Hain ruoka-apua ja järkytyin
2 kg vehnäjauhoja
2 kg sämpyläjauhoja
1 kg kaurahiutaleita
2 pss perunasosejauhetta
2 prk nötköttiä
Mitä ihmettä noilla teen? Inhoan leipomista eikä mulla ole siihen aikaakaan, kun olen töissäkäyvä yh. Eikö ruoka-apua voisi koostaa yhtään järkevämmin?
Kommentit (747)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
BMW kirjoitti:
Ehdotuksia pakettiin kirjoitti:
Mä olisin voinut jopa hyödyntää noista tuon perunasosejauheen, koska olen pahasti allerginen viljalle. Nötkötin olisin varmaan lahjoittanut eteenpäin, kun en ole lihaan koskenut yli kymmeneen vuoteen.
Miksi ruoka-avusta ei voisi saada sellaista ruokaa, joka sopisi oikeasti edes myös keliaakikoille ja laktoosi-intolerantikoille? Tuo leipä- jauho- linja rajaa tosi paljon ihmisiä avun ulkopuolelle.
Miten olis hernarisäilyke? Juurekset? Öljypullo? Soijarouhe? Olis huomattavasti monikäyttöisempiä ja säilyis hyvin?
Lihasta kieltäytyminen on oma valintasi
Entä sitten? Olen eri kirjoittaja, mutta huomautanpa vain, että myös köyhillä ja pienituloisilla on oikeus valita oma ruokavalionsa.
Kustantaa sen sitten vaan myös itse.
Tässä ketjussa on lueteltu kaikki kliseet, mitä laiskalla vaan on. Jos oikeasti olisi nälkä, löytyisi kyllä energiaa laittaa ruokaa, kukaan tervepäinen ei ole kuollut ruuan ääreen. Jos on mt-ongelmaa siinä määrin ettei pysty mitään ruokaa laittamaan, sen ihmisen paikka ei ole ruokajono vaan sairaala.
Ei sairaalaan oteta sisään ihmisiä vain sillä perusteella, että eivät jaksa laittaa ruokaa.
Elämänhallinta. Miten sitä opetetaan? Pitääkö ihmisen itse tehdä jotain vai oppiiko elämänhallinnan sitä kautta, että joku muu tekee ne asiat puolestasi? Siivoaa asunnon, tekee ruuat, kasvattaa lapset, käy töissä, jotta on antaa rahaa elämänhallinnan menettäneelle, jotta tämä pääsisi lomamatkalle?
Miten tuo tilanne muuttuu?
Olen itse ollut masentunut, toimeentulotuella ja työttömänä.
Koronan takia on monessa paikassa tällä hetkellä niin, että pystyy opiskelemaan ilmaiseksi ammattikorkeassa tai yliopistossa.
Jos kerran on tt-tuella kotona, niin miksei opiskelisi uutta, jotta vaikkapa vuoden päästä voisi työllistyä paremmin ja ostaa kaupasta mitä haluaa?
Kirjanpitoa, uusi kieli, Adoben ohjelmia.. jos ei ole konetta, laittaa Facebookiin ilmoituksen, että tuilla elävä tarvitsee opiskelija varten koneen, jottei tarttisi elää tuilla tulevaisuudessa.
Kieliä pystyy opettelemaan ihan kännykkäsovelluksilla. Koodaamista YouTubesta.
Eikö PT opinnotkin vedetä suurelta osin etänä?
Entä jos menisikin amikseen, valmistuisi sähkäriksi ja saisi kunnon kuukausipalkan?
Mä nyt vaan heittelen ideoita, kun mikä tahansa olis parempi kuin kitkuttaa tuilla loputtomasti ja syödä jauhoja nälkäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
BMW kirjoitti:
Ehdotuksia pakettiin kirjoitti:
Mä olisin voinut jopa hyödyntää noista tuon perunasosejauheen, koska olen pahasti allerginen viljalle. Nötkötin olisin varmaan lahjoittanut eteenpäin, kun en ole lihaan koskenut yli kymmeneen vuoteen.
