Kertokaa minulle kiihkottomasti, miksi 2v jää päiväkotiin vauvan synnyttyä?

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 13:03"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:40"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 09:25"]

Meillä siirtyi 2v8kk päiväkotiin kun vauva syntyi. Sai virikkeitä ja ikätasoista seuraa päiväkodissa. Tutkimuksen mukaanhan 3v hyötyy päivähoidosta.

[/quote]

Virikehoitolapsi siis, oikein tunnustit sen. Mikset itse voi keksiä niitä mahtavia virikkeitä omalla lapsellesi? Miksi luovutat kasvatusvastuun päiväkodille?

[/quote]

Kysytkö ihan vakavissaan, miksei pienen vauvan äiti voi keksiä siinä samassa virikkeitä? Mistä sinä järjestät isommalle lapselle saman ikäistä seuraa ja sosiaalisia kontakteja? Millä ajalla keksit lapselle virikkeitä ja järkevää puuhaa? Huomaa, ettei sinulla ole lapsia tai jos on, eivät ainakaan mitään järjenjättiläisiä ole, jos vähänkin tulevat äitiinsä..

[/quote]

Mulla oli aikanaan kolme lasta parin vuoden ikäeroilla. Ihan hyvin siinä keksi niitä virikkeitä, askartelua, leikkiä, pelejä jne. Kerhoista löytyi seuraa sekä lapselle että itselle. Joten joo ihan vakavasti kysyn, että miksei normaalijärjellä varustettu nainen muka keksi virikkeitä tai leikkiseuraa lapselleen? Ei siihen todellakaan tarvi päiväkotia. Ihan riitti tavallinen äiti tavallisessa kodissa. Lapset nyt koululaisia eikä heille tuosta kotonaolosta jäänyt minkäänlaista traumaa.

[/quote]

No ei ihmekään, että se äiti ei pysty keksimään mitään, kun sillä ei ole aikaa, koska vauvalle pitää olla läsnä ja kärppänä palvelemassa 24/7. Se äiti, joka tajuaa, vauva ei ole laiminlyöty vaikkei hän luovuta itseään 100 % vauvalle, jaksaa itsekin paremmin ja pystyy mahdollisesti myös hoitamaan sen isosiskon tai -veljen siinä samalla. 

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:54"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:22"] Toinen lapsemme tulee syntymään, kun esikoinen on 1,5 vuotias. Esikoinen on aloittanut osapäivähoidon jo nyt pari kertaa viikossa. Kun vauva syntyy, tulee menemään hoitoon joka arkipäivä. Syynä mm. se, että esikoinen nukkuu äärimmäisen huonosti ja valvottaa erityisesti minua. En tunne, että jaksaisin pienen vauvan ja taaperon kanssa koko päivää näillä yöunilla, tai siis luultavasti vielä vähemmillä sellaisilla. Päivähoidossa lapsella on jaksavat, hyväntuuliset hoitajat, ei ihmisraunioäitiä... Ja niin, oliko pakko tehdä lapset näin pienellä ikäerolla, niin kyllä. Olen jo 39 v. kun toinen syntyy. Ei ollut aikaa odotella. Ja mielestäni olemme löytäneet mukavan pienryhmän lapsellemme, joka ei vielä kertaakaan hoidossa ole itkenyt perääni. Tykkää hoitajista ja on innoissaan lapsiseurasta. En siis usko tekeväni lapselle sillä haittaa, että käy leikkimässä nelisen tuntia päivässä ja tulee kotiin äidin luo, joka levättyään jaksaa olla loppupäivän sellainen äiti, jonka molemmat lapset ansaitsisivat. Meillä on kaikilla erilaiset voimavarat, hyvä vain, että on vaihtoehtoja auttaa äitejä jaksamaan. Burn outin partaalla oleva äiti ei ole kenenkään parhaaksi. [/quote] Hyvä. Jos vastaisit näistä hoidon kustannuksista sataprosenttisesti valitisistko edelleen samoin? [/quote] Kyllä, maksamme hoidon 100% itse. 130 euroa kuussa puolipäivähoidosta. Kuten tuossa ylhäällä jo ehdin kirjoittaa, emme asu Suomessa. Kunnallista päivähoitoa ei ole.

[/quote]

Ellette asu jossain Afrikan maassa tms. kehitysvaltiossa, kuulostaa aika alhaiselta hinnalta kuvailemasi hoitoryhmän todelliseksi kustannukseksi (monta hoitajaa, vähän lapsia). Teillä ei varmaankaan tarjoilla hoidossa ruokaa, mutta silti tuo summa vakuttaa halvalta. 
[/quote]

