Miksi kumppanin löytäminen 35+ naiselle Helsingissä on käytännössä mahdotonta?

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi kannattanu kulkea nokka ilmassa 14-34v ja kelpuuttaa vain ne kaikista komeimmat. Ne vaan käyttivät sua pussien tyhjennykseen sillävälin kun muut otti ne ihan ookoo miehet (jotka nekin olivat sua tasokkaampia muttet narsismissasi nähnyt sitä).

Nyt se on time to pay the piper.

Olin hyvin romanttinen ja toisaalta ulkonäkökeskeinen nuorempana eli olisin halunnut hyvin komean miehen. Eka seurusteluntapainen oli tosin vasta 23-vuotiaana, sillä aivan eka ihastukseni ei kiinnostunut minusta. Se seurusteluntapainen kestikin seitsemän vuotta ja mies lopuksi tunnusti, ettei ole valmis vakavampaan suhteeseen ja esim. yhteenmuuttoon tai avioliittoon/perheeseen kanssani. Mitäpä siinä voi enää tehdä? :(

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos itse olisin huoltomies tai lähetti, niin arvaapa kaksi kertaa uskaltaisinko nykyaikana lähteä aloitteita tekemään.

Tämä on ihan totta. Tällä tavalla on suhteiden alkaminen ja aloitteen tekeminen tehty miehille paljon entistä hankalammaksi. Miehet on peloteltu metoo-liikkeellä ja "toksisen maskuliinisuuden" hokemisella niin hyvin, että eivät uskalla mitään pientä flirttiäkään enää pitää. Kun pelkäävät, että heti tulee syytöstä seksuaalisesta ahdistelusta ja raiskauksen yrityksestä ja naisen esineellistämisestä ja aikaisesta käytöksestä.

Eikä ole. Edelleen on ihan mahdollista jutella normaalisti kohtaamalleen ihmiselle. Saa hymyillä. Jos ihminen hymyilee takaisin aidosti iloisen näköisenä, voi pohtia:

1. Onko tämä ihminen suurin piirtein saman ikäinen kuin minä (ei alaikäinen, yli 15 v. nuorempi tms.)?

2. Voisinko kuvitella, että tällä ihmisellä ja minulla on jotain yhteistä, joka ei liity seksiin?

3. Onko hän sinkku? (Aina ei tietysti tiedä, mutta esim. vihkisormuksen voi tsekata.)

4. Olemmeko tasa-arvoisessa tilanteessa? (Esihenkilö-alainen, opettaja-oppilas tms.)

Jos kaikki vaikuttaa olevan hyvin, voi edelleen esittää neutraalisti esim. ehdotuksen kahvilla käymisestä.

Jos toinen kieltäytyy, hymyillään edelleen ja jatketaan siitä mihin aiemmin jäätiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi kannattanu kulkea nokka ilmassa 14-34v ja kelpuuttaa vain ne kaikista komeimmat. Ne vaan käyttivät sua pussien tyhjennykseen sillävälin kun muut otti ne ihan ookoo miehet (jotka nekin olivat sua tasokkaampia muttet narsismissasi nähnyt sitä).

Nyt se on time to pay the piper.

Olin hyvin romanttinen ja toisaalta ulkonäkökeskeinen nuorempana eli olisin halunnut hyvin komean miehen. Eka seurusteluntapainen oli tosin vasta 23-vuotiaana, sillä aivan eka ihastukseni ei kiinnostunut minusta. Se seurusteluntapainen kestikin seitsemän vuotta ja mies lopuksi tunnusti, ettei ole valmis vakavampaan suhteeseen ja esim. yhteenmuuttoon tai avioliittoon/perheeseen kanssani. Mitäpä siinä voi enää tehdä? :(

T. Ap

Voi kumpa olisit löytänyt tämän palstan ja kiltti-/setä-/palstaulimiesten rautaiaet neuvot kun vielä olit nuoria eikä päiväys mennyt. Voitte mammat haukkua ihan miten paljon lyysää mutta se ei muuta sitä faktaa että oikeassa olemme.