Miksi ruoka-avusta ei voisi saada sellaista ruokaa, joka sopisi oikeasti edes myös keliaakikoille ja laktoosi-intolerantikoille? Tuo leipä- jauho- linja rajaa tosi paljon ihmisiä avun ulkopuolelle.
Miten olis hernarisäilyke? Juurekset? Öljypullo? Soijarouhe? Olis huomattavasti monikäyttöisempiä ja säilyis hyvin?
Lihasta kieltäytyminen on oma valintasi
Entä sitten? Olen eri kirjoittaja, mutta huomautanpa vain, että myös köyhillä ja pienituloisilla on oikeus valita oma ruokavalionsa.
Kustantaa sen sitten vaan myös itse.
Tässä ketjussa on lueteltu kaikki kliseet, mitä laiskalla vaan on. Jos oikeasti olisi nälkä, löytyisi kyllä energiaa laittaa ruokaa, kukaan tervepäinen ei ole kuollut ruuan ääreen. Jos on mt-ongelmaa siinä määrin ettei pysty mitään ruokaa laittamaan, sen ihmisen paikka ei ole ruokajono vaan sairaala.
Ei sairaalaan oteta sisään ihmisiä vain sillä perusteella, että eivät jaksa laittaa ruokaa.
No kyllä otetaan, silloin on toimintakyky siinä jamassa ettei jaksa myöskään peseytyä tai mitään muuta.
Sen sijaan jos energia hyvin riittää hesemättöön, niin sitä energiaa riittää ruuanlaittoonkin. Mässyssä on se vika, että se on suolaista ja rasvaista, mikä vähentää ihmisen jaksamista edelleen.
Nämä ei vaan viitsi. Suomessa asunnoissa on kyllä keittiöt ja uunit, ihan höpöä ettei olisi, joutuisi vuokranantaja pulaan. Jos puhutaan kodittomista, niin ei ruokajonoa heidän mukaansa voi järjestää, vaan niiden ahkerien ja normaaleiden, jotka keksivät ihmeesti mihin jauhoja voi käyttää.
Se sama porukka valittaisi vaikka ruoka-apu olisi filettä ja shampanjaa, osalle ei vaan mikään kelpaa.
hämmästyttää kuinka jotkut täällä kuvittelevat että kaikki osaavat tehdä ruokaa ihan alusta alkaen. se vaatii jo hyviä kokintaitoja. etenkään vanhukset ei enää jaksa valmistaa ruokaa eikä välttämättä enää osaakkaan. ruokajonossa on kaikenlaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Elämänhallinta. Miten sitä opetetaan? Pitääkö ihmisen itse tehdä jotain vai oppiiko elämänhallinnan sitä kautta, että joku muu tekee ne asiat puolestasi? Siivoaa asunnon, tekee ruuat, kasvattaa lapset, käy töissä, jotta on antaa rahaa elämänhallinnan menettäneelle, jotta tämä pääsisi lomamatkalle?
Miten tuo tilanne muuttuu?
Olen itse ollut masentunut, toimeentulotuella ja työttömänä.
Koronan takia on monessa paikassa tällä hetkellä niin, että pystyy opiskelemaan ilmaiseksi ammattikorkeassa tai yliopistossa.
Jos kerran on tt-tuella kotona, niin miksei opiskelisi uutta, jotta vaikkapa vuoden päästä voisi työllistyä paremmin ja ostaa kaupasta mitä haluaa?
Kirjanpitoa, uusi kieli, Adoben ohjelmia.. jos ei ole konetta, laittaa Facebookiin ilmoituksen, että tuilla elävä tarvitsee opiskelija varten koneen, jottei tarttisi elää tuilla tulevaisuudessa.
Kieliä pystyy opettelemaan ihan kännykkäsovelluksilla. Koodaamista YouTubesta.Eikö PT opinnotkin vedetä suurelta osin etänä?
Entä jos menisikin amikseen, valmistuisi sähkäriksi ja saisi kunnon kuukausipalkan?
Mä nyt vaan heittelen ideoita, kun mikä tahansa olis parempi kuin kitkuttaa tuilla loputtomasti ja syödä jauhoja nälkäänsä.
Jos on työtön, kaikille opiskeluille on saatava te-toimiston lupa ja hyväksyntä, eivätkä ne siellä mitä tahansa hyväksy.
