Miksi nykyään ei enää hankita lapsia entiseen malliin?

Olen liian laiska äipäksi. Just ja just saan matalapalkkaduunini hoidettua.

Henk koht syyt:

- en halua aiheuttaa uudelle ihmiselle sitä, että hänelle voisi periytyä suvussa esiintyviä vakavia mielenterveysongelmia

- en ole löytänyt enkä oikein uskokaan löytäväni miestä, johon luottaisin niin paljon että perustaisin perheen

- synnytys voisi lakausta s.hyväksikäytön trauman ja aiheuttaa vakavia mt ongelmia itselle, lapsi kärsisi

- tulevaisuus näyttää täysin epävarmalta niin omalta kuin koko maailman osalta

- suren maailmantilaa jossa eläimet kärsivät ihmisten paljoudesta, en halua osaltani lisätä ihmisten määrää

- yksin lapsen hankkimiseen ja hoitamiseen ei voimat riitä

Yksinkertaisesti koen elämän olevan kamppailua ja kärsimystä. Olen tyytyväinen jos ja kun saan itseni turvattuun tilaan, lapsen kanssa olisimme molemmat todella haavottuvaisessa asemassa. Koen haikeaa surua asiasta, mutta kyllä siitäkin yli pääsee. Elämä voi olla merkityksellistä muillakin tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kestäviä parisuhteita.

Etenkään miehet eivät uskalla ottaa riskiä lapsesta. Tämä on sitten sitä "välttelyä". 

Jos en olisi jo isä, en missään nimessä suostuisi sitoutumaan tiiviiseen parisuhteeseen enkä varsinkaan hankkimaan lasta naisen ehdotuksesta.

Miksi pitäisi suostua lapseen, jos ei ole luottoa siihen, että puoliso ei pysy rinnalla lapsen syntymän jälkeen?

"Ei ollut vaan mun juttu" toteaa nainen, ja häipyy, etsii uuden miehen, lapsi on vuoroviikoin miehellä ja tästä huolimatta joutuu maksamaan elatusmaksuja naiselle.

Ostettu kämppä menee myyntiin tai jää naiselle - ja isomman taloudellisen riskin kantaa taas mies.

Nyt pikatiedote naisille, jotka tuskailevat miesten sitoutumishalun puutetta: olette itse luoneet tuon tilanteen.

Ensinnäkin, useimmiten se on mies, joka häipyy tai ainakin jättää osallistumasta perheen toimintaan.

Toisekseen, miten se mies muka kantaa isomman taloudellisen riskin, kun nykyään kaikki on puoliksi ostettu? Mikäli nainen jää perheen taloon, hänen pitää ostaa mies ulos siitä.

Vierailija kirjoitti:

Koska naiset on vapautettu kotiäitiydestä ja haluavat kouluttautua yhä useammin. Uran etenemisessä raskausaika ja äitiysvapaat yms eivät ole eduksi tämän hetken yhteiskunnassa, jolloin naisen on usein valittava menestyvä ura tai äitiys.

Noh, lähes kaikilla naispuolisilla juristikavereillani on lapsia tai haaveilevat niistä. Yhdellä ei ole terveyssyistä, yksi on vela. Kyllä Suomessa ihan ok uran voi saada perheellisenäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet asiat varmasti vaikuttavat. Ihan jo sellainenkin pieni yksittäinen asia, että jos hankit useamman lapsen, sun pitää sitten hankkia isompi autokin. Koska jokaisen natiaisen pitää olla turvaistuimessa. Aikoinaan sait pistää kuplavolkkarin takapenkille niin monta lasta kuin sinne vierekkäin ja päällekkäin mahtui, mutta et enää. Mikä toki on lasten turvallisuuden kannalta ihan vain hyvä asia. Samoin nykyisin lapsia pitää vahtia paljon pidempään kuin ennen. Et voi laittaa 4-vuotiasta yksin pihalle etkä edes 6-vuotiaan siskonsa/veljensä kanssa. Lisäksi jokaisella lapsellasi täytyy olla mahdollisuus harrastuksiin. Et voi tehdä enempää lapsia kuin mihin sulla on varaa. Asumiskulut lohkaisee nykyisin melkoisen osan perheiden tuloista, koska asuntojen hinnat ovat nuosseet. Mitä enemmän lapsia, sitä isomman ja kalliimman asunnon joudut hankkimaan. Ja sitä vähemmän rahaa sulle asumiskulujen jälkeen jää. Ansiotulojen verotuksessa ei enää huomioida (päinvastoin kuin vielä 1980-luvulla), montako ihmistä palkalla pitäisi elättää. Tähän päälle vielä se, että jokaisen lapsen kanssa pitäisi ehtiä olla. Sanoittaa tunteita, opettaa asioita eli kasvattaa jne. Auttaa lasta saamaan ystäviä ja kavereita sekä tukea lastaan näiden suhteiden säilyttämisessä. Päivähoito ja koulu sekä lasten harrastukset edellyttää vanhemmilta osallistumista. Enää ei riitä, että käyt vain lapsesi joulu- ja kevätjuhlissa ja maksat harrastusmaksut. Tai että pistät vaan lapsen ovesta ulos ja se menee ihan itse hankkimaan itselleen kavereita. 

