Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.
Kommentit (2913)
Töitä ja hyvinvointia riitti kaikille, ja palkalla tuli hyvin toimeen. Muistelen, että 1980 luvun puolivälissä työttömyysprosentti on 3-4 %. Työttöminä olivat lähinnä ammatti-ja taparikolliset, alkoholi- ja mielenterveysongelmaiset ihmiset. Työttömyys lähti nousuun vasta 1990-luvun alun laman myötä.
En tiiä nko jo sanottu, mutta puhelimet. Ei voinut tietää kuka soitti kun ei ollut numeronäyttöä, eikä puhelinvastaajaa. Mummolla oli pitkään kiekkopuhelin, eli numerot piti veivata. Oisko ollut 80-luvun lopulla kun meille tuli näpäinpuhelin, jossa oli vakoilu näppäin, eli kuuli mitä luurin toisessapäässäkin puhuttiin.
Ja jossain vaiheessa yleistyi se että oli 2 puhelinta. Silloin pystyi salakuuntelemaan toisen koko puhelun, nostamalla toisen luurin ja olemalla hiljaa.
Sit, oisko ollut jo 90-lukua kun puhelinvastaaja tuli meille niin iso-täti ei oikeen tajunnut että se piipin jälkeen tuleva aika on rajallinen. :D Jäin puhe usein kesken.
Meillä ei ollut tietokonetta. Kaverilla oli joku jonkinlainen pelikone 80-luvun lopulla.
Tupakka hais jokapaikassa, mut siihen oli tottunut. Kaikki lapset varmaan hais tupakalle, jos niitten vanhemmat poltti sisällä. Niinkun yleensä polttikin.
Lainaa sai. Mutsikin haku kulutusluottoa.
Ärsyttää tämmöset ketjut, joissa aloittaja ei itse vaivaudu kertomaan mitään omia kokemuksia mutta koska olen pässi ja 80-luvun kasvatti niin kerron nyt
Synnyin 1980 esikoispoikana. Ensimmäiset muistikuvani ovat vuodelta 1983, jolloin äitini nauhoitti puhettani c-kassulle.
Lapsuudessani elettiin ekat vuodet hyviä aikoja, mutta koin kiusaamista hoitotätini taholta ja se traumatisoi minua. Sain kristillisen kasvatuksen isoäidiltäni, joka oli syntynyt Suomen ollessa 1v.
Minulla oli myös pieni sisko, joka oli kaksi vuotta nuorempi minua. Kiusasin häntä, ja se on jäänyt minulle pahimpana muistona mieleen 80-luvusta. Muistan myös, että 1989-vuonna isäni sanoi minulle, että "kyllä kahdeksan vuotiaan kesä on hienoa" Ja oikeassa hän olikin.
80-luvun lopulla isä rupesi rakentamaan meille uutta kotia ja silloin ei vielä tiedetty, että pian iskee lama. Isän ja äidin avioliitto joutui tosi lujille niinä aikoina, mutta jotenkin he yhdessä selvisi siitä
- Pekka Mulqvist, Lukihäiriyden ammattilainen, tasa-arvon kannattaja, puolueisiin kuulumaton.
Mun äiti oli aika kommunistimielinen niin meillä ei paljon mitään amerikkalaista ollut, katseltu tai kuunneltu. Paitsi Disney. Kaverin kanssa käytiin usein uimassa ja sit kaveri halus mennä carollssiin. Mä en ollut koskaan käynyt hampurilaispaikassa enkä tiennyt mitä tilata. Tilasin sitten vaan jäätelön (sundae suklaalla). Siitä tuli sellanen tapa sitten että uimisen jälkeen carrollsiin. Äidille en uskaltanut kertoa pitkään aikaan että olin siellä käynyt. Kerroin sitten eikä se onneksi ollut mikään iso asia äidille.
H M ei ollut silloin kirjoitti:
Kaupunkiimme tuli Carrolls hampurilaisravintola. Tilasin siellä hampurilaisen ja ranskalaiset. Olin tyrmistynyt kun ei ollut tarjolla haarukoita ja veitsiä. Pälyilin lähellä istuvia amerikkalaisia vaihto-opiskelijoita ja opettelin matkimaan heitä että ranskalaiset syödään sormin dippaamalla niitä ensin ketsuppiin.