Jos taas omine nokkineen opiskelee, niin pitää sitten olla varma, ettei ikinä tule viranomaisten tietoon, koska maksetut työttömyystuet voi joutua maksamaan opiskeluajalta takaisin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota leipomisen tuputtamista köyhille.
Kaupadta saa leipää puoleen hintaan joka päivä ja muusta kuin EU-ruokajonoista leipää saa usein niin palon kuin haluaa. Sitä jopa tarjotaan, että ottakaa.
kaupasta ostettu leipä vastaan ilmaisista jauhoista tehty, noistakin leipoo vähintään kuukaudeksi sämpylöitä tai leipää ja on huomattavasti halvempaa kun vain viittii leipoa. Leipään menee kuitenkin kiitettävästi kuukaudessa rahaa ja se säästyy kun noista jauhoista leipoo nyt itse. Varsinkin jos on rahasta tiukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota leipomisen tuputtamista köyhille.
Kaupadta saa leipää puoleen hintaan joka päivä ja muusta kuin EU-ruokajonoista leipää saa usein niin palon kuin haluaa. Sitä jopa tarjotaan, että ottakaa.Leipä (tai sämpylät) on niin konkreettinen ruoka; jos on leipää pöydässä, ei kuole nälkään. Ja jos avustuspaketissa on jauhoja, niin on loogista, että silloin ehdotetaan leipomista.
Ja toisaalta se leipomisen kehottaminen on symbolista (vaikka se kehottaja ei tajuaisi niin ajattelevansa), "auta itse itseäsi".
Jos nyt jauhoista edelleen puhutaan (siitähän tämä lähti liikeelle koko ketju), niin niistähän voi tehdä vaikka mitä: pastaa, ohuita tortilla-tyyppisiä lättyjä, mykyjä, pitsapohjia, piirakka/pasteijataikinaa, kakkuja, keksejä, käyttää kastikkeen tai keiton suurustamiseen, leipoa sitä leipää tai sämpylöitä, lettuja, pannukakkuja, vohveleita. Tehdä yhdessä suolan ja ruokaöljyn kanssa lapsille taikataikinaa leikkimiseen ja askarteluun, jos nyt ei vehnäallergiaa ole (meillä oli, ja se todettiin juuri tuon taikataikina-askartelun kautta!).
Jos ei ole hiivaa eikä muita nostatusaineita, voi tehdä hapanjuuren pelkästä vedestä ja jauhosta.
Mutta: kaikki nuo edellä mainitsemani asiat vaativat monta asiaa, aikaa, sieltä ruokakaapista vähintään suolaa tai ruokaöljyä, toimivan uunin tai lieden, jossa kypsentää, astian, jossa tehdä taikina ja keittoastia, jossa kypsentää. Osaamista, ja sitä, että ylipäätään kykenee tekemään mitään (joko henkisiä tai fyysisiä esteitä).
Minä saan kaiken meidän käyttämämme leivän ilmaiseksi äidiltäni. Hän tuo välillä myös herkkuja, munkkeja, pasteijoita, voisarvia, karjalanpiirakoita. En siis tarvitse jauhoja perusleivän leipomiseen lainkaan. Silti meillä kuluu vehnäjauhoja pari kiloa kuukaudessa - juuri noihin muihin, kastikkeen suurustamiseen, lettuihin, pitsaan, suolaisiin ja makeisiin piirakoihin, kakkuihin, mokkapaloihin jne. Noihin kuluu myös leseitä, (kaura)hiutaleita ja korppujauhoja (jotka olen tehnyt jo monta vuotta leivänkannikoista).
Niin, oletkin oletettavasti perheellinen. Ja sinulla on kaapissa esimerkiksi mokkapaloihin, suolaisiin ja makeisiin piirakoihin yms. tarvittavat ainekset.
Mutta yksinäinen usein pienessä asunnossa asuva jolla on hyvin vähän kaappitilaa hakee EU-paketin esimerkiksi lyhyellä aikavälillä 5 kertaa. Hänellä on silloin kotonaan 10 kiloa vehnäjauhoja ja 10 kiloa sämpyläjauhoja. Mihin tämä yksinäinen, ehkä toimintakyvyltään heikko ihminen tarvitsee ja käyttää sen 20 kiloa jauhoja?
