Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (805)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yhdessä ruokakaupassa oli nostettu yläseinälle kuvat myymälävarkaista ja varoitettiin kuvien kera varastamasta mitään, rikos oli tyyliin "tämä henkilö nimi.. vei yhden jäätelön pakastealtaasta ja sai sakot ja porttikiellon". Vartijoilla oli enemmän myös oikeuksia. 

Jengi varasti tupakkaa usein kun ne olivat sellaisessa metallisissa häkkyröissä kassojen yläpuolella.

Tämä! Muistan tän myös, tosin elettiin jo ysäriä, mutta meidän kylän lähikaupassa oli just nää metalliset, avonaiset häkkyrät, täytettyinä röökiaskeilla. Muistan yhdenkin kerran kun kauppias oli poistunut niin yksi silloinen kaveri kauhoi askeja taskuunsa niistä häkkyröistä.

Luin "mumin" vintillä vanhemman serkun vanhoja Suosikkeja 70-luvun lopulta ja 80-luvun alusta- Tää tapahtui joskus 80-90 luvun vaihteessa. Oli selkeä jako punkkarit, "liimaletit" (hipit?) ja fiftarit. Muistan ajatelleeni että onpa tiukkaa, ei mun oman lapsuuden ja nuoruuden nuorisomedioissa ollut niin tarkkaa jakoa ja nykyään onneksi vielä vähemmän. Muistan miten musta Blondie ja Vicky Rosti oli "ihan kauheita" kun itse elin aikaa jolloin Kylie Minogue oli "ihana"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80_-luvulla meni bisnes hulluksi, rahaa työnnettiin pankeissa väkisin taskut täyteen.
Korot oli kovat ja krapula sitten hirveä.

Kyllä, jossain vaiheessa lainaa suorastaan tyrkytettiin. Muistan pankkien edustalla olleet kyltit, jotka lupailivat lainaa, jos vain tulet hakemaan. Ainakin tällaisen kuvan mainoksesta sai.

1980-luvulla lainoilla ja talletuksilla oli vielä kunnon korot. Kun Suomen valtio tarvitsi lainaa, niin se laski liikkeelle mm. 5 vuoden tuotto-obligaatioita, joiden korko oli 9 % ja kuka tahansa suomalainen sai ostaa niitä. Nuo luvut ovat aika kaukana nykyisistä nollakoroista ja siitä tilanteesta että Euroopan keskuspankki ostaa valtioiden monivuotisia obligaatioita yksityisten kansalaisten sijasta. Pankkien perussäästötilien korko taisi olla jossain 4-5 % tienoilla ja opintolainojen korkoa alensi valtion maksama korkotuki.

Vierailija

Hmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla myös nauhoiteltiin c-kaseteille parhaat biisit radiosta ja kaverin c-kasetilta. Kasetteja vaihdeltiin ja läheteltiin postitse ympäri Suomea ja Eurooppaa mm Länsi-Saksaan (BRD). 

Koska Suomen videosensuuri oli ihan järjettömän tyhmä, myös vhs-elokuvia kopioitiin ja läheteltiin edes takaisin postitse. Usein ne oli äänitetty ulkomailla, joten ilman tekstitystä kielitaitokin parani. Joskus tekstitys oli esim. arabiaksi. VHS:n ongelmana oli se, että mitä useammin se oli kopioitu sitä huonompi laatu. Niin sitä sit tihrustettiin leikkaamattomia kauhufilmejä, jotka vonkui niin rakeisina että se vaan lisäsi jännitystä kun ei ollut ihan varma mitä näki!

Me katottiin parin kaverini kanssa joltain lainaksi saatu kopion kopio VHS Teksasin moottorisahamurhaaja, jota ei saanut näyttää Suomessa elokuvateattereissa. 

Mekin kokoonnuttiin katsomaan sitä isommallla porukalla Suomessa laittomalta kasetilta. Voi, mikä pettymys se oli.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kukaan stadilainen ei sano Hesa. Kiinni jäi.

On muuten alkuperäistä Stadin slangia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan stadilainen ei sano Hesa. Kiinni jäi.

On muuten alkuperäistä Stadin slangia.


Ei lähdetä tappelemaan murteista eikä slangista. Täähän on vaan kiva 1980-luvun muisteloketju.☮️

  • ylös 13
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pizzaa eikä mitään muutakaan ruokaa voinut tilata kotiin.

