Lue keskustelun säännöt.
4-vuotiaan huolestuttava käytös
18.11.2014 |
Poika täyttää kohta 4 vuotta. On aina ollut hyvin temperamenttinen, herkkä ja vilkas lapsi. Nyt käytöshäiriöt ovat kuitenkin alkaneet häiritä jokapäiväistä elämää, varsinkin päiväkodissa. Lapsi hermostuu herkästi jos ei saa asioita tehtyä niinkuin ajatteli. Jos vaikka paita menee väärin päin, tai sukka on rutussa. Hermostuu, huutaa ja kiljuu. Jos en saa laannutettua juuri sillä hetkellä, huuto yltyy niin että naapurit hakkaa seiniä. Pikkuveljeään saattaa hermostuessaan läpsäistä tai tönäistä, ei kuitenkaan muita lapsia tai minua. En siitä niin olisi huolissani. Ei suostu pukemaan yleensä itse, vaikka osaakin. Yritin tarroilla palkitsemista, mutta se aiheutti vain suurempaa huutoa ja parkua, koska hermostui pukiessaan eikä siitä tullut mitään. Ja hermostui lisää kun ei saanut tarraa.
On alkanut pissaamaan tahallaan housuun, hymyilee vaan ja sanoo että tuli pissat housuun. Vaikka juuri kysyin pitääkö mennä vessaan.
On herkkä tuntemusten kanssa. Ruoka on kuumaa vaikka se olisi vain lämmintä. Vaatteet kutittavat herkästi. Pienetkin rytyt ja rypyt häiritsevät. Uusia vaatteita on vaikea suostutella päälle, kun ne tuntuvat hänestä kuulemma pahalta.
Piirtää ja kirjoittaa kirjaimia mielellään, osaa muutaman sanankin kirjoittaa. Katselee kirjoja pitkiäkin aikoja. Leikkii yksin ja yhdessä muiden kanssa pitkiäkin leikkejä. Osaa pukea, riisua ja viikata vaatteet jos vain haluaa. On kuiva ja osaa käydä itse vessassa, pyyhkimään huutaa tarvittaessa. Öisin tulee joskus pissa housuun, jos on juonut illalla paljon. Laulaa, tanssii, hyppii, pomppii normaalisti. Osaisi varmaan ajaa pyörällä jos olisi ollut aikaa kesällä opettaa. Keinuu, osaa melkein ottaa vauhtia itse. Katsoo mielellään piirrettyjä, mutta ruutuaika on rajoitettu Pikkukakkoseen. Pikku Kakkosestakin häntä pelottaa osa ohjelmista usein, esim. Oktonautit.
Ongelma on siis hermostuminen, josta lapsi ei pääse yli. Huuto yltyy ja poika saattaa huutaa tunninkin suoraa huutoa. Päiväkodissa ovat käyttäneet holding-otetta kun poika on kiemurrellut lattialla ja pelottanut muita lapsia huudollaan. En oikein tiedä on se nyt oikein... Mutta sillä on kuulemma rauhoittunut vartissa. Kotona rauhoittuu jos saa olla yksin ja keskustella minun kanssani. On hyvin periksiantamaton, jos haluaa jotain eikä saa, huutokohtaus alkaa. Nuorempi lapseni on ihan toista maata, rauhallinen lapsi joka ei pienistä hermostu. Vanhemman kanssa alkaa hermot olla lopussa, päiväkodissa olisi keskustelu tulossa asiasta.
Mutta onko tuo käytös normaalia? On pahentunut syksyn aikana uudessa päiväkotiryhmässä. Muutimme puoli vuotta sitten.
Kommentit (71)
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 09:12"]
Ei kai vaan reflektoi vanhempiaan?!
[/quote]
Mitä tarkoitat? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös tuo nyt ole aika normaalia uhmakiukkua? Toiset vaan on herkempiä ja temperamenttisempia kuin toiset.
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 09:15"]
Eikös tuo nyt ole aika normaalia uhmakiukkua? Toiset vaan on herkempiä ja temperamenttisempia kuin toiset.
