Kertokaa minulle kiihkottomasti, miksi 2v jää päiväkotiin vauvan synnyttyä?

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 08:45"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 17:11"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 14:26"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 11:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:25"]

Vähän ohiksena, mutta mun äiti on usean päiväkodin johtaja ja sanonut monesti, että nämä "virikelapset" ovat hoidossa haastavampia kuin tavallisessa päivähoidossa olevat. Lapsi vaistoaa, jos hän on päiväkodissa vain siksi, että olisi (kärjistetysti ilmaistuna) poissa tieltä.

[/quote]

Haastavia ne samat esikoiset ovat kotonakin. Onhan se ihan järkyttävä kriisi, kun joutuu kasvamaan hetkessä isoksi. Itse sain kaksi lasta tasan kahden vuoden ikäerolla ja hoidin molemmat kotona. Tukiverkkonani oli lasten isä, jonka kanssa olimme mahtava tiimi, mutta hänkin joutui tekemään täyttä työaikaa suurimman osan ajasta.

Voin sanoa ihan rehellisesti, että olin ekat kaksi vuotta esikoiselle täydellinen äiti. Imetin, luin, hellin 24/7. Kun pikkusisarus syntyi, kaikki muuttui. Siinä olivat vastakkain hormonihirviö ja maailman pahin uhmis. Monta kertaa teki mieli nostaa kädet ylös. Mutta näin jälkikäteen mietittynä olen todella iloinen siitä, että ymmärsin pitää esikoisen lähelläni ja ottaa vastaan kaiken sen vihan. Nykyään ovat hienoja lapsia molemmat.

[/quote]

Ei meillä esikoiselta vaadittu enempää kuin ennen vauvaakaan. Ei hänen tarvinnut kasvaa isommaksi pikkusisaren myötä, sai olla se sama lapsellinen 2v kuin ennen sisaren syntymää, en mä alkanut vaatia iso pien asioita.. Ihan yhtä paljon autoin pukemisessa, vessaan menossa jne kuin aiemminkin.

[/quote]

Mutta et myöskään ilmeisesti vaatinut vauvalta samoja asioita kuin esikoiselta?

[/quote]

Miksi edes pitäisi?

[/quote]

Aikuisen näkökulmasta varmaan ei pitäisikään. Mutta eläydy nyt hetkisen sen kaksivuotiaan rooliin. Paikka isän ja äidin ainoana silmäteränä on menetetty, ja se uusi käärö vain kakkaa vaippaan ja köllii äidin rintaa vasten, vailla mitään pukemis- tai pottailuvaatimuksia. Ei kaksivuotiaalta voi odottaa objektiivista suhtautumista asiaan.

Ja joka väittää, ettei parivuotiaan lapsensa elämä muuttunut mitenkään pikkusisaruksen myötä, on melkoinen puusilmä.

[/quote]

Meillä 2v sai mennä vauvan kanssa köllimään leikkimatolle tasan niin paljon kuin halusi! Huomiota sai kyllä ja esikoinen itse ei myöskään itse enää halunnut vaippaa, enkä ole koskaan PAKOTTANUT potalle. Hänellä oli pottailu kammo vuoden ikäisenä ja silloin ei menty potalle, ei siitä ole mitään pakkoa tehty.

Kyllä on meille sanottu ettei kukaan ole huomannut esikoisen saavan vähempää huomiota kuin aiemmin.. Onko vaikeaa lukea kirjaa samalla kuin imettää? Ei! Vaikea toisella kädellä leikkiä autolla kun vauva on tissillä? Ei! Sai huomiota kyllä ;) Tykkäsi valita pienelle vaatteita kaapista, toi vaippaa, halusi itse tulla mukaan kun vaippaa vaihdettiin.. Miksi olisin pistänyt pois jaloista, koska oli itse kiinnostunut tästä?

Ja ensinnäkin, kuka 2v siis normaali 2v enää edes haluaisi olla kuin vauva? Ei minun tuntemistani kukaan.

Nyt 2v ja 4v ovat kuin paita ja peppu. Tuleppa vaikka tänne katsomaan, jos on jotai epäiltävää.  Ovat paljon läheisempiä kuin ystäväni lapset, jotka vain riitelevät. Sama ikäero, isompi tarhaan vauvan syntyessä.. Ehkä mä sit tein virheen kun en laittanut tarhaan vaan annoin heidän välien kehittyä läheisiksi.