Ainakin täällä Itä-Helsingissä on tosi paljon autottomia perheitä eli ei ole turvaistuimiakaan lapsilla. Ja 4-vuotiaat (ja jopa 3-vuotiaatkin) ovat todellakin yksin pihalla eikä, ainakaan vielä ole näkynyt sossuja jahtaamassa niitä ja viemässä lastenkotiin. Jalkapalloa pelataan pihalla tai lähikentällä kaverien kanssa eikä missään hallissa valmentajan johdolla. Tunteiden sanoitukseen en ole törmännyt vaan ihan vanhanaikaisesti tulee arestia ym. jos ei tottele vanhempia.

No ehkäpä kaikki eivät halua muuttaa lastenhankinnan vuoksi Itä-Helsinkiin. Monet eivät halua muuttaa sinne mistään syystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet asiat varmasti vaikuttavat. Ihan jo sellainenkin pieni yksittäinen asia, että jos hankit useamman lapsen, sun pitää sitten hankkia isompi autokin. Koska jokaisen natiaisen pitää olla turvaistuimessa. Aikoinaan sait pistää kuplavolkkarin takapenkille niin monta lasta kuin sinne vierekkäin ja päällekkäin mahtui, mutta et enää. Mikä toki on lasten turvallisuuden kannalta ihan vain hyvä asia. Samoin nykyisin lapsia pitää vahtia paljon pidempään kuin ennen. Et voi laittaa 4-vuotiasta yksin pihalle etkä edes 6-vuotiaan siskonsa/veljensä kanssa. Lisäksi jokaisella lapsellasi täytyy olla mahdollisuus harrastuksiin. Et voi tehdä enempää lapsia kuin mihin sulla on varaa. Asumiskulut lohkaisee nykyisin melkoisen osan perheiden tuloista, koska asuntojen hinnat ovat nuosseet. Mitä enemmän lapsia, sitä isomman ja kalliimman asunnon joudut hankkimaan. Ja sitä vähemmän rahaa sulle asumiskulujen jälkeen jää. Ansiotulojen verotuksessa ei enää huomioida (päinvastoin kuin vielä 1980-luvulla), montako ihmistä palkalla pitäisi elättää. Tähän päälle vielä se, että jokaisen lapsen kanssa pitäisi ehtiä olla. Sanoittaa tunteita, opettaa asioita eli kasvattaa jne. Auttaa lasta saamaan ystäviä ja kavereita sekä tukea lastaan näiden suhteiden säilyttämisessä. Päivähoito ja koulu sekä lasten harrastukset edellyttää vanhemmilta osallistumista. Enää ei riitä, että käyt vain lapsesi joulu- ja kevätjuhlissa ja maksat harrastusmaksut. Tai että pistät vaan lapsen ovesta ulos ja se menee ihan itse hankkimaan itselleen kavereita. 

Ainakin täällä Itä-Helsingissä on tosi paljon autottomia perheitä eli ei ole turvaistuimiakaan lapsilla. Ja 4-vuotiaat (ja jopa 3-vuotiaatkin) ovat todellakin yksin pihalla eikä, ainakaan vielä ole näkynyt sossuja jahtaamassa niitä ja viemässä lastenkotiin. Jalkapalloa pelataan pihalla tai lähikentällä kaverien kanssa eikä missään hallissa valmentajan johdolla. Tunteiden sanoitukseen en ole törmännyt vaan ihan vanhanaikaisesti tulee arestia ym. jos ei tottele vanhempia.

No ehkäpä kaikki eivät halua muuttaa lastenhankinnan vuoksi Itä-Helsinkiin. Monet eivät halua muuttaa sinne mistään syystä. 

