Ärsyttää "aikuiset ei sitten osta toisilleen lahjoja"

Meillä pariskunnat antavat toisilleen lahjat, muuten on ollut monta vuotta "ei lahjoja aikuisille"-politiikka. On muuten ollut helpottavaa!!!! En haluaisi lasten kummeiltakaan lapsille mitään, lapset saavat muutenkin niin paljon lahjoja etteivät jaksa avata.

Sisarusten ja vanhempien kesken lahja on se, että nähdään, istutaan iltaa, pelataan korttia ja syödään hyvin.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 20:50"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 20:45"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 07:47"]

Mä en myös ymmärrä ollenkaan tuollaista, jos antaa jonkun 5€n lahjan niin mitä se keneltäkään on pois? Itse ainakin ostan lahat, halusi joku niitä tai ei.

[/quote]

Tiedätkö, kuinka paskamaiselta tuntuu olla esim. suvun kesken ainoa, joka noudattaa yhteistä sopimusta, ettei aikuisille osteta lahjoja? Oikeasti, se on todella inhottava tunne, kun kaikilta muilta on sitten kumminkin se vitosen lahja, "eihän tää nyt mitään, ihan pientä vaan", kun itsellä ei ole mitään. Ja kun joka vuosi puhutaan, että niitä lahjoja ei hankita kuin lapsille. Että kyllä se vitosenkin lahja voi olla joltain pois.

Jos oikeasti nautitte antamisen ilosta, niin laittakaa ne lahjarahat vaikka Joulupuu-keräykseen tai vastaavaan tarkoitukseen, että lahja menee sellaiselle joka ilahtuu siitä eikä sellaiselle jota se vain vituttaa.

[/quote]

Ei rahan antamisesta saa samalla tavalla iloa, kun siitä kun hankkii sen lahjan, jonka tahtoo juuri lahjan saajalle antaa. 

[/quote]

No sitten hankkii lahjan. TUohon joulupuu-keräykseen nimittäin otetaan vastaan myös konkreettisia lahjoja. Tai sitten satsaa vähän enemmän niihin läheisiin, joiden kesken on tapana antaa lahjoja.

41: Ei siinä mitään, kun myöntää itselleen, että motiivi on itsekäs. Se on askel kohti oikeaa aikuisuutta :D

Mä sanon aina, että lapsille voi ostaa jos haluaa, mutta vanhempien toivo on, että ei lahjoja. Sitä roinaa on jo ihan tarpeeksi muutenkin eikä lisää toivota. Ja mielessäni toivon, että jos on ihan pakko kuitenkin ostaa, niin olisi edes jotain kuluvaa, kuten saippuaa, joulusinappia, suklaata tms., joka ei jää nurkkiin lojumaan. Me myymme turhat lahjat pois huutiksessa tms, koska lapsiperheessä säilytystiloja ei liikaa ole enkä halua täyttää kaappeja tavaroilla, joita ei käytetä. Ja ns. krääsälahjat menevät suoraan roskiin, esim. äitini ei koskaa osta mitään tarpeellista, vaan nimenomaan krääsää, jolla ei tee mitään, jolla ei ole arvoa, joka hajoaa heti, on liian pientä/isoa tms. täysin saajalleen sopimatonta. Ikinä ei kuitenkaan kysy toiveita tai noudata, jos toivoo "ei lahjoja".

Inhoan ostaa aikuisille ihmisille väkisin lahjoja. Kukaan ei uskalla sanoa mitään, kun kysyy toiveita (mieluiten ostaisin jotain tarpeellista). Sitten joutuu arvuuttelemaan, mistä toinen tykkäisi ja tod.näk. lahja menee kuitenkin pieleen ja rahat hukkaan.

Joten todellakin kuulun sakkiin "ei lahjoja aikuisille".

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 20:55"]

41: Ei siinä mitään, kun myöntää itselleen, että motiivi on itsekäs. Se on askel kohti oikeaa aikuisuutta :D

[/quote]

Ihme tosikkoja... Liekö kateutta jos ei ole ikinä mieluisia lahjoja saanut. En tiedä yhtäkään pariskuntaa jotka eivät lahjoja vaihtaisi. 

En halua lahjoja ja en osta lahjoja. Ihan liikaa tavaraa muutenkin. 

