Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehelläni avointa peliä naispuolisen kaverinsa kanssa
25.11.2014 |
Jep.
Lyhyesti: istuttiin iltaa neljästään baarissa. Seurueeseen kuului minä miehineni ja mieheni kaksi kaveria, joista toinen oli tämä nainen. Mieheni kaveri yritti pokailla tätä naista koko illan, ja heillä on samaa historiaa ollut aiemminkin jo, joten tuo asetelma tiedettiin entuudestaan. Jossain vaiheessa hiukan kypsytti katsoa sitä naisen käytsötä, että jos ei oikeasti kiinnosta, niin miksi ei vaan voinut sanoa sille miehelle suoraan vaan piti antaa siimaa ja taas vetää takaisin. Sitä souvia seuratessa melkein haukottelin.
Jossain vaiheessa kesken juttujen huomasin, että jäin täysin ulkopuoliseksi ton kolmikon keskellä, ja tajusin samassa mikä se kylmä asetelma todellisuudessa oli: nää molemmat miehet yritti vokotella samaa naista, ja nainen oli kartalla tapahtumista aivan kaiken aikaa, ja nautti tilanteesta. Mikä kuitenkin pisti silmään, niin nainen oli selkeästi kiinnostunut miehestäni, ja ei siinä mitään, mutta mieheni oli selkeästi kiinnostunut naisesta!
Se katseidenvaihto, naisen pyyntö saada sovittaa mieheni silmälaseja, myöhemmin illalla vahingossa tapahtunut toisiinsa nojailu.. Yhteiset jutut, mieheni naureskeli naisen aivan omituisille vitseille, jne. Olin aivan ulkopuolinen, ja pian mies huomasi sen ja yritti paikata tilannetta halailemalla ja antamalla jotain pusuja, mutta silti hänestä kuulsi läpi miten se ei tullut aivan sydämestä.
Kun palasimme kotiin, niin perinteisen yhdessäolon sijaan (seksin harrastaminen, teeveen kattelu käsi kädessä ja sylikkäin sammahtaminen tms.) niin mies oli aivan omissa maailmoissaan ja todella onnellisen oloinen, ja meni sikseen yksin nukkumaan. Katselin häntä miten hän makasi aivan onnellisena unissaan sängyllämme ja itkin kai enemmän väsymyksestä kuin mustasukkaisuudesta - en mahtanut tilanteelle mitään.
Tapahtuneesta on jo hetki aikaa, mutta jotenkin jäänyt kummittelemaan. Nyt mies on menossa kaljalle tuon naisen kanssa, koska he ovat kuulemma jo tunteneet kauan ja he haluavat viettää aikaa. Nyt riitelemme saako hän mennä sinne, ja olen jo kuullut olevani ylimustasukkainen, hallitsen häntä ja siinä ei kuulemma ole mitään taustalla.
Eli, miten minun tulisi toimia etten menetä kasvojani yhtään enempää? Milloin omaa vaistoaan kannattaa kuunnella?
Kommentit (76)
[quote author="Vierailija" time="26.11.2014 klo 12:51"]Mutta silti takaraivossa jyskyttää, voinko olla kuitenkin väärässä: mitä jos olen käsittänyt kaiken väärin ja pistän hanttiin miehelle ihan turhasta? Hän kun väittää kivenkovaan että mitään ei ole.:p Uskoo ken tahtoo?[/quote] Ehkä siinä ei hänen mielestään olekaan mitään. Ehkä hänellä omasta mielestään saa olla pikku ystävättäriä, joiden kanssa flirttailla jne. Mutta se ei tarkoita, etteikö siinä jonkun toisen (esim. sinun) mielestäsi olisi väärää.