Ihan samalla lailla voi elää muuallakin Suomessa jos haluaa. Autottakin pärjää, kun hankkii asunnon palvelujen läheltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja erityisesti; miksi monet pitkittävät lasten saantia tietoisesti? Biologia ei ole muuttunut mihinkään ja edelleenkin naisen olisi paras saada lapset 20-30 välissä.

On toki eri asia, jos sopivaa kumppania ei ole vain löytynyt.

Niin nuoren kuuluu vielä elää nuoruuttaan.

Sitä paitsi siinä iässä muutenkin harvalla on puitteet kunnossa lapsiperhe-elämää varten. On opiskelut kesken, ei ole vakityötä, ei välttämättä autoakaan eikä taloa.

Kuuluu elää nuoruuttaan? 20-30 v on ihan aikuinen. Aikuisuutta voi toki elää monin tavoin, ei ole oikeaa tapaa. Omistusasuntoa ja autoa ei perhe vaadi.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisen miehen sperma on laadutonta ja en ihmettele kun kadulla löntysteleviä kantisukkoja katsoo.

Tummilla huolitelluilla miehillä on jo nuorina perhe ja siksi naiset sellaisen mielellään ottavatkin.

Sillä miten huoliteltu on,ei ole mitään tekemistä muiden hyvien ominaisuuksien kanssa,se kantis saattaa usein olla parempi aviomies ja isä kuin se adonis,lehtikirjoituksista päätellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja erityisesti; miksi monet pitkittävät lasten saantia tietoisesti? Biologia ei ole muuttunut mihinkään ja edelleenkin naisen olisi paras saada lapset 20-30 välissä.

On toki eri asia, jos sopivaa kumppania ei ole vain löytynyt.

Niin nuoren kuuluu vielä elää nuoruuttaan.

Sitä paitsi siinä iässä muutenkin harvalla on puitteet kunnossa lapsiperhe-elämää varten. On opiskelut kesken, ei ole vakityötä, ei välttämättä autoakaan eikä taloa.

Kuuluu elää nuoruuttaan? 20-30 v on ihan aikuinen. Aikuisuutta voi toki elää monin tavoin, ei ole oikeaa tapaa. Omistusasuntoa ja autoa ei perhe vaadi.

Itse asiassa alle 30v lasketaan nuoreksi. Esim. nuorisotalon ikäraja on 30v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei enää kukaan mies halua perhettä feminismin ja metoon vuoksi. Lapsia tekevät vain yh:t, jotka huijaavat kännissä ja puutteessa olevia yhdenillanmiehiä väittämällä käyttävänsä ehkäisyä

Kerotko, mitä tekemistä naisten ahdistelulla ja lasten hankkimisella on keskenään?

Metoo tarkoittaa sitä, että naisella ja muunsukupuolisella on yksipuolinen valta määritellä mikä on ahdistelua ja mikä ei. Patriarkaatin edustajilla ei ole siihen sananvaltaa.

Mitähän ahdistelu sun mielestä on ? Itse näen ahdistelun olevan toimintaa, joka tuottaa toiselle ihmiselle ahdistusta/kärsimystä. Ja se, miten paljon kukin mistäkin ahdistuu on yksilökohtaista.

Noin yleensäkin lainsäädäntö perustuu siihen, että jokaisella olisi hyvä olla ja elää eikä tarvitsisi joutua kärsimään.

Useimmat metoon määrittelemän ahdistelut muodot eivät ole lain mukaan ahdistelua. Tämä sisältää esimerkiksi suusanallisen treffien tai seksin ehdottamisen tapauksissa missä ehdotteleva mies on naisen mielestä vastenmielinen.

Jos täysin tuntematon mies kadulla ehdottaa minulle seksiä, niin eipä tule mieleen, että mieshän haluaa perustaa perheen minun kanssa. Tulee kyllä halu, mutta lähteä kiireesti pois paikalta.

Mihin entiseen viittaat? Käsittääkseni kantisten syntyvyys on ollut alle korvaustasolla (alle 2 lasta per nainen) jo vuosikymmeniä, siis jostain 70-80-luvuilta saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei enää kukaan mies halua perhettä feminismin ja metoon vuoksi. Lapsia tekevät vain yh:t, jotka huijaavat kännissä ja puutteessa olevia yhdenillanmiehiä väittämällä käyttävänsä ehkäisyä

Kerotko, mitä tekemistä naisten ahdistelulla ja lasten hankkimisella on keskenään?

Metoo tarkoittaa sitä, että naisella ja muunsukupuolisella on yksipuolinen valta määritellä mikä on ahdistelua ja mikä ei. Patriarkaatin edustajilla ei ole siihen sananvaltaa.