Tähän on pakko vastata. Meille Tampereelle tuli McDonalds noihin aikoihin, ja sitä mainostettiin televisiossa. No tottakai me lapset kinuttiin vanhemmilta, että hei mennään nyt sinne Mäkkiin, kun kaveritkin on päässeet.. Ja Lopulta vanhempien piti suostua. Ja tosiaan kun me ensimmäistä kertaa tilattiin sieltä ateria, niin ihmettelin, kun ei saatu haarukkaa. Myyjä oli joku tumma afrikkalainen ja kun kysyin pienenä lapsena häneltä että "saisko teiltä haarukoita" niin hän ei edes tiennyt mikä on haarukka. Selitin hänelle, että se on semmonen työkalu, millä vedetään ranskikset naamaan... Ja hän vain totesi lakonisesti että ei meillä oo semmosia millä syödään ranskalaisia
- Pekka Mulqvist, Lukihäiriyden ammattilainen, tasa-arvon kannattaja, puolueisiin kuulumaton.
Lukihaerikko kirjoitti:
H M ei ollut silloin kirjoitti:
Kaupunkiimme tuli Carrolls hampurilaisravintola. Tilasin siellä hampurilaisen ja ranskalaiset. Olin tyrmistynyt kun ei ollut tarjolla haarukoita ja veitsiä. Pälyilin lähellä istuvia amerikkalaisia vaihto-opiskelijoita ja opettelin matkimaan heitä että ranskalaiset syödään sormin dippaamalla niitä ensin ketsuppiin.
Tähän on pakko vastata. Meille Tampereelle tuli McDonalds noihin aikoihin, ja sitä mainostettiin televisiossa. No tottakai me lapset kinuttiin vanhemmilta, että hei mennään nyt sinne Mäkkiin, kun kaveritkin on päässeet.. Ja Lopulta vanhempien piti suostua. Ja tosiaan kun me ensimmäistä kertaa tilattiin sieltä ateria, niin ihmettelin, kun ei saatu haarukkaa. Myyjä oli joku tumma afrikkalainen ja kun kysyin pienenä lapsena häneltä että "saisko teiltä haarukoita" niin hän ei edes tiennyt mikä on haarukka. Selitin hänelle, että se on semmonen työkalu, millä vedetään ranskikset naamaan... Ja hän vain totesi lakonisesti että ei meillä oo semmosia millä syödään ranskalaisia
No ei vitussa kyllä ollut myyjä kasarilla mikään tumma afrikkalainen. Älä höpötä.
Sinclair löytyi mun serkulta myös... mustavalkoisella telkkarilla pelattiin ja kasetit tosiaan ladattiin c-kasetilta
- Pekka Mulqvist, Lukihäiriyden ammattilainen, tasa-arvon kannattaja, puolueisiin kuulumaton.
"No ei vitussa kyllä ollut myyjä kasarilla mikään tumma afrikkalainen. Älä höpötä."
no en tietenkään voi varmaksi sanoa hänen kansallisuutaan... HUOM olin sillon pikku skidi... mutta muistan kyllä että tumma ihminen oli ja puhu "hoono soomi" eikä tiennyt mikä on haarukka.
- Pekka Mulqvist, Lukihäiriyden ammattilainen, tasa-arvon kannattaja, puolueisiin kuulumaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nostoautomaatissa nousi näppäimistöä suojaava kansi ylös kun syötti kortin lukijaan. Nostoyrityksen seurauksena tuli näytölle teksti: "tilillä ei ole riittävästi katetta" ja kansi laskeutui vauhdilla takaisin paikalleen. Hyvä että kerkesi köyhä ottaa sormet pois välistä.
Minä olin unohtanut korttini tunnusluvun ja paikallisessa pankissa sitä ei osattu mistään kaivaa. Sovittiin, että minä kokeilen pankin automaattiin kortti ja yritän muistaa tunnusluvun. Jos en muista, automaatti nielee kortin, mutta pankin henkilökunta voi sen antaa takaisin. En muistanut, kortti meni automaattiin ja sain sen takaisin. Lupasin kaivaa kotona sen tunnuslukukirjeen ja löysinkin sen.
