Kertokaapa muut ihmiset, joilla perusarvot kohdallaan
Mitkä ovat ne keinot joilla tulette toimeen ja kestätte ihmisiä, jotka:
- ovat ihan vain suoraan sanotuna m*lkkuja
- joilla ei ole mitään käsitystä käytöstavoista
- jotka palvovat materiaa, titteleitä ja statusta
- jotka ovat kovia, kylmiä, eivät arvosta muita ihmisiä
- luokittelevat ihmisiä asuinpaikan, asunnon, materian, koulutuksen, työpaikan, ystäväpiirin mukaan
- kyynärpäätaktiikan käyttäjiä
- joilta puuttuvat perusarvot ja moraali kokonaan
- ovat epäinhimillisiä
Työ- ja muussa elämässkin nämä kovien arvojen ihmiset ovat yleistyneet.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 15:33"]
Ei minusta erityisemmin häiritse mitä muut ajattelevat tai touhuavat, joten ei tuollaiset ihmiset minua haittaa juurikaan, paitsi hyvin tilapäisesti jos parhaiillaan nenälle hyppivät.
[/quote]
Miten reagoit nenälle hyppiviin? On hämmentävää, kun ventovieras kohtelee törkeästi.
Pyrin pitämään tuonkaltaiset ihmiset kaukana minusta. Pinnalliset hyvät välit voi olla, mutta tuollaisista ei ole minun ystäviksi.
Vähän kyllä ärsyttää tällä palstalla ne pinnalliset typerät massapostittajat, jotka tyrkyttävät omia mielipiteitään ainoina totuuksina.
Ensimmäinen keino on täysi sivuuttaminen. Siinä on ripaus takaisinvittuilua mukana. Ennen en olisi tehnyt niin, koska se on epäkohteliasta, mutta tuollaisten kynnysmatoksikaan ei voi jäädä. Yksi hyvä tapa pärjätä paremmin henkisesti noiden kanssa on se, että on jossakin heitä parempi tai on varakkaampi tms., jos mahdollista.
Tietenkään ei saa vaikuttaa siltä, että olisi samaa mieltä heidän kanssaan. Kun itse ei ole materialistinen ja arvota ihmisiä aseman mukaan jne., niin antaa sen näkyä., Tällaiset ihmiset pitävät itseään joinakin malliesimerkkeinä, jolloin täytyy antaa heidän ymmärtää, että heidän tapansa ei ole ainoa oikea tapa. Ei saa kumarella tai myötäilläkään tuonkaltaisia ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 15:47"]
Määrittele perusarvot.
[/quote]
Lähdetään vaikkapa liikkeelle hyvistä käytöstavoista. Muita ihmisiä kohdellaan lähtökohtaisesti ystävällisesti ja arvostaen. Inhimillisyys. Jonkinlainen moraalikoodisto, josta toimii. Kukin toki määrittelee koodiston itse. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminenkin olisi toivottavaa.
Pyrin pitämään tällaiset ihmiset kaukana itsestäni, koska he vievät valtavasti voimia. Työelämässä näihin välillä törmää. Silloin sanon napakasti mutta asiallisesti takaisin. Yleensä keskustelu päättyy siihen. Ennen suostuin kynnysmatoksi mutta olen opetellut avaamaan suuni.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 15:56"]
Pyrin pitämään tällaiset ihmiset kaukana itsestäni, koska he vievät valtavasti voimia. Työelämässä näihin välillä törmää. Silloin sanon napakasti mutta asiallisesti takaisin. Yleensä keskustelu päättyy siihen. Ennen suostuin kynnysmatoksi mutta olen opetellut avaamaan suuni.
[/quote]
Oma ongelmani on niin syvälle iskostetut käytöstavat, että "tilanteen ollessa päällä" menen lukkoon. Täytyy opetella sanomaan napakasti takaisin, vaikka siinä jo mennään henkilökohtaiselle tasolle, mikä ei kevyessä kanssakäymisessä tai työelämässä ole tarkoitus. Hämmentävää ja epämiellyttävää, että joutuu toimimaan ikään kuin "äitinä" tai "auktoriteettina" huonosti käyttäytyvien ihmisten pakottamana.