Missä säilyttää, no silloin on kuivakaappi kyllä täynnä. Mutta miltei pelkkiä jauhoja.
Minusta olisi aika turhaannuttavaa kantaa tämä määrä kotiin kun yksineläjänä saisin ilmaiseksi leipäjonosta leipätavaraa ta puolella hinnalla kaupasta. Noin euron reissumies maksaa noin 50 senttiä.
Samoin harvoin tarvitsemani kilo-kaksi jauhoja maksaa euron-pari.
Minusta olisi järkevää noissa EU-jakeluissa olla mahdollisuus ottaa joskus joko niitä jauhoja tai vaikka niiden tilalle toisella kertaa jotain muuta.
Silloin olisi kaapeissa esimerkiksi sen viiden hakukerran jälkeen monipuolisempi valikoima säilyviä ruokatavaroita sen 20 kilon jauholastin sijaan.
Kyllä mielestäni näistä erilaisista vaihtoehdoista pitää voida keskustella ja järkeistää asioita.
Hyvä esimerkki on tuo äitiyspakkaus. Sen sisältöähän on kaiken aikaa vuosien varrella muuteltu ja koetettu saada sellaiseksi, että se ILMAISENA kaikille jaettavana etuna olisi mahdollisimman käytännönläheinen ja sisältö tarpeellinen. Silti siitäkin valitetaan ja nuristaan, värit ovat väärät ja sitä ja tätä on turhaan tai ei ole. Osa myy pois kirppareilla, silti se otetaan vastaan.
Onko nyt niin kun äitiyspakkauksen saavat ne hyväosaisetkin niin siitä on oikeutettua ja oikeus valittaa? Sitä ei koeta nurinana tai kiittämättömyytenä? Hyväosaisen ei tarvitse olla nöyrä vaikka ottaa ilmaiseksi jotain vastaan yhteiskunnalta.
Mutta kun köyhille jaetaan jotain ILMAISEKSI niin siitä ei saa sanoa mitään negatiivista, pitää olla nöyrä ja hyvin, hyvin kiitollinen.
Muuten hyväosaiset ovat hyvin, hyvin vihaisia ja närkästyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokajonoista päästäisiin kun valtio perustaisi isoja tehtaita johon kaikki vaikeasti työllistyvät sijoitettaisiin normaalipalkalla. Yksityiset eivät heitä ota se on nähty. Ottavat vain tukirahat ja vievät sitten työpaikat ulkomaille. Sitä minä sanon tukihuijaukseksi. Mutta ei kai valtiolla ole halujakaan moiseen.
Mitä niissä tehtaissa tehtäisiin? Olisiko jokin oikea tarve niille tuotteille, mitä tehtaat suoltaisivat? Nimittäin jos kyse on vain näennäisestä puuhastelusta neukkuajan tyyliin, on yhteiskunnalle halvempaa maksaa se palkka mutta jättää kallis tehdas rakentamatta ja organisoimatta.
Kyse on siitä että kaikille olisi töitä. Että pystyisivät elättämään itsensä eikä tarvi ruokajonoja. Tottakai siellä tehtäisiin tuotteita jotka menee kaupaksi! Minunko ne pitäisi tässä nyt keksiä? Sitä varten on tehtaan perustaja.
Ongelma tuossa on se että tuollaisella paketilla ei oikeasti ole mitään tekoa köyhällekään. Maksaa pari euroa kaupassa. Kyllä köyhällä on varaa siihen makaroniin, vaan ei salaattiin makaronin rinnalle, tai siihen mitä makaronin sekaan voisi laittaa, eli vaikka tonnikalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota leipomisen tuputtamista köyhille.
Kaupadta saa leipää puoleen hintaan joka päivä ja muusta kuin EU-ruokajonoista leipää saa usein niin palon kuin haluaa. Sitä jopa tarjotaan, että ottakaa.kaupasta ostettu leipä vastaan ilmaisista jauhoista tehty, noistakin leipoo vähintään kuukaudeksi sämpylöitä tai leipää ja on huomattavasti halvempaa kun vain viittii leipoa. Leipään menee kuitenkin kiitettävästi kuukaudessa rahaa ja se säästyy kun noista jauhoista leipoo nyt itse. Varsinkin jos on rahasta tiukkaa.
