Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Elämä 1980-luvulla. Kerätään muistoja tähän ketjuun.
Kommentit (2913)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen muisto 80-luvun yläasteen atk tunnilta, taisi olla joku oppikirja jossa luki että kiintolevyä voidaan joskus nimittää myös Winchester -nimellä. En ole kuitenkaan koskaan törmännyt missään sellaiseen nimitykseen, no Wikipediassa nyt katsoessa kiintolevyjen historia artikkelissa.
Mitä 'lankapuhelin' tarkoitti 1980-luvulla?
Ja mitä tarkoitti jos joku kysyi "Onko teillä meidän puhelin?", tai "Onko sinulla senjasen työpuhelin?"
Baariin mentiin heti, kun se aukesi, tai itse asiassa jonotettiin parikin tuntia, jotta pääsi bilettää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maantiedon tunnilla tytöt (ja vähän pojatkin) alkoivat ilakoida kun oppikirjassa yllättäen mainittiin eräs koiraeläin joka elää villinä Australian aavikolla.
(HÄH??? Siis ei voi olla! Hei opettaja, tiedätsä mitä täällä kirjassa lukee?)
Itellä muistuu hyvin kasarista mieleen pukeutuminen ja musiikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hiihdettiin kouluun talvisin,potkukelkat,puurakenteinen koulu,yhdysluokat,hymypatsaat,leirikoulu,himmeleiden teko jouluna.
Hymypatsaat ja leirikoulu vielä nykyäänkin. Tosin ei taida olla erikseen hymytyttöjä ja hymypoikia, ellei jollakin koululla ole vielä vanhaa varastoa jakamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä laittoi mut kiskalle ostamaan tupakkia tai sikaria, olin 6-7 v vanha. Käyntipalkaksi sain markan tai kaksi, joilla ostin pennin karkkeja. Ei myyjää kiinnostanut mihin savukkeet menee.
Pennin karkkeja 80-luvulla? Nehän maksoi silloin vähintään 10 penniä kappale.
Tuo on ollut 1960- tai -70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten minusta tuntuu että ennen EU aikaa olimme läheisempiä Euromaiden kanssa kuin nyt.
Olet oikeassa. EU-maiden kielten opiskelu on vähentynyt sitten 2000-luvun. Minua ihmetellään, kun harrastan muiden Euroopan maiden musiikkia heidän kielillään. Aikoinaan useammin tapasin nuoria, jotka osaavat saksaa, ranskaa, italiaa...
Meillä oli yläkoulussa maaseutukaupungissa saksan-, ranskan- ja venäjänryhmät. Nyt eivät ole kuulemma saaneet edes saksanryhmää kokoon. Espanjaa luettiin muutama vuosi, mutta ensi talveksi ei tule ryhmää. Toki muiden valinnaisaineiden määrä on lisääntynyt.
Kukkura. Se oli kauppa josta vaihtorahat annettiin postimerkin näköisinä kukkura-merkkeinä. En saanut niitä usein koska vanhempien mielestä kauppa oli niin kallis, joten siellä ei juurikaan käyty.
80-luvusta muistan hajun. Kasariparfyymit oli uskomattoman kamalia lapsen nenään ja niihin kun sekottui vielä joka paikassa kärytetty tupakka... huhhuh. Joka paikassa haisi pahalle, etenkin ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavastia, Vanhan kuppila, Ilves.
Vaskooli, Herttarouva, Magazine Pub, Sampo, opiskeluaikana Reidar eli Reikku, Rattorilupi ja Kaarlenholvi.
Dallas, Ritari Ässä, Safiiri ja Teräs, Yöjuttu. Nuo Yöjutun tarinat oli pelottavia. Kaunokirjoitusta koulussa vihkoon, jossa oli valmiina kolme vaakasaraketta. Mac-mehujää ja isot merkkarit. Viikonlopuksi lähikirjastosta Neiti Etsivä tai Lotta-kirjoja. Viisikoita tuli myös luettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvun alussa olin vielä pieni lapsi. Muistan kuitenkin että silloin Vantaan Tikkurilassa ja lähimailla oli paljon vanhoja rakennuksia joita arvostettiin, eikä kaikkea purettu heti pois uuden ja mahtavan tieltä. Lisäksi kaikki puhuivat suomea ja kulmilla liikkui vain ystävällisiä, harmittomia puliukkoja.
Kerättiin monesti viikonloppuna lukion ja amiksen roskiksista ja pusikoista pulloja ja palautettiin kauppaan, niistä tuli lopulta aika paljon rahaa. Lasipullot vain oli hiton painavia kun niitä rupesi kertymään!
