ja vaimo on aina ollut kylmempi seksuaalisesti, mutta läheisyyttä pitäisi kyllä olla paljon. Olin naivi ja ylioptimistinen vuosia ja yritin olla mieliksi ja puhumalla korjata tätä minun näkökulmasta kestämätöntä tilannetta. Nämä keskustelut johtivat usein vaimon pahaan mieleen ja hän omasta mielestään aina muutti itseään aktiivisemmaksi, mutta käytäntö ei juurikaan muuttunut ja torjunnat olivat yleisiä silti.
Parisen vuotta sitten minulla meni kuppi lopullisesti nurin jatkuvaan torjutuksi tulemiseen. Vaimo pohdiskeli silloin paljon omaa elämäänsä ja se sain myös minut pohtimaan että olenko oikeasti ansainnut kaiken tämän torjunnan. En koe että olisin. Päätin silloin, että lopetan aloitten teot ja itseni nöyryyttämisen kokonaan. Päätin myös että en ole velvollinen halailuihin ja muihin läheisyyden osoituksiin kun ei minunkaan tarpeilla ole merkitystä. Kun seksi väheni myös halut väheni ja ennen kaikkea tuo läheisyys ylipäätään tuntuu jopa vastenmieliseltä. Miksi ihmeessä haluaisin halailla, kosketella ja hemmotella ihmistä joka torjuu ja nöyryyttää minua vuosikausia puheeksiotoista huolimatta?
Totuushan on se että avioliitossakaan ei kummallakaan puolisolla ole velvollisuuksia sen kummemmin seksiin kuin muuhunkaan läheisyyteen. Olen tullut siihen tulokseen että meidän eritahtisuus ja toiveet parisuhteelta evät vain kohtaa. Harmi vain että tajusin sen vasta nyt kun lapset ovat haavoittuvaisessa iässä. Merkithän oli nähtävissä jo ennen perheen perustamista, mutta olin vain liian hyvä uskoinen ja optimistinen lukemaan niitä merkkejä oikein.
Nykyisin en koe tarvetta enää puhua. Miksi ihmeessä kokisin kun ei se johda mihinkään? Parempi on vain pitää suun supussa ja vältellä konflikteja. Se on aivan turhaa energian käyttöä.
Samankaltaisia tuntemuksia olen itsekin matkalla kokenut. Jos olisin osannut tulkita merkkejä joskus ja olisi ollut kokemusta enemmän, olisin varmaankin valinnut sen opiskeluaikaisen ihastuksen nykyisen puolison sijaan. Sen joka vielä vuosien jälkeen kohdatessa sanoi että on yhä minuun lätkässä... Mutta seurustelin jo silloin ja olin vakaasti sitä mieltä että kyllä se tästä. Kuitenkin puolison puheet ja teot seksin suhteen ovat raskaus- ja lasten imetysaikoja lukuunottamatta olleet kaukana toisistaan - halua on kuulemma ollut mutta silti harvoin on ollut fiilista... Silittely ja hieronta on kyllä aina kelvanneet.
Puhumattomuus ja läheisyyden karttaminen ei kokemukseni mukaan ehkäise konflikteja kovin kauaa, vaan aiheuttaa yhä pahempia konflikteja ja riitoja. Jos asiat ei puhumalla ratkea, avun hakeminen ja ero ovat paremmat vaihtoehdot.
Miksi kukaan kieltäytyisi seksistä jos saa siitä hyvää oloa ja nautintoa? En minä ainakaan. Olen vuosien saatossa alkanut torjua mieheni lähentymisyrityksiä koska en vaan saa seksistä haluamaani nautintoa. Mies tuntuu saavan. Tästä on muodostunut kierre. Mieheni pettyy torjuntaani ja minä petyn seksiin ja seksin jälkeen on surkea olo, aivan kuten miehellä torjunnan jälkeen. Molemmat osapuolet suojelevat siis itseään pettymykseltä. Jos seksi on molemmille ihanaa ja siitä saa energiaa, ei siitä kieltäytymiselle ole mitään järkevää tai loogista syytä.
Lisäksi pitkissä liitoissa puoliso on läpikotaisin tuttu mikä on vähentänyt seksuaalista jännitettä.
Kotona on AINA joku paikalla ja lapset valvovatkin pitkälle yli puolenyön, joten ei jaksa valvoa ja odottaa. Hotellissa seksi on ihanaa - pari kertaa vuodessa.[/quote kirjoitti:
Miksi te hyvät ihmiset ette tee sitä aamuisin? Isot lapset nukkuvat aamulla pitkään ja sikeästi, ainakin viikonloppuisin. Näin teillä olisi joka viikko kahtena päivänä viikossa aikaa seksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Torjutuksi tuleminen ei tunnu mukavalta,olipa sitten mies tai nainen. Ei käynyt aloituksesta ilmi,kuinka pitkään suhdetta takana. Muutoinhan tuo on sitä tavallista tarinaa. Seksiä on kerran tai kaksi. Alussa sitä on kerran tai kaksi päivässä, vähän ajan kuluttua kerran tai kaksi viikossa. Tällä hetkellä olette tilanteessa jossa kerran tai kaksi kuukaudessa, joka liukuu siihen että seksiä on kerran tai kaksi vuodessa. Siitä homma muuttuu siihen että seksiä on kerran tai kaksi loppuelämänne aikana,tai voi olla vähemmänkin. Tämä on aivan peruskauraa, 80-90 prosenttia suhteista on juuri tätä. (Tiedän että tähän tämä eräs vakiokommentoija tulee ilmoittamaan kuinka he köyrivät viidesti päivässä vielä 63-vuotiaina. Tiedetään,kiitos). Ratkaisuja tähän on että totutte tilanteeseen, tai eroatte. Ihan riippuen siitä kuinka tärkeällää osalla seksi on elämässänne.
Takana pari vuosikymmentä yhdessä oloa. Ja se tieto, että näin se menee todella monessa suhteessa, saa ihmettelemään, että miksi sitä ei hyväksyä. En ole torjunut miestäni, vain seksin. Hän on sen sijaan alkanut torjua kaiken läheisyyden ja hyvä kun puhuu minulle. Välillemme alkaaa kasvaa muuri.
Olen tottunut tilanteeseen enkä ole itsekään hylännyt seksiä täysin. Nähtävästi se on miehelleni niin iso asia, että sen takia voi heittäytyä kylmäksi ja lopulta varmaan heittää koko suhde romukoppaan. En vaan ymmärrä.
Näin pitkässä ketjussa varmaan moni on jo tarttunut tähän, mutta sinäkö ihan oikeasti ajattelet, että sinun tarpeidesi pitäisi sopia miehelle?
Ethän sinäkään yhtään kuuntele sen tarpeita, ja sitten ihmettelet huuli pyöreänä että miten se nyt noin, ei olekaan valmis kun sinä haluat. Parisuhde on kahden kauppa, ja sinähän juuri torjut miestä sillä alueella missä ihminen on haavoittuvimmillaan.
Samoinhan mies voisi sanoa, että ei torju sinua, torjuu vain sun puheen- ja läheisyydentarpeesi. Tuntuuko kivalta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan kieltäytyisi seksistä jos saa siitä hyvää oloa ja nautintoa? En minä ainakaan. Olen vuosien saatossa alkanut torjua mieheni lähentymisyrityksiä koska en vaan saa seksistä haluamaani nautintoa. Mies tuntuu saavan. Tästä on muodostunut kierre. Mieheni pettyy torjuntaani ja minä petyn seksiin ja seksin jälkeen on surkea olo, aivan kuten miehellä torjunnan jälkeen. Molemmat osapuolet suojelevat siis itseään pettymykseltä. Jos seksi on molemmille ihanaa ja siitä saa energiaa, ei siitä kieltäytymiselle ole mitään järkevää tai loogista syytä.
Lisäksi pitkissä liitoissa puoliso on läpikotaisin tuttu mikä on vähentänyt seksuaalista jännitettä.
Ainakin osa naisista (ehkä miehistäkin) käyttää seksiä vallan välineenä. Osa myös kostaa jotain kokemiaan asioita pihtaamalla, eikä ota näitä asioita kuitenkaan puheeksi. Oikeasti on yllättävän paljon ihmisiä, jotka eivät kykene täyspainoiseen parisuhteeseen. Näkeehän sen täälläkin, kun ihan asiallinenkin kritiikki saa ihmiset vihan valtaan, koska he eivät osaa nähdä muuta kuin sen oman totuutensa ja näin kieltäytyvät kehittymästä ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan kieltäytyisi seksistä jos saa siitä hyvää oloa ja nautintoa? En minä ainakaan. Olen vuosien saatossa alkanut torjua mieheni lähentymisyrityksiä koska en vaan saa seksistä haluamaani nautintoa. Mies tuntuu saavan. Tästä on muodostunut kierre. Mieheni pettyy torjuntaani ja minä petyn seksiin ja seksin jälkeen on surkea olo, aivan kuten miehellä torjunnan jälkeen. Molemmat osapuolet suojelevat siis itseään pettymykseltä. Jos seksi on molemmille ihanaa ja siitä saa energiaa, ei siitä kieltäytymiselle ole mitään järkevää tai loogista syytä.
Lisäksi pitkissä liitoissa puoliso on läpikotaisin tuttu mikä on vähentänyt seksuaalista jännitettä.Ainakin osa naisista (ehkä miehistäkin) käyttää seksiä vallan välineenä. Osa myös kostaa jotain kokemiaan asioita pihtaamalla, eikä ota näitä asioita kuitenkaan puheeksi. Oikeasti on yllättävän paljon ihmisiä, jotka eivät kykene täyspainoiseen parisuhteeseen. Näkeehän sen täälläkin, kun ihan asiallinenkin kritiikki saa ihmiset vihan valtaan, koska he eivät osaa nähdä muuta kuin sen oman totuutensa ja näin kieltäytyvät kehittymästä ihmisenä.
Kommenttisi on oivallinen. Pihtaaminen naisille on kuitenkin helpompaa. Tervepäinen mies ei ota väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan kieltäytyisi seksistä jos saa siitä hyvää oloa ja nautintoa? En minä ainakaan. Olen vuosien saatossa alkanut torjua mieheni lähentymisyrityksiä koska en vaan saa seksistä haluamaani nautintoa. Mies tuntuu saavan. Tästä on muodostunut kierre. Mieheni pettyy torjuntaani ja minä petyn seksiin ja seksin jälkeen on surkea olo, aivan kuten miehellä torjunnan jälkeen. Molemmat osapuolet suojelevat siis itseään pettymykseltä. Jos seksi on molemmille ihanaa ja siitä saa energiaa, ei siitä kieltäytymiselle ole mitään järkevää tai loogista syytä.
Lisäksi pitkissä liitoissa puoliso on läpikotaisin tuttu mikä on vähentänyt seksuaalista jännitettä.Ainakin osa naisista (ehkä miehistäkin) käyttää seksiä vallan välineenä. Osa myös kostaa jotain kokemiaan asioita pihtaamalla, eikä ota näitä asioita kuitenkaan puheeksi. Oikeasti on yllättävän paljon ihmisiä, jotka eivät kykene täyspainoiseen parisuhteeseen. Näkeehän sen täälläkin, kun ihan asiallinenkin kritiikki saa ihmiset vihan valtaan, koska he eivät osaa nähdä muuta kuin sen oman totuutensa ja näin kieltäytyvät kehittymästä ihmisenä.
Kommenttisi on oivallinen. Pihtaaminen naisille on kuitenkin helpompaa. Tervepäinen mies ei ota väkisin.
Mielenkiintoinen ajatus. Kääntäen naisen tulisi siten pitää miehen tarpeista erityistä huolta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan kieltäytyisi seksistä jos saa siitä hyvää oloa ja nautintoa? En minä ainakaan. Olen vuosien saatossa alkanut torjua mieheni lähentymisyrityksiä koska en vaan saa seksistä haluamaani nautintoa. Mies tuntuu saavan. Tästä on muodostunut kierre. Mieheni pettyy torjuntaani ja minä petyn seksiin ja seksin jälkeen on surkea olo, aivan kuten miehellä torjunnan jälkeen. Molemmat osapuolet suojelevat siis itseään pettymykseltä. Jos seksi on molemmille ihanaa ja siitä saa energiaa, ei siitä kieltäytymiselle ole mitään järkevää tai loogista syytä.