Totta, mutta niin pystyi tekemään että soitti tilauksen etukäteen ja kävi sitten itse hetken päästä hakemassa sen.

Monta kertaa tuli lähiravintolasta haettua, ei suinkaan pizzaa (sitä alkoi tulla vasta 90 luvun alussa) vaan ranskalaisia ja siihen jotkut täytteet kuten lihapullat, makkara tms.

Puhelinkioskeja oli joka paikassa, ja niihin piti laittaa ihan ehtaa rahaa. Ei ollut mitään maksukorttipuhelimia, sillä nekin tuli vasta 90 luvun alussa.

Pankkien paikalliskonttorit olivat hyvin pieniä ja ikkunan edessä oli esimerkiksi osuuspankissa oranssit verhot ja täytetty eläin. Oli kaksi takahuonetta, eli valtavan iso kassakaappi, sekä pankinjohtajan toimisto. Silloin konttorit eivät todellakaan olleet mitään jättimäisiä saleja kuten 90 luvulla, ja niitä konttoreita oli joka paikassa, eikä nykyään, että niitä löytyy enää vain suurimmista kaupungeista kun ne on jo keskikokoisista poistettu.

Pankkikortista sai vain haaveilla. Käytössä oli pankkikirja. Myös kirjastoissa oli käytössä kirjastokortti, johon merkittiin joka tammikuussa vuosiluku. Ja kirjojen takana oli kortti, johon merkittiin palautuspäivämäärä josta aina muisti että milloin kirja piti palauttaa. 90 luvun puolen välin jälkeen tuli käyttöön palautuskuitti, josta ei ikinä muistanut katsoa että milloin kirja piti palauttaa ja korttikin muuttui sellaiseksi muovikortiksi jossa ei ollut mitään persoonallisuutta.

Ja 80 luvulla kehotettiin että pyöränrunkoon pitäisi poliisilaitoksella merkitä omistajan henkilötunnus ja koulusta kokonaiset luokat kävivät niitä teettämässä kun puhuttiin liikenneturvallisuudesta lapsille. Nyt ei taida enää kukaan sellaista kehottaa, koska identiteettivarkaukset ovat yleisiä.

Ovia ei esikaupunkialueilla tai kunnissa lukittu päiväsaikaan. Kaikki pystyivät kävelemään suoraan sisälle. Ja silloin oli voimissaan myös kulkukauppiaitten työ. Eli joku edustaja kiersi talosta taloon myymässä imuria, tai jotain muuta vastaavaa laitetta, vaikka ihan mattoja tai paksuja kirjasarjoja. Ihmisillä oli ihan toisenlainen luotto toisiinsa ja naapurille pystyi helposti mennä jos vanhemmat eivät olleet vielä tulleet kotiin.

  • ylös 12
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80_-luvulla meni bisnes hulluksi, rahaa työnnettiin pankeissa väkisin taskut täyteen.
Korot oli kovat ja krapula sitten hirveä.

Kyllä, jossain vaiheessa lainaa suorastaan tyrkytettiin. Muistan pankkien edustalla olleet kyltit, jotka lupailivat lainaa, jos vain tulet hakemaan. Ainakin tällaisen kuvan mainoksesta sai.

1980-luvulla lainoilla ja talletuksilla oli vielä kunnon korot. Kun Suomen valtio tarvitsi lainaa, niin se laski liikkeelle mm. 5 vuoden tuotto-obligaatioita, joiden korko oli 9 % ja kuka tahansa suomalainen sai ostaa niitä. Nuo luvut ovat aika kaukana nykyisistä nollakoroista ja siitä tilanteesta että Euroopan keskuspankki ostaa valtioiden monivuotisia obligaatioita yksityisten kansalaisten sijasta. Pankkien perussäästötilien korko taisi olla jossain 4-5 % tienoilla ja opintolainojen korkoa alensi valtion maksama korkotuki.

Eikä ollut kuukausittaista tilinhoitomaksua, joka käytännössä tekee kaikkien käyttötilien korot merkityksettömiksi kun tilillä oleva keskimääräinen rahasumma pysyttelee tietyn rajan alapuolella. Eli köyhät maksavat pankkien toiminnan.

Vierailija

Illat oli pimeitä ilman kausivaloja. Kökötettiin hiljaa kotona kudottiin, luettiin ja katottiin Tankki täyteen ja Reinikainen. Kaksi kertaa viikossa saunaan.

