Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.
Kommentit (2913)
Jonna Tervomaa voitti syksyn sävelen. Ei ollut siihen aikaan puhelin äänestystä vaan piti lähettää kortti äänestykseen.
Vierailija kirjoitti:
Viina virtasi nuorilla ihan eri tavalla kuin nykyisin, ja sitä oli naurettavan helppo saada alaikäisenäkin. Tupakkaa sai ihan laillisesti jo 16-vuotiaana muistaakseni aika pitkälle ysärin puolelle, ja tupakointi oli myös paljon yleisempää silloin. Ihan kaikki ei silloin ollut paremmin.
Ja pienet ketjuihin kuulumattomat kiskat myivät tupakkaa surutta jopa 12-vuotiaille. Noilta kiskoilta pystyi myös vuokraamaan pornoleffoja alle 16-kesäisenä. Eivät välittäneet ikärajoista, jos sellaisia edes oli.
Vierailija kirjoitti:
....
Ei ollut tietokoneita eikä kännyköitä. Kaikki läksyt luettiin kirjoista tai itse kirjoitetuista muistiinpanoista. Jokaista ainetta varten oli oma vihkonsa, johon jäljennettiin taululta tai opettajan sanelusta tekstiä. Myös läksyjä tehtiin vihkoihin, jos ei ollut tehtäväkirjaa erikseen.
...
Tarkoitat kai, ettei kenelläkään ollut tietokoneita kotona. Tietokoneita kyllä oli, mutta minitietokoneetkin olivat ainakin pesukoneen kokoisia, maksoivat paljon ja vaativat ilmastoidun huoneen. Ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat 80-luvun alussa.
Tiedän asian, kun olen ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä vuodesta 1970.
Vierailija kirjoitti:
Me saatiin kotiin ensimmäinen mikroaaltouuni 80-luvun loppupuoliskolla. Mikron ollessa päällä sen edessä ei saanut olla säteilyvaaran vuoksi.
Meillä mummo tuli itä-Suomesta käymään pk-seudulla ja hänellä oli sydämentahdistin, jonia kanssa ei saanut olla mikroaaltouunin lähettyvillä silloin kun mikroa käytettiin.
Jalkapallon Suomen Cup -ottelu vuodelta 1987:
Euran Pallo (3. divisioona)Turun Palloseura (SM-sarja) 21. Olin katsomassa. Ylimieliset turkulaiset tulivat tänne Euraan sillä mielellä, että nyt otetaan naurettavan helppo voitto jostakin kolmosdivarijoukkueesta. Toisin kävi. EuPalla oli ottelussa tasan kaksi maalipaikkaa ja molemmasta tuli maali. Tunnelmaa ottelun jälkeen kuvailtiin seuraavan päivän maakuntalehdessä etelämaalaiseksi ja sitähän se todella oli. Ihan sekopäistä juhlintaa. Kaikki turkulaiset tietysti alapeukuttaa tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneiden takaosassa oli tupakointiosasto. Sieltä se kamala käry levisi joka paikkaan.
Muutenkin tupakka paloi joka paikassa. Inhosin sitä lapsena niin paljon. Onneksi kotona ei tupakoitu ja vietimme lähinnä aikaa ihmisten kanssa; jotka eivät polttaneet. Mutta esim. Isäni työpaikka oli aivan savun peitossa.
Mun isä poltti kotona sisällä ku oltiin siskon kanssa lapsia. Siis kotona. Sisällä. Tupakkaa.
Sama. Äitini kertoi, että kun hän pesi verhoja tms. harvemmin pestävää, pesuvesi oli ihan harmaata tupakasta. Mutta en huomannut hajua lapsena, kai siihen tottui, kun koko talo haisi.
Kun ei ollut mitään älylaitteita, eikä telkkaristakaan tullut silloin oikein mitään mielenkiintoista, tuli oltua pihalla todella paljon. Naapureiden lasten kanssa pelattiin kaikkea iltamyöhään, pe
Hajuun tottuu. Jos ajaa loka-autoa ja tyhjentelee paskakaivoja niin siihen tottuu tai lasikuitukorjaamolla työskentelevät ei haista styreenin pistävää hajua, mutta muut pyörtyy jo ovella. Oliko ennen paremmin, on sitten vaikee juttu
Vierailija kirjoitti:...
Tarkoitat kai, ettei kenelläkään ollut tietokoneita kotona. Tietokoneita kyllä oli, mutta minitietokoneetkin olivat ainakin pesukoneen kokoisia, maksoivat paljon ja vaativat ilmastoidun huoneen. Ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat 80-luvun alussa.
Tiedän asian, kun olen ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä vuodesta 1970.
Olihan 80-luvulla jo Vic-20 ja sitten Commodore 64. Jälkimmäisen pelejä muille kopioimalla sai hyvät rahat ennen kuin kopiointia alettiin valvoa.
Myös pankeissa/ postissa ja pitkän matkan busseissa posti jne. poltettiin 1970 luvulla ainakin. Monilla työpaikoilla vielä 1980 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Olihan 80-luvulla jo Vic-20 ja sitten Commodore 64. Jälkimmäisen pelejä muille kopioimalla sai hyvät rahat ennen kuin kopiointia alettiin valvoa.
Kukaan ei siitä rahaa ottanut eikä todellakaan olisi saanut penniäkään 😅 eikä mitään kopioinnin valvontaa ollut olemassakaan siitäkin syystä että se olisi ollut täysin mahdotonta kasettien ja kopioivien mankkarien yleisyyden vuoksi.
Perheet saattoivat käydä kyläilemässä toistensa luona etukäteen sopimatta. Oltiin ajelemassa jossain ja yhtäkkiä päätettiin piipahtaa katsomassa, onko Korhoset kotona, kun kerran siinä lähistöllä oltiin.
Kaupat meni kiinni klo 18 ja lauantaisin vielä aikaisemmin. Pyöräiltiin joka paikkaan, myös talvella. Tupakka haisi sisällä. Eri sukupu lisille naurettiin ja niitä kiusattiin. Maahan muut tta jia ei juuri ollut ja jos oli niin niitäkin kiusattiin. Erityisla.pset oli omassa koulussa ja tarkkisluokka oli kirosana. Niitä kaikkia kiusattiin. Ei ollut vegaaneja, ei gluteenittomia yms ruokia. Aika samanlainen piti olla muiden kanssa. Olin hiljainen tarkkailija ja ala- asteikäinen kasarilla. Aikakausi oli julma omalla tavallaan. Musiikki oli kultaa!
Lihavia lapsia oli harvassa. Minun luokallani oli yksi ainoa. Ja koko ala-asteen hänet aina tunnettiin sinä lihavana poikana. Yläasteelle kun mentiin ja seiskaluokkia oli F-kirjaimeen asti, huomattiin että nyt lihavia poikia olikin peräti kaksi.
Nyt kun olen käynyt omien lasten joulujuhlissa yms on joka kolmas enemmän tai vähemmän pyöreä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aikaan liittyy myös ajoittainen tylsyys, jollaista ei nykypäivän lapset ja nuoret koe. Koulun jälkeen tai lomalla vietettiin joskus todella pitkästyttäviä tunteja yksin kotona, jos kukaan kaveri ei sattunut olemaan saatavilla, sisarukset vielä koulussa ja vanhemmat töissä. Telkkarista ei tullut muuta kuin enintään testikuva, radiosta ei mitään kiinnostavaa, kaikki sarjakuvat oli luettu ja kasetit kuunneltu jo moneen kertaan. Lukemattomat kerrat tuli istuttua kotisohvalla suurin piirtein seinää tuijotellen. Silloin tuntui parikin tuntia todella pitkälle.
Onhan se aika tainnut kullata aika monen muistot. Tuon ajoittaisen tylsyyden muistan itsekin. Ja olihan ympäröivä yhteiskunta varmasti umpimielisessä suvaitsemattomuudessaan aika ahdistava, sitä ei vain lapsena tajunnut. Se hyvä puoli siinä tietysti oli, että kaikki Suomen ulkopuolella näytti hienolta ja eksoottiselta, joten
Onko ahdistava ahdistavaa, jos sitä ei "tajua"? Taidat olla aikamoinen uulee.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun ensimmäiset muistamani pakasteranskalaiset tulivat kauppoihin, ehkä noin vuonna 1982 tai 1983. En tiedä, oliko niitä ollut aiemmin saatavilla joskus ennen syntymääni. Tuntuu jotenkin vaikealta kuvitella ettei. Mutta koko ruokalaji tuli tässä yhteydessä uutena kokemuksena ainakin minulle, syrjässä böndellä eläneelle ekaluokkalaiselle.
Ensimmäisen ei-kotitekoisen pizzan söin vuodenvaihteessa 1985-86, kun nuorena avioitunut isosiskoni ja lankoni (oli hauskaa puhua langosta jo kymmenvuotiaana) veivät minut katsomaan Paluu tulevaisuuteen ykkösen, ja sen jälkeen käytiin pikkukaupungin ainoassa pizzeriassa. Joka kyllä oli ihan laadukas, omistaja oli italialainen ja siellä oli se ruudulliset pöytäliinat ja kynttilä viinipullossa -meininki.
Oli pakasteranskalaisia jo 70-luvulla. Muistan kun kun niitä uunipellillä valmistettiin. Olivat jotenkin hienoa ruokaa. Nakkeja, ketsuppia ja cokista, niin kaveritkin vähän kadehti.
Kokki-broileri (pakaste)
https://www.finna.fi/Record/sarka.M016-89444
Itselle tulee 80-luvusta mieleen paljon eri kauppoihin liittyviä muistoja. Erityisesti Hgin Malmilta ja Puksusta. :)
ja kasarin loppupuolella poltettiin vielä lentokoneissa. Jos otit tupakoimattoman paikan niin seuraavassa rivissä saatettiin polttaa
Vierailija kirjoitti:
Ja Helkama Raisu
Mies näkee edelleen märkiä unia Raisustaan
Vierailija kirjoitti:
Jalkapallon Suomen Cup -ottelu vuodelta 1987:
Euran Pallo (3. divisioona)Turun Palloseura (SM-sarja) 21. Olin katsomassa. Ylimieliset turkulaiset tulivat tänne Euraan sillä mielellä, että nyt otetaan naurettavan helppo voitto jostakin kolmosdivarijoukkueesta. Toisin kävi. EuPalla oli ottelussa tasan kaksi maalipaikkaa ja molemmasta tuli maali. Tunnelmaa ottelun jälkeen kuvailtiin seuraavan päivän maakuntalehdessä etelämaalaiseksi ja sitähän se todella oli. Ihan sekopäistä juhlintaa. Kaikki turkulaiset tietysti alapeukuttaa tätä.
En minä ainakaan. Mutta minä olenkin alunperin Raumalta (tarkkaan ottaen mlk:sta) kotoisin, ja Lukkoa fanitan vielä 38 poissaolovuoden jälkeenkin. :)
Muistelen, että kasarilla kaikkialla Euroopassa soi kaikkialla aina sama musiikki. Ehkä IBiza nousi tuohon aikaan sellaiseksi trendimestaksi, jossa käytiin bailaamassa jotta oltiin trendikkäitä. Mutta ei ainakaan pk-seutu mikään syrjäkylämäinen ollut muihin euroopan mestoihin verrattuna. Helsingissä oli erilaisia alakulttuureja. Lontoo oli tietysti asia erikseen,nuorisolehtiä kuten sitä amerikkalaista teen joku??? haettiin stockalta.