Paljon käytiin urheilukentillä jotka eivät juuri olleet aidattuja, sai mennä milloin vain sinne. Samoin leikkipuistossa tuli ruokailtua kesäisin ja seuraakin oli paljon muista lapsista. Asuttiin vuokrarivariyhtiössä jossa oli paljon lapsia ja isot piha-alueet (nykyään äärimmäisen pieniä ja tiiviitä) ja kesät leikittiin ulk
Suomalaisia on maapallon asukkaista 0,00625% ja isompaa ihmisryhmää, johon suomalaiset kuuluvat ja joilla tavataan myös vaaleita hiuksia on ehkä alle 10% eli hyvin menee. Piti ilmaista vähän kiertäen, koska ensimmäinen viestini jäi sensuuriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä laittoi mut kiskalle ostamaan tupakkia tai sikaria, olin 6-7 v vanha. Käyntipalkaksi sain markan tai kaksi, joilla ostin pennin karkkeja. Ei myyjää kiinnostanut mihin savukkeet menee.
Pennin karkkeja 80-luvulla? Nehän maksoi silloin vähintään 10 penniä kappale.
Tuo on ollut 1960- tai -70-luvulla.
Ei ollut kasarilla pennin karkkeja - mutta aivan siinä alussa vielä oli viiden pennin nalleja. Ne olivat pieniä, sitkeitä ja sokeripäällysteisiä - aivan eri, kuin nämä nykyiset. Hyviä olivat.
Vierailija kirjoitti:
Bulan lisäksi Moon bootsit oli kova juttu.
Moon bootsit olivat kyllä 1970-luvun hitti. Lämpimät kyllä mutta aivan järkyttävän hiostavat sämpylät kun niitä pidettiin koulussa koko päivä.
Olen melko varma siitä ettei niissä ollut erikseen lestiä oikealle ja vasemmalle jalalle vaan valtavan paksulla sekä pehmeällä toppauksella varustettu saapas sopi molempiin jalkoihin.
Kyllä mulla ainakin oli kasarilla ostetut moon bootsit. Ei niitä voinut pitää kuin kovilla pakkasilla, sen verran hiostavat. Ja sopivat tosiaan molempiin jalkoihin. Olivat vielä hassun näköiset kun kengän numero oli 36..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvapuusti kirjoitti:
Neppisautoja neppailtiin koukussa olevalla etusormella.Ranskanleivät pakattiin suureen paperiin.R-kiskalla myytiin black-petejä,patuja,jossa oli sisällä salmiakkijauhoa,mumsmumseja,melodypops-tikkareita,salmiakkijauhoa jota imettiin pillillä,lätkänameja ja niitä samanlaisia punaisena.Habahabatsuutsuu,sellainen,jossa pallo toisessa päässä ja toisessa lenkki,joka laitettiin nilkkaan...:D
Nuo muoviset neppis-autot muistan hyvin... entä muistaako joku niitä rautasuksisia pienois-mäkihyppääjiä? Olisikohan olleet parikymmensenttiset rautaiset "sukset" jalassa ja vartalo jotain kumimuovia, jonka sisällä oli taipuisa rautalanka, niin että mäkihyppääjän sai taivuteltua haluamaansa etukenoon. Noille rakenneltiin lumipenkkoihin hyppyrimäkiä ja pidettiin kisoja.
Yleensä omat lapsuusmuistot ovat kesiltä, mutta nuo hyppyrim
Näitä ja laskuvarjoukkeleita myydään edelleen.
Terv. Lelukaupan täti
Harrastiko kukaan sellaista että kun olitte vähän väsyneitä niin tuijotitte telkkarista lumisadetta ja sitten siinä alkoi vähitellen näkyä jotain selviä liikkuvia kuvioita? Ja alkoiko kohinankin seassa kuulua ikään kuin puhetta, vai vaimensitteko äänen?
(Nykyäänhän telkkareista ei enää tule lumisadetta)
Alue: Aihe vapaa
Tässä meni monta asiaa niin pieleen, etten edes tiedä mistä aloittaa. Suomessa noihin aikoihin oli pakko sopeutua ja olla samanlainen kuin muut, koska erottuvat kyllä erotettiin joukosta jolleivät oivaltaneet itse olla erottumatta. Olin itse ei-suomalaisena joukossa ja asioista tehtiin mahdollisimman hankalia. Lisäksi tietynlainen juntteus loisti läsnäolollaan mitä tuli näihin käsityksiin ihmisistä. Suomessa ei ole koskaan ollut tilannetta, että täällä olisi ollut suomalaisia vaan seassa on aina ollut vaihtelevasti väestöä eri puolilta ja heille omat yhteisönsä. Osa on vain vaihtanut nimeään täällä ja se on antanut vaikutelman että kaikki ovat olleet samaa taustaa.