46: En ole "saanut" (=joutunut ottamaan vastaan) mitään lahjoja, koska en ole huolinut niitä :D

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 21:00"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 20:55"]

41: Ei siinä mitään, kun myöntää itselleen, että motiivi on itsekäs. Se on askel kohti oikeaa aikuisuutta :D

[/quote]

Täällä ilmoittautuu pariskunta, joka ei lahjoja vaihtele olipa synttärit, nimpparit, hääpäivä tai joulu. Yhdessä oltu 18v, joista viimeiseen 10 vuoteen ei olla lahjoja vaihdeltu. Jos jotain tarvitsee, se ostetaan muutenkin. Rahat on yhteisiä, joten tilitä näkee kuitenkin jos toinen jotain ostaa ja mieluiten valitaan tarvetavaramme itse. Mitään koruja tms. ei kannata minulle ostaa, koska niitä niiiin harvoin käytän, entisetkin lojuu laatikossa. Mies ei käytä kuin kelloa, jonka uusi vain jos entinen menee rikki. Joten emme anna lahjoja toisillemme. Lapsille kyllä. Muille sukulaisille mieluusti ei, jos vain voimme sen välttää (usein emme voi...).

t. 45

Ihme tosikkoja... Liekö kateutta jos ei ole ikinä mieluisia lahjoja saanut. En tiedä yhtäkään pariskuntaa jotka eivät lahjoja vaihtaisi. 

[/quote]

Ja minä kun olen niin tyytyväinen, koska jo useampana jouluna olemme sopineet, jopa lastemme (siis aikuisia) kanssa, että emme anna joululahjoja kuin lastenlapsille. Suurin osa joulustressistä hävisi samantien.

Annan pitkin vuotta pieniä lahjoja, kun sopiva tulee kohdalle tai tunnistan tarpeen. Se on minusta paljon mukavampaa. Aivan kuten minusta on mukavaa saada kukkia muulloin kuin syntymäpäivänä tai äitienpäivänä. En pidä pakkomuistamisesta.

Joulu on meille yhdessäolon aikaa hyvän ruuan kera. Pienten lasten joulun- ja pukinodotus kruunaa sen.

Jokainen tyylillään ja tavallaan. Tämä sopii meille.

Ymmärtäisin kunnolliset, laadukkaat lahjat (ja mielellään pienet), mutta aina tulee turhaa krääsää, joka ei kertakaikkiaan mahdu minnekkään. Ei kiitos aineellisia lahjoja, jollei ole aivan varma saajan tarvitsevan/haluavan sitä jotain tiettyä juttua. Itse en halua tukea ylikulutusta, johon tämä maailma on jo pitkään ollut tukehtumassa.

Ja miksi niitä lahjoja pitää hankkia ”jokainen ostaa jokaiselle” periaatteella? Talouskohtainen muistaminen aikuisille olisi enemmän kuin tarpeeksi. Vaikka lahjakortti kukkakauppaan...

Miksi on niin vaikea ymmärtää, että kaikki eivät ilahdu lahjojen saamisesta, vaan niistä herää ahdistus, jota yrittää sitten teeskennellen peitellä, ettei lahjan antajan joulumieli vain mene pilalle.

Minä odotan puolisoltani lahjaa ja ostan myös hänelle. Ei mitään turhaa krääsää, hintaluokka on yleensä 500-1000€. Keräilemme kumpikin tiettyjä asioita.

Oon varmaan sitten harvinaisuus täällä kun tykkään antaa sekä saada ajatuksella hankittuja lahjoja.

Miehen sisarukset heitti tämän yksi vuosi ihan joulukuun alussa. Meillä siis lahjat jo ostettuna. Joka vuosi me lapseton pariskunta ostettiin näille 2 pariskunnalle ja heidän lapsilleen lahjat ja saatiin heiltä puolestaan jotain alesta ostettuja kuusenkoristeita jne. Ei haitannut kunnes tuli tämä ”ei osteta kellekään joululahjoja”. Eli he olivat kuitenkin sitä mieltä että se yksi vuosi saatu piparimuotti ja seuraavana vuonna saatu laatikollinen joulupalloja on ollut sellainen investointi että siihen ei ole varaa?

Oli ihan tosi fine sit mulle, käytin siihenkin porukkaan menneen rahan sit itseeni ja ostin sillä itselleni sit jotain mitä oikeasti halusin.

Se lahjojen vaihto oli muuten ainut syy miksi yritettiin kokoontua porukalla ainakin silloin joulu a, nyt oli siis ei nähdä näitä edes jouluna. Veljesten välit lievästi etäiset, äitinsä yrittää nyt vanhoilla päivillä väittää että on aina ollut sitä mieltä että perhe on kaikki kaikessa sen jälkeen kun kohdellut poikiaan räikeän eriarvoisesti koko elämänsä..

Ihan hyvä että ei tarvi seurata tuota sirkusta edes jouluna enää.

Helpotti huomattavasti joulustressiä, kun ei enää tarvinnut ostaa aikuisille perheellisille sisaruksille lahjoja. Asuttu jo pitkään omissa talouksissa kaukana toisistaan, miten keksiä yhteislahja veljelle ja hänen puolisolleen?