Kuuntele sitä tunnetta, joka sinulla on, kun ole tyynessä ja levollisessa tilassa. Silloin tiedät, mikä ratkaisu on oikea. Toimi sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei mietippä vähän. Jos olisitkin kuvitellut kaiken, pystyisitkö elää miehen kanssa, joka antaa enemmän kun hyvät aiheet joista kuvitella kaikenlaista? Katoaa baarista ja vastaa vieraaseen numeroon, muttei sinulle..raivoaa julkisilla paikoilla (vai onko väliä missä sen tekee)..naureskelee flirttikamunsa kanssa sulle samaan aikaan kun itse nieleskelet kyyneleitä..sitten vähän kaljoille samaisen ystävättären kanssa - eipähän tarvi sulta kadota kun et ole mukana..nöyryyttää sua oikeen olan takaa ihaillessaan silminnähden vierasta naista. JA EI PYSTY ASETTUMAAN SINUN SAAPPAISIISI JA YMMÄRTÄMÄÄN MILTÄ KUVIO VAIKUTTAA.
Että kuvittelet tai et, onko sillä väliä jos olo on paha miehen ansiosta? Ja vinkkinä: kyllähän sinä itse jo tiedät, ettet kuvittele. Se mitä et tiedä piilee peilissä. Eli onko sinussa naista arvostamaan itseäsi vai ei. Turha on vetkuttaa päätöstä, lopputulos on tavalla tai toisella ikävä. Ikävää jos jäät suhteeseen. Ikävää jonkin aikaa jos ja kun jätät miehen. Mitä nopeammin, sen parempi.
Pettämistä pahempi jutussa on omaan makuuni tuo, että sinua nöyryytetään naureskelemalla silloin kun olet maassa. Eikö kumppanin pitäisi tehdä päinvastoin? Jo tuo riittäisi omalla kohdallani eroamiseen, saatika nuo muut asiat. Mutta oma on asiasi AP mitä haluat tehdä. Ehkä olet sitä sorttia joka haluaa oppia vasta kun on tarpeeksi otettu selkään, en tiedä. Toivottavasti vähempi paha riittäisi.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 20:31"]
Joko ap on laittanut ukon menee? Mitkä oli kootut selitykset vai pysykö äijä tarinassaan?
[/quote]
Tunnelmat ovat sekavat. En ole laittanut vielä äijää menemään. Täällä se on pyörinyt koko päivän, kunnes lähti äsken taas töihin. Koko päivä meni siinä, että tyyppi vältteli minua eikä sanonut sanaakaan joten sellainen nihkeä tunnelma vallitsi välillämme koko ajan. Keskityin vain omiin juttuihini, katselin tv:tä ja nukuin sohvalla.
Loppuillasta hän kysyi, haluanko jutella, johon vastasin etten. En tiedä mitä sanottavaa minulla muka enää on. Olen jo kuullut sen vakuuttelun, ettei heillä ole mitään, hän ei ole ihastunut naiseen ja he ovat vain kavereita. Ilmeisesti kaljalle meno on huono idea, mies totesi ja sanoi ettei ole nähnyt naista edes tuon illan jälkeen. Hän ei tunnusta edes koko tapahtumaketjua tai väittää että he ovat vain kavereita. Viime kerralla kun asiasta puhuttiin, hän suuttui ja vetosi oikeuteensa nähdä kavereitaan ja miten he ovat naisen kanssa tunteneet kauemmin kuin minut.. :p
Hän jutteli, miten haettaisiin ensi viikolla minulle keittiöön Askosta uusi pöytä ja mietti, osuvatko lomamme yhteen ensi kesänä.
Mies on muutenkin tehnyt minulle reiluja temppuja. Tehnyt ohareita, raivonnut julkisella paikalla tai kadonnut baarista ihan yhtäkkiä eikä vastannut enää puhelimeen (paitsi kaverilleni, joka soitti puolestani hänelle ja ihmetteli minne hän meni) Alan hahmottaa, että mitä hittoa näen hänessä ylipäätään.
