Miten niin muka koodaamista oppii kuka vaan ja IT-alalle työllistyy helposti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, niin. Osaajia tarvitaan, mutta todellakaan kaikista sellaisia ei saa. Ei se nyt ihan riitä, että saa ohjeistuksella jonkun "Hello World" tason pätkän tehtyä. Pitää olla loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä, että saa jotain tehtyä oikeassa maailmassa, eikä tee ihan p#skaa koodia.

Ja vaikka noita olisi, ei silti saa töitä.

Ei alan työnantajat loogisesta päättelykyvystä maksa, vaan siitä, että hallitset tiettyjä teknologioita ja kykenet nopeasti oppimaan uusia.

Siksi minäkin olen työtön koodari. Logiikka minulla riittää koodaamiseen mainiosti (itse asiassa harmittaa, kun sille ohjelmoinnissa on niin vähän käyttöä), mutta ei innosta opiskella taas kerran uutta välinettä tehdä sama vanha asia.

Itseäni nyppi koodarina juuri se työn vaatima valtava vaivannäkö ja jatkuva uusien teknologioiden opettelu. Osaaminen ja kyky on, mutta kiinnostukseni ei riittänyt siihen pitkällä tähtäimellä. Siksi olenkin nykyään projektipäällikkö ja konsultti.

Nimenomaan kyvykkyys siis puuttuu. Itselle saa uskotella muuta. ”Olisin lääkäri jos vain haluaisin, mutta ei viitti valittavia asiakkaita” jne. Kyllä näitä oman elämän potentiaalisia miljonäärivisionäärejä riittää.

Täh?! Eihän tuo tyyppi haikaile koodarin hommiin, vaan on löytänyt jotakin itselleen paremmin sopivaa. 

Vai oletko sinä niitä, joiden mielestä lääkäri on jotakin käsittämättömän hienoa ja koodari melkein yhtä upeaa? Melkein kuin lentäjäsankari.

Hyvä koodari on tyypillisesti insinööri tai diplomi-insinööri. Siellä opiskelun aikana opitaan asioita, joita AV-palstan taliaivot eivät ikinä pystyisi harrastuksissaan keksimään. Jonkun verran tulee koodareita myös ammattikoulun puolelta mutta nämä kaverit ovat jo harvinaisia kovissa koodarifirmoissa. Muutaman tunnen. Jonkun verran myös datanomeja muttei niitäkään usein kovissa softaprojekteissa näy. Perinteisen yliopiston puolelta koodauslinjoilta tulee hyvää porukkaa mutta yllättävän vähän. Kyllä ne koodausprojektit Suomen kovissa firmoissa tehdään 90-prosenttisesti insinöörien ja dippainssien toimesta ja siellä on tosi kovaa porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, niin. Osaajia tarvitaan, mutta todellakaan kaikista sellaisia ei saa. Ei se nyt ihan riitä, että saa ohjeistuksella jonkun "Hello World" tason pätkän tehtyä. Pitää olla loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä, että saa jotain tehtyä oikeassa maailmassa, eikä tee ihan p#skaa koodia.

Ja vaikka noita olisi, ei silti saa töitä.

Ei alan työnantajat loogisesta päättelykyvystä maksa, vaan siitä, että hallitset tiettyjä teknologioita ja kykenet nopeasti oppimaan uusia.

Siksi minäkin olen työtön koodari. Logiikka minulla riittää koodaamiseen mainiosti (itse asiassa harmittaa, kun sille ohjelmoinnissa on niin vähän käyttöä), mutta ei innosta opiskella taas kerran uutta välinettä tehdä sama vanha asia.

Saat toki uskotella itsellesi mitä haluat, mutta kuulostaa enemmän APn tilanteelta kuin miltään muulta.

Usko mitä haluat. Minulla on vapaata aikaa, ja käytän sen matemaattisten ja algoritmisten ongelmien ratkomiseen. Sellaisesta ei kukaan työnantaja maksa, mutta kyllä siinä koodaamaan pääsee.

Jonkin ihan perustason jälkeen koodaaminen ei juurikaan ole logiikkaa, vaan ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, niin. Osaajia tarvitaan, mutta todellakaan kaikista sellaisia ei saa. Ei se nyt ihan riitä, että saa ohjeistuksella jonkun "Hello World" tason pätkän tehtyä. Pitää olla loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä, että saa jotain tehtyä oikeassa maailmassa, eikä tee ihan p#skaa koodia.