Lähetä kuva pikineissä niin katotaan kelpaatko mulle treffeille.

M55

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kriteerisi miehelle ovat epärealistiset

+35v miehen kriteerit naisista:

- Hengittää (ei täysin välttämätöntä)

35+ helsinkiläismiehen kriteerit naisista:

- ikää maksimissaan 25 vuotta

-missin/mallin/instabeiben tai fitness-aktiivin laitettu ja fiksailtu ulkonäkö

Muut naiset saavat olla yksin, elleivät ole onnistuneet nappaamaan nykymiestään noin yli viisi vuotta sitten ja ovat edelleen saman kanssa yhdessä.

T. Ap

Jaa, ap olikin tällainen katkeroitunut tapaus. No sitten ei tarvitse ihmetellä, että saat jatkossakin olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos löysin oman mieheni jo 21-vuotiaana 7 vuotta sitten. En kyllä aio erota ikinä, ellei sitten mies ratkeaisi pettämään (mistä ei kyllä ole ollut ainakaan vielä pelkoa, kun mies on introvertti eikä käy missään, missä tapaisi naisia) kun noin vaikeaa on uuden löytäminen. Tulee sellainen olo, että on käynyt uskomaton tuuri, että on nuorena jo löytänyt niin yhteensopivan tyypin. Jos meille ero tulisi, niin yksin varmaan kyllä jäisin, kun mulla on vielä niin kova kriteerilista miehelle.

Ei mitään ulkonäköjuttuja siis, vaan esim. Raittius, savuttomuus ja tietynlainen älykkyys, se että miehen kanssa pitää pystyä keskustelemaan. Ja pitää olla eläinrakas luontoihminen, haluta lapsia ja koiria. Nämä kaikki löytyy nykyisestä miehestä.

Elä hättäile! Kyllä niitä miehiä riittää ja ei ole välttämättä vaikeaa :D Itse erosin 29-vuotiaana kahden lapsen äitinä ja kuvittelin, että se oli sitten siinä, olen loppuelämäni yksin ja se on mulle ihan ok.

Yllättäen kiinnostuneita tuli useampi, enkä itse ollut yhtään valmis uuteen parisuhteeseen. Osalla ystävistäni on hankaluuksia löytää kumppania. 4kk eron jälkeen menin sitten rakastumaan kaikista vakuutteluista huolimatta ja tunne oli erittäin molemminpuolista. Mies on nuorempi ja lapseton.

Mikä meidät erottaa ystävieni kanssa? En oikein osaa sanoa, mutta itse olen todella sinut kaiken sen kanssa mitä olen. Olen varmasti myös miesten mielestä kaunis, mutta yleensä kumminkin kuljen hupparissa, trikoissa, ilman meikkiä ja olen todella luonnonlapsi. Olen introvertti, en nauti huomiosta mutta monet tuntuvat nauttivan siitä että kanssani voi keskustella syvällisiä ja keskityn ihmiseen. Varmaan olen vähän flirtti? Hymyllä ja ilolla pääsee tässä pitkälle! Ja avoimuudella sekä ystävällisyydellä kaikkia kohtaan. Tärkeimpänä pidän ehkä kumminkin sitä, että teen jatkuvasti henkistä työtä itseni kanssa, oli ne sitten vahvuuksia tai puutteita. Se auttaa muodostamaan kaikenlaisia ihmissuhteita.

Uskon AP että sinullekin löytyy hyvä mies :) Ennakkoluulot ja epätoivo pois, toivottavasti osaat nauttia omasta elämästäsi ja iloita siitä mitä sinulta löytyy. Yleensä ilo vetää puoleensa hyvää!

