Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

En käsitä näitä "vammaisen oikeus lapseen" -höpinöitä

Vierailija
16.11.2014 |

Milloin lisääntymisestä tuli "oikeus"? Siis cp-vammaisten pitäisi saada vauvatehtailut yhteiskunnan kustannuksella.

Kommentit (93)

Vierailija
41/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaa, paha sitä on kieltää jos on biologinen mahdollisuus saada lapsi. Jos otetaan jotain muita perusteiksi, niin sitten olisi pitänyt kieltää puolelta porukalta jo täälläkin (esim. täällä on täysiä sekopäitä ja juoppoja vaikka millä mitalla joilla lapsia).

Vierailija
42/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="17.07.2015 klo 13:32"][quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 14:19"]

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 14:12"]

CP-vamma ei ole kehitysvamma. Siinä tapauksessa lapsen kieltäminen olisi vähän sama kun keneltä tahansa työttömältä tai työkyvyttömältä kiellettäisi lisääntyminen.

[/quote]

Niin cp-vammoja on todella eri tasoisia.

[/quote]

Niin on, mutta se ei koskaan aiheuta minkäänlaista jälkeenjääneisyyttä.
[/quote]

Miten liikuntavammainen pystyy juoksemaan taaperon perässä? En vaan itse äitinä osaisi kuvitella, miten selviäisin edes jos toinen käsi olisi halvaantunut saati jos molemmat jalat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mites selviät lapsen kanssa jos vammaudut huomenna? Kuule sekin on mahdollista. Pitääkö sulta sitten ottaa lapset pois?

Vierailija
44/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liikutaan hankalalla alueella. Entä perinnölliset sairaudet.

Vierailija
45/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 15:12"]Miten liikuntavammainen pystyy juoksemaan taaperon perässä? En vaan itse äitinä osaisi kuvitella, miten selviäisin edes jos toinen käsi olisi halvaantunut saati jos molemmat jalat.
[/quote]
Ei ole koskaan tarvinnut "juosta" lapseni perässä, edes kun hän oli taapero. Jostakin syystä lapsi ei koskaan ulkona ollessa koettanut karkuun. Sisällä pari kertaa, mutta hän taisi huomata ettei äiti tule perässä ja hippaleikistä katosi hohto. Toki sisällä olisin voinut valita helposti lapsen takaa-ajamisen ja olisin samalla varmistanut ettemme voi koskaan turvallisesti ulkoilla. Jätinpä siis tekemättä ja naurattaa katsella kun terveet äidit juoksee hihkuvan taaperon perässä esim. pitkin puistoja....Näen sen vanhemman osaamisen ja auktoriteetin puutteena, että ei osata turvallisena ajankohtana lopettaa hippaleikkiä alkuunsa.

Vierailija
46/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 15:01"]Tuon linkin nainen steriloitiin synnytyksessä. Mahtoiko olla naisen oma toive vai painostust takana.
[/quote]

Tuo nainenhan sanoi, ettei toista lasta tulisi, niin sen takia hänet steriloitiin. Kuulostaa, että lääkärit olisi steriloineet. Joskus katsoin tv:stä ohjelman, jossa kehitysvammainen nainen kertoi raskausajoistaan. Lääkärit, sosiaalitoimi, vanhemmat ja avustaja painostivat abortin tekemiseen, mutta siihen ei tuleva äiti suostunut. Viimeiseksi vaihtoehdoksi jäi adoptio. Lapsen synnyttyä kävi niin, että lapsen huoltajuuden sai mummo eli sen naisen äiti, vaikka alunperin lapsi piti adoptoida vieraaseen perheeseen. Mitään ei sitten se nainen kertonut, että syntyikö poika terveenä vai perikö kehitysvamman. Isällä oli myös kehitysvamma, keskivaikea ja sillä naisella taas oli lievä. Se äiti-poika-suhdekin onnistui, kun huoltajuus oli kuitenkin lapsen mummolla.

Jos näin pääsee käymään, niin ensin pitää kokeilla tukitoimia, jos se vamman laatu on lievä. Kannustaa ei pidä! Myös kummin kaltainen henkilö pitää olla kehitysvammaisten lapsella, joka voisi opettaa lasta niissä asioissa, joihin vanhemmat ei pysty. Jossain tutkimuksessa on todettu toimintaterapian kehittävän kehitysvammaisten lasta, myös tämän kaltaista toimintaakin on hyvä olla sekä päivähoitoakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, ja se nainen kertoi, että hänelle tehtiin sterilisaatio, vaikkei sellaisesta puhuttu eli ilman lupaa.