[/quote]
Päiväkodissa ovat huolissaan, heistä ei ole normaalia käytöstä hermostua niin herkästi. Kiertävä lastenpsykologi kävi syksyllä ryhmässä eikä havainnut mitään, nyt lto:t ovat pyytäneet uudestaan. Olisiko tässä joku henkilökemiajuttu lapsen ja hoitajien välillä? Poika pitää selkeästi enemmän toisesta hoitajasta. ap
Normaalia ja normaalia, mikä nyt yleensä on normaalia, kun lapset käyvät läpi erilaisia vaiheita, että heidän tunnesäätelynsä ja toimintansa kehittyisi. Jos lapsi on yleensäkin muutosvastarintainen (uudet vaatteetkin ongelmana), ei se ole ihmeellistä jos muutto ja uusi päiväkotiryhmäkin vaikuttavat. Onko päiväkodin henkilökunta huolissaan tai onko päiväkodissa käynyt kiertävä erityislastentarhanopettaja? He ehkä näkevät lapsen omia vanhempia helpommin onko kyseessä muutakin kuin haastava vaihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen aistiyliherkkyys, noista rypyista ja uusista vaatteista.
Kuulostaa normaalilta uhmaiältä, lukuun ottamatta noita herkkyyksiä. Pojallani on autismi ja hän voi syödä vain kylmää ruokaa. Samoin nuo vaatteet ovat hänelle ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyvin vastaavalle, kun oma 4- vuotiaani. Tosin, lapseni ei ole aivan noin temperamenttinen. Mutta löytyy temperamenttiakin, etenkin kun joku ei mene niinkuin lapsi haluaa: Raivari on valmis. Tuon veljen läpsimisen koettaisin kyllä saada loppumaan, ettei jää vakiintunut tapa että aina kun ärsyttää, saa veli kärsiä. Mutta normaalilta kuulostaa kuitenkin lapsesi.
Meillä on muuten samanlainen 4-vuotias, mutta osaa kirjoittaa vain muutamia kirjaimia eikä hermostuessaan huuda noin äänekkäästi ja pitkään, lähinnä itku-ulisee. En ole varma, toimiiko päiväkotinne oikein huutokohtauksissa. Oman lapsen päiväkodissa olen joskus lasta tuotaessa nähnyt samankuulosia huutokohtauksia, ja silloin joku päiväkodin henkilökunnasta on istunut tuoliin lapsi sylissä kasvokkain ja alkanut jutella huutavalle lapselle ihan hiljaisella äänellä. Huuto on joka kerralla rauhoittunut ihan siinä ajassa, kun itse olen ollut paikalla riisumassa omaa lastani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutto puoli vuotta sitten. Uusi päiväkotiryhmä. Onpa siinä jo isoja asioita pienelle ihmiselle tapahtunut. 4-vuotiaat ovat lisäksi kehitysvaiheessa, jossa ovat (olevinaan) isoja, mutta ovat kuitenkin niin pieniä. Ehkä lapsi on vielä jollaain tavalla yliherkkä kosketukselle, kun vaattet häntä haittaavat. Kuulostaa, että pojassa on paljon hyvää ja taitavuutta, kehityksen mukaista. Lapsi opettelee vasta hallitsemaan tunteitaan ja temperamentisella lapsella tunteet lähtevät helposti lapasesta, eikä keinoja ole vielä niitä pysäyttyää, hallita. Holdin kuulostaa hyvälle, jos lapsi sillä vartissa rauhoituu. Ehkä sitä voisi kokeilla kotonakin...? Lapselle selkeät fyysiset rajat (syli, kiinnipito) auttavat samalla oppimaan hallitsemaan ja hillitsemään itseään, myös tunteitaan. Ja tunnetta siitä, että aikuinen auttaa pahimman tunnekuohun yli ja kestää sen lapselle hankalan tuneen vaikka lapselle itsellään läikkyy yli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa samantyyliseltä kuin minun poikani. Tosin oma poikani on jo 9-vuotias eikä koulussa kiukkuile kotonakaan ihan samalla tavalla kuin 4-vuotiaana mutta paljon kyllä kiukkuilee). Pienempänäkin hänellä oli tommosta kotona, päiväkodissa ei ole kai kehdannut. Ajattelin kaikkea aspergeria ja muuta mutta ei, aistiyliherkkä hän vain on ja huono säätelemään tunteitaa silloin kun on kotona. Kai täällä on sit turvallista näyttää kiukkunsa. Mutta koska teillä kiukkuilee päiväkodissa, luulisin, että syy on siinä päiväkodin vaihtumisessa. Herkkä kun on niin oireilee muutoksista. Ja ainaki mun lapseni osaa nyt isompana kertoa, että häntä väsyttää ja ärsyttää esim. koulussa tungos, meteli, kiire ja aikataulut. On esim. itse pyytänyt että saa mennä joskus ruokalassa rauhallisempaan nurkkaan syömään ja ope on onneksi ymmärtänyt.