Naisten kannattaa olla tarkkana, jos aloitteita mielivät tehdä. Mies jolle nainen tekee aloitteen, voi olla opportunisti ja ryhtyä suhteeseen vaikka ei niin kiinnostaisikaan. Sitten kun se oikeasti kiinnostava nainen tulee vastaan niin kyllä löytyy halua tehdä aloite myös mieheltä :) Tässä ainakin yksi syy, miksi en naisena tekisi aloitetta, koska en voi olla täysin varma miehen motiiveista.

Niin ja aloitteita olen tehnyt, ja onnistunutkin jopa olen, joten ei pelkästään ole tullut haaviin p-a-n-o-a-l-f-o-ja- kun joku nyt kuitenkin haluaa siihen tarttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi kannattanu kulkea nokka ilmassa 14-34v ja kelpuuttaa vain ne kaikista komeimmat. Ne vaan käyttivät sua pussien tyhjennykseen sillävälin kun muut otti ne ihan ookoo miehet (jotka nekin olivat sua tasokkaampia muttet narsismissasi nähnyt sitä).

Nyt se on time to pay the piper.

Olin hyvin romanttinen ja toisaalta ulkonäkökeskeinen nuorempana eli olisin halunnut hyvin komean miehen. Eka seurusteluntapainen oli tosin vasta 23-vuotiaana, sillä aivan eka ihastukseni ei kiinnostunut minusta. Se seurusteluntapainen kestikin seitsemän vuotta ja mies lopuksi tunnusti, ettei ole valmis vakavampaan suhteeseen ja esim. yhteenmuuttoon tai avioliittoon/perheeseen kanssani. Mitäpä siinä voi enää tehdä? :(

T. Ap

Voi kumpa olisit löytänyt tämän palstan ja kiltti-/setä-/palstaulimiesten rautaiaet neuvot kun vielä olit nuoria eikä päiväys mennyt. Voitte mammat haukkua ihan miten paljon lyysää mutta se ei muuta sitä faktaa että oikeassa olemme.

Noiden "neuvojen" kuunteleminen teki entistä nirsommaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitos löysin oman mieheni jo 21-vuotiaana 7 vuotta sitten. En kyllä aio erota ikinä, ellei sitten mies ratkeaisi pettämään (mistä ei kyllä ole ollut ainakaan vielä pelkoa, kun mies on introvertti eikä käy missään, missä tapaisi naisia) kun noin vaikeaa on uuden löytäminen. Tulee sellainen olo, että on käynyt uskomaton tuuri, että on nuorena jo löytänyt niin yhteensopivan tyypin. Jos meille ero tulisi, niin yksin varmaan kyllä jäisin, kun mulla on vielä niin kova kriteerilista miehelle.

Ei mitään ulkonäköjuttuja siis, vaan esim. Raittius, savuttomuus ja tietynlainen älykkyys, se että miehen kanssa pitää pystyä keskustelemaan. Ja pitää olla eläinrakas luontoihminen, haluta lapsia ja koiria. Nämä kaikki löytyy nykyisestä miehestä.

Elä hättäile! Kyllä niitä miehiä riittää ja ei ole välttämättä vaikeaa :D Itse erosin 29-vuotiaana kahden lapsen äitinä ja kuvittelin, että se oli sitten siinä, olen loppuelämäni yksin ja se on mulle ihan ok.

Yllättäen kiinnostuneita tuli useampi, enkä itse ollut yhtään valmis uuteen parisuhteeseen. Osalla ystävistäni on hankaluuksia löytää kumppania. 4kk eron jälkeen menin sitten rakastumaan kaikista vakuutteluista huolimatta ja tunne oli erittäin molemminpuolista. Mies on nuorempi ja lapseton.