[/quote]

Mitä ihmettä? Totta kai meilläkin kaksivuotias kölli vauvan kanssa, haki vaipat, luettiin kirjaa imettäessä, annettin laatuaikaa vauvan päikkäreillä, ei ollut pottapakkoa ennen eikä jälkeen sisaruksen. Jo raskausaikana puhuttiin paljon sisaruksesta, hankittiin ikätasoisia kirjoja aiheesta ym. Itsestään selviä asioita.

Mutta kyllä se silti oli tosi iso kriisi saada pieni sisarus. Ei siinä mitään, kriisit kuuluvat elämään, ja yhdessä siitä selvittiin. Mutta on ihan täyttä kakkapuhetta väittää, että parivuotias esikoinen saa kuopuksen synnyttyä saman huomion kuin ennenkin. Määrä muuttuu ja laatu muuttuu. Tai sitten lapsi on saanut aiemmin huomattavan vähän huomiota, mikä sekään ei ole ihannetilanne. 

Tässä ketjussa on puhuttu paineista, joiden vuoksi äidit päätyvät laittamaan parivuotiaita hoitoon. Joku sanoi viisaasti että äitejä pitäisi kannustaa riittävän hyvään äitiyteen. Minun mielestäni riittävän hyvä äitiys lähtee tosiasioiden tunnustamisesta. Uusi vauva on iso juttu, siinä on paljon käsiteltävää, ja riittämättömyys iskee meistä useimmille.

Niin, ja todella läheisiä kasvoi minunkin lapsistani. Siihen en osaa sanoa, olisivatko vähemmän läheisiä, jos esikoinen olisi ollut päivähoidossa.

[/quote]

No eipä kyllä voi sanoa samaa kaikista. Ehkä teillä oli näin, ei kaikilla. Kaikilla ei tule kriisejä pienemmistä sisaruksista vaikka teillä olisi tullut! En jaksa tätä väittelyä. Olitko katsomassa miten on jonkun kotona toimittu? Jos et, niin ei kannata sanoa mitään. Ja kuule, ei se aina tarkota että isompi saisi ratkaisevasti vähemmän huomiota tai olisi aiemmin saanut VÄHÄN huomiota. Jokaisella on omat tavat, toinen antaa huomiota kun imettää, toinen ei halua esikoiselle antaa huomiota vaan huonioi vain vauvan. Syliin mahtuu kerralla kaksi. Ja ei se laatukaan muutu, jos ei vanhempi itse halua.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 17:20"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 14:32"]"Lapsille viedään omat välipalat mukaan. Kokopäivähoidossa olevat saavat hoitopaikassa myös lämpimän lounaan. Kokopäivähoidon hinta on 190 euroa/kk. Yksi hoitajista tekee lämpimän ruuan itse hoitopaikan keittiössä. Hoitopaikka on perheyritys, kaksi sisarta ja näiden äiti. Maa on etelä-Euroopassa, asumme ihan maaseudulla, ei siis kaupunkien kovia vuokria. Nämä seitsemän lasta ovat tod.näk. koko paikkakunnan ekaluokkalaiset sitten aikanaan. Miettikää mikä kaveriporukka, kun kasvavat yhteen 1-2 -vuotiaista asti" Mikähän on maa ja valuutta? Jos hoitajia on 3 ja lapsia 7 ja kuukauden hoitomaksut ovat yhteensä 1.300 e/kk, josta pitäisi vähentää vielä ruoka, rakennusten ylläpito, vakuutuksen, lelut jne. niin varmasti ollaan miinuken puolella. Vaikka tuo 1300 e/kk jaettaisiin kolmen hoitajan kesken niin tuntipalkaksi tulisi 2,5 euroa tunti, mutta millä katettaisiin muut kulut. Jopa Kiinassa maksetaan lastenhoitajalle enemmän. Ja tälläiseen hoitopaikkaan viet "niin rakkaan lapsesi". Hälytyskellojen pitäisi jo soida. Kerrothan, maksavasi 100% hoitomaksun ja paikan olevan yksityinen. Joku nyt ei vain täsmää.   [/quote] No voi hyvän tähden... Mitä ihmettä oikein kuvittelet, että hoitajat syövät jonain kauniina päivänä hoitolapsensa kun loppuu rahat ruokaan? En minä heidän bisneksestään tiedä, itse ovat hintansa määritelleet. Että pitäisikö kieltäytyä paikkakunnan ainoasta päivähoitopaikasta, koska se on liian halpa suomalaisella mittapuulla?