Sitten Helsingin keskustassa menin nostamaan rahaa automaatista, tunnusluku varmistettuna mielessä. Työnsin kortin automaattiin ja ennen kuin ehdin edes yrittää syöttää tunnuslukua, koko automaatti sulkeutui. Kannet tulivat niin korttipesään kuin näppäimistöön ja kortti meni automaattiin sisälle.
Kortti oli aiemman kokeilun myötä mitätöitynyt, mutta paikallisessa pankissa eivät tätä tajunneet, eivätkä osanneet ohjeistaa. Nykyään, kun tätä tarinaa kerron, kukaan ei usko, että olisi ollut automaatteja, jotka noin "sulkivat" itsensä, mutta oli niitä!
Tämä toi mieleen ihan random muiston 80-luvulta, joku juoppo kylällä nauroi ja kertoi että automaatti oli syönyt hänen korttinsa, mutta ei haittaa mitään, pitää lähteä ryyppäämään :P
Olin jonkunmatkaa toisella kymmenellä itse silloin.
Muistan että silloin oli suuri murhe siitä että SUOMALAINEN MUSIIKKI EI MENESTY MAAILMALLA! Euroviisutkin meni aina päin persettä. (Vaikka 1990-luku sillä saralla oli enemmän alhon aikaa aina 2000-luvun puoleen väliin jolloin oli hyvin suuri mahdollisuus että Suomi olisi jättänyt koko skaban.)
Muistan kun CCCP:n pressa, ulkoministeri tms. jossain puheessaan sanoi "Suomi, sitoutumaton pohjoismaa". Täällä media itki onnesta kun korkean tason neukku sanoi Suomea sitoutumattomaksi. Hyvä me! Ylen iltauutiset kiihkosivat asiasta koko lähetyksen ajan. >D
Aina sai opiskelijanakin töitä, kun tarvitsi rahaa.
Tosiaan on vaikea muistaa millaista oli, kun ei ollut kännykkää! Ihmiset tulivat tapaamisiin eivätkä peruneet niin helposti kuin nykyisin, tai huolehtivat siitä, että ovat ajoissa. Oli olemassa työaika, jolloin tehtiin töitä ja sitten mentiin kotiin eikä enää puheltu työpuheluita. Katsottiin Dallasta telkasta perjantaisin. Kukaan ei häirinnyt työasioilla, ei sms:llä, sähköposteila yms. Ei tarvinnut olla koko ajan saavutettavissa ja hälytysvalmiudessa.
Kodinkoneet alkoivat yleistyä ja niihin liittyi kaikenlaisia tarinoita: Yhdenkin naisen silmät paistui, kun hän oli katsonut liian pitkään käynnissä olevan mikron sisään. Erään miehen sisuskalut syöpyivät tiskikoneen pesuainejäämien takia. Liika tv:n katselu saattoi muuttaa ihmisen vidiootiksi! Joissain hienommista tv:ssa oli laserkaukosäädin. Sellaisen ja tv:n väliin ei kannattanut mennä, sillä ei ollut täyttä varmuutta, josko laser voisi leikata ihmisen poikki.
Mummon sisko ei osannut lukea. Lukutaidottomuus ei ollut varsinaisesti harvinaista varttuneempien keskuudessa.
Pääsiäisen ja joulun aikaan saattoi olla jopa viiden päivän putkia, ettei mikään kauppa ollut auki. Tavarat loppuivat usein hyllystä ennen pyhiä.
Apteekit olivat salamyhkäisiä paikkoja. Jos jotain halusit ostaa sinun piti tietää sen nimi. Mitään ei ollut näkösällä. Farmaseutti lipui tiskin takana korkeiden hyllyjen uumenissa ja toi sitten ostoksen paperipussiin paketoituna. Jos kysyit miten lääkettä käytetään hän katsahti ulko-ovea ja kutsui seuraavan asiakkaan.