Minä ostan jotain pientä omalle puolisolle ja hän minulle, mitään ei puutu. Joululahjojen päätähdet ovat tietenkin lapset.

Vierailija kirjoitti:

Miehen sisarukset heitti tämän yksi vuosi ihan joulukuun alussa. Meillä siis lahjat jo ostettuna. Joka vuosi me lapseton pariskunta ostettiin näille 2 pariskunnalle ja heidän lapsilleen lahjat ja saatiin heiltä puolestaan jotain alesta ostettuja kuusenkoristeita jne. Ei haitannut kunnes tuli tämä ”ei osteta kellekään joululahjoja”. Eli he olivat kuitenkin sitä mieltä että se yksi vuosi saatu piparimuotti ja seuraavana vuonna saatu laatikollinen joulupalloja on ollut sellainen investointi että siihen ei ole varaa?

Oli ihan tosi fine sit mulle, käytin siihenkin porukkaan menneen rahan sit itseeni ja ostin sillä itselleni sit jotain mitä oikeasti halusin.

Se lahjojen vaihto oli muuten ainut syy miksi yritettiin kokoontua porukalla ainakin silloin joulu a, nyt oli siis ei nähdä näitä edes jouluna. Veljesten välit lievästi etäiset, äitinsä yrittää nyt vanhoilla päivillä väittää että on aina ollut sitä mieltä että perhe on kaikki kaikessa sen jälkeen kun kohdellut poikiaan räikeän eriarvoisesti koko elämänsä..

Ihan hyvä että ei tarvi seurata tuota sirkusta edes jouluna enää.

Näemme silti joulukuussa vaikka emme lahjoja jaakaan.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen sisarukset heitti tämän yksi vuosi ihan joulukuun alussa. Meillä siis lahjat jo ostettuna. Joka vuosi me lapseton pariskunta ostettiin näille 2 pariskunnalle ja heidän lapsilleen lahjat ja saatiin heiltä puolestaan jotain alesta ostettuja kuusenkoristeita jne. Ei haitannut kunnes tuli tämä ”ei osteta kellekään joululahjoja”. Eli he olivat kuitenkin sitä mieltä että se yksi vuosi saatu piparimuotti ja seuraavana vuonna saatu laatikollinen joulupalloja on ollut sellainen investointi että siihen ei ole varaa?

Oli ihan tosi fine sit mulle, käytin siihenkin porukkaan menneen rahan sit itseeni ja ostin sillä itselleni sit jotain mitä oikeasti halusin.

Se lahjojen vaihto oli muuten ainut syy miksi yritettiin kokoontua porukalla ainakin silloin joulu a, nyt oli siis ei nähdä näitä edes jouluna. Veljesten välit lievästi etäiset, äitinsä yrittää nyt vanhoilla päivillä väittää että on aina ollut sitä mieltä että perhe on kaikki kaikessa sen jälkeen kun kohdellut poikiaan räikeän eriarvoisesti koko elämänsä..

Ihan hyvä että ei tarvi seurata tuota sirkusta edes jouluna enää.

Näemme silti joulukuussa vaikka emme lahjoja jaakaan.

-ohis

joo, näillä ei mitään mielenkiintoa siihen. Mä en ole koskaan nähnyt sisaruksia jotka ovat noin välinpitämättömiä toisiaan kohtaan. Ei kyläillä, ei juhlita synttäreitä jne.

Kaikki häät ja hautajaiset on ollut sellaista teennäistä patsastelua kun silloin pitää kerääntyä porukalla juurikin miehen äidin takia.

Jouluna vaihdettiin lahjat ja se jos sai ostettua jonkun oikeasti kivan niin tuntui että silloin oli paras fiilis ja mies tietysti onnellinen kun on aina ollut ulkopuolinen tuossa porukassa.

Kun sit tuli tämä ilmoitus niin mä annoin periksi. Ja siis elämä helpompaa kun tajuaa että sitä hyväksyntää ei ole koskaan tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Oon varmaan sitten harvinaisuus täällä kun tykkään antaa sekä saada ajatuksella hankittuja lahjoja.

Harvinaista on se, että joskus saisikin AJATUKSELLA hankittuja lahjoja eikä turhaa krääsää, joka on ostettu vain siksi että "pakkohan jouluna on antaa jotain".

Vierailija kirjoitti:

Mä olen just tuollainen ilon pilaaja. Mun mielestä on todella turhaa ostella aikuisille juurikin niitä kippoja, kuppeja, tuikkulyhtyjä, jotka menevät jonnekin kaapin perukoille ja sitten laitan kiertoon aikanaan. Vaikka kivoja lahjoja ovatkin, niin ei kukaan halua tänä päivänä ylimääräistä tavaraa kaappeihin. Minäkin liputan tuollaisen kuluvan ja aineettoman lahjan puolesta, jos jotain on pakko antaa. 