  • ylös 12
  • alas 1
Vierailija

Olin lapsi.

Isäni on aina ollut kiinnostunut elektroniikasta ja sen trendeistä, joten meille hankittiin mm. VHS-nauhuri, mikroaaltouuni ja Soda Stream jo silloin, kun ne eivät vielä olleet lähipiirissä kovin yleisiä.
Isäni autossa ollut autopuhelin oli kallis ja ylellinen. Vanhempieni ystävät hankkivat tuttavapiirin ensimmäisen matkapuhelimen, massiivisen Mobiran. Se oli jännä juttu se.

Ihailin kummitädin sinistä mascaraa ja helmiäispinkkiä huulipunaa.

Äitini laittoi tukkaansa geelillä, joka oli pakattu läpinäkyvään tuubiin, ja joka oli väriltään kirkkaan pinkkiä. Tuubi houkutteli aina kylppärin kaapissa. Olisin halunnut laittaa omaankin tukkaan, mutta äiti ei pitänyt sitä tarpeellisena.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80_-luvulla meni bisnes hulluksi, rahaa työnnettiin pankeissa väkisin taskut täyteen.
Korot oli kovat ja krapula sitten hirveä.

Kyllä, jossain vaiheessa lainaa suorastaan tyrkytettiin. Muistan pankkien edustalla olleet kyltit, jotka lupailivat lainaa, jos vain tulet hakemaan. Ainakin tällaisen kuvan mainoksesta sai.

1980-luvulla lainoilla ja talletuksilla oli vielä kunnon korot. Kun Suomen valtio tarvitsi lainaa, niin se laski liikkeelle mm. 5 vuoden tuotto-obligaatioita, joiden korko oli 9 % ja kuka tahansa suomalainen sai ostaa niitä. Nuo luvut ovat aika kaukana nykyisistä nollakoroista ja siitä tilanteesta että Euroopan keskuspankki ostaa valtioiden monivuotisia obligaatioita yksityisten kansalaisten sijasta. Pankkien perussäästötilien korko taisi olla jossain 4-5 % tienoilla ja opintolainojen korkoa alensi valtion maksama korkotuki.

Mitä veikkaat, kuinkahan moni nykykansalainen edes haluaisi ostaa valtioiden obligatioita nykyisillä MIINUSkoroilla?

Itse kyllä asuntovelallisena tykkään enemmän tästä nykyisestä miinuskorkomaailmasta, kun lainan kokonaiskorko on alle 0,25%, eikä iiroviinaset enää voi järjestää devalvaatioita kansalaisten "iloksi"!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80_-luvulla meni bisnes hulluksi, rahaa työnnettiin pankeissa väkisin taskut täyteen.
Korot oli kovat ja krapula sitten hirveä.

Kyllä, jossain vaiheessa lainaa suorastaan tyrkytettiin. Muistan pankkien edustalla olleet kyltit, jotka lupailivat lainaa, jos vain tulet hakemaan. Ainakin tällaisen kuvan mainoksesta sai.

1980-luvulla lainoilla ja talletuksilla oli vielä kunnon korot. Kun Suomen valtio tarvitsi lainaa, niin se laski liikkeelle mm. 5 vuoden tuotto-obligaatioita, joiden korko oli 9 % ja kuka tahansa suomalainen sai ostaa niitä. Nuo luvut ovat aika kaukana nykyisistä nollakoroista ja siitä tilanteesta että Euroopan keskuspankki ostaa valtioiden monivuotisia obligaatioita yksityisten kansalaisten sijasta. Pankkien perussäästötilien korko taisi olla jossain 4-5 % tienoilla ja opintolainojen korkoa alensi valtion maksama korkotuki.

Eikä ollut kuukausittaista tilinhoitomaksua, joka käytännössä tekee kaikkien käyttötilien korot merkityksettömiksi kun tilillä oleva keskimääräinen rahasumma pysyttelee tietyn rajan alapuolella. Eli köyhät maksavat pankkien toiminnan.

No ennen se tilinhoitomaksu perittiin pankin korkomarginaaleissa. Asuntovelkaiset maksoivat "hiekkaa pankkisalin lattialle kantavien asiakkaiden" tileistä aiheutuneet kulut.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan stadilainen ei sano Hesa. Kiinni jäi.