Vierailija
48/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni perustilanne on se että aikuisten on pystyttävä huolehtimaan itsestään, elämästään ja toimeentulostaan jos aikoo lapsia hankkia. En kyllä haluaisi että omat vanhempani olisivat minua hankkineet jos olisivat olleet vammaisia, alkoholisteja, mielenterveysongelmaisia tai peräti mielisairaita. Asioita pitäisi ajatella myös lapsen kannalta, lapsella täytyy olla oikeus kasvaa terveiden hyvien vanhempien kanssa jotka pystyvät huolehtimaan hänestä kunnolla. Jos oma elämänhallinta on hukassa ei voi olla hyvä vanhempi. Elämässä voi sattua mitä vaan voi kuolla tai vammautua mutta niissä tilanteissa ei ole hankittu lapsia tieten tahtoen sairaaseen perheeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 09:48"]

Mulla on 19-v kehitysvammainen serkkutyttö, joka haluaisi äidiksi. En tiedä, mitä ajatella tästä. Niin ristiriitaisesti tästä asiasta ajattelen, mutta todellisuudessa serkku ei vaan yksinkertaisesti sovi vanhemmaksi, koska ei ole kykyneväinen huolehtimaan edes itsestään, esim. raha-asiat on edunvalvojan hoidettavana. Tosin eihän edunvalvojan saamiseksi tarvitse kehitysvammaa, vaan myös velkaantuneetkin joutuu edunvalvonnan alle. Pitäisikö heitä sakottaa huonoina vanhempina? Toisaalta velkaantuminen voi jäädä ensimmäiseksi ja viimeiseksi kerraksi, jotkut niistä pikavippisotkuista kyllä oppii. Siitä velkaantumisestahan pääsee todennäköisyydellä eroon ja kehitysvammainen on aina kehitysvammainen. Serkkuni on asuntolassa puhunut näistä vauvaahaveistaan ja yksi ohjaajista oli sitä mieltä, että siitä vaan. Eli nämä ammattilaisetkin oikein kannustaa näitä lisääntymään? Onhan se tietysti ammatin kannalta tärkeää saada töitä, mutta tässä maailmassa on jo tarpeeksi Eerikan kaltaisia lapsia, jotka tarvitsee turvaa. Pitääkö vielä kehitysvammaistenkin niitä lapsia tehdä? Liikunta- ja aistivammat on sitten asia erikseen, eikä kaikki vammaisuus ole periytyvää ja cp on yksi esimerkki siitä. Tunnen itse liikuntavammaisen (ei cp) äidin ja isä on vammaton, siinä mielessä tuo vanhemmuus on vähän helpompaa. Äiti tosin yksin ollessaan tarvitsee apua, kun ei voi omin jaloin kävellä, mutta kädet hänellä kyllä toimii. Tuo äiti joutui pyörätuoliin ollessaan 14-vuotias kävelykyvyn huonontuessa.

[/quote]

Me henkilökunta emme saa sanoa, että älä hommaa lasta. Vaikka itse henkilökohtaisesti ajattelisimme ihan mitä tahansa asiasta, meidän on sanottava, että tee lapsi, jos haluat. Koska vammaisilla on oikeus omaan elämään ja omaan mielipiteeseensä ja omiin haluisin. Tässä on laki ja se vielä kiristyy. Jos menen sanomaan vammaiselle teinille, että ei, ei kannata tehdä lasta, olen äkkiä esimiehen puhuttelussa ja saan varoituksen.

Vierailija
50/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:06"]

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 15:12"]Miten liikuntavammainen pystyy juoksemaan taaperon perässä? En vaan itse äitinä osaisi kuvitella, miten selviäisin edes jos toinen käsi olisi halvaantunut saati jos molemmat jalat. [/quote] Ei ole koskaan tarvinnut "juosta" lapseni perässä, edes kun hän oli taapero. Jostakin syystä lapsi ei koskaan ulkona ollessa koettanut karkuun. Sisällä pari kertaa, mutta hän taisi huomata ettei äiti tule perässä ja hippaleikistä katosi hohto. Toki sisällä olisin voinut valita helposti lapsen takaa-ajamisen ja olisin samalla varmistanut ettemme voi koskaan turvallisesti ulkoilla. Jätinpä siis tekemättä ja naurattaa katsella kun terveet äidit juoksee hihkuvan taaperon perässä esim. pitkin puistoja....Näen sen vanhemman osaamisen ja auktoriteetin puutteena, että ei osata turvallisena ajankohtana lopettaa hippaleikkiä alkuunsa.