Lisäksi pitkissä liitoissa puoliso on läpikotaisin tuttu mikä on vähentänyt seksuaalista jännitettä.
Rehellisesti kirjoitettu kuten asiat ovat, eikä miten niitten haluttaisiin olevan. Kyllä tämäntyyppisissä tilanteissa juurisyy menee taas sinne puhtaan biologian puolelle. Aloitetaanpa siitä termistä "pitkä parisuhde". Tämmöinen asia on biologiselta kannalta katsottuna erittäin tuore ja uusi ilmiö. Ihmisen suku eli satojatuhansia vuosia siten että pitkiä parisuhteita ei ollut koska ihmiset elivät maksimissaan kolmikymmenvuotiaiksi. Tällöin ihminen oli jo vanhus,loppuun ajettu. Parisuhteitten elinkaari oli tyyliin muutama vuosi, sitten oli etsittävä uusi koska edellinen kumppani kuoli. Ihminen on aivotoiminnaltaan ja biologialtaan sopeutunut tähän tilanteeseen, ainoa muutos on ollut se että elinikä on parantuneitten olosuhteitten ja tekniikan ansiosta noussut moninkertaiseksi. Se,että heti murrosiän jälkeen genitaalit toimivat kaikkein sähäkimmin,ja halukkuus on huipussaan eikä päähän koske, juontaa juurensa juuri siihen että kivikaudella ei ollut aikaa hukattavaksi. On parasta lisääntyä nyt heti, koska kolmen vuoden päästä voit olla jo kuollut sapelihammastiikerin tai tulehduksen toimesta. Jos eli kolmikymppiseksi,oli jo isoäiti jonka tehtävä oli vahtia lapsia, omasta seksistä oli tällöin vain lähinnä haittaa. Ihminen ei ole sopeutunut tilanteeseen jossa on sama kumppani vuosikymmeniä. Viiden- kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen elimistö reagoi siten että jälkeläiset on tehty (olipa niitä todellisuudessa tai ei) ja nyt keskitytään niitten hoitoon eikä uusien hankkimiseen. Loppuu se pippelinpiilotuspelin pelaaminen!
Kun/jos käy niin että tulee ero, niin on tarve sitouttaa uusi kumppani parisuhteeseen, joka tapahtuu seksillä. Käy myös niin että elimistö vaistonvaraisesti reagoi uuteen kumppaniin ja mahdollisuuteen (oli realistinen tai ei) tuottaa uusia jälkeläisiä, joka näyttäytyy uutuudenviehätyksenä ja halukkuutena seksiin. Mitä tekee kuusi metsässä, kun saa runkoonsa pahan orkosen vaikkapa salaman iskusta tai metsäkoneesta, niin että alkaa tehdä hidasta kuolemaa? No,tekee sen että viimeisenä tekonaan tuottaa erittäin suuren käpysadon. "Vaikka minä kippaan, niin perimäni jää" on ajatuksena. Tämä sama on homman nimi myös ihmisillä pohjimmiltaan, ja ihan kaikkialla luonnossa.
Niin että kun kärvistelette (mielestänne) huonoissa suhteissa ja seksinpuutteessa, niin voitte todeta että terveisiä kivikaudelta.
Vierailija kirjoitti:
Näin naisena voin kertoa, että mieli on todellakin paljon virkeämpi ja hyväntuulisempi kun saan seksiä. Olen ollut miehen kanssa yhdessä todella nuoresta asti ja nyt olemme vähän päälle 30 molemmat. Mies on se haluttomampi osapuoli. Ihmettelee, että miksi minun tekee niin paljon mieli. Voisin harrastaa seksiä vähintäänkin 3krt viikossa tai miksi ei vaikka joka päivä, mutta meillä saattaa olla kahden viikon taukojakin mikä kaivelee todella mieltäni. Jos edellisesti kerrasta alkaa olla liian pitkä aika, niin muutun etäiseksi ja kärttyiseksi.
Siis hetkonen. Tuon ikäisillä nuorilla pitäisi olla muutenkin halut niin suuret, että on 3 krt viikossa seksiä. Onko muuttunut miehesi puolelta kaverisuhteeksi, jos noin vähän kaipaa seksiä.