Mikä meidät erottaa ystävieni kanssa? En oikein osaa sanoa, mutta itse olen todella sinut kaiken sen kanssa mitä olen. Olen varmasti myös miesten mielestä kaunis, mutta yleensä kumminkin kuljen hupparissa, trikoissa, ilman meikkiä ja olen todella luonnonlapsi. Olen introvertti, en nauti huomiosta mutta monet tuntuvat nauttivan siitä että kanssani voi keskustella syvällisiä ja keskityn ihmiseen. Varmaan olen vähän flirtti? Hymyllä ja ilolla pääsee tässä pitkälle! Ja avoimuudella sekä ystävällisyydellä kaikkia kohtaan. Tärkeimpänä pidän ehkä kumminkin sitä, että teen jatkuvasti henkistä työtä itseni kanssa, oli ne sitten vahvuuksia tai puutteita. Se auttaa muodostamaan kaikenlaisia ihmissuhteita.

Uskon AP että sinullekin löytyy hyvä mies :) Ennakkoluulot ja epätoivo pois, toivottavasti osaat nauttia omasta elämästäsi ja iloita siitä mitä sinulta löytyy. Yleensä ilo vetää puoleensa hyvää!

Lisään vielä, että asun pk-seudulla. Jostain syystä minua nuoremmat lapsettomat miehet olivat minusta varsin kiinnostuneita. Ihan vilpittömästi ajattelin olevani ihan naisten pohjasakkaa avioeronneena kahden lapsen vuoroviikkoäitinä ja tein päätöksen, että yhdenkään miehen takia en enää tässä maailmassa tee kompromisseja. Mutta avainasian uskon olevan sellaisen sisäisen rauhan ja itsereflektion. En niinkään minkään ulkoisen asian (ulkonäkö, koulutus tms)

Miten teet selväksi, että sinua saa lähestyä? Jos et mitenkään, joudut odottamaan todella kauan, että joku suunnilleen täysijärkinen tekisi selvin päin aloitteen. Sellaista tapahtui ehkä vielä 20 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Naisten kannattaa olla tarkkana, jos aloitteita mielivät tehdä. Mies jolle nainen tekee aloitteen, voi olla opportunisti ja ryhtyä suhteeseen vaikka ei niin kiinnostaisikaan. Sitten kun se oikeasti kiinnostava nainen tulee vastaan niin kyllä löytyy halua tehdä aloite myös mieheltä :) Tässä ainakin yksi syy, miksi en naisena tekisi aloitetta, koska en voi olla täysin varma miehen motiiveista.

Niin ja aloitteita olen tehnyt, ja onnistunutkin jopa olen, joten ei pelkästään ole tullut haaviin p-a-n-o-a-l-f-o-ja- kun joku nyt kuitenkin haluaa siihen tarttua.

Eikös aloitteen tekevällä miehellä ole tuo täysin sama riski?

Vierailija kirjoitti:

Se on sitä myös miehelle. Olen mies Helsingistä ja olen huomannut saman. Deittailu muuttui Tinderin myötä, eikä nettideiteillä enää tapaa ketään. Se 1% miehiä pyörittää kaikkia naisia ja me muut jäädään nuolemaan näppejämme.

Itse myös hoikka ja siisti ulkonäköltäni. Korkeakoulutettu.

Tinder muutti nettideittailun pinnallisemmaksi. Syvällisiä keskusteluja ei saa enää aikaiseksi kun ihmisillä on monta deittiä samaan aikaan kierrossa. Vakavaa suhdetta on mahdoton muodostaa ja mennään ulkonäkö edellä.

Muistelen kaiholla Suomi24 deittien kulta-aikaa jolloin tapasi paljon mielenkiintoisia ihmisiä. Nyt mennään vain paneminen mielessä.

Yksityiskohtiin menemättä: joidenkin kriteerien mukaan ehkä kuulun siihen top yhteen prosenttiin miehistä. Joidenkin muiden kriteerien mukaan olen kaikkea muuta.

