Onko synnyttäjällä joku "peitto" alapäässä näkösuojana?

Ei hyvää päivää!

Mäkin mietin kaikki kakkajuttuja ennen synnytystä, mutta täytyy myöntää, että niin kauan oli "siistiä", kun sitä ehti ajatella. Sitten lopussa oli kyllä niin sekaisin kaikesta, ettei olisi haitannut, vaikka olisi koko työpaikka seissyt vieressä tuijottamassa alapäätä.

Sitä paitsi mies on siellä pääpuolella, jos ei halua suoraan reikää tuijottaa. Älä stressaa ap! Oikeasti se tilanne on sellainen, että siinä ei häveliäisyys ole ensimmäisenä mielessä.

Mä olin kyllä ihan nakupellenä viime synnytyksessä. Avautumisvaihe kesti piiiiitkään ja olin sen suihkussa ja ammeessa pitkälti, sitten ponnistamisen tarve yllätti niin nopsasti, etten ennättänyt mitään kaapua vetäistä päälleni siinä, hyvä että sängylle pääsin. Pääpuolessa se mies silti oli kun kontillani ponnistin, ei se "mitään nähnyt". Eikä mulla ole koskaan kakkaa tullut, synnytyksen alkuvaiheessa se luonto on asian mun kohdalla hoitanut hyvin, aina on alkanut suppareiden jälkeen paskaa tulla kun aisaa ja sen jälkeen ei mitään :D

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 17:13"]

Siis tyhmä/nolo kysymys varmaan. Siksi en ole kehdannut neuvolassa kysyä, mutta av ei koskaan petä! :)

Olen siis tuleva ensisynnyttäjä ja mies aikoo tulla mukaan synnytykseen. En tiedä miksi, mutta minua jotenkin hämmentää se, että mies näkee avonaisen jalkovälini synnytyksessä. Hän pelkää lisäksi veren näkemistä enkä haluaisi häntä sille altistaa. Vertahan siinä kuitenkin tulee?

Jossain filmeissä olen nähnyt jonkun vihreän liinan/peiton synnyttäjän alapään suojana jotenkin telineessä, siis että kätilöllä on selkeä näkymä, mutta äiti ja isä eivät näe sinne. Onko Suomessa sellaista saatavilla vai ollaanko siinä sängyllä ihan nakkena? Ajatuskin puistattaa.

Ihan varmaan saan tästä lokaa niskaan, että "luonnollista" ja noin, mutta minä (ja mieheni) nyt vain olen tällainen nolostelija ja tykätään yksityisyydestä. Ja kyllä, käymme saunassa yhdessä jne, mutta se on minusta eri asia. Oikeastaan en haluaisi miestä sinne ollenkaan, mutta en kehtaa kieltääkään. Olen salaa toivonut, että lapsi syntyisi etuajassa ja mies olisi työmatkalla eikä ehtisi mukaan. Se on kuitenkin aika kaukaa haettua, mahdollisuus on liian pieni. :)

Olen varma, etten ole ainoa, jota asia vaivaa, mutta kukaan muu ei ole tainnut ennen asiasta avautua. Minunlaisiani on takuulla muitakin. Nykyisin vaan pitää pakolla olla niin reipas ja yhteisöllinen. :(

[/quote]

Minusta voit hyvin toivoa tätä esim. synnytystoivelistassa tai kätilölle sanomalla ja kyllä minä arvioisin että toive soitaisiin hyvin toteuttaakin. Toisaalta jos tulee hätätilanne, kiire, ruuhka sairaalassa, kätilöt tarvitsevat ponnistusvaiheeseen käsipaua tms. niin tilanne voi kyllä muuttua. Meillä mies joutui ponnistusvaiheessa tositoimiin: toinen käsi piti oikeasta jalasta ja toinen selästä ja näin mies ikäänkuin painoi minua lyttyyn joka työnnön kohdalla. Samalla näkyi melkein kaikki se minkä kätilötkin näkivät. Miehen voimat tulivat kyllä hommassa tarpeen. Toinen kätilö piti toisesta jalasta ja lääkäri vielä veti kädestäni :)

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 19:29"]

Mä olin kyllä ihan nakupellenä viime synnytyksessä. Avautumisvaihe kesti piiiiitkään ja olin sen suihkussa ja ammeessa pitkälti, sitten ponnistamisen tarve yllätti niin nopsasti, etten ennättänyt mitään kaapua vetäistä päälleni siinä, hyvä että sängylle pääsin. Pääpuolessa se mies silti oli kun kontillani ponnistin, ei se "mitään nähnyt". Eikä mulla ole koskaan kakkaa tullut, synnytyksen alkuvaiheessa se luonto on asian mun kohdalla hoitanut hyvin, aina on alkanut suppareiden jälkeen paskaa tulla kun aisaa ja sen jälkeen ei mitään :D

[/quote]

Hyi hitto!