Kyl mää ny kauhiast ihmettelen.
Olen ollut köyhänä yksineläjänä leipäjonossa jossa olen SAANUT ILMAISEKSI niin vaaleata kuin tummaakin leipää niin paljon, että riittaa jopa pakkaseen. Käyn kerran viikossa suunnilleen. Joka kerta on sitä LEIPÄÄ ollut aina riittäväsi tarjolla. Muuta onkin sitten niukemmin.
Miten silloin voi olla ja millä laskukaavalla laskien itseleivottu ja sähköhellalla näillä sähkön hinnoilla valmistettu leopä vielä halvempaa?
Vaikka jauhot olisivatkin ilmaisia. Häviänhän siinä sen sähkön hinnan verran joka uunnlämmityskerta. Ja mitä isompi kulutus sitä isompi siirtomaksu. Jo pienikin kulutuksen nosto nostaa sähkölaskun summaa. Mitä useammin leivon sitä suurempi sähkönkulutus. Minulla on myös vanha hella joka kuluttaa.
En vaan käsitä. Tässä on ainoastaan ja pelkästään kyse, että köyhiä vaan pitää päästä opastamaan ja neuvomaan.
Mikään köyhän kertoma ei voi olla oikein tai tehty oikein, vaikka mitä faktaa siitä kertoisi.
Sen köyhän nyt vaan PITÄÄ LEIPOA ITSE!
Vaikka saa leipää ilmaiseksi.
Tämä nyt minun tapauksessani, huvikseni toki voin joskus leipoa, ei siinä mitään. Mutta en silti jätä ottamatra ilmaisia leipiä leipäjonosta ja en mitään jättiläismääriä voi pieneen pakastimeen pelkkää leipääkään säilöä.
Ottakaa huomioon, että köyhillä ei ole myöskään isoja tai monia pakastimia. Minulla on pari hyllyä tilaa. Ei ole mitään järkeä surisuttaa pakastinta päällä pelkillä leivillä.
Jos taas ostaisin toisen pakastimen en näe siinä järkeä, meneehän siihenkin sähköä kuitenkin. Ja yksi ihminen ei tarvitse kahta pakastinta kuitenkaan.
Eiköhän annneta jokaisen köyhän tehdä oman elämäntilanteensa mukaisia ratkaisuja.
On eri asia olla yksinelävä köyhä tai perheellinen köyhä.
Ta yksinelävä hyväosainen tai perheellinen hyväosainen.
Kyllähän heilläkin on aivan erilaiset ratkaisut ja omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivat.
Vierailija kirjoitti:
hämmästyttää kuinka jotkut täällä kuvittelevat että kaikki osaavat tehdä ruokaa ihan alusta alkaen. se vaatii jo hyviä kokintaitoja. etenkään vanhukset ei enää jaksa valmistaa ruokaa eikä välttämättä enää osaakkaan. ruokajonossa on kaikenlaisia ihmisiä.
Osaa jos vaivautuu opettelemaan, ei kukaan synny osaajana. Netti on täynnä ohjeita. Ja mummot kyllä osaa, niiden lapsuudessa ei woltti tuonut.
Ja sitten tullaankin juurisyyhyn: kun ei kiinnosta opetella, ei yhtään mitään. Mutta elintason pitäisi olla saman kuin niillä jotka vaivautuvat leipomaan ne sämpylät itse, työpäivän jälkeen. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Pimeä ketju. Kävin aikoinaan vuosia noissa jonoissa.
Ei Hursti tai kuka nyt jonoa pitää, päätä siitä mitä siellä jaetaan.
Ne jakaa sitä mitä kaupat antavat.
Nyt oli kyse eu-kassista, jonka sisällöstä taitaa päättää ruokavirasto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota leipomisen tuputtamista köyhille.