[/quote]

Aiemmin kerroit että löysitte lapsellenne ihanan päivähoitoryhmän. Kuulosti siltä kuin olisi ollut valinnanvaraa. Nyt sitten onkin niin että paikka olikin lähitienoon ainut vaihtoehto. Ei se oikein löytämiseltä vaikuta. Lisäksi kun kilpailua ei ole niin nehän voi käytännössä tehdä mitä haluavat ja hoitaa lapset huonosti. Ettehän saa lasta hoitoon mihinkään muualle. Ei edelleenkään kuulosta hyvältä, alhainen hoitomaksu, ainut mahdollinen hoitopaikka. Äiti ja kaksi tytärtä pyörittää päiväkotia hyvin alhaisilla hoitomaksuilla. Laatu ei taida kovin kummoinen olla.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:22"]

Mä ajattelin olla hirveä idioottiäiti ja jättää vajaa 2v. lapsen kunnan ryhmikseen. 5h per päivä, 2-3 kertaa viikossa. Aika paha. Ajan käytän kauppareissuun, asioiden hoitamiseen, ruoanlaittoon, siivoamiseen ja keskityn lopun aikaa vauvaan 100%. Vauvani on mulle viimeinen ja haluan nauttia siitä lyhyestä ajasta, kun hän on vielä niin pieni. Mietin myös itseäni ja jaksamista, olisi ihana ottaa päiväunet pienokaisen vierellä...
Tehkää te muut mitä tykkäätte, mua ei teidän moralisointi hetkauta. Meillä hoidon aloituksen jälkeen on muuten sekä esikoinen ja äiti olleet tyytyväisempiä.

[/quote]

Olette varmaankin kaikki erittäin tyytyväisiä. Mutta jotta muutkin voisivat olla tyytyväisiä, voisitko ostaa tuon hoitopalvelun yksityseltä henkilöltä tai yritykseltä ilman yhteiskunnan tukea (kotitalousvähennyksen voi toki käyttää hyväksi, jos lasta hoidetaan kotona?)?

[/quote]

En. Lapsella on tuolla tutut hoitajat ja "kaverit".

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 09:27"]

Tätä en ole koskaan käsittänyt. 2-vuotias on pieni. Päiväkoti on hoitopaikka niille, joiden vanhemmat eivät pysty itse hoitamaan lasta esimerkiksi työn takia (tai todella marginaalitapauksissa äidin masennuksen tms. takia). Kun äiti on kotona, en voi millään ymmärtää, että pienellä 2-vuotiaalla olisi jotenkin parempi olla päiväkodissa kuin äidin kanssa kotona. 

Meillä on kolme lasta, kahden vuoden välein syntyneet. Päiväkotiura aloitettiin vasta sitten, kun palasin töihin nuorimman ollessa 4-vuotias. Esikoinen oli tuolloin 2.-luokkalainen, keskimmäinen esikoulussa ja nuorin siis 4-vuotias. Vaikka tuohon väliin olisi vielä tullut neljäs, olisin tietenkin ottanut päivähoidossa olleet lapset (kuinka vanhoja tahansa!) kotiin. Ihan hullua lähteä viemään lapsia päiväHOITOON, jos itse on kotona. Vanhemman tehtävä on keksiä tekemistä ja etsiä kavereita, ei päiväkoti ole sitä varten.

[/quote]

Voisin antaa tälle useammankin yläpeukun! Puhut NIIN asiaa!

"Mä ajattelin olla hirveä idioottiäiti ja jättää vajaa 2v. lapsen kunnan ryhmikseen. 5h per päivä, 2-3 kertaa viikossa. Aika paha. Ajan käytän kauppareissuun, asioiden hoitamiseen, ruoanlaittoon, siivoamiseen ja keskityn lopun aikaa vauvaan 100%. Vauvani on mulle viimeinen ja haluan nauttia siitä lyhyestä ajasta, kun hän on vielä niin pieni. Mietin myös itseäni ja jaksamista, olisi ihana ottaa päiväunet pienokaisen vierellä...
Tehkää te muut mitä tykkäätte, mua ei teidän moralisointi hetkauta. Meillä hoidon aloituksen jälkeen on muuten sekä esikoinen ja äiti olleet tyytyväisempiä."

Ihmettelen, miten kotiäideiltä on sallittua viedä lapsi päiväkotiin ja tehdä sillä aikaa kauppareissut, siivoukset ja asioiden hoitamiset, kun sitä samaa oikeutta ei työssäkäyville äideille sallita, vaan lapsi on haettava päiväkodista niin pian kuin mahdollista.

