Lue keskustelun säännöt.
Tästä seksiin liittyvästä asiasta ei minusta puhuta riittävästi
08.11.2014 |
Moro, foorumiväki.
Seksi on yleinen puheenaihe. Nykyään korostetaan tosi paljon ihmisten vapautta elää elämäänsä miten haluavat kunhan lakia noudatetaan.
Haluaisin kuulla foorumilla käyvien mielipiteitä syistä, joiden takia seksin harrastamista kannattaisi viivyttää. En ole uskossa, enkä ole saanut uskonnollista kasvatusta, olen ihan tavallisesta sekulaarista perheestä, kuten useimmat suomalaisetkin. Itse asiassa haluaisin että uskontoon liittyvät perustelut seksin viivyttämiseen jätettäisiin kokonaan pois tästä keskustelusta. En halua että tässä ketjussa myöskään arvosteltaisiin kenenkään valintoja, riippumatta siitä onko kyseessä kokematon vihille odottava vai harjoittava prostituoitu.
Mun mielestä on hyvin perusteltuja syitä harrastaa seksiä vain kestävässä parisuhteessa, olettaen että haluaa uskollisen ja muutenkin toimivan suhteen, joka kestäisi ainakin mielellään koko elämän. Aloitan keskustelun parilla näistä:
1) Suhde on uskollisempi.
- on helpompaa olla uskollinen kun seksin harrastamisen kynnys on korkealla
2) Kumppaniin luottaa enemmän.
- on helpompaa myös luottaa toiseen, jos hänen seksin harrastamisen kynnys on korkealla
3) Seurustelu on kivuttomampaa.
- on helpompaa ettiä sopivaa kumppania kun seurustelee ilman seksiä, sillä erot suhteista on muuten rankempia emotionaalisesti
4) Huonot suhteet ei pitkity seksin takia.
- huonot suhteet ei pitkity sen takia että seksi ois joko niin hyvää ettei halua erota tai muuten vain ei halua olla ilman seksiä eikä sen takia viitsi erota suhteesta jossa ei näkyisi hyvää tulevaisuutta
Mitä mieltä olet näistä ajatuksista?
Onko sun mielestä hyviä syitä odottaa tai viivyttää seksin harrastamista?
Mie oon puhunu tästä asiasta muillakin foorumeilla, mutta ihmisten oikeita mielipiteitä on vaikea kuulla kaikkien trollausten takaa. Mie oon vilpittömästi kiinnostunu sun mielipiteestä.
Kommentit (132)
Olen ihan samaa mieltä kuin aloittaja. Aloitin seksin harrastamisen 25-vuotiaana ja haluaminen oli silloinkin minulle vaikeaa ja seksi vastenmielistä enimmän aikaa. Suostuin vain, jos itse kykenin sietämään ajatuksen seksistä, miehen mieliksi.
Mutta nyt 4-kymppisenä löysin haluni ja nautin seksissä siitä, ettei minulla ole juurikaan huonoja, itsetuntoa rapauttaneita kokemuksia esim. siitä, ettei minua haluta tai minua vain käytetään. Tietenkin näitä voi syntyä vaikka olisi muutama pitkä parisuhdekin, mutta eniten traumoja tuntuu olevan niillä, jotka eivät ole olleet tarkkoja siitä, kenen kanssa ovat ja silti olleet useiden kanssa ja joiden itsetunto jotenkin riippuu siitä, miten heitä on kohdeltu sängyssä.
Kun en välittänyt seksistä, minulle oli aivan sama, olenko miehen silmissä haluttava, koska itse en välittänyt moisesta "meriitistä". Kroppaani en ole hävennyt koskaan, enkä ole ikinä miettinyt, miltä näytän, koska ihan kaikki seksissä oli minulle noloa ja hävettävää, joten en ole voinut nostaa itsetuntoani "olemalla seksikäs".
Minulla on ollut kaksi suhdetta ja yksi hyviä muistoja jälkeen päin mieleen tuova yhdenillanjuttu ennen nykyistä miestäni, joka on siis neljäs seksikumppanini ja johon rakastuin aivan muista syistä kuin sänkytaitojen takia. Nyt kun mä nykyään nautin seksistä me vasta tutustumme toisiimme sillä saralla ja onhan tämä vähän hassua edetä takaperin puuhun toki. Mutta minulle on sopinut näin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:32"]
Se, että joku on eri mieltä kanssasi ei tee heistä trolleja.