Kaupadta saa leipää puoleen hintaan joka päivä ja muusta kuin EU-ruokajonoista leipää saa usein niin palon kuin haluaa. Sitä jopa tarjotaan, että ottakaa.Leipä (tai sämpylät) on niin konkreettinen ruoka; jos on leipää pöydässä, ei kuole nälkään. Ja jos avustuspaketissa on jauhoja, niin on loogista, että silloin ehdotetaan leipomista.
Ja toisaalta se leipomisen kehottaminen on symbolista (vaikka se kehottaja ei tajuaisi niin ajattelevansa), "auta itse itseäsi".
Jos nyt jauhoista edelleen puhutaan (siitähän tämä lähti liikeelle koko ketju), niin niistähän voi tehdä vaikka mitä: pastaa, ohuita tortilla-tyyppisiä lättyjä, mykyjä, pitsapohjia, piirakka/pasteijataikinaa, kakkuja, keksejä, käyttää kastikkeen tai keiton suurustamiseen, leipoa sitä leipää tai sämpylöitä, lettuja, pannukakkuja, vohveleita. Tehdä yhdessä suolan ja ruokaöljyn kanssa lapsille taikataikinaa leikkimiseen ja askarteluun, jos nyt ei vehnäallergiaa ole (meillä oli, ja se todettiin juuri tuon taikataikina-askartelun kautta!).
Jos ei ole hiivaa eikä muita nostatusaineita, voi tehdä hapanjuuren pelkästä vedestä ja jauhosta.
Mutta: kaikki nuo edellä mainitsemani asiat vaativat monta asiaa, aikaa, sieltä ruokakaapista vähintään suolaa tai ruokaöljyä, toimivan uunin tai lieden, jossa kypsentää, astian, jossa tehdä taikina ja keittoastia, jossa kypsentää. Osaamista, ja sitä, että ylipäätään kykenee tekemään mitään (joko henkisiä tai fyysisiä esteitä).
Minä saan kaiken meidän käyttämämme leivän ilmaiseksi äidiltäni. Hän tuo välillä myös herkkuja, munkkeja, pasteijoita, voisarvia, karjalanpiirakoita. En siis tarvitse jauhoja perusleivän leipomiseen lainkaan. Silti meillä kuluu vehnäjauhoja pari kiloa kuukaudessa - juuri noihin muihin, kastikkeen suurustamiseen, lettuihin, pitsaan, suolaisiin ja makeisiin piirakoihin, kakkuihin, mokkapaloihin jne. Noihin kuluu myös leseitä, (kaura)hiutaleita ja korppujauhoja (jotka olen tehnyt jo monta vuotta leivänkannikoista).
Niin, oletkin oletettavasti perheellinen. Ja sinulla on kaapissa esimerkiksi mokkapaloihin, suolaisiin ja makeisiin piirakoihin yms. tarvittavat ainekset.
Mutta yksinäinen usein pienessä asunnossa asuva jolla on hyvin vähän kaappitilaa hakee EU-paketin esimerkiksi lyhyellä aikavälillä 5 kertaa. Hänellä on silloin kotonaan 10 kiloa vehnäjauhoja ja 10 kiloa sämpyläjauhoja. Mihin tämä yksinäinen, ehkä toimintakyvyltään heikko ihminen tarvitsee ja käyttää sen 20 kiloa jauhoja?
Missä säilyttää, no silloin on kuivakaappi kyllä täynnä. Mutta miltei pelkkiä jauhoja.
Minusta olisi aika turhaannuttavaa kantaa tämä määrä kotiin kun yksineläjänä saisin ilmaiseksi leipäjonosta leipätavaraa ta puolella hinnalla kaupasta. Noin euron reissumies maksaa noin 50 senttiä.
Samoin harvoin tarvitsemani kilo-kaksi jauhoja maksaa euron-pari.
Minusta olisi järkevää noissa EU-jakeluissa olla mahdollisuus ottaa joskus joko niitä jauhoja tai vaikka niiden tilalle toisella kertaa jotain muuta.
Silloin olisi kaapeissa esimerkiksi sen viiden hakukerran jälkeen monipuolisempi valikoima säilyviä ruokatavaroita sen 20 kilon jauholastin sijaan.