Lapsille viedään omat välipalat mukaan. Kokopäivähoidossa olevat saavat hoitopaikassa myös lämpimän lounaan. Kokopäivähoidon hinta on 190 euroa/kk. Yksi hoitajista tekee lämpimän ruuan itse hoitopaikan keittiössä. Hoitopaikka on perheyritys, kaksi sisarta ja näiden äiti. Maa on etelä-Euroopassa, asumme ihan maaseudulla, ei siis kaupunkien kovia vuokria. Nämä seitsemän lasta ovat tod.näk. koko paikkakunnan ekaluokkalaiset sitten aikanaan. Miettikää mikä kaveriporukka, kun kasvavat yhteen 1-2 -vuotiaista asti.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 13:08"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:54"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:34"] [quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:22"] Toinen lapsemme tulee syntymään, kun esikoinen on 1,5 vuotias. Esikoinen on aloittanut osapäivähoidon jo nyt pari kertaa viikossa. Kun vauva syntyy, tulee menemään hoitoon joka arkipäivä. Syynä mm. se, että esikoinen nukkuu äärimmäisen huonosti ja valvottaa erityisesti minua. En tunne, että jaksaisin pienen vauvan ja taaperon kanssa koko päivää näillä yöunilla, tai siis luultavasti vielä vähemmillä sellaisilla. Päivähoidossa lapsella on jaksavat, hyväntuuliset hoitajat, ei ihmisraunioäitiä... Ja niin, oliko pakko tehdä lapset näin pienellä ikäerolla, niin kyllä. Olen jo 39 v. kun toinen syntyy. Ei ollut aikaa odotella. Ja mielestäni olemme löytäneet mukavan pienryhmän lapsellemme, joka ei vielä kertaakaan hoidossa ole itkenyt perääni. Tykkää hoitajista ja on innoissaan lapsiseurasta. En siis usko tekeväni lapselle sillä haittaa, että käy leikkimässä nelisen tuntia päivässä ja tulee kotiin äidin luo, joka levättyään jaksaa olla loppupäivän sellainen äiti, jonka molemmat lapset ansaitsisivat. Meillä on kaikilla erilaiset voimavarat, hyvä vain, että on vaihtoehtoja auttaa äitejä jaksamaan. Burn outin partaalla oleva äiti ei ole kenenkään parhaaksi. [/quote] Hyvä. Jos vastaisit näistä hoidon kustannuksista sataprosenttisesti valitisistko edelleen samoin? [/quote] Kyllä, maksamme hoidon 100% itse. 130 euroa kuussa puolipäivähoidosta. Kuten tuossa ylhäällä jo ehdin kirjoittaa, emme asu Suomessa. Kunnallista päivähoitoa ei ole. [/quote] Ellette asu jossain Afrikan maassa tms. kehitysvaltiossa, kuulostaa aika alhaiselta hinnalta kuvailemasi hoitoryhmän todelliseksi kustannukseksi (monta hoitajaa, vähän lapsia). Teillä ei varmaankaan tarjoilla hoidossa ruokaa, mutta silti tuo summa vakuttaa halvalta.  [/quote] Lapsille viedään omat välipalat mukaan. Kokopäivähoidossa olevat saavat hoitopaikassa myös lämpimän lounaan. Kokopäivähoidon hinta on 190 euroa/kk. Yksi hoitajista tekee lämpimän ruuan itse hoitopaikan keittiössä. Hoitopaikka on perheyritys, kaksi sisarta ja näiden äiti. Maa on etelä-Euroopassa, asumme ihan maaseudulla, ei siis kaupunkien kovia vuokria. Nämä seitsemän lasta ovat tod.näk. koko paikkakunnan ekaluokkalaiset sitten aikanaan. Miettikää mikä kaveriporukka, kun kasvavat yhteen 1-2 -vuotiaista asti.

[/quote]

Älä nyt ota tätä henkilökohtaisesti, mutta mieleen tulee tuosta viimeisestä lauseesta se, että mieti, jos olisi kasvanut yhteen näiden lasten sijaan perheensä kanssa (äiti ja sisarus). Olen ehkä jotenkin ylitunteellinen tai omistava, koska haluaisin ensisijaisesti lapsen kasvavan yhteen kanssani ja imevän vaikutteensa ja oppinsa minulta. 

Muuten kyllä kuulostaa oikein mukavalta kasvuympäristöltä ja jos kävisin töissä, veisin lapseni mielelläni sinne hoidettavaksi. 