Mitähän ahdistelu sun mielestä on ? Itse näen ahdistelun olevan toimintaa, joka tuottaa toiselle ihmiselle ahdistusta/kärsimystä. Ja se, miten paljon kukin mistäkin ahdistuu on yksilökohtaista.

Noin yleensäkin lainsäädäntö perustuu siihen, että jokaisella olisi hyvä olla ja elää eikä tarvitsisi joutua kärsimään.

Useimmat metoon määrittelemän ahdistelut muodot eivät ole lain mukaan ahdistelua. Tämä sisältää esimerkiksi suusanallisen treffien tai seksin ehdottamisen tapauksissa missä ehdotteleva mies on naisen mielestä vastenmielinen.

Jos täysin tuntematon mies kadulla ehdottaa minulle seksiä, niin eipä tule mieleen, että mieshän haluaa perustaa perheen minun kanssa. Tulee kyllä halu, mutta lähteä kiireesti pois paikalta.

Useimmille miehille tule ihan oikea halu jos vieras nainen ehdottaa heille seksiä.

Itse en kokenut pakottavaa tarvetta saada lasta. Ajattelin, että jos onnistun joskus saamaan vakipaikan, katsotaan sitten. Omalla alalla työpaikat ovat kiven alla ja tunnen monta äitiyslomalle pätkätöistä jäänyttä jotka eivät lomien jälkeen kelvanneet enää mihinkään oman alan töihin.

Sainkin lopulta vakipaikan 33-vuotiaana jonka jälkeen alkoi tuntua että olisihan se kiva kokeilla millaista olisi olla äiti. Heti en kehdannut paksuksi pamahtaa, lapsi syntyi kun olin 35. Mietittiin olisiko toinen kiva, ei osattu päättää, enkä oikein kehdannut olla pidempään poissa töistä putkeen. Nyt kun lapsi on isompi alkaa tuntua että toisellekin voisi olla tilaa, mutta kohta on vuosi yritetty ja heikolta näyttää, taisi minulla tulla ikä vastaan. Ei tämä ole maailmanloppu minulle, yksikin on hyvä, mutta ehkäpä meillä nyt olisi 2 lasta jos ei olisi niin pitkälle aikuisikään tarvinut töistä murehtia.

Myös monella muulla naispuoleisella tuttavallani on samoja ajatuksia. He, jotka välttämättä haluavat lapsia ovat sellaisia tehneet, ne jotka eivät ole varmoja jättävät ne tekemättä jos olosuhteet eivät ole riittävän suotuisat. Koska enää ei ole pakko.

En kykene enää, vaikka ikää vasta 31. Yhden lapsen sain, sitten pelkkiä keskenmenoja. Ei ole selvinnyt, miksi. Joskus siis myös näin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on hyvä parisuhde miehen kanssa, olemme korkeakoulutettuja hyvissä töissä, bonuksena vieläpä hyvännäköisiä ja älykkäitä ja tasaisia luonteeltamme. Haluaisimme lapsia, kovastikin.

Mutta: minulla on vain määräaikaisuuksia. Onko minulla työtä johon palata, jos jäisin äitiyslomalle? Saammeko asuntolainaa jotta voimme hankkia sopivan kodin perheelle? En ymmärrä miksi minua ei vakinaisteta, vaikka töitä riittää?

Jos yhteiskunta ei halua satsata meihin, niin emme mekään voi siihen.

korkeakoulutetuille lapset ovat harkittua bisnestä. Kouluttamattomat köyhät lisääntyvät kuin kanit. Syntyvyys saadaan kasvuun vähentämällä koulutusta ja laskemalla palkkoja

Tämäkin on puppua. Suomessa korkeasti koulutetut saavat eniten lapsia ja matalasti koulutetut vähiten.

hyvä kun laitit tuon disclaimerin tekstisi eteen

Vierailija kirjoitti:

Itse en kokenut pakottavaa tarvetta saada lasta. Ajattelin, että jos onnistun joskus saamaan vakipaikan, katsotaan sitten. Omalla alalla työpaikat ovat kiven alla ja tunnen monta äitiyslomalle pätkätöistä jäänyttä jotka eivät lomien jälkeen kelvanneet enää mihinkään oman alan töihin.