Helppo oli heila netistä löytää Helsingistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten kannattaa olla tarkkana, jos aloitteita mielivät tehdä. Mies jolle nainen tekee aloitteen, voi olla opportunisti ja ryhtyä suhteeseen vaikka ei niin kiinnostaisikaan. Sitten kun se oikeasti kiinnostava nainen tulee vastaan niin kyllä löytyy halua tehdä aloite myös mieheltä :) Tässä ainakin yksi syy, miksi en naisena tekisi aloitetta, koska en voi olla täysin varma miehen motiiveista.

Niin ja aloitteita olen tehnyt, ja onnistunutkin jopa olen, joten ei pelkästään ole tullut haaviin p-a-n-o-a-l-f-o-ja- kun joku nyt kuitenkin haluaa siihen tarttua.

Eikös aloitteen tekevällä miehellä ole tuo täysin sama riski?

Miehille tehdään kuitenkin harvemmin aloitteita, ja miehet keskimäärin kaipaavat seksiä enemmän, joten sieltä otetaan mistä tyrkytetään. Naiset ovat varovaisempia alkamaan suhteeseen jonkun ihankivan kanssa. Näin mututuntumalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi kannattanu kulkea nokka ilmassa 14-34v ja kelpuuttaa vain ne kaikista komeimmat. Ne vaan käyttivät sua pussien tyhjennykseen sillävälin kun muut otti ne ihan ookoo miehet (jotka nekin olivat sua tasokkaampia muttet narsismissasi nähnyt sitä).

Nyt se on time to pay the piper.

Olin hyvin romanttinen ja toisaalta ulkonäkökeskeinen nuorempana eli olisin halunnut hyvin komean miehen. Eka seurusteluntapainen oli tosin vasta 23-vuotiaana, sillä aivan eka ihastukseni ei kiinnostunut minusta. Se seurusteluntapainen kestikin seitsemän vuotta ja mies lopuksi tunnusti, ettei ole valmis vakavampaan suhteeseen ja esim. yhteenmuuttoon tai avioliittoon/perheeseen kanssani. Mitäpä siinä voi enää tehdä? :(

T. Ap

Voi kumpa olisit löytänyt tämän palstan ja kiltti-/setä-/palstaulimiesten rautaiaet neuvot kun vielä olit nuoria eikä päiväys mennyt. Voitte mammat haukkua ihan miten paljon lyysää mutta se ei muuta sitä faktaa että oikeassa olemme.

Höpö höpö. Se että olet täällä ruikuttamassa, kertoo ettet tiedä mistään mitään.

Ei naisen ole vaikeaa löytää suhdetta, ihan kuten ei normaalin miehenkään. Sitten on teidän kaltaiset.

Vierailija kirjoitti:

Naisten kannattaa olla tarkkana, jos aloitteita mielivät tehdä. Mies jolle nainen tekee aloitteen, voi olla opportunisti ja ryhtyä suhteeseen vaikka ei niin kiinnostaisikaan. Sitten kun se oikeasti kiinnostava nainen tulee vastaan niin kyllä löytyy halua tehdä aloite myös mieheltä :) Tässä ainakin yksi syy, miksi en naisena tekisi aloitetta, koska en voi olla täysin varma miehen motiiveista.

Niin ja aloitteita olen tehnyt, ja onnistunutkin jopa olen, joten ei pelkästään ole tullut haaviin p-a-n-o-a-l-f-o-ja- kun joku nyt kuitenkin haluaa siihen tarttua.

Ja kun vastaavantyyppisen syyn takia mies ei tee aloitetta niin aloitteet jäävät tekemättä ja kaikki menettävät. Rohkeasti aloitteita tekemään niin miehet kuin naiset. : )

Vierailija kirjoitti:

Naisten kannattaa olla tarkkana, jos aloitteita mielivät tehdä. Mies jolle nainen tekee aloitteen, voi olla opportunisti ja ryhtyä suhteeseen vaikka ei niin kiinnostaisikaan. Sitten kun se oikeasti kiinnostava nainen tulee vastaan niin kyllä löytyy halua tehdä aloite myös mieheltä :) Tässä ainakin yksi syy, miksi en naisena tekisi aloitetta, koska en voi olla täysin varma miehen motiiveista.