Onko jotenkin selkärangatonta, ettei voi myöntää tosiasioita? Tämänkin jos hän olisi reilusti jutellut suoriksi, en olisi jäänyt roikkumaan tai ainakin olisin nopeammin osannut tehdä päätöksiä. Nytkin vain revin hiuksia päästäni ja mietin miten asiat oikeasti ovat että olenko kuitenkin vain kuvitellut kaiken ja olenko todellakin niin vainoharhainen. Olisin asiallisesti selvittänyt koko jutun jo ajat sitten, mutta miehen suhtautumisesta johtuen se menee aina riitaan ja raivoan hänelle. Hän taas saa siitä lisää vettä myllyynsä. Jotenkin asia vain siirtyy ja siirtyy ja mies käyttäytyy kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja itsekin menen vielä samaan näytelmään mukaan. ap
mulla oli joskus aikoinaan sama tilanne mutta eri muodossa ja minun parhaan ystäväni kanssa.
mieheni siis käyttäytyi entisen parhaan ystäväni kanssa niinkuin me alkuaikana, aamulla ensimmäisenä tekstaili hänen kanssaan ja illalla viimeisenä. enkä koskaan saanut tietää mitä he tekstasivat - mieheni poisti aina viestinsä. kaverini soitti aina miehelleni ettähän tulee käymään/tulkaa käymään ym. vaikka normaalisti ensalkuun soitti minulle.
lopputulos = uhkasin miestäni erolla ellei hän tee päätöstä että minä vai hän, valitsi minut, poisti numeron, esti fb ymsyms ja minä katkasin ystävääni välit. :) nyt kaikki taas hyvin.
suosittelisin testaamaan!
Huh, ehdin jo luulla että tää ketju oli poistettu, koska haustakin löytyi vain jonkun säälittävä kopioviritelmä jostain tenniksen peluusta. Juttelen just miehen kanssa Fabossa aiheesta, ja hän pysyy edelleen tiukasti kannassaan; ei kuulemma ole mitään ja olen kuvitellut kaiken. Hän ei kuulemma aio tunnustaa, että saisin vain olla oikeassa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies kirjoitti olevansa pahoillaan, jos musta tuntuu pahalta, mutta kehoitti miettimään aitoja virheitä joita olen tehnyt matkan varrella. Lopputulos oli se mikä arvelinkin; hän ei myöntänyt mitään, mä en pystynyt uskomaan miehen puheita ja tilanne on sama kuin ennen keskusteluitakin. Olen vain tosi vihainen ja mietin tajuaako mies oikeasti mitään mun puheista. Nyt armaat siskot, jätänkö hänet vain kylmästi vai mitä teen? Lisäksi mies oli kertomut tälle naiselle, että olen naiselle katkera tuosta illasta sekä sen jälkipyykistä.. Kuullostipa helvetin hyvälle! Naista ei kuulemma kiinnosta riidellä. ap
Jätä se. Jos nyt jo on noin vaikeaa niin ei se ainakaan helpota välttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos noin lyhyen suhteen aikana jo raivoaa julkisella paikalla sinulle ja flirttailee toiselle sinun nenäsi alla niin ei tuo meno tuosta kyllä ainakaan parane ajan kanssa... Lisäksi kohtuutonta kertoa sille toiselle naiselle teidän kahden välisistä keskusteluista. Jättäisin.
Puolen vuoden kuluttua ei vaan kuulu olla tuollaista. Ei vaan kuulu. Tiedät itsekin jo selvästi, mitä tuossa pitää tehdä, ja sun se päätös pitää tehdä.
Sun pitäis olla niin superrakastunut, ja miehen myös, ettei tuollainen kävis mielessäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos puolen vuoden kohdalla tilanne on tuo, mieti mikä on tilanne esim 3 vuoden päästä. Julkista nöyryytystä, pettämistä ja selkäsi takana naureskelua. Ei se siitä parane, joten älä hukkaa aikaasi! Säilytä itsekunnioituksesi ja totea kylmästi mutta määrätietoisesti, että tämä oli tässä, SINÄ saat kyllä parempaakin! Ei haikailua, on/off-säätöä, sillä päädyt vaan nolaamaan itsesi. Tässä vaiheessa suhde on vielä melko helppo lopettaa, joten nyt saman tien töpinäksi ja ei muuta kuin kunnioittavaa miestä etsimään :)
Jätä se. Puolen vuoden suhteen jälkeen jo tuollaista, kidutat vain itseäsi roikkumalla suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ennen suhde missä poikaystäväni oli mielestäni liiankin läheinen tyttöpuolisten kavereiden kanssa ja hän loukkaantui, kun kysyin ja sanoi, että miten voin luulla noin hänestä ja että olen hänen ainoa nainen, eikä ikinä pettäisi luottamustani. En pystynyt luottamaan häneen yhtään, sillä hän oli esim lähetellyt paidattomia kuvia muille tytöille. Onneksi emme kerenneet olla yhdessä vuottakaan niin hänen jättämisensä ei tuntunut niin pahalta. Onneksi jätin hänet. Viikon kuluttua hän oli jo avoimesti yhdessä tytön kanssa, jonka kanssa epäilin hänellä olleen juttua. Myöhemmin sain kuulla, että e olivat tapailleet jo pidemmän aikaan ja, että hän oli sanonut aivan samat asiat sille eri tytölle. Mies haikaili pitkään perääni, mutta en todellakaan enää ikinä lähde hänen matkaansa. Olen nyt onnellisesti parisuhteessa ja olen niin iloinen, että lähdin suhteesta jo ajoissa. Sinä ansaitset parempaa. Kyllähän hänellä ihan selvästi on tunteita sitä naista kohtaan. Ei kannata olla sinisilmäinen tai mikään tossukka. Jos ei ole luottoa, ei ole mitään.
Ajattelin laittaa miehelle viestiä, että ei tule aamulla luokseni kun palaa aamuyöllä töistä vaan antaa mulle nyt aikaa ja rauhaa olla yksin ja ajatella asioita. Pikkujuttuhan tämä on monen oikean ongelman rinnalla, ja mietin liioittelenko tuon illan merkitystä; en vain kestä sitä, että silmieni alla pelehditään ja vielä mies valehtelee silmät kirkkaina kaikesta vaikka olin paikalla! Sattuu niin että itkettää, vaikka samalla mietin et olenko oikeasti niin sekaisin kuin mies antaa ymmärtää ja olenko täysin väärässä. Muutenkin mies on aivan ihana, ja tehnyt paljon asioita vuokseni, mutta tuon rinnalla mikään niistä ei tunnu enää miltään. Hän nosti tuon esiin viime riidassa ja syytti, että vaikka hän tekisi mitä niin silti syytän häntä edelleen tuosta. En kyllä syyttänyt, varsinaisesti, vaan nostin sen esiin aika surullisena? Sillä ei ole ollut mitään merkitystä miehelle, hän on vain kieltänyt kaiken ja ollut kuin ei olisi moksiskaan, korkeintaan vain suuttunut mulle.
Nainen on tuttu jo aiemmin, ja ihmettelin kovin miksi hän liehakoi ympärilläni niin avoimesti kun olen häntä harvoin nähnyt. Ekalla kerralla kun tapasimme, hän tuli halaamaan ja onnittelemaan ja kummastelin, koska se ei tuntunut kovin aidolta vaan ihan kuin joltain näytelmältä. Nyt kun mietin, niin ihan kuin nainen olisi tehnyt kaapin paikkaa selväksi jo tuolloin? En osaa tarkemmin ilmaista, joku teräväjärkisempi sanottaa tuon tarkemmin mitä haen takaa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 00:37"]
Moi Ap,
Jos olisitte olleet miehen kanssa kauemmin yhdessä, sitten toki ehdottaisin, että yritätte selvittää asiaa tai annat olla jonkin aikaa tms. Mutta tuo puoli vuotta on niin onnettoman lyhyt aika, minkä olette yhdessä olleet, että aika huolestuttavalta vaikuttaa kyllä. Joten anna ukon mennä, en usko, että mitään tuolle tilanteelle voit.