Mikset vain myönnä suoraan että pointtisi on se, että nimenomaan naisten pitäisi olla harrastamatta seksiä? Paitsi tietty silloin kun sinunkaltaisesi huonoitsetuntoinen epävarma mies sitä haluaa, ja huonoitsetuntoinen mies pelkää vertailua muihin miehiin.
[/quote]
Erimielisyys ei tee ihmisestä trollia, olen samaa mieltä.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:30"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:25"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:19"][quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:15"] Aloitin tämän keskustelun koska seksiin suhtaudutaan mun mielestä nykyisin niin että siitä seuraa paljon ongelmia, ja että iso osa niistä poistuis jos puhuttais vakavasti siitä että äärimmilleen viety seksuaalinen liberalismi ei oo hyvästä. -ap [/quote] Eipä ole seksuaalisesta konservatismistakaan kovin hyviä tuloksia saatu aikaan, vain häpeää, pelkoa ja ahdistusta, sekä aina yhtä mukavaa tyytymistä oletettuun vakioon. [/quote] Miksi pitää mennä ääripäihin? Ei kai ap ehdottanutkaan seksuaalista konservatismia vaikka kritisoi ääriliberalismia.
[/quote]
Seksin harrastaminen parisuhteessa on ääriliberalismia?
[/quote]
Ei, vaan parisuhteen ulkopuolella on vain ääriliberalismia, joka on vaarallista ja haitallista. Ja siksi pitää, varsinkin nuorille, tehdä selväksi, että kestävän parisuhteen ulkopuolinen seksi aiheuttaa tauteja, masennusta, lihomista, finnejä ja bb-julkkiksia.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:07"]
Saat seksin nyt kuulostamaan kaiken pahan alulta ja juurelta, ja että parisuhdekin toimisi suorastaan paremmin, jos siinä ei harrasteta seksiä.
[/quote]
Mulla ainakin oli näin. Kunnes löysin ne halut.
23
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:10"]
Mä odotan aina seurustelun virallistamista ennen seksin harrastamista. Johtuu siitä, että olen "liian" tunteellinen ja seksin aikana tuntuu tosi haavoittuvaiselta, kun on ihastunut. Lisäksi seksi on parempaa, kun on tunteita ja luottamusta. Haluan lisäksi parisuhteen, joss tärkeintä on kumppanuus ja muut asiat kuin seksi. En halua sellaista suhdetta, joissa ollaan säännöllisen seksin takia. Jos pelkän seksisuhteen haluan, niin silloin voin harrastaa seksiä heti.
[/quote]
Ihana, just näin sen pitäisi ollakin. Musta vaan tuntuu, että tunteet on monille niin vaikea seikka nykymaailmassa, että meitä tunteellisia on hirveän vähän. En itsekään tuntenut aiemmin toista kohtaan mitään, olin valmis vaihtamaan partneria milloin minkäkin mitättömän seikan takia. Yhdessä oltiin vain, että olis joku. Vaikka ne olikin kivoja ihmisiä, en mä sillä, niin se sitoutuminen oli vähän niin ja näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on helpompi tutustua oikeasti, jos suhde ei ole pelkkää koinimista. Seksi on tärkeää, mutta seksiin "kiinni jääminen" on mulla pitkittänyt kaikenlaisia typeriä suhteita. Lisäksi miehetkin osaa olla tosi kummia, jos tuntevat morkkista seksistä, mutta toisaalta innostuvat siitä. Siis pää haraa vastaan, mutta kyrpä sanoo toista.
Olen harrastanut seksiä varmaan 30 tai 40 eri miehen kanssa (nyt 10v saman miehen kanssa) ja jotenkin tuntuu, että puolet noista kokeiluista olisi voinut jättää taakse. Ei ne mua ahdistakaan, mutta silti, turhia juttuja.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:10"]
Mä odotan aina seurustelun virallistamista ennen seksin harrastamista. Johtuu siitä, että olen "liian" tunteellinen ja seksin aikana tuntuu tosi haavoittuvaiselta, kun on ihastunut. Lisäksi seksi on parempaa, kun on tunteita ja luottamusta. Haluan lisäksi parisuhteen, joss tärkeintä on kumppanuus ja muut asiat kuin seksi. En halua sellaista suhdetta, joissa ollaan säännöllisen seksin takia. Jos pelkän seksisuhteen haluan, niin silloin voin harrastaa seksiä heti.