On muuten alkuperäistä Stadin slangia.

Totta. Hesan stadissa. Stad = kaupunki

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan stadilainen ei sano Hesa. Kiinni jäi.

On muuten alkuperäistä Stadin slangia.

Totta. Hesan stadissa. Stad = kaupunki


Ei se muuta sitä tosiasiaa, että Hesa kuulostaa tänä päivänä junttimaiselta sanalta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan stadilainen ei sano Hesa. Kiinni jäi.

On muuten alkuperäistä Stadin slangia.

Totta. Hesan stadissa. Stad = kaupunki


Ei se muuta sitä tosiasiaa, että Hesa kuulostaa tänä päivänä junttimaiselta sanalta.

Se on sinun ongelmasi. Yrität olla jotain mielestäsi parempaa, erottautua "junteista".

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80_-luvulla meni bisnes hulluksi, rahaa työnnettiin pankeissa väkisin taskut täyteen.
Korot oli kovat ja krapula sitten hirveä.

Kyllä, jossain vaiheessa lainaa suorastaan tyrkytettiin. Muistan pankkien edustalla olleet kyltit, jotka lupailivat lainaa, jos vain tulet hakemaan. Ainakin tällaisen kuvan mainoksesta sai.

1980-luvulla lainoilla ja talletuksilla oli vielä kunnon korot. Kun Suomen valtio tarvitsi lainaa, niin se laski liikkeelle mm. 5 vuoden tuotto-obligaatioita, joiden korko oli 9 % ja kuka tahansa suomalainen sai ostaa niitä. Nuo luvut ovat aika kaukana nykyisistä nollakoroista ja siitä tilanteesta että Euroopan keskuspankki ostaa valtioiden monivuotisia obligaatioita yksityisten kansalaisten sijasta. Pankkien perussäästötilien korko taisi olla jossain 4-5 % tienoilla ja opintolainojen korkoa alensi valtion maksama korkotuki.

Mitä veikkaat, kuinkahan moni nykykansalainen edes haluaisi ostaa valtioiden obligatioita nykyisillä MIINUSkoroilla?

Itse kyllä asuntovelallisena tykkään enemmän tästä nykyisestä miinuskorkomaailmasta, kun lainan kokonaiskorko on alle 0,25%, eikä iiroviinaset enää voi järjestää devalvaatioita kansalaisten "iloksi"!

Suomen valtion tuotto-obligaatiot ei ole ollut edes myynnissä vuoden 2011 jälkeen.  Entinen pääministeri Esko Aho on todennut 1990-luvun lamasta että Suomen valtiolla ei ollut edes mahdollista saada enemmän velkaa niissä olosuhteissa, joten niitä leikkauksia oli pakko tehdä. Se ei olisi onnistunut kotimaasta eikä kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta kuten Marinin hallitus on voinut tehdä Euroopan keskuspankin avustuksella jälkimmäisen luodessa rahaa tyhjästä ostamalla valtioden velkakirjoja.

Velattomana kyllä ihmettelen tätä nykyistä korkopolitiikkaa, joka samalla estää normaalin pankkitoiminnan. Normaalisti pankit pitäisi maksaa talletuksista korkoa ja lainata rahaa sitten korkeammalla korolla eteenpäin ja niiden pitäisi tehdä se tulos antolainauksen ja ottolainauksen välisellä erotuksella. Sen sijaan pankit ovat keksineet erilaisia "palvelumaksuja" tuloksen tekemiseksi kun lainan antamisesta ei saa todellisia tuottoja.

https://pankkiasiat.fi/ottolainaus

https://pankkiasiat.fi/antolainaus

Vierailija

Rakastin sellaisia eukalyptus-nameja, pehmeitä vihreitä kolmioita, olisko ollut Chymoksen..haluan ne takaisin!!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan stadilainen ei sano Hesa. Kiinni jäi.

On muuten alkuperäistä Stadin slangia.

Totta. Hesan stadissa. Stad = kaupunki


Ei se muuta sitä tosiasiaa, että Hesa kuulostaa tänä päivänä junttimaiselta sanalta.

Stadi tarkoittaa tarkalleen ottaen Helsingin kantakaupunkia. Sille on viralliset, tarkkaan määritellyt rajat kartalla. Hesa on koko Helsingin alue.

Ugh, olen puhunut.

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla