Lue keskustelun säännöt.
Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.
Kommentit (2913)
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet ostettiin aina kirpputorilta, tai sitten äiti ompeli ne itse. Lelut varsinkin ostettiin kirpputorilta, ja niitä oli vähän.
Omassa elämässäni 1980-luku oli köyhä vuosikymmen. Yllätyin suuresti, kun noin vuosikymmen sitten mulle selvisi, että se oli kaikkien muiden elämässä vauras vuosikymmen.
Kasarilla kyllä pitkälti käytettiin vaatteet loppuun, ei niitä mihinkään kirppiksille asti säästynyt. Eikä kirppiksiä edes paljon ollut. En muista, että missään olisin koskaan kirppistä nähnyt. Vasta kun muutin 90-luvun puolivälissä Helsinkiin, bongasin käytettyjen merkkivaatteiden myymälän ruotsalaisen teatterin takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juotiin viinaa, joko Alkosta tai silloin villityksenä tuli omatekoinen viini. Tehtiin sitten omatekoista viiniä viikossa superhiivalla ja sokeria monta kiloo, keittiössä haisi hiiva ja pulputus kuului. Ai sitä ihanuutta koko iso ämpäri täynnä. Teininä ei ollut edes krapulaa. Nykyisin 50vee se on hidasta kuolemaa seuraava päivä. Enkä pysty ikinä enää omatekoista juomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olihan 80-luvulla jo Vic-20 ja sitten Commodore 64. Jälkimmäisen pelejä muille kopioimalla sai hyvät rahat ennen kuin kopiointia alettiin valvoa.
-Kukaan ei siitä rahaa ottanut eikä todellakaan olisi saanut penniäkään 😅 eikä mitään kopioinnin valvontaa ollut olemassakaan siitäkin syystä että se olisi ollut täysin mahdotonta kasettien ja kopioivien mankkarien yleisyyden vuoksi.
Kyllä kopioiminen oli yleistä ja tietskalehdissä ilmoteltiin yleisesti. Aluks olin tietty itte ostajana, sitten vaihtelin ja kun oli enempi pelejä, niin sitten myin. Mutta ehkä ed viestijällä oli niin perkeleesti kavereita, että sai ilmaseks tosta vaan parit sadat pelit.
Ja valvonnalla tarkotin sitä, että lehtiin ei enää ilmoteltu jollei halunnut välttämättä olla tekemisissä virkavallan kanssa, kun myyntiä alettiin seurata.
Vierailija kirjoitti:
Myös pankeissa/ postissa ja pitkän matkan busseissa posti jne. poltettiin 1970 luvulla ainakin. Monilla työpaikoilla vielä 1980 luvulla.
Poltettiin, mutta siellä oli erilliset tupakkahuoneet. Ei työtiloissa enää saanut kasarilla polttaa ainakaan isommissa firmoissa. Sitten tupakkahuoneet jossain välissä poistettiin ja porukat ajettiin ovien eteen polttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Enpäs olisi muistanut tuota että videofilmit piti kelata takaisin alkuun. Joskus R-kioskin VIP videoclub tai vastaava pisti maksamaan jonkun 10 tai 15 markan sakon kun ei ollut kelattu filmiä alkuun.
Tuli vuokravideoista mieleen. . .
Elokuvan lopputekstien jälkeenhän kaseteissa oli yleensä vielä n. 10-20 minuuttia tyhjää nauhaa. Katsoitteko koskaan sitä nauhaa loppuun asti, että olisiko siellä vielä jotain vaikka mainoksia tai olisiko joku aikaisempi vuokraaja nauhoittanut piruuttaan sinne jotain yllätyksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet ostettiin aina kirpputorilta, tai sitten äiti ompeli ne itse. Lelut varsinkin ostettiin kirpputorilta, ja niitä oli vähän.
Omassa elämässäni 1980-luku oli köyhä vuosikymmen. Yllätyin suuresti, kun noin vuosikymmen sitten mulle selvisi, että se oli kaikkien muiden elämässä vauras vuosikymmen.
Kasarilla kyllä pitkälti käytettiin vaatteet loppuun, ei niitä mihinkään kirppiksille asti säästynyt. Eikä kirppiksiä edes paljon ollut. En muista, että missään olisin koskaan kirppistä nähnyt. Vasta kun muutin 90-luvun puolivälissä Helsinkiin, bongasin käytettyjen merkkivaatteiden myymälän ruotsalaisen teatterin takaa.
Ei ollut paljon kirppareita 80-luvulla. Kotikaupungissani oli käytettyjä naisten vaatteita myyvä liike Silkki-Saara, aika hintava. 90-luvun laman aikaan ilmaantui ns. realisointikeskuksia, joissa sai ostaa tavaraa halvalla, vähän kuin kirppareita, ja sitten oikeatkin kirpparit alkoivat yleistyä.
Vierailija kirjoitti:
Kaupat meni kiinni klo 18 ja lauantaisin vielä aikaisemmin. Pyöräiltiin joka paikkaan, myös talvella. Tupakka haisi sisällä. Eri sukupu lisille naurettiin ja niitä kiusattiin. Maahan muut tta jia ei juuri ollut ja jos oli niin niitäkin kiusattiin. Erityisla.pset oli omassa koulussa ja tarkkisluokka oli kirosana. Niitä kaikkia kiusattiin. Ei ollut vegaaneja, ei gluteenittomia yms ruokia. Aika samanlainen piti olla muiden kanssa. Olin hiljainen tarkkailija ja ala- asteikäinen kasarilla. Aikakausi oli julma omalla tavallaan. Musiikki oli kultaa!