Kyllä mielestäni näistä erilaisista vaihtoehdoista pitää voida keskustella ja järkeistää asioita.Hyvä esimerkki on tuo äitiyspakkaus. Sen sisältöähän on kaiken aikaa vuosien varrella muuteltu ja koetettu saada sellaiseksi, että se ILMAISENA kaikille jaettavana etuna olisi mahdollisimman käytännönläheinen ja sisältö tarpeellinen. Silti siitäkin valitetaan ja nuristaan, värit ovat väärät ja sitä ja tätä on turhaan tai ei ole. Osa myy pois kirppareilla, silti se otetaan vastaan.
Onko nyt niin kun äitiyspakkauksen saavat ne hyväosaisetkin niin siitä on oikeutettua ja oikeus valittaa? Sitä ei koeta nurinana tai kiittämättömyytenä? Hyväosaisen ei tarvitse olla nöyrä vaikka ottaa ilmaiseksi jotain vastaan yhteiskunnalta.
Mutta kun köyhille jaetaan jotain ILMAISEKSI niin siitä ei saa sanoa mitään negatiivista, pitää olla nöyrä ja hyvin, hyvin kiitollinen.
Muuten hyväosaiset ovat hyvin, hyvin vihaisia ja närkästyvät.
Jätät ihan tahallasi lukematta suurimman osan viestiäni, jotta voit puolestasi närkästyä. Olen moneen kertaan sanonut, että ihmisten resurssit ovat erilaisia, ja toisille tällainen puhtaasti raaka-aineiden tarjoaminen on vain haitta (ja ei, en näillä sanoilla, mutta tällä sisällöllä). Ketjun aloittaja kuitenkin kuullostaa vain laiskalta kitisijältä, noin kärjistettynä. Onhan hän sellainen, mutta valitettavasti hänellä ei paukkuja riitä enempään. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
Käsittääkseni eniten äitiyspakkauksen sisällöstä nurisevat kohtalaisen hyvin toimeentulevat ihmiset - mutta sitten HYVIN toimeentulevat ihmiset ovat siihen tyytyväisiä tai jättävät ottamatta kokonaan. Ilmainenhan tuokaan ei ole, itsekin olen sen kuusi pakettiani jo moneen kertaan veroina maksanut takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota leipomisen tuputtamista köyhille.
Kaupadta saa leipää puoleen hintaan joka päivä ja muusta kuin EU-ruokajonoista leipää saa usein niin palon kuin haluaa. Sitä jopa tarjotaan, että ottakaa.kaupasta ostettu leipä vastaan ilmaisista jauhoista tehty, noistakin leipoo vähintään kuukaudeksi sämpylöitä tai leipää ja on huomattavasti halvempaa kun vain viittii leipoa. Leipään menee kuitenkin kiitettävästi kuukaudessa rahaa ja se säästyy kun noista jauhoista leipoo nyt itse. Varsinkin jos on rahasta tiukkaa.
Kyl mää ny kauhiast ihmettelen.
Olen ollut köyhänä yksineläjänä leipäjonossa jossa olen SAANUT ILMAISEKSI niin vaaleata kuin tummaakin leipää niin paljon, että riittaa jopa pakkaseen. Käyn kerran viikossa suunnilleen. Joka kerta on sitä LEIPÄÄ ollut aina riittäväsi tarjolla. Muuta onkin sitten niukemmin.
Miten silloin voi olla ja millä laskukaavalla laskien itseleivottu ja sähköhellalla näillä sähkön hinnoilla valmistettu leopä vielä halvempaa?
Vaikka jauhot olisivatkin ilmaisia. Häviänhän siinä sen sähkön hinnan verran joka uunnlämmityskerta. Ja mitä isompi kulutus sitä isompi siirtomaksu. Jo pienikin kulutuksen nosto nostaa sähkölaskun summaa. Mitä useammin leivon sitä suurempi sähkönkulutus. Minulla on myös vanha hella joka kuluttaa.En vaan käsitä. Tässä on ainoastaan ja pelkästään kyse, että köyhiä vaan pitää päästä opastamaan ja neuvomaan.
Mikään köyhän kertoma ei voi olla oikein tai tehty oikein, vaikka mitä faktaa siitä kertoisi.