Konttausasennossa synnyttäminen on takuulla hirveimmän näköistä ikinä! Sitä en haluaisi kenenkään näkevän, viimeiseksi mieheni! Sitä asentoa varmaan suosivat vaan kaikki ituhippi-feministit, jotka haluavatkin näyttää niin kärsiviltä, niin kärsiviltä. Ja haluavat, että ukko ei ikinä enää haluaisi seksiä.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:10"]

Olihan täällä kerran yksi keskustelu, kun yksi tuleva isä oli nähnyt synnytyksen ja sen seurauksena ei seksiä ollut vuoteen kun oli jotenkin traumatisoitunut näkemästään...sai kerrottua naiselle seksihalujen todellisen hiipumisen syyn vasta kuukausien kuluttua. Että kyllä näitä voi oikeasti tapahtua.

[/quote]

Joo, kaikkihan on mahdollista, mutta voihan ne seksihalut kadota äidiltäkin.

Ja mun mielestä miestä ei sen takia tarvitse erikseen paapoa , ettei sen seksihalut vaan katoa tai vielä kauheampaa: näkee vaimonsa synnyttävän ja verta.

Mun mies ei ainakaan ole ajatellut noin, mut se onkin mies. Ja kolmen lapsen isä.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:30"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:27"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:19"]

Mistä se mielikuva/luulo oikein tulee että synnytyksessä miehet vahtaava suoraan pilluun? Tai että niin pitäis tehdä?

[/quote]

No miten sen lapsen syntymän sitten näkee, jos ei katso sinne? Eikö se lapsi sieltä p****sta tule?

t. mies, jonka vaimolla la joulukuussa

[/quote]

Kyllä sen näkee vaikka istuis toolissa vaimon rinnalla. Vauva pullahtaa sängylle josta kätilö sen nostaa äidille. Eihän äitikään näe sitä muuta kuin mahansa takaa. Toki jos haluaa, niin voi katsoa vaikka sentin päästä, mutta jos se heikottaa ja vie seksihalut niin ei todellakaan ole pakko. 

[/quote]

No haloo, ei sitä mahaa enää ole näkökenttää peittämässä, kun se vauva on jo tullut pois sieltä.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 19:29"]

Mä olin kyllä ihan nakupellenä viime synnytyksessä. Avautumisvaihe kesti piiiiitkään ja olin sen suihkussa ja ammeessa pitkälti, sitten ponnistamisen tarve yllätti niin nopsasti, etten ennättänyt mitään kaapua vetäistä päälleni siinä, hyvä että sängylle pääsin. Pääpuolessa se mies silti oli kun kontillani ponnistin, ei se "mitään nähnyt". Eikä mulla ole koskaan kakkaa tullut, synnytyksen alkuvaiheessa se luonto on asian mun kohdalla hoitanut hyvin, aina on alkanut suppareiden jälkeen paskaa tulla kun aisaa ja sen jälkeen ei mitään :D

[/quote]

Hyi hitto!

Konttausasennossa synnyttäminen on takuulla hirveimmän näköistä ikinä! Sitä en haluaisi kenenkään näkevän, viimeiseksi mieheni! Sitä asentoa varmaan suosivat vaan kaikki ituhippi-feministit, jotka haluavatkin näyttää niin kärsiviltä, niin kärsiviltä. Ja haluavat, että ukko ei ikinä enää haluaisi seksiä.

[/quote]

Paitsi, että se on luonnollisin tapa synnyttää. Kaikki eläimetkin pyrkivät synnyttämään kontallaan.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:27"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:22"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 19:29"]

Mä olin kyllä ihan nakupellenä viime synnytyksessä. Avautumisvaihe kesti piiiiitkään ja olin sen suihkussa ja ammeessa pitkälti, sitten ponnistamisen tarve yllätti niin nopsasti, etten ennättänyt mitään kaapua vetäistä päälleni siinä, hyvä että sängylle pääsin. Pääpuolessa se mies silti oli kun kontillani ponnistin, ei se "mitään nähnyt". Eikä mulla ole koskaan kakkaa tullut, synnytyksen alkuvaiheessa se luonto on asian mun kohdalla hoitanut hyvin, aina on alkanut suppareiden jälkeen paskaa tulla kun aisaa ja sen jälkeen ei mitään :D

[/quote]

Hyi hitto!