Ja vaikka noita olisi, ei silti saa töitä.

Ei alan työnantajat loogisesta päättelykyvystä maksa, vaan siitä, että hallitset tiettyjä teknologioita ja kykenet nopeasti oppimaan uusia.

Siksi minäkin olen työtön koodari. Logiikka minulla riittää koodaamiseen mainiosti (itse asiassa harmittaa, kun sille ohjelmoinnissa on niin vähän käyttöä), mutta ei innosta opiskella taas kerran uutta välinettä tehdä sama vanha asia.

Itseäni nyppi koodarina juuri se työn vaatima valtava vaivannäkö ja jatkuva uusien teknologioiden opettelu. Osaaminen ja kyky on, mutta kiinnostukseni ei riittänyt siihen pitkällä tähtäimellä. Siksi olenkin nykyään projektipäällikkö ja konsultti.

Nimenomaan kyvykkyys siis puuttuu. Itselle saa uskotella muuta. ”Olisin lääkäri jos vain haluaisin, mutta ei viitti valittavia asiakkaita” jne. Kyllä näitä oman elämän potentiaalisia miljonäärivisionäärejä riittää.

Kyvykkyys on eri asia kuin se miten jotain hommaa huvittaa tehdä 10 vuotta. Bodari voi olla lapiomiehenä todella kyvykäs, mutta jos kaipaa muutakin kuin sepelin vilinää silmissä, niin silloin se bodari saattaa päätyä johonkin muuhun tehtävään mikä kiinnostaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, niin. Osaajia tarvitaan, mutta todellakaan kaikista sellaisia ei saa. Ei se nyt ihan riitä, että saa ohjeistuksella jonkun "Hello World" tason pätkän tehtyä. Pitää olla loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä, että saa jotain tehtyä oikeassa maailmassa, eikä tee ihan p#skaa koodia.

Ja vaikka noita olisi, ei silti saa töitä.

Ei alan työnantajat loogisesta päättelykyvystä maksa, vaan siitä, että hallitset tiettyjä teknologioita ja kykenet nopeasti oppimaan uusia.

Siksi minäkin olen työtön koodari. Logiikka minulla riittää koodaamiseen mainiosti (itse asiassa harmittaa, kun sille ohjelmoinnissa on niin vähän käyttöä), mutta ei innosta opiskella taas kerran uutta välinettä tehdä sama vanha asia.

Itseäni nyppi koodarina juuri se työn vaatima valtava vaivannäkö ja jatkuva uusien teknologioiden opettelu. Osaaminen ja kyky on, mutta kiinnostukseni ei riittänyt siihen pitkällä tähtäimellä. Siksi olenkin nykyään projektipäällikkö ja konsultti.

Nimenomaan kyvykkyys siis puuttuu. Itselle saa uskotella muuta. ”Olisin lääkäri jos vain haluaisin, mutta ei viitti valittavia asiakkaita” jne. Kyllä näitä oman elämän potentiaalisia miljonäärivisionäärejä riittää.

Tiesitkö, että lääkäreistä vain osa tekee suoraa potilastyötä. Juurikin ne, jotka ei kaipaa kliinistä potilastyötä, tekevät muita lääkärihommia. Samoin joku insinööri tykkää koodata ja toinen taas kaipaa ihmiskontakteja esim. asiakkaisiin ja tykkää myös töiden organisoinnista.

IT-alalla on paljon muutakin hommaa kuin koodaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoisin että suurin osa normaaliälyllä varustettu oppii jos haluaa. Mutta moni suhtautuu siihen juuri noin: se on vaikeaa, en minä kuitenkaan osaa ja pitäisi olla jotain synnynnäistä lahjakkuutta. Hyvällä koodarilla varmaan pitääkin olla, keskinkertaisella ei. Työtä sekin vaan on ja samalla lailla muissakin ammateissa suurin osa on keskinkertaisia puurtajia ilman erityisiä lahjoja.

Juu, kyllä peruskoodia kirjoittaa, mutta aika paljon sekin vaatii opiskelua, jos on ihan ummikko koodaamisen suhteen. Mieti nyt joku javan tai c:n perusteetkin ensin ja debuggauksen, työkalujen jne. opettelu. Siihen päälle vielä kaiken muun ympäröivän kilkkeen ymmärrys.

Ympäröivän kilkkeen ymmärrys on se, missä minulla mielenkiinto loppuu. Ehkä jos kovasti töitä tekisin niin ymmärtäisin, mutta ei viitsi.