[/quote]
Ihana, just näin sen pitäisi ollakin. Musta vaan tuntuu, että tunteet on monille niin vaikea seikka nykymaailmassa, että meitä tunteellisia on hirveän vähän. En itsekään tuntenut aiemmin toista kohtaan mitään, olin valmis vaihtamaan partneria milloin minkäkin mitättömän seikan takia. Yhdessä oltiin vain, että olis joku. Vaikka ne olikin kivoja ihmisiä, en mä sillä, niin se sitoutuminen oli vähän niin ja näin.
[/quote]
Mutta onko se seksin vika, että teillä on ollut tarve "olla yhdessä" sen kanssa, jota panitte? Vai onko ongelma ap:n aloituksen mallisessa opissa, jossa seksiä varten pitää olla parisuhde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:33"]
Mulla on sen verran kokemusta eri kumppaneista, että tiedän seksin ja luonteiden yhteensopivuuksuen olevan kaksi eri asiaa. Siksi en halua odottaa seksiä uuden miehen kanssa: muutaman kokeilun jälkeen voi jo huomata, ettemme olekaan yhteensopivia sillä saralla ja sitten onkin parempi jäädä vain kavereiksi. - Meitä on toki moneen junaan, joillekin seksi fyysisenä aktina ei ole tärkeä, jotkut ihmiset eivät edes nauti seksistä itsessään, vaan heille se on vain rakkauden väline. - Minulle taas seksi on sekä itseisarvo että rakkauden toteutusta. Voin siis nauttia seksistä ilman tunteita, mutta rakastuneena en halua seksiä kuin vain rakkaani kanssa. Kuitenkaan en halua olla suhteessa, jossa seksi ei mekaanisesti toimi alusta asti. Näitäkin pariskuntia on paljon ja siitäkös vasta ongelmia syntyy! - Ymmärrän siis teitä, joille seksi merkitsee aina rakkautta, mutta ymmärtäkää te myös meitä, joille se pelkkä fyysinen puoli ja yhteensopivuus on yhtä tärkeää kuin henkinen yhteys. Uskon, että voin löytää ihmisen, jonka kanssa molemmat puolet toimii. Tähän mennessä olen joutunut lopettamaan alkavia juttuja huonon seksuaalisen yhteensopivuuden takia ja toisaalta olen joutunut olemaan pelkässä seksisuhteessa hyvän rakastajan kanssa, joka ei kuitenkaan luonteeltaan sovi minulle (enkä minä hänelle). - N22
[/quote]
Kiitos sun kommentista, N22!
Olen samaa mieltä, luonteiden ja seksin yhteensopivuus on kaks eri asiaa.
En ymmärrä mitä tarkoitat, kun sanot että seksi ei toimi mekaanisesti. Mun mielestä mekaaninen yhteensopivuus tarkoittaa lähinnä liikkumiseen ja seksielinten kokoon liittyviä asioita, ja ehkä ajatuksia siitä mitkä kehon osat ovat kullekin erogeenisiä. Käsittääkseni mekaanisen yhteensopivuuden voi täten myös oppia, se on kuin tanssi tai muu koreografia. Keskustelua ja toistoja, toistoja, toistaja... ;)
-ap
Seksi on kivaa puuhaa ja ihan turha miettiä asiaa liian monimutkaisesti. Moni tälläkin palstalla pyörivä nainen jolla on nuttura liian tiukalla voisi pikkuisen relata jos saisi kunnolla munaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan noin vain muuten, mä olen aina ihmetellyt ihmisiä, joille seksin aloittaminen nuorena on helppoa. Omalla kohdalla tilanne oli sellainen, että olin ujo ja erityisen paljon jännitin ollessani sellaisen pojan seurassa, joka todella kiinnosti. Toisin sanoen käyttäydyin heidän seurassaan kuin ääliö.
Kun sitten viimein joskus kolmekymppisenä tuli kokeiltua sitä kauan haaveiltua seksiä, niin se sattui hirveästi. Tästä ei minusta ainakaan siihen aikaan puhuttu riittävästi. Vaikka olin niin märkä kuin voi olla, niin yhdynnän yrittäminenkin aiheutti sietämätöntä kipua.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:43"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:33"]
Mulla on sen verran kokemusta eri kumppaneista, että tiedän seksin ja luonteiden yhteensopivuuksuen olevan kaksi eri asiaa. Siksi en halua odottaa seksiä uuden miehen kanssa: muutaman kokeilun jälkeen voi jo huomata, ettemme olekaan yhteensopivia sillä saralla ja sitten onkin parempi jäädä vain kavereiksi. - Meitä on toki moneen junaan, joillekin seksi fyysisenä aktina ei ole tärkeä, jotkut ihmiset eivät edes nauti seksistä itsessään, vaan heille se on vain rakkauden väline. - Minulle taas seksi on sekä itseisarvo että rakkauden toteutusta. Voin siis nauttia seksistä ilman tunteita, mutta rakastuneena en halua seksiä kuin vain rakkaani kanssa. Kuitenkaan en halua olla suhteessa, jossa seksi ei mekaanisesti toimi alusta asti. Näitäkin pariskuntia on paljon ja siitäkös vasta ongelmia syntyy! - Ymmärrän siis teitä, joille seksi merkitsee aina rakkautta, mutta ymmärtäkää te myös meitä, joille se pelkkä fyysinen puoli ja yhteensopivuus on yhtä tärkeää kuin henkinen yhteys. Uskon, että voin löytää ihmisen, jonka kanssa molemmat puolet toimii. Tähän mennessä olen joutunut lopettamaan alkavia juttuja huonon seksuaalisen yhteensopivuuden takia ja toisaalta olen joutunut olemaan pelkässä seksisuhteessa hyvän rakastajan kanssa, joka ei kuitenkaan luonteeltaan sovi minulle (enkä minä hänelle). - N22
[/quote]
Kiitos sun kommentista, N22!
Olen samaa mieltä, luonteiden ja seksin yhteensopivuus on kaks eri asiaa.
En ymmärrä mitä tarkoitat, kun sanot että seksi ei toimi mekaanisesti. Mun mielestä mekaaninen yhteensopivuus tarkoittaa lähinnä liikkumiseen ja seksielinten kokoon liittyviä asioita, ja ehkä ajatuksia siitä mitkä kehon osat ovat kullekin erogeenisiä. Käsittääkseni mekaanisen yhteensopivuuden voi täten myös oppia, se on kuin tanssi tai muu koreografia. Keskustelua ja toistoja, toistoja, toistaja... ;)
-ap
[/quote]
Enpä usko, että suorittamisen oppiminen riittää, jos mieltymykset ovat eri. Esimerkiksi BDSM on ihmisiä jakava mieltymys jota toinen himoaa ja toinen kammoaa. Ei siinä toistot auta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksiä ei mielestäni voi erottaa seksuaalisuudesta, mitä yhteiskunnassamme tehdään jatkuvasti. Jos harrastaa seksiä pelkästään fyysisenä toimintana, seksuaalisuus saattaa saada haavoja, joita on hankala korjata. Toki on ihmisiä, joiden itsetunto on todella hyvä eivätkä he koe, että yhdenyön suhteet vaikuttaisivat heidän oloonsa negatiivisesti. Paljon on kuitenkin herkästi haavoittuvia naisia ja miehiä, jotka voivat vahvistaa ja nauttia omasta seksuaalisuudesta vain turvallisessa suhteessa.
Itse olen ollut vain aviomieheni kanssa enkä koe, että olisi ollut tarvetta saada muita kokemuksia. Luulen, että seksi turvallisessa ja rakastavassa suhteessa voi vain olla jotain seksiä syvempää: olla todella lähellä sitä henkilöä, jota rakastaa. Parisuhteessakin voi tosin olla molempia, joskus pelkkää seksiä ja joskus rakastelua.
Miehelläni on ollut yksi aikaisempi suhde, jossa seksiä. Menneisyys on menneisyyttä, mutta se sai minut kuitenkin jokseenkin surulliseksi, sillä hän on jakanut jotain henkilökohtaista itsestään toisen henkilön kanssa. Ja tästä johtuen seksi kuuluu mielestäni vain avioliittoon (suhteeseen, jossa on tarkoitus olla kuolemaan saakka). Ehkä teen seksitä liian suuren numeron, mutta mielestäni on harmi, jos sitä väheksytään. Seksuaalisuudessa on puhtaimmillaan jotain salaperäistä, vaikka ehkä kaikki eivät sitä sellaisena koekaan. Kun seksuaalisuuden henkilökohtaisimman osan liittää rakkauteen, saa rakkaus erilaiset toteuttamismahdollisuudet. Näin ollen seksi ei ole vain seksiä.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:34"]
Olen ihan samaa mieltä kuin aloittaja. Aloitin seksin harrastamisen 25-vuotiaana ja haluaminen oli silloinkin minulle vaikeaa ja seksi vastenmielistä enimmän aikaa. Suostuin vain, jos itse kykenin sietämään ajatuksen seksistä, miehen mieliksi.
Mutta nyt 4-kymppisenä löysin haluni ja nautin seksissä siitä, ettei minulla ole juurikaan huonoja, itsetuntoa rapauttaneita kokemuksia esim. siitä, ettei minua haluta tai minua vain käytetään. Tietenkin näitä voi syntyä vaikka olisi muutama pitkä parisuhdekin, mutta eniten traumoja tuntuu olevan niillä, jotka eivät ole olleet tarkkoja siitä, kenen kanssa ovat ja silti olleet useiden kanssa ja joiden itsetunto jotenkin riippuu siitä, miten heitä on kohdeltu sängyssä.
Kun en välittänyt seksistä, minulle oli aivan sama, olenko miehen silmissä haluttava, koska itse en välittänyt moisesta "meriitistä". Kroppaani en ole hävennyt koskaan, enkä ole ikinä miettinyt, miltä näytän, koska ihan kaikki seksissä oli minulle noloa ja hävettävää, joten en ole voinut nostaa itsetuntoani "olemalla seksikäs".
Minulla on ollut kaksi suhdetta ja yksi hyviä muistoja jälkeen päin mieleen tuova yhdenillanjuttu ennen nykyistä miestäni, joka on siis neljäs seksikumppanini ja johon rakastuin aivan muista syistä kuin sänkytaitojen takia. Nyt kun mä nykyään nautin seksistä me vasta tutustumme toisiimme sillä saralla ja onhan tämä vähän hassua edetä takaperin puuhun toki. Mutta minulle on sopinut näin päin.
[/quote]
Kaikille seksi ei ole noloa, vastenmielistä tai ällöttävää. Toiset ihan oikeasti nauttivat siitä ja pitävät seksiä ja seksuaalisuutta positiivisena asiana. Ap:n mielestä näin ei ilmeisesti saisi olla, vaan ihminen on seksiä harrastettuaan jotenkin rikki ja pilalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:42"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:10"]
Mä odotan aina seurustelun virallistamista ennen seksin harrastamista. Johtuu siitä, että olen "liian" tunteellinen ja seksin aikana tuntuu tosi haavoittuvaiselta, kun on ihastunut. Lisäksi seksi on parempaa, kun on tunteita ja luottamusta. Haluan lisäksi parisuhteen, joss tärkeintä on kumppanuus ja muut asiat kuin seksi. En halua sellaista suhdetta, joissa ollaan säännöllisen seksin takia. Jos pelkän seksisuhteen haluan, niin silloin voin harrastaa seksiä heti.
[/quote]
Ihana, just näin sen pitäisi ollakin. Musta vaan tuntuu, että tunteet on monille niin vaikea seikka nykymaailmassa, että meitä tunteellisia on hirveän vähän. En itsekään tuntenut aiemmin toista kohtaan mitään, olin valmis vaihtamaan partneria milloin minkäkin mitättömän seikan takia. Yhdessä oltiin vain, että olis joku. Vaikka ne olikin kivoja ihmisiä, en mä sillä, niin se sitoutuminen oli vähän niin ja näin.
[/quote]
Mutta onko se seksin vika, että teillä on ollut tarve "olla yhdessä" sen kanssa, jota panitte? Vai onko ongelma ap:n aloituksen mallisessa opissa, jossa seksiä varten pitää olla parisuhde?
[/quote]
Ei minusta aina tarvitse olla seksiin parisuhde, enkä usko, että aloittajakaan tarkoitti, että 100% pitää olla parisuhde seksiin. En siis itse ajattele, että seksi sitoumuksitta on itsessään paha. Määrästä se varmaan riippuu.
Minulle henk. koht. olisi aina riittänyt pelkkä seurustelusuhde ilman seksiäkin, koska en halunnut olla yksin, mutta en pitänyt seksistäkään, mutta ne miehet halusivat seksiä ja koska pystyin sitä antamaan, niin annoin. En osannut antaa rakkautta, koska en osannut tuntea tunteita, joten en osannut etsiä miestä, jonka kanssa olisi ollut seksikin mukavaa ja jonka olisin toivonut jaksavan odottaa minua (koska jos en rakasta, miksi toinen mua odottaisi?) Mutta yksinolemisen kammoaminen lieveilmiöineen (pelko siitä, että muut ajattelee, että toi ressukka ei saa ketään ja tuo on naisista säälittävin jne.) vei minut suhteeseen.
Se, että nautin seksistä vaatii mulla sen, että oon rakastunut ja tunnen tunteita.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:15"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:12"]
Jos ei harrasta seksiä, välttyy sukupuolitaudeilta ja ei-toivotulta raskaudelta.
[/quote]
Molemmat ongelmat ratkeaa kondomilla.
[/quote]
Olet oikeassa. Jatkan ajatusta:
Amerikassa, missä ollaan vielä liberaalimpia kuin täällä meilläpäin, seksitaudit rehottavat. Jos seksiä on sosiaalisesti mutkatonta mutta valistus puutteellista, seksitaudit lisääntyvät.
Raskauksilta voi tietysti välttyä suojautumalla, mutta fakta on se että vahinkoja sattuu. Yhteiskunnan mittakaavassa seksuaalinen liberalismi lisää vahinkoraskauksia, sillä silloin asioista tietämättömimmätkin harrastavat seksiä ja tekevät virheitä. Yksinhuoltajuus, joka liittyy mm. raskauksiin epävakaissa tai tilapäisissä suhteissa, taas on vakava riskitekijä kasvavan ihmisen elämässä: kaksi kasvattaa paremmin kuin yksi.
Luonnollisestikin nämä asiat on yhteiskunnallisella tasolla tosi monimutkaisia, ja mie niitä avaan tässä vain pari lausetta kerrallaan. Huom.
-ap
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:33"]
Mulla on sen verran kokemusta eri kumppaneista, että tiedän seksin ja luonteiden yhteensopivuuksuen olevan kaksi eri asiaa. Siksi en halua odottaa seksiä uuden miehen kanssa: muutaman kokeilun jälkeen voi jo huomata, ettemme olekaan yhteensopivia sillä saralla ja sitten onkin parempi jäädä vain kavereiksi. - Meitä on toki moneen junaan, joillekin seksi fyysisenä aktina ei ole tärkeä, jotkut ihmiset eivät edes nauti seksistä itsessään, vaan heille se on vain rakkauden väline. - Minulle taas seksi on sekä itseisarvo että rakkauden toteutusta. Voin siis nauttia seksistä ilman tunteita, mutta rakastuneena en halua seksiä kuin vain rakkaani kanssa. Kuitenkaan en halua olla suhteessa, jossa seksi ei mekaanisesti toimi alusta asti. Näitäkin pariskuntia on paljon ja siitäkös vasta ongelmia syntyy! - Ymmärrän siis teitä, joille seksi merkitsee aina rakkautta, mutta ymmärtäkää te myös meitä, joille se pelkkä fyysinen puoli ja yhteensopivuus on yhtä tärkeää kuin henkinen yhteys. Uskon, että voin löytää ihmisen, jonka kanssa molemmat puolet toimii. Tähän mennessä olen joutunut lopettamaan alkavia juttuja huonon seksuaalisen yhteensopivuuden takia ja toisaalta olen joutunut olemaan pelkässä seksisuhteessa hyvän rakastajan kanssa, joka ei kuitenkaan luonteeltaan sovi minulle (enkä minä hänelle). - N22
[/quote]
Miehestä pystyy selvittämään, millainen hän on seksissä ilman seksiäkin. Eikä siihen vaadita taikuutta. Ajan viettäminen toisen kanssa ja läheisyys opettaa. Seksistä ehtii silloin myös jutella. Esimerkiksi minä opin tuntemaan miehen seksuaalisuuden ennen seksiä näin. Tiesin hänen fantasioitaankin. Meillä oli avoin keskusteluyhteys ja synkkasi hyvin. Kosketukset ja suudelmat heijastavat sänkytaitojakin, seksihän on vain pidemmälle vietyä läheisyyttä.
Minun mielestäni on parempi todeta tutustumalla, ettei seksi toimi kuin niin, että käydään harrastamassa surkeaa seksiä. Eikä ensimmäinen seksikerta ihmisen kanssa, jota ei muuten tunne mitenkään, kerro välttämättä yhtään mitään siitä, millaista seksi olisi ajan myötä ja paremmin tutustuttua.
En näe sitä ajanhukkana, jos toteankin tutustumisvaiheessa, että kemiat eivät todennäköisesti pelitä makkarin puolella. Vai onko jokin paniikki löytää miesystävä ja sitä haetaan kokemalla kaikkia sarjadeittaamalla (panemalla)?
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:40"]
Musta on helpompi tutustua oikeasti, jos suhde ei ole pelkkää koinimista. Seksi on tärkeää, mutta seksiin "kiinni jääminen" on mulla pitkittänyt kaikenlaisia typeriä suhteita. Lisäksi miehetkin osaa olla tosi kummia, jos tuntevat morkkista seksistä, mutta toisaalta innostuvat siitä. Siis pää haraa vastaan, mutta kyrpä sanoo toista. Olen harrastanut seksiä varmaan 30 tai 40 eri miehen kanssa (nyt 10v saman miehen kanssa) ja jotenkin tuntuu, että puolet noista kokeiluista olisi voinut jättää taakse. Ei ne mua ahdistakaan, mutta silti, turhia juttuja.
[/quote]
Kiitos että kerroit sun kokemuksista. Musta tuntuu että kouluissa pyörii paljon nuoria joitten ois hyvä kuulla sun näkökulma.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2014 klo 16:45"]
Ihan noin vain muuten, mä olen aina ihmetellyt ihmisiä, joille seksin aloittaminen nuorena on helppoa. Omalla kohdalla tilanne oli sellainen, että olin ujo ja erityisen paljon jännitin ollessani sellaisen pojan seurassa, joka todella kiinnosti. Toisin sanoen käyttäydyin heidän seurassaan kuin ääliö.
Kun sitten viimein joskus kolmekymppisenä tuli kokeiltua sitä kauan haaveiltua seksiä, niin se sattui hirveästi. Tästä ei minusta ainakaan siihen aikaan puhuttu riittävästi. Vaikka olin niin märkä kuin voi olla, niin yhdynnän yrittäminenkin aiheutti sietämätöntä kipua.
[/quote]
Minua puolestani harmittaa, kun seksi ei enää satu niin paljon kuin ensimmäisinä parina kuukautena. Olen masokisti.
Mulla on sen verran kokemusta eri kumppaneista, että tiedän seksin ja luonteiden yhteensopivuuksuen olevan kaksi eri asiaa. Siksi en halua odottaa seksiä uuden miehen kanssa: muutaman kokeilun jälkeen voi jo huomata, ettemme olekaan yhteensopivia sillä saralla ja sitten onkin parempi jäädä vain kavereiksi.
-
Meitä on toki moneen junaan, joillekin seksi fyysisenä aktina ei ole tärkeä, jotkut ihmiset eivät edes nauti seksistä itsessään, vaan heille se on vain rakkauden väline.
-
Minulle taas seksi on sekä itseisarvo että rakkauden toteutusta. Voin siis nauttia seksistä ilman tunteita, mutta rakastuneena en halua seksiä kuin vain rakkaani kanssa. Kuitenkaan en halua olla suhteessa, jossa seksi ei mekaanisesti toimi alusta asti. Näitäkin pariskuntia on paljon ja siitäkös vasta ongelmia syntyy!
-
Ymmärrän siis teitä, joille seksi merkitsee aina rakkautta, mutta ymmärtäkää te myös meitä, joille se pelkkä fyysinen puoli ja yhteensopivuus on yhtä tärkeää kuin henkinen yhteys. Uskon, että voin löytää ihmisen, jonka kanssa molemmat puolet toimii. Tähän mennessä olen joutunut lopettamaan alkavia juttuja huonon seksuaalisen yhteensopivuuden takia ja toisaalta olen joutunut olemaan pelkässä seksisuhteessa hyvän rakastajan kanssa, joka ei kuitenkaan luonteeltaan sovi minulle (enkä minä hänelle).
-
N22