[/quote]
Moi kommentoija,
noinhan se valitettavasti taitaa olla.:( Pahalta vain tuntuu, koska miehen kanssa tulemme muuten toimeen hyvin, joskin nää naisjutut hiertävät. Mietin jo onnistuisinko jotenkin tekemään jotain, mutta ilmeisesti se on vain hyväksyttävä että en.
[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 00:42"]
Mene sä jonkun jätkän kanssa "kaljalle" :D siinä saa sitten ukko ite olla mustasukkainen, jos siis ylipäätään on
[/quote]
Ei taida muuttaa asioita miksikään :(
ap
Minä olin samassa tilanteessa seurusteltuani erään miehen kanssa pari vuotta. Mies lopulta petti ja minä jätin, nyt itkee perääni, vaikka takaisin ei pääse. Tilanteenne saattaa (mielestäni) edetä tuosta nopeasti, varsinkin jos olette seurustelleet vasta puoli vuotta.
Tuo ei ole mikään pikkujuttu. Sinun ei tarvitse sietää tuollaista ollenkaan. Oma mieheni vähätteli ja syyllisti hienovaraisesti ja minulle tuli yhtä epävarma ja heikko olo. Se ei tarkoittanut, että olin väärässä.
Kerro miehelle, että hänen on suostuttava vakavaan neuvotteluun aiheesta, koska suhteen tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Kerro selkeästi tunteistasi - kopioi hänelle vaikka tänne kirjoittamasi jutut tai linkitä koko ketju. Sano, että moisen on loputtava. Jos ei lopu, niin sinun ei todellakaan kannata jäädä tuollaiseen suhteeseen. Tenttaa mieheltä miten hän aikoo jatkaa sen naisen suhteen, ja miten se tulee vaikuttamaan teidän kahden suhteeseen.
Harkitse myös naisen tuomista mukaan. Seuraavan kerran kun näätte kolmistaan, niin miehen on joko ilmaistava, ettei kiinnosta, tai kerrottava ratkaisustaan jos ei mene jakeluun. Flirttailun ja pelin on loputtava, koska mies on varattu toiselle!
Mieti ihan ensimmäiseksi kuitenkin oma suunnitelmasi. Miten paljon siedät? Missä vaiheessa jätät? Millä ehdoilla jatkat suhdetta nykyisestä tilanteesta? Millaisia argumentteja miehesi tulee tuomaan esille keskustelussa; miten voisit kumota ne ja näyttää, että olet tosissasi?
Minulla on sinulle ehdotus tuon viestin sisältöön, älä laita mitään, että "Älä tule tänne, haluan ajatella asioita/haluan, että ajattelet asioita". Miehet inhoavat tuota tyyliä..Laita vain, että älä tule tänne nyt, haluan nukkua rauhassa/tai vain tylysti: Tänään ei sovi, että tulet tänne. Sitten älä vastaa mihinkään viesteihin vähään aikaan.
Jos mies haluaisi olla kanssasi sataprosenttisesti, hän ei todellakaan tekisi mitään tuollaista. Ja minä puhun kokemuksesta!
Päästä irti tästä miehestä. Ansaitset miehen, joka haluu aidosti sua eikä toista. Ei voi saada kaikkea, vaikka mies kuinka haluis.
Alue: Aihe vapaa
Viimeyön lopputulema: mies suuttui ja meni kotiinsa yöksi.
Olen jostain syystä ihan todella helpottunut! Aamulla nouseminen kävi tavallista helpommin, petasin sängyn ja jaksoin miettiä vaatteita. Mielialani oli muutenkin todella kevyt ja iloinen, en murehdi enää vaan pystyn keskittymään toisiin asioihin. Mutta silti takaraivossa jyskyttää, voinko olla kuitenkin väärässä: mitä jos olen käsittänyt kaiken väärin ja pistän hanttiin miehelle ihan turhasta? Hän kun väittää kivenkovaan että mitään ei ole.:p Uskoo ken tahtoo?