No, tein silti 20 vuotta koodarina.

Vierailija kirjoitti:

Koodaaminen on kuin soittimen soittamista. Jos ei ole musikaalisesti lahjakas, ei ammattimuusikoksi tule. Samoin harrastuneisuutta pitää löytyä, jotta olisi koodari josta työnantajat kilpailee. Ei kukaan palkkaa orkesteriinkaan muusikkoa, joka on käynyt vain koulun pakolliset musiikin tunnit.

Näinhän se on. Nykyään on hirveän paljon sellaista kommentointia, että työttömät ja matalapalkkatyötä tekevät ja muut köyhät voisivat vain "mennä" opiskelemaan sitä, tätä ja tuota, ja rahahuolet loppuisivat. Mitäs eivät laiskat mene! Mutta eihän se ole totta, että kuka vain voisi oppia koodausta tai jotakin muuta hyvin työllistävää jos vain viitsisi, vaan itse asiassa tosi monella alalla täytyy olla jotain luonnollista taipumusta, ei kaikki ole vain viitsimisestä kiinni.

En minä ainakaan voisi oppia koodausta, minulla on isoja oppimisvaikeuksia ja moni yksinkertaisempikaan työ ei minulta luonnistu. Ja vaikka voisin, niin haluaisinpa nähdä sen työnantajan joka ei olisi läkähtyä nauruun kun keski-ikäisenä koodausta opetellut täti hakisi työtä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä koodari on tyypillisesti insinööri tai diplomi-insinööri. Siellä opiskelun aikana opitaan asioita, joita AV-palstan taliaivot eivät ikinä pystyisi harrastuksissaan keksimään. Jonkun verran tulee koodareita myös ammattikoulun puolelta mutta nämä kaverit ovat jo harvinaisia kovissa koodarifirmoissa. Muutaman tunnen. Jonkun verran myös datanomeja muttei niitäkään usein kovissa softaprojekteissa näy. Perinteisen yliopiston puolelta koodauslinjoilta tulee hyvää porukkaa mutta yllättävän vähän. Kyllä ne koodausprojektit Suomen kovissa firmoissa tehdään 90-prosenttisesti insinöörien ja dippainssien toimesta ja siellä on tosi kovaa porukkaa.

Olen opiskellut ensin "perinteisessä yliopistossa" tietojenkäsittelyä, ja nyt dippainssiksi. On siinä eroa. Dippainssin asenne tuntuu olevan porukkahenkisempi ja itsetietoisempi ja "rapatessa roiskuu" -meininki: Tehdään nopeasti, mutta ei niin huolella aina. Me maisterit olemme nyhjääjiä, mutta ehkä parempia viestimään ei-teknisen porukan (esim. asiakkaita) kanssa. DI-koulutus perustuu paljon enemmän suulliseen opetukseen ja yhdessä tekemiseen; yliopistossa sai lukea kirjoista ja kokeilla itsekseen. Matematiikka oli yliopistossa paljon täsmällisempää. 

Kova firma ja kova porukka jo sanoina on sellaisia, ettei oikein innosta. Vaikka dippainssiksi tästä valmistunen, lienen aina henkisesti maisteri. Maisteri voi olla loogikko, dippainssi on kokeellinen empiirinen pellepeloton ja propellipää.

Vierailija kirjoitti:

haluaisinpa nähdä sen työnantajan joka ei olisi läkähtyä nauruun kun keski-ikäisenä koodausta opetellut täti hakisi työtä.

Se on työnantajien häpeä. Keski-ikäinen täti voi olla vähintään yhtä lahjakas ja osaava kuin pojankloppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

haluaisinpa nähdä sen työnantajan joka ei olisi läkähtyä nauruun kun keski-ikäisenä koodausta opetellut täti hakisi työtä.

Se on työnantajien häpeä. Keski-ikäinen täti voi olla vähintään yhtä lahjakas ja osaava kuin pojankloppi.

Mutta kun pitää osata myös paljon muuta. Tietoverkot, serverit, linux, best practises, frameworkit, versionhallinta, siihen päälle tehokas työskentely tiimissä. Jos olette aloittelijoita, älkää harkitko yli 30 vuotiaina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, niin. Osaajia tarvitaan, mutta todellakaan kaikista sellaisia ei saa. Ei se nyt ihan riitä, että saa ohjeistuksella jonkun "Hello World" tason pätkän tehtyä. Pitää olla loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä, että saa jotain tehtyä oikeassa maailmassa, eikä tee ihan p#skaa koodia.