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:45"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:38"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:34"] [quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:22"] Toinen lapsemme tulee syntymään, kun esikoinen on 1,5 vuotias. Esikoinen on aloittanut osapäivähoidon jo nyt pari kertaa viikossa. Kun vauva syntyy, tulee menemään hoitoon joka arkipäivä. Syynä mm. se, että esikoinen nukkuu äärimmäisen huonosti ja valvottaa erityisesti minua. En tunne, että jaksaisin pienen vauvan ja taaperon kanssa koko päivää näillä yöunilla, tai siis luultavasti vielä vähemmillä sellaisilla. Päivähoidossa lapsella on jaksavat, hyväntuuliset hoitajat, ei ihmisraunioäitiä... Ja niin, oliko pakko tehdä lapset näin pienellä ikäerolla, niin kyllä. Olen jo 39 v. kun toinen syntyy. Ei ollut aikaa odotella. Ja mielestäni olemme löytäneet mukavan pienryhmän lapsellemme, joka ei vielä kertaakaan hoidossa ole itkenyt perääni. Tykkää hoitajista ja on innoissaan lapsiseurasta. En siis usko tekeväni lapselle sillä haittaa, että käy leikkimässä nelisen tuntia päivässä ja tulee kotiin äidin luo, joka levättyään jaksaa olla loppupäivän sellainen äiti, jonka molemmat lapset ansaitsisivat. Meillä on kaikilla erilaiset voimavarat, hyvä vain, että on vaihtoehtoja auttaa äitejä jaksamaan. Burn outin partaalla oleva äiti ei ole kenenkään parhaaksi. [/quote] Hyvä. Jos vastaisit näistä hoidon kustannuksista sataprosenttisesti valitisistko edelleen samoin? [/quote] Kyllä, maksamme hoidon 100% itse. 130 euroa kuussa puolipäivähoidosta. Kuten tuossa ylhäällä jo ehdin kirjoittaa, emme asu Suomessa. Kunnallista päivähoitoa ei ole. [/quote] Hyvä (kustannukset). Puolitoistavuotias voi olla mielestänikin ihan hyvin 2 x vko pari tuntia hoidossa. Äiti saa hoidettua itseään tai muita asioita silloin. Mutta se omaan korvaan kuulostaa paljolta, että samalla kun hän totuttelee uuteen perheenjäseneen, muuttuu hoito jokapäiväiseksi arkisin.  Onkohan sitä muuten vielä tutkittu tieteellisesti, mitä vaikutuksia sisarussuhteisiin tai äiti-lapsisuhteeseen on sillä, että äiti on kotona pienen kanssa ja isommat pienet hoidossa muualla.  [/quote] Ai niin, siis isän 3 viikon isyysloman ajan esikoinenkin tod. näk. on joko kotona tai jatkaa tuolla 2 krt/vko -aikataululla (ettei paikka ja hoitajat unohdu). Sen jälkeen hoitoon joka päivä. Tietysti sillä varauksella, ettei lapsi rupea reagoimaan negatiivisesti hoitoon, jolloin mietitään uudestaan. Ihan oikeasti, kaikkien parhaaseen tällä pyritään. Lapseni on minulle äärimmäisen rakas. Usko tai älä.

[/quote]

Oma itsesi ja mukavuutesi on kuitenkin vielä sitä esikoista rakkaampia. Sinä halusit toisen lapsen, vaikka tiesit ettet oikeasti jaksa. Joten esikoinen hoitoon, jotta sinun unelmasi toteutuu. Sinä et jaksa yhtään venyä, edes sen äärimmäisen rakkaan lapsesi takia, ei, kaiken pitää olla helppoa ja vaivatonta. Lapsi on se joka maksaa tästä sinun mukavuudestasi. Sinulla on kaikki hyvin, lapsesta ei niin väliä.

No meillä meni ihan sen takia, että oppisi toisen äidinkielensä. Isä meillä ruotsinkielinen ja 2,5v meni ruotsinkieliseen päiväkotiin 5h per päivä. Haluamme ruotsista koulukielen ja kotona oleminen suomea puhuvan äidin kanssa olisi ollut riski kielen hyvälle kehitykselle. Aloitti tarhan sisaruksen ollessa 3kk.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:22"]

Toinen lapsemme tulee syntymään, kun esikoinen on 1,5 vuotias. Esikoinen on aloittanut osapäivähoidon jo nyt pari kertaa viikossa. Kun vauva syntyy, tulee menemään hoitoon joka arkipäivä. Syynä mm. se, että esikoinen nukkuu äärimmäisen huonosti ja valvottaa erityisesti minua. En tunne, että jaksaisin pienen vauvan ja taaperon kanssa koko päivää näillä yöunilla, tai siis luultavasti vielä vähemmillä sellaisilla. Päivähoidossa lapsella on jaksavat, hyväntuuliset hoitajat, ei ihmisraunioäitiä... Ja niin, oliko pakko tehdä lapset näin pienellä ikäerolla, niin kyllä. Olen jo 39 v. kun toinen syntyy. Ei ollut aikaa odotella. Ja mielestäni olemme löytäneet mukavan pienryhmän lapsellemme, joka ei vielä kertaakaan hoidossa ole itkenyt perääni. Tykkää hoitajista ja on innoissaan lapsiseurasta. En siis usko tekeväni lapselle sillä haittaa, että käy leikkimässä nelisen tuntia päivässä ja tulee kotiin äidin luo, joka levättyään jaksaa olla loppupäivän sellainen äiti, jonka molemmat lapset ansaitsisivat. Meillä on kaikilla erilaiset voimavarat, hyvä vain, että on vaihtoehtoja auttaa äitejä jaksamaan. Burn outin partaalla oleva äiti ei ole kenenkään parhaaksi.

[/quote]

Ymmärrän varsin hyvin että tilanne haastava ja että tulet apua tarvitsemaan. Tärkeä varmasti Sinulle myös että esikoisesi ei kärsi. Oletko ajatellut mahdollisuutta viedä pktiin vain kolmemeksi tunniksi ja hakea kotiin syömään ja nukkumaan? Taaperon kannalta äidin kanssa syöminen ja omassa sängyssä nukkuminen on tärkeitä ja merkitseviä asioita ja toisivat enemmän turvallisuutta esikoisesi elämään vauvan synnyttyä. 