Käytä lasten psykiatrilla. Yksityisreittiä myöten pääsee nopeasti. Omani käytin paljon pienemmästä syystä kuin kuvaamasi oireet kertovat. Eihän tuo ongelma päiväkodin työntekijöistä voi johtua tai mistään henkilökemioista, kun kerran kotonakin on hankaluutta. Voi oireilla muuttoa ja muutoksiakin, mutta apuahan tuo lapsi joka tapauksessa tarvitsee ja mielestäni vanhempien tehtävä sitä on hakea, ei päiväkodin. Vastuuta ei pidä sysätä yhteiskunnalle, vaan itse on toimittava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko miettineet adhd:ta tai add:ta? Se jää helposti lahjakkailta lapsilta toteamatta koska varsinaisia oppimishäiriöitä ei tule. Sen sijaan vilkkaus, temperamenttisuus ja herkkyys liittyvät vahvasti taudinkuvaan. Olen itse sairastanut add:ta, joka todettiin vasta aikuisena. Koko lapsuuteni kärsin yliherkkyydestä ja vilkkaudesta, jotka jälkikäteen ajatellen liittyivät kokoajan tautiin. Toivottavasti löydätte ratkaisun !
Ap tuo kirjoittamasi kuulostaa niin tutulta. Meillä esikoinen on vain tyttö, kaikki muu kuvauksessasi sopi kohdilleen. Me keräsimme tietoa ja etsimme vinkkejä tuossa vaiheessa todella paljon.
Aika paljon toteutimme muksuoppia (kirja löytyy kirjastoista). Siinä otetaan yksi harjoiteltava asia kerrallaan ja keskitytään siihen. Lapselta ei vaadita kerralla kaiken käytöksen muutosta.
Lisäksi teimme kuvakortteja aamuihin ja iltatoimiin. Esim. Hoitoaamun kortit olivat: pönttö, hammasharja, sisävaatteet, hiusharja, ulkovaatteet, auto... Kortit olivat lapsen silmien korkeudella jääkaapinovesta, siitä katsoi itse mitä pitää tehdä seuraavaksi.
Järjestimme myös esikoiselle kahdenkeskistä mukavaa aikaa toisen vanhemman kanssa kahdestaan. Koitimme kehua aina kun mahdollisuus oli.
Käytös helpotti hiljalleen. Meillä ongelmat näkyivät lähinnä kotona, hoidossa tsemppasi. Eskarissa opettaja epäili aistiyliherkkyyttä ja saimme lähetteen toimintaterapeutin arvioon. Jono terapeutille oli lähes vuoden mittainen ja lapsen olo alkoi helpottaa tuona jonotussikana niin, että lähete purettiin.
Nyt meillä on kolmasluokkalainen todella reipas ja taitava tyttö. Koulusta on tullut vain positiivista palautetta. Edelleen lapsi on herkkä ennakoimattomille muutoksille ja aistit ovat herkät (kipu, haju, tunto) mutta olemme keksineet keinot selvitä tilanteista. Lapsen itsetunto on myös vahvistunut paljon.