[/quote]

Juuri näin. Lapsi oppii aika pienenä, että vanhemmat eivät pysty hänen peräänsä ja oppii pitämään huolta itse vanhemmistaan ja tarkkailemaan, mihin äiti kykenee. Muutaman vuoden päästä äiti saa lapsestaan hyvän apurin, kun lapsi ymmärtää, että hoitosuhde onkin näin päin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:07"]

Niin, ja se nainen kertoi, että hänelle tehtiin sterilisaatio, vaikkei sellaisesta puhuttu eli ilman lupaa.

[/quote]

Mummo varmaan toivoi, koska ei olisi jaksanut katrasta kehitysvammaisen tyttönsä lapsia hoidettavaksi vanhoilla päivillään

Vierailija
52/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:27"]

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:06"]

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 15:12"]Miten liikuntavammainen pystyy juoksemaan taaperon perässä? En vaan itse äitinä osaisi kuvitella, miten selviäisin edes jos toinen käsi olisi halvaantunut saati jos molemmat jalat. [/quote] Ei ole koskaan tarvinnut "juosta" lapseni perässä, edes kun hän oli taapero. Jostakin syystä lapsi ei koskaan ulkona ollessa koettanut karkuun. Sisällä pari kertaa, mutta hän taisi huomata ettei äiti tule perässä ja hippaleikistä katosi hohto. Toki sisällä olisin voinut valita helposti lapsen takaa-ajamisen ja olisin samalla varmistanut ettemme voi koskaan turvallisesti ulkoilla. Jätinpä siis tekemättä ja naurattaa katsella kun terveet äidit juoksee hihkuvan taaperon perässä esim. pitkin puistoja....Näen sen vanhemman osaamisen ja auktoriteetin puutteena, että ei osata turvallisena ajankohtana lopettaa hippaleikkiä alkuunsa.

[/quote]

Juuri näin. Lapsi oppii aika pienenä, että vanhemmat eivät pysty hänen peräänsä ja oppii pitämään huolta itse vanhemmistaan ja tarkkailemaan, mihin äiti kykenee. Muutaman vuoden päästä äiti saa lapsestaan hyvän apurin, kun lapsi ymmärtää, että hoitosuhde onkin näin päin.[/quote]

Miten hoitaminen liittyy tähän asiaan tai pystyminen? Eikö kirjoituksessa sanottu, että kyse on myös valinnasta, miten lapsen kasvattaa? Ja miksi se, että vanhempi ei juokse perässä pitkin puistoja, tekisi sen, että lapsen pitää huolehtia vanhemmistaan? On vaikeaa ajatella, että tuollainen asia painaisi vaakakupissa mitään esimerkiksi sen rinnalla, että lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja rakastetuksi, vaikka vanhemmilla onkin sellainen tapa kasvattaa, ettei perässä juosta. Entäpä vaikka kasvissyöjäksi alkaneet vanhemmat? Kuka varmistaa sen, että lapsi saa oikeanlaista ravintoa ja kuka varmistaa sen, ettei lapsi koe emotionaalista heitteillejättöä, jos vaikka kouluikäisenä valitsee sekasyönnin?

Mistä lähtee se ajatus, että esimerkiksi liikuntavammaisten lapset joutuisivat huolehtimaan vanhemmistaan lapsina? Eikö muka ole olemassa esimerkiksi henkilökohtaisen avun järjestelmää, joka mahdollistaa ylipäätänsä vammaisen henkilön läheisille normaalin läheisen roolin ja lapsille esimerkiksi sen, ettei vaikkapa tarvitse auttaa normaalia enempää kotitöissä tms.

