Murhatut lapset: isän osuus äidin kuuntelemisessa
En halua lietsoa mitään syyllistämistä, se tehkööt nyt selväksi heti.
Jos perheen äiti (tai isä) voi huonosti, eikä se toinen osapuoli ota toisen puheita tosissaan, vaan jatkaa normaalia elämäänsä. Niin mieleeni nousee kysymys, että kuunteleeko se toinen osapuoli hätää ollenkaan vai eikö ota tosissaan? " Joo, joo, sulla on nyt rankkaa, mutta mä meen nyt" tms. Kyse ei ole siitä, onko toisen poissaolon aihe työ tai muu, mutta eikö puolisot enää kuuntele toisiaan vai onko kyse pakenemisesta? Kun en vaan voi ymmärtää, näitä nyt on ollut pienessä ajassa liian monta. Vaiko ovatko nämä anteeksiantamattomat teot totaalisia yllätyksiä, ettei asiaa ole kertaakaan edes sivuttu? En tiedä, en vaan ymmärrä.
Kommentit (155)
Haluun vielä selventää kantaani(29), en missään nimessä syytä miestä tapahtuneesta, hänellä on tällähetkellä varmasti elämänsä hirveimmät ajat. Vaikka tapauksen mies olisi tehnyt kaiken mitä nainen vaati, ei siitä ole edelleenkään mitäön takuuta, ettei tätä hirvittävää tekoa olisi tapahtunut..jos ihminen pystyisi tietämään tekojensa seuraukset ja vaikutuksen toisen tekoihin. , eihän meillä olisi mitään ongelmia saatikka elämää enää elettävänä. Asiat eivät ole mustavalkoisia, on miljoona harmaan sävyä siinä välillä.Oman kokemukseni jakamisella haluan herättää pohdintaa aiheen tiimoilta ja tämä toi myös oman puolenvuoden aikaisen epätoivon elävästi mieleen. Ja ei ole oikein että ihmisten asioilla repostellaan lehdissä ja palstoilla, mut näin se homma vain nykyään menee. Vakavinkin kriisi on aina myös kehityksen ja uuden asian alku ja nyt kun tämä heidän kriisinsä on kaikkien riepoteltavana, toivon että ihmiset löytäisivät näiden keskutelujen ja paskanjauhannan välistä niitä tärkeitä asioita, joilla he pääsisivät omista kriiseistään selville vesille...
> Sairasta ajatella, että toisen
> ihmisen ei tarvitsisi ottaa toisen hätää tosissaan
Minä olen nainen ja puolisoni on mielestäni jossain määrin epävakaa. Hänellä on sellaista äkkipikaisuutta, mikä ei mielestäni ole normaalia. Jos jotakin tapahtuisi, arvelen, että se ei kohdistuisi lapsiin. Vaan minuun. (Toivottavasti ei kohdistu minuunkaan.) Meillä on puolison äkkipikaisuuden lisäksi muita parisuhdeongelmia ja käymme sen takia parisuhdeterapiassa.
Voin kuitenkin oman kokemuksen pohjalta sanoa, että jos olet lähellä, olet huono arvioimaan, mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei. Meillä on aikoja, jolloin toivon, että puolison veli tulisi käymään ja toteaisi, että puolisoni käytös ei ole normaalia. No, jos puolisoni veli joskus jotain huomaisi, hän ehkä ajattelisi, että minun eli vaimon tulisi toimia. Mutta lähellä oleva vaimo turtuu outouksiin, ei pysty arvioimaan, mikä on normaalia ja mikä ei.
No terapeutti sitten. Hän vaikuttaa melko pätevältä. Mutta ei hänelläkään ole taikasauvaa, jolla muuttaa ihminen vakaammaksi pidemmällä aikavälillä. Parhaansa parisuhteemme eteen yrittää. Puolisoni epävakaus ja äkkipikaisuus seurannee jossain määrin parisuhteemme mukana niin kauan kuin parisuhde jatkuu.
Joskus äkkipikaisuus voi johtaa äärimmäisiin tekoihin. Mutta älkää silloin puolisoa syyttäkö.
Kaikki sympatiat miehen puolella. Jos 24/7 vahdit hullua, kai sitä nyt kerrankin saa lähteä Kalpan matsiin ettei omakin pää sekoa.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 12:52"]
Eli miehen olisi pitänyt lopettaa työnteko ja nainen laitokseen, ettei ole lähelläkään lapsiaan?
Olet ihan pimeä, sun olisi syytä harkita mielenterveytesi arviointia.
Samaan tapaan naisilta autot ja ajokortit pois, koska Rautavaara?
[/quote]
Et vain millään suostu lukemaan mitä kirjoitin ja sitten keksit sanoja toisen suuhun.
Toivon, että perheessä on keskusteltu siitä vaihtoehdosta, että terve vanhempi jää hoitamana lapsia. Jos nainen olisi ollut hoidossa, lapset olisivat nyt elossa. Mikä vika ehdotuksessani on? Onko niin utopiaa että isä jäisi kotiin hoitmaan vauvaa kun äidin mielenterveys ei siihen sovellu? Eikö kaikkien etu olisi ollut, että tuo mies olisi ottanut ohjat käsiinsä ja nainen mennyt hoitoon? Lasten etu ainakin, olisivat nyt elossa. Me emme tiedä mitä he ovat keskustelleet, mutta tämä olisi ollut hyvä aihe.
Kiitos kehotuksesta, olen harkinnutkin ja siksi tiedänkin mista puhun. Minun mieheni otti onneksi minut vakavissaan kun sanoin, ettei minua nyt kannata jättää kaksin vauvan kanssa. Oma pääni pimahti kun sain lapsen. Päivääkään en ollut lapsen kanssa kaksin ensimmäisten 5kk aikana. Mies teki erityisjärjestelyjä töissänsä ja samoin isovanhemmat. Selvisin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta noin puolessa vuodessa, mutta terapia jatkuu edelleen.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:14"]
> Sairasta ajatella, että toisen
> ihmisen ei tarvitsisi ottaa toisen hätää tosissaan
Minä olen nainen ja puolisoni on mielestäni jossain määrin epävakaa. Hänellä on sellaista äkkipikaisuutta, mikä ei mielestäni ole normaalia. Jos jotakin tapahtuisi, arvelen, että se ei kohdistuisi lapsiin. Vaan minuun. (Toivottavasti ei kohdistu minuunkaan.) Meillä on puolison äkkipikaisuuden lisäksi muita parisuhdeongelmia ja käymme sen takia parisuhdeterapiassa.
Voin kuitenkin oman kokemuksen pohjalta sanoa, että jos olet lähellä, olet huono arvioimaan, mikä on normaalia käytöstä ja mikä ei. Meillä on aikoja, jolloin toivon, että puolison veli tulisi käymään ja toteaisi, että puolisoni käytös ei ole normaalia. No, jos puolisoni veli joskus jotain huomaisi, hän ehkä ajattelisi, että minun eli vaimon tulisi toimia. Mutta lähellä oleva vaimo turtuu outouksiin, ei pysty arvioimaan, mikä on normaalia ja mikä ei.
No terapeutti sitten. Hän vaikuttaa melko pätevältä. Mutta ei hänelläkään ole taikasauvaa, jolla muuttaa ihminen vakaammaksi pidemmällä aikavälillä. Parhaansa parisuhteemme eteen yrittää. Puolisoni epävakaus ja äkkipikaisuus seurannee jossain määrin parisuhteemme mukana niin kauan kuin parisuhde jatkuu.
Joskus äkkipikaisuus voi johtaa äärimmäisiin tekoihin. Mutta älkää silloin puolisoa syyttäkö.
[/quote]
Ymmärräthän, että on kuitenkin sinulta valinta pysyä tuossa ja pitää lapsesi tuossa.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:21"]
Onko mies A.H.?
[/quote] on ja komea mies onkin, voimia hänelle!
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:31"]
Jos pienin lapsi on muutaman viikon ja äidillä mielenterveysongelmaa, ei heitä jätetä yksin. Ainakaan kiekkomatsin takia. Mikä on tärkeää?
[/quote]
Niin, onhan se hurjaa jos isukki on kolme tuntia katsomassa jääkiekkoa. Jotkut vauvat voivat nukkua sen välisen ajan. Eihän mies voi olla vaimonsa vanginvartija. Jos hän on jo muutenkin ollut milteipä omaishoitaja niin onko joku kolmen tunnin virkistys harmaaseen marraskuuhun muka liioittelua.
Jotkut nyt unohtavat, että on ihan eri asia olla kotona ja olla läsnä. Meillä lasten isä on paljon kotona, mutta omissa oloissaan. Hän saattaa pelata koko päivän lapsen touhutessaan omiaan vieressä. Hän viettää mielestään tarpeeksi lapsen kanssa aikaa, vaikka todellisuudessa hän ei koskaan tee mitään lapsen kanssa.
Kerronpa pienen esimerkin vauva-ajoilta. Olin todella väsynyt ja masentunut. Olin pyytänyt miestä osallistumaan enemmän ja antamaan minulle omaa rauhaa edes joskus. En todellakaan tarvinnut kädestä pitelijää, vaan osallistuvan miehen. Lopulta tilanne kärjistyi ja kilahdin täysin. Paiskoin astioita seinään ja huusin tappavani itseni, koska kukaan ei auta. Mitä mies teki? Ei yhtään mitään! Hän istui sohvalla katsomassa TV:tä eikä reagoinut millään tavalla. Kun "kohtaus" meni ohi, asia vaiettiin kuoliaaksi. Itkin loppuillan ja vannoin etten enää koskaan odota mieheltäni yhtään mitään. Minun puolestani voisimme erota, mutta en jaksa nähdä vaivaa asian suhteen.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:21"]
Onko mies A.H.?
[/quote] on ja komea mies onkin, voimia hänelle!
[/quote]
Eikö ne ollut naimisissa?
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 12:52"]
Eli miehen olisi pitänyt lopettaa työnteko ja nainen laitokseen, ettei ole lähelläkään lapsiaan?
Olet ihan pimeä, sun olisi syytä harkita mielenterveytesi arviointia.
Samaan tapaan naisilta autot ja ajokortit pois, koska Rautavaara?
[/quote]
Et vain millään suostu lukemaan mitä kirjoitin ja sitten keksit sanoja toisen suuhun.
Toivon, että perheessä on keskusteltu siitä vaihtoehdosta, että terve vanhempi jää hoitamana lapsia. Jos nainen olisi ollut hoidossa, lapset olisivat nyt elossa. Mikä vika ehdotuksessani on? Onko niin utopiaa että isä jäisi kotiin hoitmaan vauvaa kun äidin mielenterveys ei siihen sovellu? Eikö kaikkien etu olisi ollut, että tuo mies olisi ottanut ohjat käsiinsä ja nainen mennyt hoitoon? Lasten etu ainakin, olisivat nyt elossa. Me emme tiedä mitä he ovat keskustelleet, mutta tämä olisi ollut hyvä aihe.
Kiitos kehotuksesta, olen harkinnutkin ja siksi tiedänkin mista puhun. Minun mieheni otti onneksi minut vakavissaan kun sanoin, ettei minua nyt kannata jättää kaksin vauvan kanssa. Oma pääni pimahti kun sain lapsen. Päivääkään en ollut lapsen kanssa kaksin ensimmäisten 5kk aikana. Mies teki erityisjärjestelyjä töissänsä ja samoin isovanhemmat. Selvisin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta noin puolessa vuodessa, mutta terapia jatkuu edelleen.
[/quote]
Mies on ollut naisen kanssa pitkään , ja tukenut ongelmissa 4 vuotta ?????? Kerro mitä hän olisi voinut tehdä enemmän?
Moni olisi lähtenytkin jo suhteesta. Mitä voi toinen tehdä enempää???????????
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:58"]
Miksikähän sitä isän nimeä varjellaan, ettei missään vaiheessa ole putkahtanut esinn.
[/quote]
Annetaan nyt surevalle ihmiselle yksityisyyttä suruaikana. Isä ei tappanut lapsia ja meistä kukaan ei tarvi tietää isän nimeä.
Mitähän ideaa on tuossa AP:n kysymyksessä? Ja mitä lopputulosta sillä haetaan?
- Jos mies olisi kuunnellut
- Jos mies olisi huomannut
- Jos mies olisi eläytynyt äidin rooliin (sic)
- Jos mies olisi tukenut
-Jos mies ei olisi lähtenyt
-Jos mies olisi estänyt
- Jos ?
-Jos ??
-Jos ???
Minkä verra jossia on tarpeeksi? Kuinka täydellisen huolehtiva tuleekaan isän olla?
Vastaus: Niin täydellinen, että voi estää lastensa äitiä tappamasta lapsiaa, siis molempien yhteisiä.
Miettikääpä hieman kuinka vaikean tehtävän äärelle isät saattavat joutua.
Olisitteko kykeneviä toimimaan oikein? Spekuloidaan nyt silläkin!!
PS. Naiset usein moittivat kuinka miehet ovat huomaamattomia ja ajattelemattomia. Voisiko asian sanoa suoraan. Mieluiten parisuhteen alussa, jotta puoliso tottuu suoraan sanovaan kumppaniin. Näin myös välttyy yllättäviltä riidoilta (helpommin.)
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 09:52"]Mikä ihme on bibo? Taas jengi keksii omia sanoja.. [/quote] Bibolaarinen "Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö (aikaisemmin myös maanis-depressiivisyys) on nimensä mukaisesti mielialahäiriö, jossa mieliala vaihtelee ja jossa esiintyy manian ohella masennusta eli depressiota."
[/quote]
Bibolaarinen taitaa kuitenkin olla hieman eri asia kuin bipolaarinen, vai mitä? Lyhenne bipohan on jo puhekielessä yleisesti käytössä, tämä teidän uusiosananne bibo taas ei ole tuttu.
Isä se kuulkaa oli se joka ne lapset hoiti. Hieno isä. Suomalainen isä. Ei alkoholisti, ei narkki. Isä, jolle ne lapset oli kaikki kaikessa. Se isä järjesti kaiken niin että lapsilla oli hyvä. EH ne lapsensa tappoi, ja isä on siihen syytön.
Eikai A.H. n profiilikuvassa ole se murhattu vauva????? Voi eeeiiii :(
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 14:01"]
Isä se kuulkaa oli se joka ne lapset hoiti. Hieno isä. Suomalainen isä. Ei alkoholisti, ei narkki. Isä, jolle ne lapset oli kaikki kaikessa. Se isä järjesti kaiken niin että lapsilla oli hyvä. EH ne lapsensa tappoi, ja isä on siihen syytön.
[/quote]
Aivan mahtava isä, kun ei edes huumeita käyttänyt! Ajatella!
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:38"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 13:21"]
Onko mies A.H.?
[/quote] on ja komea mies onkin, voimia hänelle!
[/quote]
Eikö ne ollut naimisissa?
[/quote]
???
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 14:10"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 14:01"]
Isä se kuulkaa oli se joka ne lapset hoiti. Hieno isä. Suomalainen isä. Ei alkoholisti, ei narkki. Isä, jolle ne lapset oli kaikki kaikessa. Se isä järjesti kaiken niin että lapsilla oli hyvä. EH ne lapsensa tappoi, ja isä on siihen syytön.
[/quote]
Aivan mahtava isä, kun ei edes huumeita käyttänyt! Ajatella!
[/quote]
Tekö ihan oikeasti ja pokalla haukutte miestä, joka on ollut bipoa sairastavan naisen tukena vuosia?
Ja jonka vaimo murhasi sen miehen pienet lapset.
Ymmärrän teidän vihaavan omia miehiänne, mutta ei jokaiseen asiaan tarvitse heijastaa omia ongelmiaan ja vihaansa, varsinkaan tällaiseen.