Konttausasennossa synnyttäminen on takuulla hirveimmän näköistä ikinä! Sitä en haluaisi kenenkään näkevän, viimeiseksi mieheni! Sitä asentoa varmaan suosivat vaan kaikki ituhippi-feministit, jotka haluavatkin näyttää niin kärsiviltä, niin kärsiviltä. Ja haluavat, että ukko ei ikinä enää haluaisi seksiä.

[/quote]

Paitsi, että se on luonnollisin tapa synnyttää. Kaikki eläimetkin pyrkivät synnyttämään kontallaan.

[/quote]

Kaikki eläimet? Kuten?

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:02"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 17:13"]

Siis tyhmä/nolo kysymys varmaan. Siksi en ole kehdannut neuvolassa kysyä, mutta av ei koskaan petä! :)

Olen siis tuleva ensisynnyttäjä ja mies aikoo tulla mukaan synnytykseen. En tiedä miksi, mutta minua jotenkin hämmentää se, että mies näkee avonaisen jalkovälini synnytyksessä. Hän pelkää lisäksi veren näkemistä enkä

Minusta voit hyvin toivoa tätä esim. synnytystoivelistassa tai kätilölle sanomalla ja kyllä minä arvioisin että toive soitaisiin hyvin toteuttaakin.

[/quote]

Olen synnyttänyt kolmesti, enkä ole koskaan kuullutkaan "synnytystoivelistasta".

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:24"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:30"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:27"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:19"]

Mistä se mielikuva/luulo oikein tulee että synnytyksessä miehet vahtaava suoraan pilluun? Tai että niin pitäis tehdä?

[/quote]

No miten sen lapsen syntymän sitten näkee, jos ei katso sinne? Eikö se lapsi sieltä p****sta tule?

t. mies, jonka vaimolla la joulukuussa

[/quote]

Kyllä sen näkee vaikka istuis toolissa vaimon rinnalla. Vauva pullahtaa sängylle josta kätilö sen nostaa äidille. Eihän äitikään näe sitä muuta kuin mahansa takaa. Toki jos haluaa, niin voi katsoa vaikka sentin päästä, mutta jos se heikottaa ja vie seksihalut niin ei todellakaan ole pakko. 

[/quote]

No haloo, ei sitä mahaa enää ole näkökenttää peittämässä, kun se vauva on jo tullut pois sieltä.

[/quote]

No haloo, eihän se maha samantien kutistu? Jäähän sinne edelleen laajennut kohtu ja istukka, ehkä muutama raskauskilokin ;)

Me sovittiin miehen kanssa etukäteen että hän ei sitten mene jalkoväliin toljottelemaan. Kun kätilö sanoi että pää näkyy jo, haluaako isä tulla katsomaan, niin vastasimme miehen kanssa molemmat EI!

Heitänpä lusikkani soppaan. Mulle tarjottiin ekassa synnytyksessä mahdollisuutta vetää itse lapsi lopullisesti ulos kun pää ja toinen hartia olivat jo ulkona. Kokemuksena erittäin mielenkiintoinen, enkä ole koskaan kuullut kenenkään muun tehneen niin. En tiedä mitä mies ajatteli siinä tilanteessa mutta itse en unohda sitä lämmintä esikoista koskaan. Muiden lasten kohdalla en päässyt erittäin lyhyen napanuoran vuoksi tekemään samaa uudelleen.

Ei olis moinen onnistunut verhon tai sermin takaa :)

Kun synnytin niin sanoin miehelleni, että alapäähän ET sitten vilkuile, eikä kyllä katsellutkaan. Napanuoran leikkasi siinä jossain alavatsan korkeudella, joten kaipa näki samalla jotain, jos katsoi. Ihmetyttää amerikkalaiset/kanadalaiset synnytysohjelmat (meille tulee vauva ja vastaavat), joissa synnytyksessä on mukana koko lähisuku ja mies/mummo/joku kumminkaima vielä kuvaa videolle koko toimituksen sieltä alapäästä käsin. Lienee kulttuurieroja!