Surullisia nämä ennakkoluuloiset ja muka tietävät ihmiset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:41"]

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:27"]

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:06"]

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 15:12"]Miten liikuntavammainen pystyy juoksemaan taaperon perässä? En vaan itse äitinä osaisi kuvitella, miten selviäisin edes jos toinen käsi olisi halvaantunut saati jos molemmat jalat. [/quote] Ei ole koskaan tarvinnut "juosta" lapseni perässä, edes kun hän oli taapero. Jostakin syystä lapsi ei koskaan ulkona ollessa koettanut karkuun. Sisällä pari kertaa, mutta hän taisi huomata ettei äiti tule perässä ja hippaleikistä katosi hohto. Toki sisällä olisin voinut valita helposti lapsen takaa-ajamisen ja olisin samalla varmistanut ettemme voi koskaan turvallisesti ulkoilla. Jätinpä siis tekemättä ja naurattaa katsella kun terveet äidit juoksee hihkuvan taaperon perässä esim. pitkin puistoja....Näen sen vanhemman osaamisen ja auktoriteetin puutteena, että ei osata turvallisena ajankohtana lopettaa hippaleikkiä alkuunsa.

[/quote]

Juuri näin. Lapsi oppii aika pienenä, että vanhemmat eivät pysty hänen peräänsä ja oppii pitämään huolta itse vanhemmistaan ja tarkkailemaan, mihin äiti kykenee. Muutaman vuoden päästä äiti saa lapsestaan hyvän apurin, kun lapsi ymmärtää, että hoitosuhde onkin näin päin.[/quote]

Miten hoitaminen liittyy tähän asiaan tai pystyminen? Eikö kirjoituksessa sanottu, että kyse on myös valinnasta, miten lapsen kasvattaa? Ja miksi se, että vanhempi ei juokse perässä pitkin puistoja, tekisi sen, että lapsen pitää huolehtia vanhemmistaan? On vaikeaa ajatella, että tuollainen asia painaisi vaakakupissa mitään esimerkiksi sen rinnalla, että lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja rakastetuksi, vaikka vanhemmilla onkin sellainen tapa kasvattaa, ettei perässä juosta. Entäpä vaikka kasvissyöjäksi alkaneet vanhemmat? Kuka varmistaa sen, että lapsi saa oikeanlaista ravintoa ja kuka varmistaa sen, ettei lapsi koe emotionaalista heitteillejättöä, jos vaikka kouluikäisenä valitsee sekasyönnin?

Mistä lähtee se ajatus, että esimerkiksi liikuntavammaisten lapset joutuisivat huolehtimaan vanhemmistaan lapsina? Eikö muka ole olemassa esimerkiksi henkilökohtaisen avun järjestelmää, joka mahdollistaa ylipäätänsä vammaisen henkilön läheisille normaalin läheisen roolin ja lapsille esimerkiksi sen, ettei vaikkapa tarvitse auttaa normaalia enempää kotitöissä tms.

Surullisia nämä ennakkoluuloiset ja muka tietävät ihmiset.

[/quote]

Ai, se onkin sitten se henkilökohtainen avustaja, joka juoksee sen kaksivuotiaan perässä.

Minusta olisi kyllä epänormaalia, jos terve kaksivuotias ei uskaltaisi liikkua pyörätuolissa olevan äitinsä vierestä mihinkään. Normaali lapsi tykkää juosta ja pomppia ja leikkiä hippaa. Mutta jos lapsi saadaan kasvatettua niin "kiltiksi", että se ei juokse mihinkään pari vuotiaana, kun äiti ei kykene perään, ei kyse ole enää hyvästä kasvatuksesta, vaan ihan jostain muusta.

Vierailija
54/93 |
19.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuka sanoi ettei lapsi mene mihinkään? Kaksi eri asiaa on se, leikkiikö ja liikkuuko lapsi vai meneekö hän hippaleikki mielessä karkuun esimerkiksi autotielle tms. Ja ei, kuten jo aiemmin kirjoitin, ei lapsen perässä ole tarvinnut juosta. Mutta toki, olisihan se varmaan mahdollista, että jos jollain olisi lapsi joka juoksee karkuun, voisi esim. henkilökohtainen avustaja olla se, joka lapsen perässä menee. Mutta se on eri asia kuin alkuperäisessä tekstissä ollut asia eli se ettei ko. lapsi juossut holtittomasti karkuun vaan esimerkiksi kavereiden kanssa hippaa leikkipuiston alueella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/93 |
20.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten kehitysvammaiset osaa huolehtia kehitysvammaisesta lapsesta, jos he sellaisen saavat? Kvammaisen lapsen hoitaminen kun on vaikeaa myös vammattomille vanhemmillekin ja tuki- ja terapiaviidakko sekä palavereiden rumbat uuvuttaa heidätkin. Myös lapsen oikeuksistakin joutuu jatkuvasti taistelemaan, kun lapsi ei nuku kunnolla, on aggressiivinen, pitää katsoa lapsen perään jne. 