Ei 80-luvulla tiedetty mistään eri sukupuolista, oltiin biologian kannalla. Androgyynisyys oli kyllä tuttu käsite, jota edusti esim. David Bowie. Eli sosiaalisen sukupuolen idea alkoi lyödä läpi, mutta silti kaikki tajusivat, että biologisia sukupuolia on kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasarilla värit muuttuivat rumiksi, jotenkin sameiksi tai likaisiksi kirkkaan (tai räikeän) 70-luvun värimaailman jälkeen. Hirveä violetin sävy oli aika yleinen.
Minusta kasari oli ruma vuosikymmen.
Super-tyrkky ja kaikkien heruttajien äiti Madonna teki keskinkertaista musiikkia, yhdisti lavashowssaan uskonnon ja seksin ja ampaisi maailmantähdeksi juuri sen "rohkeuden" takia.
Nyt kukaan ei haluaisi enää kuulla Madonnasta ja seksistä samassa lauseessa (tai kuvassa), mutta hän ei vaan osaa lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ja kasarin loppupuolella poltettiin vielä lentokoneissa. Jos otit tupakoimattoman paikan niin seuraavassa rivissä saatettiin polttaa
Poltettiin vielä 90 luvun alussakin. Muistan kun lensin Oulusta Helsinkiin ja muutama poltti tunnin lennon aikana. Oli vähän verhoa laitettu esteeksi vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös pankeissa/ postissa ja pitkän matkan busseissa posti jne. poltettiin 1970 luvulla ainakin. Monilla työpaikoilla vielä 1980 luvulla.
Poltettiin, mutta siellä oli erilliset tupakkahuoneet. Ei työtiloissa enää saanut kasarilla polttaa ainakaan isommissa firmoissa. Sitten tupakkahuoneet jossain välissä poistettiin ja porukat ajettiin ovien eteen polttamaan.
Vuonna 1989 tupakkahuone ja taukotila oli sama huone. Siellä syötiin savun keskellä. Myös koulussa opettajainhuoneessa tupakoitiin, kunnes muut opettajat pakottivat ylivoimalla tupakoitsijat kellariin. Useilla työpaikoilla sai työhuoneessa polttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paksut paperiset puhelinluettelot toimitettiin vuosittain jokaiseen kotiin missä oli puhelin. Niissä oli kaikkien ihmisten nimet, puhelinnumerot ja katuosoitteet. Kukaan ei ollut huolissaan tietoturvasta. Salaiset puhelinnumerot olivat hyvin harvinaisia.
Vierailija kirjoitti:
Super-tyrkky ja kaikkien heruttajien äiti Madonna teki keskinkertaista musiikkia, yhdisti lavashowssaan uskonnon ja seksin ja ampaisi maailmantähdeksi juuri sen "rohkeuden" takia.
Nyt kukaan ei haluaisi enää kuulla Madonnasta ja seksistä samassa lauseessa (tai kuvassa), mutta hän ei vaan osaa lopettaa.
Se oli ysärillä vasta. Madonnan kasarimusiikki oli hyvin kasarimaista samoin esiintyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paksut paperiset puhelinluettelot toimitettiin vuosittain jokaiseen kotiin missä oli puhelin. Niissä oli kaikkien ihmisten nimet, puhelinnumerot ja katuosoitteet. Kukaan ei ollut huolissaan tietoturvasta. Salaiset puhelinnumerot olivat hyvin harvinaisia.
EI siellä ollut julkkisten nimiä ja osoitteita. Salaiseksi sai numeronsa jos halusi.
Tervakosken Puuhamaa avattiin. Nykyään melkoinen aikakapseli. :)
Musiikki, laaja kirjo:
discon loppu, proge, uusi aalto, punk, rock
Vierailija kirjoitti:
Kaikki radio-ohjelmat eivät olleet stereo lähetyksiä ja senpä takia lehdissä missä oli mainittu radio ja TV ohjelmat oli ohjelman perässä merkintä (S) joka tarkoitti että lähetys on stereo. Lisäksi viritinvahvistimeen syttyi pieni vihreä valo kun lähetys oli stereo. Radiosta tuli myös stereontesti joka lauantai iltapäivä.
Myöskään kaikki ohjelmat telkkarissa eivät olleet värilähetyksiä vaan siinä sanomalehden ohjelmasivulla oli merkintä (väri) sen ohjelman perässä mikä näkyi värilähetyksenä.
TV merkkejä oli mm. Salora, Philips, Dux (joka oli itse asiassa sama kuin Philips), Luxor, Finlux, ASA (vai muuttuiko ASA Finluxiksi jo 70 luvun lopulla en muista).
Olin Turun TV-tehtaalla (tehtaan nimi vaihtui useasti ja sehän oli vanha tehdas) töissä 90-luvulla, siellä tehtiin juuri ASA- ja Finlux-telkkareita. On niin kivat muistot sieltä, tosi mukavia työkavereita.
T. 5-kymppinen
Vierailija kirjoitti:
Tervakosken Puuhamaa avattiin. Nykyään melkoinen aikakapseli. :)
Kävin Puuhamaassa heinäkuussa 1988, mulla on vieläkin se Puuhamaa kirjakin tallessa. Ajelin mm. nelipyöräisellä mönkijällä siellä.
Muistan kuinka kyläkaupan kauppias ynnäsi ostokset ruutupaperille. Muistan myös kuinka jätteet haudattiin maahan, sinne meni viilipurkit ja ihan kaikki. :o
Mm. yliopistoissa. Eräänkin jo kauan sitten edesmenneen yliopiston lehtorin huoneeseen kun meni, ensimmäinen viisi minuuttia meni sitä katkua yskiessä kyynelten silmistä valuen. Turun yliopistossa englantilaista filologiaa 80-luvulla opiskelleet ehkä tunnistavat tarkoittamani opettajan. Muuten niin armottoman mukava mies, mutta niin karmea ketjupolttaja!