Niin ja aloitteita olen tehnyt, ja onnistunutkin jopa olen, joten ei pelkästään ole tullut haaviin p-a-n-o-a-l-f-o-ja- kun joku nyt kuitenkin haluaa siihen tarttua.

Ihan sama kuka aloitteen tekee, toinen voi lähteä uuden mukaan joka tapauksessa.

Etsi pk-seudun ulkopuolelta.

Täällä, pienessä/keskikokoisessa kaupungissa Etelä-Suomessa on paljon hyviä sinkkumiehiä.

Naapurin 35-v kahden lapsen (lähes) yh-äiti löysi avioeron jälkeen todella hyvän miesystävän heti, kun alkoi etsimään. Se tapahtui tosi nopeasti. Mies löytyi joko Tinderistä tai Suomi24 -treffeistä, hän kertoi olleensa aktiivinen molemmissa.

Nainen on tavallisen näköinen, hieman ylipainoinen, tavallisessa työssä, ei erityisen sosiaalinen. Mies on sporttinen, todella mukava, aktiivinen, hyvässä työssä ja tavallista miestä huomattavasti komeampi (tyyliin Lauri Tilkanen -look-a-like). Lisäksi naisen lapset tykkäävät hänestä.

Naapuri ihmettelikin, kuinka nopeasti ja helposti kaikki kävi, parit treffit, ja hän oli jo ihastunut tähän mieheen. Nyt he ovat olleet parisuhteessa noin puoli vuotta, ja nainen on todella onnellisen oloinen. Asuvat ainakin toistaiseksi erillään, mutta viettävät paljon aikaa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Naisten kannattaa olla tarkkana, jos aloitteita mielivät tehdä. Mies jolle nainen tekee aloitteen, voi olla opportunisti ja ryhtyä suhteeseen vaikka ei niin kiinnostaisikaan. Sitten kun se oikeasti kiinnostava nainen tulee vastaan niin kyllä löytyy halua tehdä aloite myös mieheltä :) Tässä ainakin yksi syy, miksi en naisena tekisi aloitetta, koska en voi olla täysin varma miehen motiiveista.

Niin ja aloitteita olen tehnyt, ja onnistunutkin jopa olen, joten ei pelkästään ole tullut haaviin p-a-n-o-a-l-f-o-ja- kun joku nyt kuitenkin haluaa siihen tarttua.

Höpö höpö, alkaen siitä ettet ole edes nainen. On ihan sama kumpi tekee aloitteen, jos kiinnostaa niin kiinnostaa. Ellei, niin sitten ei.

Minä tein aloitteen ja olen onnellisesti naimisissa, samoin ystävissäni on enemmistö naisia, jotka ei ole jääneet vaan passiivisena odottelemaan, hekin onnellisesti pariutuneet. Kannattaa jo luopua noista 1800-luvun opeista.

En lukenut koko ketjua mutta tässä syitä:

- suuri osa parisuhdetta haluavista on sellaisessa jo

- jos mies on hyvännäköinen elämäntapasinkku pks niin tapaa on vaikea lopettaa, kun vaihtoehtoja tinderissä on paljon

- jäljellä olevat vapaat samanikäiset ovat suurilta osin syrjäytyneitä Kontulassa, joita ei missään näy ja joita ap:kaan ei huolisi.

- jos joku parisuhteesta vapautuu, on helppo löytää uusi koska hyviä naisia Helsingissä on niin paljon. Ei ole siis sinkkuna tarjolla kuin lyhyen hetken.

Koska tavis mies ei enää edes yritä. Naisten kriteerit on niin korkeat.

Tavis M32.