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:45"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:38"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:34"] [quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:27"][quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:22"] Toinen lapsemme tulee syntymään, kun esikoinen on 1,5 vuotias. Esikoinen on aloittanut osapäivähoidon jo nyt pari kertaa viikossa. Kun vauva syntyy, tulee menemään hoitoon joka arkipäivä. Syynä mm. se, että esikoinen nukkuu äärimmäisen huonosti ja valvottaa erityisesti minua. En tunne, että jaksaisin pienen vauvan ja taaperon kanssa koko päivää näillä yöunilla, tai siis luultavasti vielä vähemmillä sellaisilla. Päivähoidossa lapsella on jaksavat, hyväntuuliset hoitajat, ei ihmisraunioäitiä... Ja niin, oliko pakko tehdä lapset näin pienellä ikäerolla, niin kyllä. Olen jo 39 v. kun toinen syntyy. Ei ollut aikaa odotella. Ja mielestäni olemme löytäneet mukavan pienryhmän lapsellemme, joka ei vielä kertaakaan hoidossa ole itkenyt perääni. Tykkää hoitajista ja on innoissaan lapsiseurasta. En siis usko tekeväni lapselle sillä haittaa, että käy leikkimässä nelisen tuntia päivässä ja tulee kotiin äidin luo, joka levättyään jaksaa olla loppupäivän sellainen äiti, jonka molemmat lapset ansaitsisivat. Meillä on kaikilla erilaiset voimavarat, hyvä vain, että on vaihtoehtoja auttaa äitejä jaksamaan. Burn outin partaalla oleva äiti ei ole kenenkään parhaaksi. [/quote] Hyvä. Jos vastaisit näistä hoidon kustannuksista sataprosenttisesti valitisistko edelleen samoin? [/quote] Kyllä, maksamme hoidon 100% itse. 130 euroa kuussa puolipäivähoidosta. Kuten tuossa ylhäällä jo ehdin kirjoittaa, emme asu Suomessa. Kunnallista päivähoitoa ei ole. [/quote] Hyvä (kustannukset). Puolitoistavuotias voi olla mielestänikin ihan hyvin 2 x vko pari tuntia hoidossa. Äiti saa hoidettua itseään tai muita asioita silloin. Mutta se omaan korvaan kuulostaa paljolta, että samalla kun hän totuttelee uuteen perheenjäseneen, muuttuu hoito jokapäiväiseksi arkisin.  Onkohan sitä muuten vielä tutkittu tieteellisesti, mitä vaikutuksia sisarussuhteisiin tai äiti-lapsisuhteeseen on sillä, että äiti on kotona pienen kanssa ja isommat pienet hoidossa muualla.  [/quote] Ai niin, siis isän 3 viikon isyysloman ajan esikoinenkin tod. näk. on joko kotona tai jatkaa tuolla 2 krt/vko -aikataululla (ettei paikka ja hoitajat unohdu). Sen jälkeen hoitoon joka päivä. Tietysti sillä varauksella, ettei lapsi rupea reagoimaan negatiivisesti hoitoon, jolloin mietitään uudestaan. Ihan oikeasti, kaikkien parhaaseen tällä pyritään. Lapseni on minulle äärimmäisen rakas. Usko tai älä.

[/quote]

Niin äärettömän rakas, ettet jaksa häntä kotona?

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:24"]

Omassa kaveripiirissäni suurin syy on se, että äidin pää ei kestä sitä perharkea kahden pienen lapsen kanssa. Sehän on siis työtä, nimenomaan psyykkistä työtä että pärjää riittämättömyyden tunteiden ja väsymyksen kanssa ja jaksaa olla lempeä ja johdonmukainen äiti. (kun isompi on uhmassa ja pieni muuten vaan kovin tarvitseva). Heitä on siis melkein pelottanut olla lasten kanssa, koska heistä on tuntunut, että ovat silloin niin kaukana siitä ruusunpunaisesta äitylistä, mitä kuvittelivat olevansa, ja mitä ehkä olivatkin esikoisen aikaan. He eivät kestä sitä, että siinä perhearjessa on niin paljon työtä, voimakkaita tunteita ja sisäisiä ristiriitoja, eivätkä ymmärrä että sellaista se on, sellaista sen kuuluu olla ja kun siitä hommasta saa otteen, saa syvää tyydytystä siitä että pystyy, osaa ja ymmärtää, että jaksaa ja selviää.  Se on äitinä kasvamista ja kypsymistä, ainutlaatuinen tilaisuus elämässä.

[/quote]

Avainsana tuossa onkin "kun hommasta saa otteen", mutta tällä sinun tuntemallasi tapauksella kun on vaihtunut "kun ei saa". Jos on noin hajalla, ei kai asiat setviydy sillä, että vaan jatkaa menoa, kyllä siihen jotain ulkopuolistakin apua tarvittaisiin. Tässä tapauksessa se on päivähoito, joka ei tietty hoida äidin psyykettä, mutta toimii ensiapuna.

[/quote]

Avainsana, ehkäisy.

Mun siskon lapsi oli 2v2kk kun pikkusisarus syntyi, ja hän piti esikoisen päiväkodissa, koska lapsi oli uhmaiässä ja vaikea ja kävi jatkuvasti käsiksi vauvaan. Sisko sanoi itse, että sai vain silloin viettää vauva-aikaa toisenkin lapsen kanssa, kun eka sai ammattitaitoista ohjausta päiväkodissa. Kotona uhmaikäinen oli edelleen vaikea, halusi kaikkea mitä vauvakin (vaipat takaisin, syöttämistä, kanniskelua, imettämistä ym.) Oon kyllä itse sitä mieltä, että esikoisen käytöksestä iso osa johtui mustasukkaisuudesta ja siitä, että pikkusisaruksen tultua hänet pistettiin pois tieltä. Siltä se ainakin näytti. 

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:28"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:27"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:22"]

Toinen lapsemme tulee syntymään, kun esikoinen on 1,5 vuotias. Esikoinen on aloittanut osapäivähoidon jo nyt pari kertaa viikossa. Kun vauva syntyy, tulee menemään hoitoon joka arkipäivä. Syynä mm. se, että esikoinen nukkuu äärimmäisen huonosti ja valvottaa erityisesti minua. En tunne, että jaksaisin pienen vauvan ja taaperon kanssa koko päivää näillä yöunilla, tai siis luultavasti vielä vähemmillä sellaisilla. Päivähoidossa lapsella on jaksavat, hyväntuuliset hoitajat, ei ihmisraunioäitiä... Ja niin, oliko pakko tehdä lapset näin pienellä ikäerolla, niin kyllä. Olen jo 39 v. kun toinen syntyy. Ei ollut aikaa odotella. Ja mielestäni olemme löytäneet mukavan pienryhmän lapsellemme, joka ei vielä kertaakaan hoidossa ole itkenyt perääni. Tykkää hoitajista ja on innoissaan lapsiseurasta. En siis usko tekeväni lapselle sillä haittaa, että käy leikkimässä nelisen tuntia päivässä ja tulee kotiin äidin luo, joka levättyään jaksaa olla loppupäivän sellainen äiti, jonka molemmat lapset ansaitsisivat. Meillä on kaikilla erilaiset voimavarat, hyvä vain, että on vaihtoehtoja auttaa äitejä jaksamaan. Burn outin partaalla oleva äiti ei ole kenenkään parhaaksi.

[/quote]

Hyvä. Jos vastaisit näistä hoidon kustannuksista sataprosenttisesti valitisistko edelleen samoin?

[/quote]

Aivan sairaan raivostuttavaa! Tuo nainen vie lapsensa aamulla hoitoon ja todellakin pääsee helpolla. Vai viekö mies, kun äiti on niin kauheen väsy? Maksakaa se täysi summa siitä mitä se teidän kakaroiden hoito kustantaa, SITTEN voitte kirkkain silmin selitellä mitä lystäätte.

[/quote]

Oletko kateellinen :D kuulostaa sitl..

Päivkodin työntekijänä sanon, että ihme selityksiä ihmsillä...! Selittäkää ittellenne asia miten haluatte, mutta älkää luulko ammattilaisten millään lailla "ostavan" näitä selityksiä. Pahin kaikista selityksistä tuo "haluttiin lapsen oppivan toisen äidinkielensä". Mahtaa olla todellinen kotikieli mitä tarvii päiväkotiin mennä oppimaan!

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:12"]Saatan olla väärässä, mutta ilmeisesti jossain päin ei ole takeita, että lapsi pääsee samaan päiväkotiin pitkän kotonaolon jälkeen. Siinä tapauksessa ymmärrän hyvin, että paikka halutaan pitää jos päiväkoti on tuntunut mukavalta ja on käytännöllisessä paikassa perheen kannalta. Silloin varmaan monesti hoitoajat ovat aika lyhyitä ja päiviä viikossa vähän?

Muita hyvin ymmärrettäviä syitä ovat jonkun perheenjäsenen terveydentilaan liittyvät asiat. Niistä tuskin moni haluaa vierailee ihmislle kertoa. Nehän ovat yksityisasioita. 

Meidän esikonen oli kotona kuopuksen vauva-ajan. Meillä oli sellainen vaihe, jossa kuopus nukkui todella huonosti ja esikoinen ei nukkunut päiväunia, vaikka pieni olikin. Silloin monesti pelotti jäädä aamulla lasten kanssa kotiin. Pelkäsin että aiheutan jonkun onnettomuuden kun olen niin epätoivoisen väsynyt. Miehen työpaikassa ei joustoa tunnettu eikä meillä ole mummeja joita voisi hälytellä apuun. Onneksi saimme muuta apua. Mutta se antoi pientä vihjettä sitä, kuinka taivaan lahja esikoisen päivähoito jokusen kerran viikossa voi perheelle olla. En kovin helposti tuomitsisi. (En väitä että ap olisi tuominnutkaan, mutta moni tuomitsee.)
kas kas ettei ole alapeukutettu heti jo tuota ylläolevaa. Äitihän ei nyt vaan saa olla hirveän väsynyt tai jos on niin se vain laiskuutta jos tuntuu että oman jaksamisen kannalta ehdottomasti tarvii paikkaavat päiväunet? Vilkkaan yli kaksi vuotiaan kanssa ei välttämättä voi paikkailla valvottuja öitä, päin vastoin pitäisi juosta vauva kainalossa puistoissa aamu- ja iltapäivisin jotta saa ulkoilua tarpeeksi.
 

 
[/quote]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 13:56"]

Päivkodin työntekijänä sanon, että ihme selityksiä ihmsillä...! Selittäkää ittellenne asia miten haluatte, mutta älkää luulko ammattilaisten millään lailla "ostavan" näitä selityksiä. Pahin kaikista selityksistä tuo "haluttiin lapsen oppivan toisen äidinkielensä". Mahtaa olla todellinen kotikieli mitä tarvii päiväkotiin mennä oppimaan!

[/quote]

Valitettavasti useammat päiväkodin työntekijät kokevat itsensa ihan yhtä avuttomiksi kuin vanhemmat jotka pyrkivät totuutta vääntämään koska eivät hyvältä tuntuvaa ratkaisua löydä. Päiväkodin ammattilaisen työhön kuuluu lapsen auttaminen vanhempien kanssa. Jos ei pystytä tilannetta yhdessä vanhempien kanssa ihan oikeasti tarkastelemaan ja yhdessä pohtimaan parhaan ratkaisun löytämiseksi, silloin lapsi jää ilman apua, vanhemmat linnottautuvat toiveajatteluun ja päiväkodin kasvattajat turhautuvat ja kiukustuvat kun päivittäin joutuvat seuraamaan taaperon tuskaa pystymättä vanhempien kanssa siitä puhumaan saatikka sitten taaperoa oikealla tavalla auttamaan.

" Toinen lapsemme tulee syntymään, kun esikoinen on 1,5 vuotias. Esikoinen on aloittanut osapäivähoidon jo nyt pari kertaa viikossa. Kun vauva syntyy, tulee menemään hoitoon joka arkipäivä. Syynä mm. se, että esikoinen nukkuu äärimmäisen huonosti ja valvottaa erityisesti minua. En tunne, että jaksaisin pienen vauvan ja taaperon kanssa koko päivää näillä yöunilla, tai siis luultavasti vielä vähemmillä sellaisilla. Päivähoidossa lapsella on jaksavat, hyväntuuliset hoitajat, ei ihmisraunioäitiä... Ja niin, oliko pakko tehdä lapset näin pienellä ikäerolla, niin kyllä. Olen jo 39 v. kun toinen syntyy. Ei ollut aikaa odotella. Ja mielestäni olemme löytäneet mukavan pienryhmän lapsellemme, joka ei vielä kertaakaan hoidossa ole itkenyt perääni. Tykkää hoitajista ja on innoissaan lapsiseurasta. En siis usko tekeväni lapselle sillä haittaa, että käy leikkimässä nelisen tuntia päivässä ja tulee kotiin äidin luo, joka levättyään jaksaa olla loppupäivän sellainen äiti, jonka molemmat lapset ansaitsisivat. Meillä on kaikilla erilaiset voimavarat, hyvä vain, että on vaihtoehtoja auttaa äitejä jaksamaan. Burn outin partaalla oleva äiti ei ole kenenkään parhaaksi. [/quote]

Hyvä. Jos vastaisit näistä hoidon kustannuksista sataprosenttisesti valitisistko edelleen samoin? [/quote] Kyllä, maksamme hoidon 100% itse. 130 euroa kuussa puolipäivähoidosta. Kuten tuossa ylhäällä jo ehdin kirjoittaa, emme asu Suomessa. Kunnallista päivähoitoa ei ole. [/quote]

Hyvä (kustannukset). Puolitoistavuotias voi olla mielestänikin ihan hyvin 2 x vko pari tuntia hoidossa. Äiti saa hoidettua itseään tai muita asioita silloin. Mutta se omaan korvaan kuulostaa paljolta, että samalla kun hän totuttelee uuteen perheenjäseneen, muuttuu hoito jokapäiväiseksi arkisin.  Onkohan sitä muuten vielä tutkittu tieteellisesti, mitä vaikutuksia sisarussuhteisiin tai äiti-lapsisuhteeseen on sillä, että äiti on kotona pienen kanssa ja isommat pienet hoidossa muualla.  [/quote]

Ai niin, siis isän 3 viikon isyysloman ajan esikoinenkin tod. näk. on joko kotona tai jatkaa tuolla 2 krt/vko -aikataululla (ettei paikka ja hoitajat unohdu). Sen jälkeen hoitoon joka päivä. Tietysti sillä varauksella, ettei lapsi rupea reagoimaan negatiivisesti hoitoon, jolloin mietitään uudestaan. Ihan oikeasti, kaikkien parhaaseen tällä pyritään. Lapseni on minulle äärimmäisen rakas. Usko tai älä.

[/quote]

Oma itsesi ja mukavuutesi on kuitenkin vielä sitä esikoista rakkaampia. Sinä halusit toisen lapsen, vaikka tiesit ettet oikeasti jaksa. Joten esikoinen hoitoon, jotta sinun unelmasi toteutuu. Sinä et jaksa yhtään venyä, edes sen äärimmäisen rakkaan lapsesi takia, ei, kaiken pitää olla helppoa ja vaivatonta. Lapsi on se joka maksaa tästä sinun mukavuudestasi. Sinulla on kaikki hyvin, lapsesta ei niin väliä.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:25"]

Vähän ohiksena, mutta mun äiti on usean päiväkodin johtaja ja sanonut monesti, että nämä "virikelapset" ovat hoidossa haastavampia kuin tavallisessa päivähoidossa olevat. Lapsi vaistoaa, jos hän on päiväkodissa vain siksi, että olisi (kärjistetysti ilmaistuna) poissa tieltä.

[/quote]

Haastavia ne samat esikoiset ovat kotonakin. Onhan se ihan järkyttävä kriisi, kun joutuu kasvamaan hetkessä isoksi. Itse sain kaksi lasta tasan kahden vuoden ikäerolla ja hoidin molemmat kotona. Tukiverkkonani oli lasten isä, jonka kanssa olimme mahtava tiimi, mutta hänkin joutui tekemään täyttä työaikaa suurimman osan ajasta.

Voin sanoa ihan rehellisesti, että olin ekat kaksi vuotta esikoiselle täydellinen äiti. Imetin, luin, hellin 24/7. Kun pikkusisarus syntyi, kaikki muuttui. Siinä olivat vastakkain hormonihirviö ja maailman pahin uhmis. Monta kertaa teki mieli nostaa kädet ylös. Mutta näin jälkikäteen mietittynä olen todella iloinen siitä, että ymmärsin pitää esikoisen lähelläni ja ottaa vastaan kaiken sen vihan. Nykyään ovat hienoja lapsia molemmat.

[/quote]

Totta kai sisaruksen syntymä kääntää esikoisen maailman päälaelleen ja näkyy esim. huomiohakuisuutena. Kommentillani en tarkoittanut alleviivata tuota lapsen "haastavuutta", vaan lähinnä sitä, että lapsi vaistoaa, onko äiti kotona vauvan kanssa vai esim. töissä. Eli sama lapsi voi reagoida hyvin eri tavoin päiväkodissa oloon riippuen siitä, mitä vanhempi/vanhemmat tekevät sillä aikaa. Näin siis äitini on kertonut.

Sanomattakin selvää, että kun sain omat lapset 1,5 vuoden ikäerolla, ei käynyt mielessäkään laittaa isompaa pikkuista hoitoon pois jaloista. Onhan se raskasta kahden pienen kanssa ja uhmat/mustasukkaisuudet siihen päälle, mutta uskon, että terve kehitys taataan isosisarukselle kun vaikeita tunteita kohdataan sitä mukaa kun niitä tulee ja puretaan yhdessä vanhemman kanssa. Vanhemmalta se vaatii todella paljon, mutta palkitsee sitäkin runsaammin!

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:12"]Saatan olla väärässä, mutta ilmeisesti jossain päin ei ole takeita, että lapsi pääsee samaan päiväkotiin pitkän kotonaolon jälkeen. Siinä tapauksessa ymmärrän hyvin, että paikka halutaan pitää jos päiväkoti on tuntunut mukavalta ja on käytännöllisessä paikassa perheen kannalta. Silloin varmaan monesti hoitoajat ovat aika lyhyitä ja päiviä viikossa vähän? Muita hyvin ymmärrettäviä syitä ovat jonkun perheenjäsenen terveydentilaan liittyvät asiat. Niistä tuskin moni haluaa vierailee ihmislle kertoa. Nehän ovat yksityisasioita.  Meidän esikonen oli kotona kuopuksen vauva-ajan. Meillä oli sellainen vaihe, jossa kuopus nukkui todella huonosti ja esikoinen ei nukkunut päiväunia, vaikka pieni olikin. Silloin monesti pelotti jäädä aamulla lasten kanssa kotiin. Pelkäsin että aiheutan jonkun onnettomuuden kun olen niin epätoivoisen väsynyt. Miehen työpaikassa ei joustoa tunnettu eikä meillä ole mummeja joita voisi hälytellä apuun. Onneksi saimme muuta apua. Mutta se antoi pientä vihjettä sitä, kuinka taivaan lahja esikoisen päivähoito jokusen kerran viikossa voi perheelle olla. En kovin helposti tuomitsisi. (En väitä että ap olisi tuominnutkaan, mutta moni tuomitsee.) kas kas ettei ole alapeukutettu heti jo tuota ylläolevaa. Äitihän ei nyt vaan saa olla hirveän väsynyt tai jos on niin se vain laiskuutta jos tuntuu että oman jaksamisen kannalta ehdottomasti tarvii paikkaavat päiväunet? Vilkkaan yli kaksi vuotiaan kanssa ei välttämättä voi paikkailla valvottuja öitä, päin vastoin pitäisi juosta vauva kainalossa puistoissa aamu- ja iltapäivisin jotta saa ulkoilua tarpeeksi.     [/quote]

[/quote]

No jos haluaa jotain taloudellisia etuja sosiaaliseen tai terveydelliseen tilaansa pohjautuen, on vähän niin kuin pakko haluta kertoa siitä ulkopuoliselle. Tai sitten jää ilman.

Itse 'tuomitsen' parivuotiaan sysäämisen päiväkotiin, etenkin vielä yhteiskunnan rahoittamana. Hyväksyn kuitenkin hyvinkin kerhottamisen tai muualla hoidattamisen esim. 2 x vko 2-4 tuntia kerralla. Mutta oma perstuntuma ei pidä hyvänä 3 x vko puolipäiväistä päiväkotia. 

Onpas tyhmiä ja/tai ilkeitä ihmisiä taas tylyttämässä kun muutama uskaltaa vastata alkup. kysymykseen.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 11:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 10:25"]

Vähän ohiksena, mutta mun äiti on usean päiväkodin johtaja ja sanonut monesti, että nämä "virikelapset" ovat hoidossa haastavampia kuin tavallisessa päivähoidossa olevat. Lapsi vaistoaa, jos hän on päiväkodissa vain siksi, että olisi (kärjistetysti ilmaistuna) poissa tieltä.

[/quote]

Haastavia ne samat esikoiset ovat kotonakin. Onhan se ihan järkyttävä kriisi, kun joutuu kasvamaan hetkessä isoksi. Itse sain kaksi lasta tasan kahden vuoden ikäerolla ja hoidin molemmat kotona. Tukiverkkonani oli lasten isä, jonka kanssa olimme mahtava tiimi, mutta hänkin joutui tekemään täyttä työaikaa suurimman osan ajasta.

Voin sanoa ihan rehellisesti, että olin ekat kaksi vuotta esikoiselle täydellinen äiti. Imetin, luin, hellin 24/7. Kun pikkusisarus syntyi, kaikki muuttui. Siinä olivat vastakkain hormonihirviö ja maailman pahin uhmis. Monta kertaa teki mieli nostaa kädet ylös. Mutta näin jälkikäteen mietittynä olen todella iloinen siitä, että ymmärsin pitää esikoisen lähelläni ja ottaa vastaan kaiken sen vihan. Nykyään ovat hienoja lapsia molemmat.

[/quote]

Ei meillä esikoiselta vaadittu enempää kuin ennen vauvaakaan. Ei hänen tarvinnut kasvaa isommaksi pikkusisaren myötä, sai olla se sama lapsellinen 2v kuin ennen sisaren syntymää, en mä alkanut vaatia iso pien asioita.. Ihan yhtä paljon autoin pukemisessa, vessaan menossa jne kuin aiemminkin.

[/quote]

Mutta et myöskään ilmeisesti vaatinut vauvalta samoja asioita kuin esikoiselta?

[/quote]

Miksi edes pitäisi?

[/quote]

Aikuisen näkökulmasta varmaan ei pitäisikään. Mutta eläydy nyt hetkisen sen kaksivuotiaan rooliin. Paikka isän ja äidin ainoana silmäteränä on menetetty, ja se uusi käärö vain kakkaa vaippaan ja köllii äidin rintaa vasten, vailla mitään pukemis- tai pottailuvaatimuksia. Ei kaksivuotiaalta voi odottaa objektiivista suhtautumista asiaan.

Ja joka väittää, ettei parivuotiaan lapsensa elämä muuttunut mitenkään pikkusisaruksen myötä, on melkoinen puusilmä.

"Lapsille viedään omat välipalat mukaan. Kokopäivähoidossa olevat saavat hoitopaikassa myös lämpimän lounaan. Kokopäivähoidon hinta on 190 euroa/kk. Yksi hoitajista tekee lämpimän ruuan itse hoitopaikan keittiössä. Hoitopaikka on perheyritys, kaksi sisarta ja näiden äiti. Maa on etelä-Euroopassa, asumme ihan maaseudulla, ei siis kaupunkien kovia vuokria. Nämä seitsemän lasta ovat tod.näk. koko paikkakunnan ekaluokkalaiset sitten aikanaan. Miettikää mikä kaveriporukka, kun kasvavat yhteen 1-2 -vuotiaista asti"

Mikähän on maa ja valuutta? Jos hoitajia on 3 ja lapsia 7 ja kuukauden hoitomaksut ovat yhteensä 1.300 e/kk, josta pitäisi vähentää vielä ruoka, rakennusten ylläpito, vakuutuksen, lelut jne. niin varmasti ollaan miinuken puolella. Vaikka tuo 1300 e/kk jaettaisiin kolmen hoitajan kesken niin tuntipalkaksi tulisi 2,5 euroa tunti, mutta millä katettaisiin muut kulut. Jopa Kiinassa maksetaan lastenhoitajalle enemmän.

Ja tälläiseen hoitopaikkaan viet "niin rakkaan lapsesi". Hälytyskellojen pitäisi jo soida. Kerrothan, maksavasi 100% hoitomaksun ja paikan olevan yksityinen. Joku nyt ei vain täsmää.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 12:22"]

Toinen lapsemme tulee syntymään, kun esikoinen on 1,5 vuotias. Esikoinen on aloittanut osapäivähoidon jo nyt pari kertaa viikossa. Kun vauva syntyy, tulee menemään hoitoon joka arkipäivä. Syynä mm. se, että esikoinen nukkuu äärimmäisen huonosti ja valvottaa erityisesti minua. En tunne, että jaksaisin pienen vauvan ja taaperon kanssa koko päivää näillä yöunilla, tai siis luultavasti vielä vähemmillä sellaisilla. Päivähoidossa lapsella on jaksavat, hyväntuuliset hoitajat, ei ihmisraunioäitiä... Ja niin, oliko pakko tehdä lapset näin pienellä ikäerolla, niin kyllä. Olen jo 39 v. kun toinen syntyy.[/quote]

Ihan vinkkinä, ei kannata kauheasti mainostaa, että viet  huonosti nukkuvan taaperon hoitoon joka arkipäivä, vaikka sinulla olisi mahdollisuus antaa sen lapsen nukkua aamulla pitempään. Kun teille syntyy vauva, joka itkeskelee öisin, se esikoinen tulee nukkumaan vieläkin huonommin. Kuulostaa vähän pahalta, että sun lapsi menee väsyneenä joka arkipäivä hoitoon, vaikka sinä tuskin jaksaisit mennä töihin edes neljäksi tunniksi rikkonaisilla yöunilla.