On meidänkin temperamenttisella lapsella ollut tuollaisia kohtauksia juuri 4-vuotiaana. Piirtäminen oli esim. yhdessä vaiheessa aivan tuskaa, kun halusi piirtää juuri tietyllä tavalla ja kun tuli "virhe" kun taidot ei vielä riitä, niin paperit rutattiin ja kauhea raivokohtausperään. Meillä oli myös tuota päälleen pissimistä mielenosoituksena.
Kuulostaa siltä, että lapsesi oireilee hoitoryhmän muutoksen takia. Voi olla että hänellä ei synkkaa jonkun hoitajan kanssa. Ottaisin kuitenkin vakavasti sen kun ammattilainen sanoo, että nyt ei ole normaalia käytöstä. Onko lapsen kanssa keskusteltu aina raivon laannuttua?
Meillä on selvästi rauhallisempi 5-vuotias nyt. Hallitsee paljon paremmin jo tunteitaan ja osaa pukea sanoiksi kiukkuaan. Raivokohtauksia tulee harvoin enää.
Muistakaa keskustella lapsen kanssa tunteista.
Meillä samanlainen tyttö, ei ole päilty mitään vaikkakin olen itse miettinyt aspergeria tai adhd:ta. Niihin liittyy aistiyliherkkyydet. Tosin meillä nuo vaan lievänä. Jos teidän lapsi ei ole ylivilkas, voisi olla add. Siskoni on add ja pienenä pyöri maassa kun jokin ei sujunut. Tarkka vaatteista, kaikki kutittaa, mikään ei onnistu, koulussa ei pysty keskittymään kuin mielenkiintoisiim juttuihin. Aikuisena on vähäb elämänhallinnan kanssa vaikeuksia ja hermostuu herkästi edelleen. Tosin voi olla varmaan vaan ihan temperamenttinen lapsi. En tiedä kun en omstanikaan tiedä. Holdingia olen joskis joutunut käyttämään kun lapsella menee niin yli raivo että tarvitsee sen kanssa apua. Syliin en pelkästään voi ottaa koska repii, hakkaa päällään tms. Muuten.
Kannattaisi tutkituttaa aistiyliherkkyys. Se, että vaatteet kutisevat yms viittaa siihen. Tunteiden säätelyongelmatkin voivat olla osa tätä palapeliä. Vie lapsi lääkäriin ja pyydä lähete toimintaterapeutille, joko suoraan tai neurologin kautta. Julkinen voi nysväillä, joten liioittele oireita tai kaiva kuvetta ja vie yksityiselle (nopein reitti). Julkista ja yksityistö voi myös yhdistellä jos haluaa säästyä jonottelulta ja odottelulta.
Lapsen etu on se, että selvitetään onko ongelmaa ENNEN koulun aloittamista. Ei siis kannata tuudittautua siihen, että joo, odotetaan, että lapsi kasvaa/kehittyy ja jokainen kehittyy omaan tahtiin ja blaablaa, koska silloin lapsi on pulassa koulussa, joutuu vaihtamaan pienluokkaan ja itsetunto kärsii. Näitä on nähty.
Kiitos vastauksista :) Vähän parempi mieli aamuisen huudon ja naapureiden seinään paukuttelun jäljiltä. Poika ei siis suotunut pukemaan ja lopulta kun puin niin siitä huuto kun sukka jäi kenkään ruttuun ja puin uuden talvihatun. Terveisiä vaan naapureille, poika huusi ihan täysiä rapussa ja pihalla autoon asti.
Poika saattaa myös huvikseen huutaa kurkku suorana ja laittaa sormet omiin korviin. Mölisee myös siansaksaa ihan huvikseen ja tykkää äänekkäistä leikeistä. Olen miettinyt tuota äänijuttua että olisko kuulossa vikaa? On kärsinyt kymmenistä korvatulehduksista ja putket ollut kahdesti.
On ikäisekseen hyvin pitkä. Siis käyrällä 3+. Tuntemattomat odottavat usein erilaista käytöstä, koska luulevat yli 5-vuotiaaksi. On siis vielä 3, ei edes ihan neljää...
ap
Ei kai vaan reflektoi vanhempiaan?!