Eiköhän me molemmat haluta olla mahdollisimman vähän tekemisissä keskenään. Tuskin tuollaiset haluaa minun kanssani viettää aikaa myöskään vaan ovat keskenään paremmissa piireissä. Välillä työn kautta törmää, mutta paras kun ei kovin syvällisiä juttele.
Kun ymmärtää, että jokaisella on omat henkilökohtaiset, usein tosi syvällä olevat ja tiedostamattomat syynsä olla sellainen kuin on, eikä tässä itsekään ole mitenkään täydellinen, on helpompi ymmärtää muita ja sitä miksi he toimivat kuten toimivat. En minä siihen kauhean paljon yksinkertaisemmin osaa vastata.
En pidä hyväksyttävänä tai hyvänä noita asioita mitä listasit, mutta kun osaa erotella teot ihmisistä, niin ymmärtää, että jokaisen tuollaisen teon takana on kuitenkin vaan haavoittuva ihminen. Ihan samanlainen kuin sinäkin. Vaikka et hyväksy tekoa, voit antaa anteeksi ihmiselle sen teon takana. Ja tätä kautta ymmärtää ja hyväksyä hänet ihmisenä, teoistaan ja valinnoistaan huolimatta.
Minä en esim. oikeastaan koskaan tunne vihaa ketään kohtaan. Enemmän kuin vihaa, tunnen pelkoa, sääliä, surua. Jos joku käyttäytyy kusipäisesti, hän on luultavasti sisältä tosi pelokas pieni lapsi. Eihän sellaista voi vihata. Ei voi olla vihainen siksi, että joku pelkää. Enemmän minua surettaa, että toisella on varmaan tosi paha olla kun pitää käyttäytyä noin.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 16:18"]
Kun ymmärtää, että jokaisella on omat henkilökohtaiset, usein tosi syvällä olevat ja tiedostamattomat syynsä olla sellainen kuin on, eikä tässä itsekään ole mitenkään täydellinen, on helpompi ymmärtää muita ja sitä miksi he toimivat kuten toimivat. En minä siihen kauhean paljon yksinkertaisemmin osaa vastata.
En pidä hyväksyttävänä tai hyvänä noita asioita mitä listasit, mutta kun osaa erotella teot ihmisistä, niin ymmärtää, että jokaisen tuollaisen teon takana on kuitenkin vaan haavoittuva ihminen. Ihan samanlainen kuin sinäkin. Vaikka et hyväksy tekoa, voit antaa anteeksi ihmiselle sen teon takana. Ja tätä kautta ymmärtää ja hyväksyä hänet ihmisenä, teoistaan ja valinnoistaan huolimatta.
Minä en esim. oikeastaan koskaan tunne vihaa ketään kohtaan. Enemmän kuin vihaa, tunnen pelkoa, sääliä, surua. Jos joku käyttäytyy kusipäisesti, hän on luultavasti sisältä tosi pelokas pieni lapsi. Eihän sellaista voi vihata. Ei voi olla vihainen siksi, että joku pelkää. Enemmän minua surettaa, että toisella on varmaan tosi paha olla kun pitää käyttäytyä noin.
[/quote]
Kiitos tästä. Jotakuinkin näin yritän minäkin ajatella. Välillä se on vaikeaa.
Välttelen tämmöisiä ihmisiä. Ennen tunsin ahdistusta siitä, että en voinut hyväksyä ja antaa anteeksi tuollaisille ihmisille, jotka täysin tietoisesti hyväksikäyttävät muita omaa etuaan tavoitellessaan. Sitten rupesin ajattelemaan, että minä voin kaikessa rauhassa inhota tuollaisia ihmisiä ja olkoon Jumala se, joka hoitaa sen anteeksiantamisen tuomitsemispuolen. Sen jälkeen on ollut helpompaa elää ja työskennellä pöyristyttävien ihmisten kanssa, milloin en pysty heitä välttelemään.
Olen ystävällinen ja kohtelias kuten kaikille. Jätän sitten vain omaan arvoonsa, ei kosketa minua jonkun moukkamaisuus.