Ja vaikka noita olisi, ei silti saa töitä.

Ei alan työnantajat loogisesta päättelykyvystä maksa, vaan siitä, että hallitset tiettyjä teknologioita ja kykenet nopeasti oppimaan uusia.

Siksi minäkin olen työtön koodari. Logiikka minulla riittää koodaamiseen mainiosti (itse asiassa harmittaa, kun sille ohjelmoinnissa on niin vähän käyttöä), mutta ei innosta opiskella taas kerran uutta välinettä tehdä sama vanha asia.

Itseäni nyppi koodarina juuri se työn vaatima valtava vaivannäkö ja jatkuva uusien teknologioiden opettelu. Osaaminen ja kyky on, mutta kiinnostukseni ei riittänyt siihen pitkällä tähtäimellä. Siksi olenkin nykyään projektipäällikkö ja konsultti.

Nimenomaan kyvykkyys siis puuttuu. Itselle saa uskotella muuta. ”Olisin lääkäri jos vain haluaisin, mutta ei viitti valittavia asiakkaita” jne. Kyllä näitä oman elämän potentiaalisia miljonäärivisionäärejä riittää.

Osaaminen ja kyky koodat yhdellä välineellä oli, mutta osaaminen ja kyky oppia vaivatta uusia puuttui. Työkseen koodaava yleensä tarvitsee kumpaakin. Muutama harva onnellinen ehkä löytää paikan, jossa riittää osata sillä yhdellä eikä tarvitse koko ajan opetella uusia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

haluaisinpa nähdä sen työnantajan joka ei olisi läkähtyä nauruun kun keski-ikäisenä koodausta opetellut täti hakisi työtä.

Se on työnantajien häpeä. Keski-ikäinen täti voi olla vähintään yhtä lahjakas ja osaava kuin pojankloppi.

Mutta kun pitää osata myös paljon muuta. Tietoverkot, serverit, linux, best practises, frameworkit, versionhallinta, siihen päälle tehokas työskentely tiimissä. Jos olette aloittelijoita, älkää harkitko yli 30 vuotiaina.

Riippuu tehtävästä mitä kaikkea pitää osata, ja ennen muuta kuinka perusteellisesti. Omissa duuneissa on ollut jotakin noista ja sitten yhtä jos toista muuta, mutta loppujen lopuksi ärsyttävän pintapuolisesti. On riittänyt tietää vähän sieltä ja vähän täältä. Best practices tulee firman puolesta... Yksi miksi haluttaa lopettaa hommat onkin se, ettei mihinkään pysty kunnolla syventymään. Ja loppujen lopuksi asiat opitaan duunissa. Koulussa opittu on ennen pitkää vanhentunutta kuitenkin.

Itse sain tilaisuuden keski-ikäisenä tätinä alkaa koodailla ja opetella koodausta ihan palkkaa maksavassa työpaikassa. Opin hyvin ja koodaus oli mieleistä hommaa, mutta minulle se oli käsittämättömän koukuttavaa. Upposin työhön ja tein valtavan pitkiä päiviä koska en pystynyt lopettamaan ja jättämään keskeneräistä työtä. En tiedä miten suhteeni koodaamiseen olisi kehittynyt jos olisin jatkanut ja kehittynyt, mutta päätin itse, että minulle ei ole hyväksi tehdä työtä, johon uppoan niin syvälle. Tunsin itseni töistä lähtiessäni joksikin luolasta päivänvaloon kömpiväksi mörrimöykyksi. Onneksi alalla on paljon erilaisia asiantuntijahommia joilla olen elättänyt itseni oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

haluaisinpa nähdä sen työnantajan joka ei olisi läkähtyä nauruun kun keski-ikäisenä koodausta opetellut täti hakisi työtä.

Se on työnantajien häpeä. Keski-ikäinen täti voi olla vähintään yhtä lahjakas ja osaava kuin pojankloppi.

Mutta kun pitää osata myös paljon muuta. Tietoverkot, serverit, linux, best practises, frameworkit, versionhallinta, siihen päälle tehokas työskentely tiimissä. Jos olette aloittelijoita, älkää harkitko yli 30 vuotiaina.

Miksei  yli 30-vuotiaana opettelun aloittanut voisi oppia siinä kuin vaikka 17-vuotiaana opettelun aloittanut?