Naiset eivät ymmärrä sitä, että viriilillä miehellä testosteronitasot nousee tappiin jo viikossa, jos ei ole seksiä tai pääse purkautumaan. Se taasen tekee sen, että miehestä tulee ärtyisä ja kärttyinen, halusi hän sitä itse tai ei. Mitä pidemmälle menee sen kärttyisämpi ja huonotuulisempi. Stressitasot nousee tappiin ja miehen on jopa vaikea enää tehdä aloitetta, kun v-ttaa niin paljon ja mieli on solmussa. Itse en tuota nuorempana edes ymmärtänyt, mutta vaimo ymmärsi ja piti tasot alhaalla. Nyt kun ollaan eläkeiän kynnyksellä, niin vaimo ei enää tuota niin muista tai ymmärrä. Luulee, että minunkin halut ovat hiipumassa. Ei ole, vieläkin viikossa panettaa ihan sikana. Jos sitten venyy alkaa v--tutus ja stressi painamaan. Näkyy huonosti nukuttuina öinä, eikä sille itse mitään voi. Tai voi vähän helpottaa, jos harrastaa omaa kivaa. Mutta se nyt vain ei riitä poistamaan läheisyyden ja seksin kaipuuta. Ei panetukseen ja yhdynnän tarpeeseen auta mikään halailu ja lähellä olo. Jos naiselle on tärkeintä miehen osoittama rakkaus, kunnoitus ja lähellä olo, niin miehelle se on yhdyntä. En yhtään ihmettele, että vanhat miehet on kärttyisiä, jos vanhat naiset lopettavat yhdynnät. Vanhainkodit taitaa olla täynnä kärttyisiä ukkoja, joilla vielä tetosteronit tulee korvista, eikä ole ketään naista johon niitä purkaa. Mies voi olla viriili ja siitoskykyinen vielä 90v vanhana.
Kuten täällä jo todettiin, niin jos nainen lopettaa yksipuolisesti yhdynnät, niin miehestä tulee kärttyisä ja kylmä. Kylmyys on ihan puhtaasti itsesuojeluvaistoa. Pää meinaa hajota muutenkin, joten ei kestä pakkeja enää yhtään. Jos mies on jo siirtynty pornon pariin, niin naisen kannattaa miettiä mitä jäänyt huomiomatta. Joten nainen saa sitä mitä tilaa. Jos vaimo lopettaa yhdynnät kokonaan, niin en tyydy pornoon vain haen jostain naisen, johon purkaa paineita. Toki sovin siitä vaimon kanssa ja hän saa luvan ymmärtää.
No niin ne pihtaavat naist syntyvät, kun eivät saa miehiltään hyvää ja nautinnollista seksiä. Miksi ihmeessä miehet eivät voi kuunnella naisen toiveita? Kaivavat itselleen kuoppaa, ja sitten haukkuvat naisia, vaikka ovat aivan itse tilanteen aiheuttaneet.
Tätä samaa saa täällä lukea alinomaan.
Kaksi ensimmäistä ymmärrän. Kolmas on vain seurausta kahdesta ensimmäisestä. Paikka, ja aika löytyy varmasti, jos on halua. Meillä on ollut aina halua. Kun lapset oli pieniä, katsoivat he piirrettyjä, kun me hipsittiin pesuhuoneeseen. Kun kasvoivat, niin silloin, kun ovat koulussa, tai kavereilla, tai yöllä, kun nukkuvat. Kun ovat kotona, niin mennään ajelulle kahden, ja tehdään se autossa. On naitu pakkasessa pihalla, yöllä leikkipuistossa, yleisessä vessassa, puskassa, ja jopa sairaalassa. Se ei ole oikeasti vaikeaa, jos on halua. Itse asiassa jos on halua, niin vaikeampaa olla naimatta, oli sitten missä tahansa. En nyt tiedä juuri sinun tilannettasi, mutta monesti halut lisääntyvät, kun alkaa vaan säännöllisesti naimaan. Ja taas vähenevät, jos ei harrasta. Näin olen kuullut. Omakohtaista kokemusta ei ole selibaatista.