Vierailija
56/93 |
20.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:53"]

Kuka sanoi ettei lapsi mene mihinkään? Kaksi eri asiaa on se, leikkiikö ja liikkuuko lapsi vai meneekö hän hippaleikki mielessä karkuun esimerkiksi autotielle tms. Ja ei, kuten jo aiemmin kirjoitin, ei lapsen perässä ole tarvinnut juosta. Mutta toki, olisihan se varmaan mahdollista, että jos jollain olisi lapsi joka juoksee karkuun, voisi esim. henkilökohtainen avustaja olla se, joka lapsen perässä menee. Mutta se on eri asia kuin alkuperäisessä tekstissä ollut asia eli se ettei ko. lapsi juossut holtittomasti karkuun vaan esimerkiksi kavereiden kanssa hippaa leikkipuiston alueella.

[/quote]

No eihän sinun ole tarvinnutkaan juosta lapsesi perässä, kun se avustaja on juossut. Toisaalta, jos lapsesikin on liikuntavammainen, niin ymmärrän, että se pysyy paikallaan. Mutta kyllä terve lapsi liikkuu ja mamman tai avustajan on kuljettava perässä katsomassa, minne se menee. 

Toisaalta, onhan niitä kyllä terveitäkin vanhempia, jotka ei lapsen perään viitsi lähteä ja muutama niitä aina hukkuu lähijokiin ja pihalla oleviin altaisiin ja sadevesitynnyreihin.

Luonnonvalintaa

Vierailija
57/93 |
16.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

CP-vamma ei ole kehitysvamma. Siinä tapauksessa lapsen kieltäminen olisi vähän sama kun keneltä tahansa työttömältä tai työkyvyttömältä kiellettäisi lisääntyminen.

Vierailija
58/93 |
16.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta kun nykyään kehitysvammasetkin haluaa lisääntyä, myös autistit.

Vierailija
59/93 |
16.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 14:12"]

CP-vamma ei ole kehitysvamma. Siinä tapauksessa lapsen kieltäminen olisi vähän sama kun keneltä tahansa työttömältä tai työkyvyttömältä kiellettäisi lisääntyminen.

[/quote]

Niin cp-vammoja on todella eri tasoisia. Jos ei ole kuitenkaan henkisen vamman takia voinut käydä normaalia koulua ja on työkyvytön, niin voi kyllä mielestäni kyseenalaistaa, riittävätkö henkiset kyvyt ja taidot lapsesta huolehtimiseen. Ehkä ihan perustarpeista onnistutaan tuettuna huolehtimaan, mutta lapsella on myös henkisiä tarpeita. Lapsella voi olla hieman vanhempana todella turvaton olo kehitysvammaisten vanhempien kanssa, kun lapsi itse huomaa, etteivät vanhemmat osaa reagoida fiksusti odottamattomiin tilanteisiin. Kyllä lähtisin liikkeelle siitä, mikä on lapsen etu, en vanhemman oikeudesta saada lapsi.

Vierailija
60/93 |
16.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja kyllä minä olen myös sitä mieltä, ettei mitään järkeä näissä täysin kouluttamattomien pitkäaikaistyöttömien sossupummien lasten tehtailussa. Jos ei ole varaa (eikä siis ole mitään tehnyt tai tee sen eteen, että olisi) itse varaa elättää lapsiaan, voisi jättää ne hankkimatta. Tai ainakaan ei tarvitsisi hankkia 4-6 lasta. Yhteiskunnan kuuluu tukea oikeasti sairaita tai työttömiä, jotka kuitenkin yrittävät löytää töitä. Ei näitä elintapapummeja, jotka eivät vain jaksa käydä töissä vaan mielummin pukataan maailmaan niitä nicoja ja jessicoita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi yksi