Ei ihme jos päiväkotien ryhmät ovat isot ja vapaita paikkoja ei ole, kun kotiäidit ulkoistavat jopa oman lapsensa hoidon vaikka ovat kotona ja haluavat viettää omaa laatuaikaansa ja shoppailla ostoskeskuksissa.

PS. juuri eilen Lapsen oikeuksien-päivänä, moni lapsi kertoi radiossa kaipaavansa vanhempiensa ja sisaruksien seuraa ja olla vain kotona. Ja lähes kaikki lapset valittivat, ettei ollut vanhemmilla aikaa ja aina  on kiire. Ja moni lapsi kertoi jopa pyytäneensä AIKAA vanhemmiltaan, mutta vastaus on aina: ei nyt, nyt on kiire. Lapset kertoivat kyllä ostelevan heille leluja ja pelejä, mutta se mikä heille olisi tärkeitä eli vanhemmat olisivat heidän elämässään läsnä, sitä tärkeintä moni lapsi jäi ilman.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 11:03"]

Meillä oli siksi esikko 3pv viikosta hoidossa koska sairastuin esikon vauva-aikana masennukseen. ennaltaehkäisevästi tuota meille suositeltiin toisen kohdalla, ettei käy liian raskaaksi. Ainakaan vielä masennus ei ole uusiutunut, joten olisko sitten turhaan hoidossa tuo esikoinen? No, siellä nyt on koska en halua ottaa sitä riskiä että masennus uusiutuu...

[/quote]

Eli masennus uusiutuu heti, jos joudut hoitamaan esikoista itse? Demoniko se on?

[/quote]

Ei, vaan lääkärini arvio on että vauvan ja pian 3-vuotiaan kanssa arki olisi minulle vielä turhan raskasta. Itse koen jaksavani hyvin.

[/quote]

Minkä ihmeen takia hankitte toisen lapsen, jos et jaksa hoitaa kahta lasta? Sullakin oli asia jo etukäteen tiedossa, ei tullut yllätyksenä. Silti pitää sitä omaa unelmaa tavoitella lasten kustannuksella. Kun mä haluuuuun kaksi lasta, viis siitä jaksanko, mut ku mä haluuuun! Menkööt esikoinen hoitoon, jotta mun unelma toteutuu.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 12:22"]

Mä ajattelin olla hirveä idioottiäiti ja jättää vajaa 2v. lapsen kunnan ryhmikseen. 5h per päivä, 2-3 kertaa viikossa. Aika paha. Ajan käytän kauppareissuun, asioiden hoitamiseen, ruoanlaittoon, siivoamiseen ja keskityn lopun aikaa vauvaan 100%. Vauvani on mulle viimeinen ja haluan nauttia siitä lyhyestä ajasta, kun hän on vielä niin pieni. Mietin myös itseäni ja jaksamista, olisi ihana ottaa päiväunet pienokaisen vierellä...
Tehkää te muut mitä tykkäätte, mua ei teidän moralisointi hetkauta. Meillä hoidon aloituksen jälkeen on muuten sekä esikoinen ja äiti olleet tyytyväisempiä.

[/quote]

Kuinka äiti voi nauttia kotonaolosta ja vauvasta kun samaan aikaan se esikoinen, pieni ihminen, jonka kanssa kotonaolosta voisi myös nauttia, on muiden hoidossa? Viedä se oma pieni lapsi sinne päiväkotiin muiden hoidettavaksi, pois omasta kodista ja omasta sylistä. Ja sitten "nauttia" kotona. Kun lapsi jotenkuten pakon edessä selviytyy päivät siellä päiväkodissa. Pakko sanoa, että ei tuo mulle olis mitään nauttimista. Jotenkin tunnevammainen pitää äidin olla, jotta sysää vanhemman lapsen pois kotoa voidakseen nauttia vauvasta. Normaali äiti voi nauttia sekä esikoisesta että vauvasta. Normaali äiti kykenee laittamaan ruokaa ja siivoamaan kahdenkin lapsen kanssa. Se on normaalielämää ja normaalit ihmiset siitä selviytyvät. Jos ei pysty niin silloin hakeutuisin hoitoon, jotain on vialla siellä pääkopassa. Se toinen lapsi olis pitänyt alunperinkin jättää hankkimatta. Ja vähintä mitä voi tehdä (kun ne kaksi lasta on nyt olemassa) on hakea itselleen apua päätohtorilta, sillä äidin psyyken ongelmat ei parane pelkällä päivähoidolla.