Nolointa synnytyksessä oli ja on se synnytyspöydälle kakkaaminen :( Mies vielä kysyi synnytyksen jälkeen, enkö saanut suolihuuhtelua kun menimme sairaalaan... Nolotti, vaikka se luonnollista onkin.

Moni on ihmetellyt, miten ap on voinut harrastaa seksiä miehensä kanssa?! Mitä ihmettä? teidän mielestänne on siis sama asia katsoa synnyttöessä pillua kuin seksin aikana?

Otan osaa jos teidän pillunne näyttää samalta seksin aikana kuin verisenä ja ammottavana aukkona synnytyksessä. Varmaan hyvää seksiä kun pilluun mahtuu 10 sormea ja verta ja paskaa on joka puolella. Turha ihmetellä kun mies lähtee...

Onpas outoja jotkut vastaukset tässä ketjussa...

Se, voiko vauvan jättää halutessaan yöksi vauvalaan, on sairaalakohtaista. Kun synnytin ensimmäistä lastani, vauva oli 2 ensimmäistä yötä vauvalassa, koska olin itse niin huonossa kunnossa, etten voinut hoitaa vauvaa. Vauva oli minun kanssani yötä vasta sitten, kun pääsimme perhehuoneeseen. Toisella kerrallakin kysyivät, haluanko jättää vauvaa vauvalaan yöksi. En halunnut, mutta sitten, kun vauva oli kakannut ties monennenko kerran yöllä housuunsa, kiikutin hänet vauvalaan ja pyysin antamaan tilkan lisämaitoa (vauva ei pysynyt hereillä rinnalla).

Synnytystoivelistasta... joissain sairaaloissa tehdään semmoinen, ja minäkin olen tehnyt pelkopolilla sellaisen. Epäilen kuitenkin, ettei tokassa synnytyksessä kukaan ehtinyt sitä katsoa, koska synnytys oli niin nopea :) No, ei siinä ihmeempiä ollut.

Onko tuo kontillaan ponnistamisen vastustaminen provoilua? Eikö nyt jokainen ponnista sellaisessa asennossa, missä ponnistaminen tuntuu parhaalta, vai ajattelevatko jotkut ihan oikeasti, että pitää ponnistaa jossain tietyssä asennossa, ettei vaikuttaisi tietynlaiselta ihmiseltä? Sanokaa mulle, että tämä ei oo totta!

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:45"]

Onpas outoja jotkut vastaukset tässä ketjussa...

Se, voiko vauvan jättää halutessaan yöksi vauvalaan, on sairaalakohtaista. Kun synnytin ensimmäistä lastani, vauva oli 2 ensimmäistä yötä vauvalassa, koska olin itse niin huonossa kunnossa, etten voinut hoitaa vauvaa. Vauva oli minun kanssani yötä vasta sitten, kun pääsimme perhehuoneeseen. Toisella kerrallakin kysyivät, haluanko jättää vauvaa vauvalaan yöksi. En halunnut, mutta sitten, kun vauva oli kakannut ties monennenko kerran yöllä housuunsa, kiikutin hänet vauvalaan ja pyysin antamaan tilkan lisämaitoa (vauva ei pysynyt hereillä rinnalla).

Synnytystoivelistasta... joissain sairaaloissa tehdään semmoinen, ja minäkin olen tehnyt pelkopolilla sellaisen. Epäilen kuitenkin, ettei tokassa synnytyksessä kukaan ehtinyt sitä katsoa, koska synnytys oli niin nopea :) No, ei siinä ihmeempiä ollut.

Onko tuo kontillaan ponnistamisen vastustaminen provoilua? Eikö nyt jokainen ponnista sellaisessa asennossa, missä ponnistaminen tuntuu parhaalta, vai ajattelevatko jotkut ihan oikeasti, että pitää ponnistaa jossain tietyssä asennossa, ettei vaikuttaisi tietynlaiselta ihmiseltä? Sanokaa mulle, että tämä ei oo totta!

[/quote]

Nykyäänhän suositaan vierihoitoa eikä monissa sairaaloissa ole enää mitään vauvalaa.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:47"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:45"]

Onpas outoja jotkut vastaukset tässä ketjussa...