Miehet korjasivat autojaan. Aina oli jossain konepelti ylhäällä ja mies siellä ähräämässä yltäpäältä mustassa öljyssä.
Rakkain muistoni on Miami Vice. Sen innoittamana hylkäsin kiireesti neonvärit ja olin c o o l pastellisävyissä.
Kaupoissa ja kioskeissa oli miestenlehtiä joissa tissikuvat pomppasi lastenkin silmille. Nykyään ei varmaan muisteta, millaista aikaa se oli.
Baarin mentäessä piti olla suorat housut ja kravatti. Pubiin pääsi farkuissa mutta diskoihin ja muihin paikkoihin piti pukeutua.
Videoissa ei välttämättä ollut langatonta kaukosäädintä vaan langallinen. Ja kaikissa televisioissa ei ollut kaukosäädintä lainkaan. Osa ihmisistä katsoi vielä musta-valko telkkareita.
Vierailija kirjoitti:
Launtaisin kaupat meni kiinni jo iltakuudelta
Meidän kylällä oli kauppa auki ma-pe klo 9-17 ja lauantaisin klo 9-13, sunnuntaisin kiinni.
Tosin kauppias asui siinä kauppansa vieressä, että jos oikein kova tarve oli jollekin niin sinne vaan koputtelemaan. Tuli myymään jos oli kotona. Mutta tarve piti olla jotain semmoista että paloi esim sulake talosta eikä ollut varalla, jotta kehtasi mennä kysymään. Ei sinne minkään yhden maitolitran takia menty aukioloajan ulkopuolella häiritsemään.
Kaupoissa ei saanut 80-luvulla myydä keskiolutta, lonkeroa tai muitakaan alkoholipitoisia tuotteita. Tuossa em kaupassa ei myyty kyllä myöhemminkään niin kauan kuin vanha kauppias eli. Kun hän kuoli ja tuli uusi omistaja, hän alkoi myydä olutta, mutta siinä vaiheessa asiakkaat oli jo oppinu käymään naapurikylän kaupassa joten asiakkaiden puutteessa uusi kauppias lopetti muutaman vuoden jälkeen.
Videoilta katsottiin Teresa Orlowskin aikuisviihde-elokuvia ja pidettiin omaa kivaa…
Mitään Thai hieronta pisteitä ei ollut, eikä myöskään privat show paikkoja.
Maksullisten naisten hakeminen Suomessa oli muutenkin vaikeaa kun ei ollut internettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Launtaisin kaupat meni kiinni jo iltakuudelta
Meidän kylällä oli kauppa auki ma-pe klo 9-17 ja lauantaisin klo 9-13, sunnuntaisin kiinni.
Tosin kauppias asui siinä kauppansa vieressä, että jos oikein kova tarve oli jollekin niin sinne vaan koputtelemaan. Tuli myymään jos oli kotona. Mutta tarve piti olla jotain semmoista että paloi esim sulake talosta eikä ollut varalla, jotta kehtasi mennä kysymään. Ei sinne minkään yhden maitolitran takia menty aukioloajan ulkopuolella häiritsemään.
Kaupoissa ei saanut 80-luvulla myydä keskiolutta, lonkeroa tai muitakaan alkoholipitoisia tuotteita. Tuossa em kaupassa ei myyty kyllä myöhemminkään niin kauan kuin vanha kauppias eli. Kun hän kuoli ja tuli uusi omistaja, hän alkoi myydä olutta, mutta siinä vaiheessa asiakkaat oli jo oppinu käymään naapurikylän kaupassa joten asiakkaiden puutteessa uusi kauppias lopetti muutaman vuoden jälkeen.
Kyllä kaupoista sai ostaa keskiolutta. Keskiolut tuli maitokauppoihin vuonna 1969.
Sunnuntaikiinniolot takaisin! Ihmiset olisivat paljon onnellisempia, kun olisi aidot pyhäpäivät taas. Sitä paitsi kuluttaminen vähenisi, ainakin liikennepäästöt, kun sunnuntaina ei olisi yhtä suurta tarvetta auton käyttöön.