Mielenkiintoinen aloitus! Minä en ole koskaan suostunut kenenkään kynnysmatoksi ja yritän vältellä tuon tyylisiä henkilöitä. Valitettavasti olen todella huono kätkemään todellisia tunteitani ja mikäli ko. tyypin edustaja ei ymmärrä pysytellä kaukana, olen valmis sanomaan rumastikin. Työelämässä tai opinnoissa ei ole vielä ollut tilannetta, jossa olisin väkisin joutunut olemaan tekemisissä näiden ilkiöiden kanssa, joten olisi varmaan hyvä keksiä selviytymiskeino tulevaisuuden varalle. Kaikkein parashan olisi, jos saisi tällaisen ihmisen tajuamaan oman typeryytensä jonkun oivalluksen kautta. Torailu harvemmin auttaa missään asiassa...
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 16:27"]Olen ystävällinen ja kohtelias kuten kaikille. Jätän sitten vain omaan arvoonsa, ei kosketa minua jonkun moukkamaisuus.
[/quote]
Ja jos joku sanoo törkeästi jostain ihmisryhmästä (paremmuudesta/huonommuudesta) sanon suoraan etten ole tuota mieltä, mutta en lähde väittelyyn.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 16:18"]
Kun ymmärtää, että jokaisella on omat henkilökohtaiset, usein tosi syvällä olevat ja tiedostamattomat syynsä olla sellainen kuin on, eikä tässä itsekään ole mitenkään täydellinen, on helpompi ymmärtää muita ja sitä miksi he toimivat kuten toimivat. En minä siihen kauhean paljon yksinkertaisemmin osaa vastata.
En pidä hyväksyttävänä tai hyvänä noita asioita mitä listasit, mutta kun osaa erotella teot ihmisistä, niin ymmärtää, että jokaisen tuollaisen teon takana on kuitenkin vaan haavoittuva ihminen. Ihan samanlainen kuin sinäkin. Vaikka et hyväksy tekoa, voit antaa anteeksi ihmiselle sen teon takana. Ja tätä kautta ymmärtää ja hyväksyä hänet ihmisenä, teoistaan ja valinnoistaan huolimatta.
Minä en esim. oikeastaan koskaan tunne vihaa ketään kohtaan. Enemmän kuin vihaa, tunnen pelkoa, sääliä, surua. Jos joku käyttäytyy kusipäisesti, hän on luultavasti sisältä tosi pelokas pieni lapsi. Eihän sellaista voi vihata. Ei voi olla vihainen siksi, että joku pelkää. Enemmän minua surettaa, että toisella on varmaan tosi paha olla kun pitää käyttäytyä noin.
[/quote]
Kiitos tästä. Jotakuinkin näin yritän minäkin ajatella. Välillä se on vaikeaa.
[/quote]samat ajatukset minullakin,
Muiden ajatukset eivät vaikuta minuun, ja harvoin heidän teoistaankaan on minulle haittaa. En ymmärrä, mitä sietämistä tässä asiassa on.
Missä yhteydessä törmäätte näihin ihmisiin? Itse en ole koskaan tavannut.
Mä ajattelen niin, että kukaan ihminen ei ole yhtä kuin hänen tunteensa, ajatuksensa ja töksäytyksensä. Eli jokaisessa meissä on jotain pysyvämpää ja syvempää kuin kiukuspäissään töräytetyt tiuskaisut. Nämä tiuskaisut ovat vain se pinnalle pulpahtava kupla, joka kumpuaa ihmisen aikaisemmista kokemuksista ja siitä, kuinka häntä on kohdeltu elämän varrella. Ja koska meillä ei ole mahdollisuutta päästä tällaisen ihmisen pääkopan sisälle ja elää kaikkia niitä elämänvaiheita, jotka hän on elänyt, on mahdoton sanoa mitään kyseisen ihmisen todellisesta minuudesta mitään. Jos joku henkilö teoillaan loukkaa minua toistuvasti, pyrin olemaan hänen kanssaan mahdollisimman vähän missään tekemisissä. En kuitenkaan lähde mukaan loukkauksiin, vaan tarvittaessa vetoan yhteisiin pelisääntöihin ja järjen ääneen noin muutenkin.
Ei minusta erityisemmin häiritse mitä muut ajattelevat tai touhuavat, joten ei tuollaiset ihmiset minua haittaa juurikaan, paitsi hyvin tilapäisesti jos parhaiillaan nenälle hyppivät.