Se, voiko vauvan jättää halutessaan yöksi vauvalaan, on sairaalakohtaista. Kun synnytin ensimmäistä lastani, vauva oli 2 ensimmäistä yötä vauvalassa, koska olin itse niin huonossa kunnossa, etten voinut hoitaa vauvaa. Vauva oli minun kanssani yötä vasta sitten, kun pääsimme perhehuoneeseen. Toisella kerrallakin kysyivät, haluanko jättää vauvaa vauvalaan yöksi. En halunnut, mutta sitten, kun vauva oli kakannut ties monennenko kerran yöllä housuunsa, kiikutin hänet vauvalaan ja pyysin antamaan tilkan lisämaitoa (vauva ei pysynyt hereillä rinnalla).

Synnytystoivelistasta... joissain sairaaloissa tehdään semmoinen, ja minäkin olen tehnyt pelkopolilla sellaisen. Epäilen kuitenkin, ettei tokassa synnytyksessä kukaan ehtinyt sitä katsoa, koska synnytys oli niin nopea :) No, ei siinä ihmeempiä ollut.

Onko tuo kontillaan ponnistamisen vastustaminen provoilua? Eikö nyt jokainen ponnista sellaisessa asennossa, missä ponnistaminen tuntuu parhaalta, vai ajattelevatko jotkut ihan oikeasti, että pitää ponnistaa jossain tietyssä asennossa, ettei vaikuttaisi tietynlaiselta ihmiseltä? Sanokaa mulle, että tämä ei oo totta!

[/quote]

Nykyäänhän suositaan vierihoitoa eikä monissa sairaaloissa ole enää mitään vauvalaa.

[/quote]

Kyllä, ja meidän sairaalassakin vauvat on pääasiassa vierihoidossa, mutta vauvalaankin voi viedä tarpeen mukaan. Musta se on ihan hyvä juttu. Ei mulla ollut mitään tsäänssejä ekalla kerralla alkaa vauvanhoitoon, kun hädin tuskin olin tolpillani, ja tokallakin kerralla oli ihan jees saada lepäillä se pätkä, kun vauva oli pesulla ja syömässä.

Joo on, amerikkalaisissa elokuvissa. Ei oikeasti, ei ankakaan Suomessa.

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 17:49"][quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 17:44"]

[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 17:41"]

Minä en ole ap, mutta uskaltaudun samassa ketjussa kysymään myös tyhmän kysymyksen, jota en uskalla muualla kysyä: Sitten, kun vauva on syntynyt ja kaikki hässäkkä ohi ja isä mennyt kotiin, jääkö vauva siihen äidin kanssa kahdestaan? Pitäisikö sitä osata ja uskaltaa hoitaa siinä saman tien, vaikka olisi kuinka poikki synnytyksestä eikä olisi ikinä pitänyt vauvaa sylissä? Jos on vaikka yö ja pelkää nukahtavansa, voiko pyytää viemään vauvan johonkin (en kyllä tiedä mihin niitä kenties viedään)?

Ihan älytöntä, mutta tällaisia on tullut mieleen yön pimeinä tunteina. Kaikilla ei ole sitä "maalaisjärkeä", jolla tällaiset asiat ehkä pitäisi ymmärtää.

[/quote]

Jos perhehuoneita on vapaana niin koko  perhe voi jäädä sairaalaan. Ei tarvi osata hoitaa vauvaa yhtään, sairaalassa neuvotaan. Makoilet vaan, ihailet vauvaa ja soitat kelloa jos tulee hätä. Kaikessa neuvotaan ja autetaan, mutta kannattaa itekin olla aloittelias ja kysellä. Riippuu varmaan sairaalasta mutta joskus ensisynnyttäjien vauvat on ns. vauvalassa yöt. Voi olla myös samassa huoneessa äidin vieressä omassa sängyssään. Hoitajat ottavat vauvoja myös yöllä hoitoonsa ja tuovat tissille jos niin sovitaan. Hyvä palvelu synnärillä on aina ollu.

[/quote]

Miksi alapeukku?
[/quote]Varmaan siksi että monella on täysin päinvastaisia kokemuksia. Niinkuin minullakin esikoisen kanssa täyteen buukatulla osastolla jossa apua ei saanut millään. Vauva huuti koko yön, itkin ja hyssytin ja pyysin apua. Jumalattoman kipeänä. Ei otettu todellakaan vauvalaan, ei autettu. Mies auttoi toki, mutta ei hänkään yötä saanut olla. Perhehuoneet olivat täynnä.