Sainkin lopulta vakipaikan 33-vuotiaana jonka jälkeen alkoi tuntua että olisihan se kiva kokeilla millaista olisi olla äiti. Heti en kehdannut paksuksi pamahtaa, lapsi syntyi kun olin 35. Mietittiin olisiko toinen kiva, ei osattu päättää, enkä oikein kehdannut olla pidempään poissa töistä putkeen. Nyt kun lapsi on isompi alkaa tuntua että toisellekin voisi olla tilaa, mutta kohta on vuosi yritetty ja heikolta näyttää, taisi minulla tulla ikä vastaan. Ei tämä ole maailmanloppu minulle, yksikin on hyvä, mutta ehkäpä meillä nyt olisi 2 lasta jos ei olisi niin pitkälle aikuisikään tarvinut töistä murehtia.

Myös monella muulla naispuoleisella tuttavallani on samoja ajatuksia. He, jotka välttämättä haluavat lapsia ovat sellaisia tehneet, ne jotka eivät ole varmoja jättävät ne tekemättä jos olosuhteet eivät ole riittävän suotuisat. Koska enää ei ole pakko.

Nykyisin vähemmistöt hoitavat lisääntymisen. Vähemmistöjen määrän lisääminen on ihan tietoinen valinta vihreiltä ja muilta koulutettujen naisten puolueilta.

Vierailija kirjoitti:

Olen liian laiska äipäksi. Just ja just saan matalapalkkaduunini hoidettua.

en minä sinua laiskaksi kutsuisi. käyt snetään töissä, toisin kuin yh:t ja muut sossunpummit

Terveydenhuoltoa ei kiinnosta perussairauksieni tila ennen kuin huono hoitotasapaino johtaa sairaalahoitoa vaativiin ongelmiin ja silloinkin asenne on miksi et hakeudu aiemmin hoitoon vaikka itse ohittavat kerta toisensa jälkeen kaikki varoitusmerkit. Kun on tiedossa että raskaus ja synnytys voivat aiheuttaa pitempiä aikaisia terveysongelmia ja tämä on terveydenhuollon taso, ei houkuta. Puhumattakaan siitä jos lapsella on terveysongelmia.

Toisekseen taloudellinen tilanne ja työtilanne. Tekee tiukkaa selvitä perusmenoista ja opintolainan lyhennyksistä kun työt on pätkää, silppua ja ei oota. Mistään lainoista on turha edes haaveilla näillä töillä ja opintolainamäärillä. Se että joku kuukausi ei saisi yhtään Kelan tukea olisi myös ihan kiva asia sen sijaan että välillä juoksee palkan päälle niin työttömyystuki, asumistuki ja toimeentulotuki.

Hyvä mies löytyy mutta se ei riitä vaikka tiedän että asiat eivät koskaan ole aivan valmiina tai täydellistä lapsen tulemiselle. Pitäisi olla joku näkymä tulevaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei enää kukaan mies halua perhettä feminismin ja metoon vuoksi. Lapsia tekevät vain yh:t, jotka huijaavat kännissä ja puutteessa olevia yhdenillanmiehiä väittämällä käyttävänsä ehkäisyä

Kerotko, mitä tekemistä naisten ahdistelulla ja lasten hankkimisella on keskenään?

miehiähän tuolla metoolla ahdistellaan, eikä naisia

Vierailija kirjoitti:

Terveydenhuoltoa ei kiinnosta perussairauksieni tila ennen kuin huono hoitotasapaino johtaa sairaalahoitoa vaativiin ongelmiin ja silloinkin asenne on miksi et hakeudu aiemmin hoitoon vaikka itse ohittavat kerta toisensa jälkeen kaikki varoitusmerkit. Kun on tiedossa että raskaus ja synnytys voivat aiheuttaa pitempiä aikaisia terveysongelmia ja tämä on terveydenhuollon taso, ei houkuta. Puhumattakaan siitä jos lapsella on terveysongelmia.

Toisekseen taloudellinen tilanne ja työtilanne. Tekee tiukkaa selvitä perusmenoista ja opintolainan lyhennyksistä kun työt on pätkää, silppua ja ei oota. Mistään lainoista on turha edes haaveilla näillä töillä ja opintolainamäärillä. Se että joku kuukausi ei saisi yhtään Kelan tukea olisi myös ihan kiva asia sen sijaan että välillä juoksee palkan päälle niin työttömyystuki, asumistuki ja toimeentulotuki.

Hyvä mies löytyy mutta se ei riitä vaikka tiedän että asiat eivät koskaan ole aivan valmiina tai täydellistä lapsen tulemiselle. Pitäisi olla joku näkymä tulevaisuudesta.

Suurimmassa osassa maailmaa tehdään lapsia vaikka olot ovat erittäin epävarmat ja köyhät. Vain länsimaissa on tämä idea, että lapsi tarvitsee täydelliset olot.