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:54"]
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 11:33"]
Kun ihmisellä on hätä, ainoa mikä auttaa on toinen ihminen. Tuki, turva. Sairasta ajatella, että toisen ihmisen ei tarvitsisi ottaa toisen hätää tosissaan. Että jossain on joku ylin viranomaisisä tai äiti jonka velvollisuuksiin kuuluu rientää apuun. Sellaista ei ole. Eikä sellainen ainakaan tule paikalle silloin kun tarvitaan. Ihmisten kuuluu pitää huolta toisistaan. Vähintäänkin perheestään. Että kyllähän se todellakin on isän asia tukea ja auttaa hakemaan lisätukea. Usein on vain niin, että se isäkin on niin tunnevammainen, ettei tajua omilta ongelmiltaan toisen hätää. Jos ei olisi, tajuaisi ja auttaisi. Luin tutukimuksen, jossa sanottiin, että noin 50% suomalaisista miehistä on välttelevästi kiintyviä (kiintymyssihdeteoria) joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kun toinen tarvitsee emotionaalista tukea, tällainen mies nostaa kytkintä ja häipyy, koska toisen tarvitsevuus on niin ahdistavaa. Ne joilla on turvalliseen kiintymyssuhteeseen kykenevä kumppani, saavat myös tukea puolisolta silloin kuin tarvitsevat. Miehistä näitä on aika pieni osa. Siinä missä "sekoaminen" ei ole oma vika, ei ole tuo kiintymyssuhdevammakaan. Mutta molemmat tarvitaan, jotta tilanne ajautuu katastrofiin. Jos toinen osaa toimia, katastrofin mahdollisuus pienenee huomattavasti. Itse olin liitossa tuollaisen välttelevät miehen kanssa. Hän oli ulospäin avulias ja kaikin puolin mukava, mutta kertaakaan, kun olisin syvästi tarvinnut tukea, hän ei pystynyt auttamaan. Useimmiten hän keksi jonkun tekosyyn millä pääsi ovesta ulos. lasten ollessa pieniä en siis koskaan saanut häneltä tukea. Hän vain lähti, ja jätti mut lasten ja ongelmien kanssa ja tuli takaisin kuin mitään ihmeellistä ei olis ollutkaan. Onneksi selvisin, vaikka olikin monenlaisia ongelmia. Joten, KAIKKI LIITTYY KAIKKEEN, myös isän toiminta siihen, miten asiat menevät. Kukaan ei ole yksin maailmassa.
[/quote]
Mitä isän olisi pitänyt tehdä? Lopettaa työnteko ja olla kädessä kiinni 24/7?
Tilata ruoat kotiin? Pyytää ystävät kotiin siksi aikaa kun vie roskapussin? Ei vahingossakaan itse sairastua, koska terveyskeskukseen tai lääkäriin ei voi lähteä?
Täysin sairas ajattelutapa.
Mies on varmasti tukenut 4 vuoden aikana (mt-ongelmat) tuota murhaajaa. Ihminen joka ei olisi välittänyt, olisi jo lähtenyt lätkimään helpomaan elämän perässä.
Olet oikeasti ihan pimeä tuon miehen syyllistämisesi kanssa.
[/quote]
Sulla on tuo luetunymmärtäminen sitten vähän haastavaa. Missä tuo kirjoittaja noin väitti. Ei hän syyllistä, vaan pohtii ja ihan hyvin pohtiikin. Jotain nyt kuitenkin meni pieleen tuossakin perheessä. Kotona oli mieleltään epäterve äiti. Ehkä hänen paikkansa ei olisi ollut kotona. Mahdotonta on kenenkään vahtia toista 24/7, mutta miten olisi sitten kuitenkin jäädä itse kotiin hoitamaan pientä vauvaa, jos toisella menee huonosti. En minä jättäisi lapsiani päivästä toiseen sairaan isän kanssa kotiin. Me emme voi tietää mitä keskusteluja ja ehdotuksia tuossa perheessä on käyty. Voihan se olla, että äiti on kieltäytynyt menemästä töihin tai päästämästä isää kotiin myös. Äiti tässä on se murhaaja, se on selvää, mutta ei niiden lapsiparkojen paikka ollut kotona sen äidin kanssa. Kyllä kiinnostaisi tietää mitä isä oli tehnyt estääkseen niiden lapsien olemisen äidin kanssa päivästä toiseen kotona, vai oliko mitään.
[/quote]
Eli miehen olisi pitänyt lopettaa työnteko ja nainen laitokseen, ettei ole lähelläkään lapsiaan?
Olet ihan pimeä, sun olisi syytä harkita mielenterveytesi arviointia.
Samaan tapaan naisilta autot ja ajokortit pois, koska Rautavaara?