Älä sitten osta niitä kippoja ja kuppeja ja tuikkuja vaan jotain muuta. Tälle joululle olen ostanut aika monta lahjaa aikuisille eikä joukossa ole yhtään kippoa tai tuikkua eikä kyllä lahjakorttiakaan. Olen ostanut mm. palapelejä (saajat tykkäävät niitä tehdä), lautapelin, herkkukoreja (yhdessä vain terveysherkkuja kuten tyrnijauhetta ym.),  suomalaiselta ompelijalta rantakassin ja toalettipussin jne. kaikki on tarkasti saajan tarpeisiin mietitty. Yleensä niille vaikeimillekin on helppo keksiä joku herkkukori/-kassi kun edes vähän tietää mistä toinen tykkää tai onko ruokarajoitteita. Ruokarajoitteetkin on tänä päivänä tosi helppo huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen sisarukset heitti tämän yksi vuosi ihan joulukuun alussa. Meillä siis lahjat jo ostettuna. Joka vuosi me lapseton pariskunta ostettiin näille 2 pariskunnalle ja heidän lapsilleen lahjat ja saatiin heiltä puolestaan jotain alesta ostettuja kuusenkoristeita jne. Ei haitannut kunnes tuli tämä ”ei osteta kellekään joululahjoja”. Eli he olivat kuitenkin sitä mieltä että se yksi vuosi saatu piparimuotti ja seuraavana vuonna saatu laatikollinen joulupalloja on ollut sellainen investointi että siihen ei ole varaa?

Oli ihan tosi fine sit mulle, käytin siihenkin porukkaan menneen rahan sit itseeni ja ostin sillä itselleni sit jotain mitä oikeasti halusin.

Se lahjojen vaihto oli muuten ainut syy miksi yritettiin kokoontua porukalla ainakin silloin joulu a, nyt oli siis ei nähdä näitä edes jouluna. Veljesten välit lievästi etäiset, äitinsä yrittää nyt vanhoilla päivillä väittää että on aina ollut sitä mieltä että perhe on kaikki kaikessa sen jälkeen kun kohdellut poikiaan räikeän eriarvoisesti koko elämänsä..

Ihan hyvä että ei tarvi seurata tuota sirkusta edes jouluna enää.

Näemme silti joulukuussa vaikka emme lahjoja jaakaan.

-ohis

joo, näillä ei mitään mielenkiintoa siihen. Mä en ole koskaan nähnyt sisaruksia jotka ovat noin välinpitämättömiä toisiaan kohtaan. Ei kyläillä, ei juhlita synttäreitä jne.

Kaikki häät ja hautajaiset on ollut sellaista teennäistä patsastelua kun silloin pitää kerääntyä porukalla juurikin miehen äidin takia.

Jouluna vaihdettiin lahjat ja se jos sai ostettua jonkun oikeasti kivan niin tuntui että silloin oli paras fiilis ja mies tietysti onnellinen kun on aina ollut ulkopuolinen tuossa porukassa.

Kun sit tuli tämä ilmoitus niin mä annoin periksi. Ja siis elämä helpompaa kun tajuaa että sitä hyväksyntää ei ole koskaan tulossa.

Kerran lähdettiin tuomaan lahjoja aatonaattona miehen vanhemmille. Nämä veljet x2 viettivät aaton miehen vanhempien kotona, meitä ei ikinä pyydetty juhlimaan perhejouluja ja viihdyttiin sit kahdestaan.

Lähdettiin töiden jälkeen ajamaan sitä pikkaisen alta 100km matkaa, huomattiin n. 30 km ajon jälkeen että ne lahjat jäi kotiin ja käännyttiin ympäri. Oltiin siellä anoppilassa 30 min aikataulusta jäljessä. Miehen isoveli tulee eteisessä vastaan, olivat varanneet sen 30 min kuulumisten vaihtamiseen ja se aika siis meni jo. Eivät voineet jäädä odottamaan koska joku hyvänpäiväntuttu oli kans tullut lapsuudenkotiinsa niin olivat menossa sinne, eivät olleet nähneet hetkeen jne. Veljeään eivät siis olleet nähneet myös hetkeen, mutta asiat tapaa vissiin ai; mennä tärkeysjärjestykseen..

-sama-

Aikuisten lahjat on sitä älyttömintä kulutusta! Minä syön suomalaista lihaa hyvällä omallatunnolla koko vuoden, kun en osta aikuisille tarpeetonta krääsää.