Sen köyhän nyt vaan PITÄÄ LEIPOA ITSE!
Vaikka saa leipää ilmaiseksi.
Tämä nyt minun tapauksessani, huvikseni toki voin joskus leipoa, ei siinä mitään. Mutta en silti jätä ottamatra ilmaisia leipiä leipäjonosta ja en mitään jättiläismääriä voi pieneen pakastimeen pelkkää leipääkään säilöä.
Ottakaa huomioon, että köyhillä ei ole myöskään isoja tai monia pakastimia. Minulla on pari hyllyä tilaa. Ei ole mitään järkeä surisuttaa pakastinta päällä pelkillä leivillä.
Jos taas ostaisin toisen pakastimen en näe siinä järkeä, meneehän siihenkin sähköä kuitenkin. Ja yksi ihminen ei tarvitse kahta pakastinta kuitenkaan.Eiköhän annneta jokaisen köyhän tehdä oman elämäntilanteensa mukaisia ratkaisuja.
On eri asia olla yksinelävä köyhä tai perheellinen köyhä.
Ta yksinelävä hyväosainen tai perheellinen hyväosainen.
Kyllähän heilläkin on aivan erilaiset ratkaisut ja omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivat.
Tuolla tyylillä pysyykin köyhänä. Pakastimen saa käytettynä halvalla, kierrätyskeskus antaa takuunkin. Jos saa ilmaista leipää, pakastin kannattaa ihan taatusti
Mutta eihän köyhä koskaan mitään vaivaudu. Siksi se köyhä onkin, sukupolvesta toiseen.
Tämä hyväosainen lähtee nyt sienimetsään tuohon lähelle. Köyhä ei voi, koska kaikki köyhät asuu Helsingin ydinkeskustassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hämmästyttää kuinka jotkut täällä kuvittelevat että kaikki osaavat tehdä ruokaa ihan alusta alkaen. se vaatii jo hyviä kokintaitoja. etenkään vanhukset ei enää jaksa valmistaa ruokaa eikä välttämättä enää osaakkaan. ruokajonossa on kaikenlaisia ihmisiä.
Osaa jos vaivautuu opettelemaan, ei kukaan synny osaajana. Netti on täynnä ohjeita. Ja mummot kyllä osaa, niiden lapsuudessa ei woltti tuonut.
Ja sitten tullaankin juurisyyhyn: kun ei kiinnosta opetella, ei yhtään mitään. Mutta elintason pitäisi olla saman kuin niillä jotka vaivautuvat leipomaan ne sämpylät itse, työpäivän jälkeen. Miksi?
mummot voi olla muistisairaita eikä ne enää osaa .eikä jaksa. eikä tarvi olla mummokaan ettei enää opi kokiksi vaikka yrittäisi. nettejä ei ole kaikilla eikä osata käyttää. Eikä elintaso nyt ole siitä kiinni kuka tekee sämpylät itse ja kuka saa ne ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota leipomisen tuputtamista köyhille.
Kaupadta saa leipää puoleen hintaan joka päivä ja muusta kuin EU-ruokajonoista leipää saa usein niin palon kuin haluaa. Sitä jopa tarjotaan, että ottakaa.kaupasta ostettu leipä vastaan ilmaisista jauhoista tehty, noistakin leipoo vähintään kuukaudeksi sämpylöitä tai leipää ja on huomattavasti halvempaa kun vain viittii leipoa. Leipään menee kuitenkin kiitettävästi kuukaudessa rahaa ja se säästyy kun noista jauhoista leipoo nyt itse. Varsinkin jos on rahasta tiukkaa.
Kyl mää ny kauhiast ihmettelen.
Olen ollut köyhänä yksineläjänä leipäjonossa jossa olen SAANUT ILMAISEKSI niin vaaleata kuin tummaakin leipää niin paljon, että riittaa jopa pakkaseen. Käyn kerran viikossa suunnilleen. Joka kerta on sitä LEIPÄÄ ollut aina riittäväsi tarjolla. Muuta onkin sitten niukemmin.
Miten silloin voi olla ja millä laskukaavalla laskien itseleivottu ja sähköhellalla näillä sähkön hinnoilla valmistettu leopä vielä halvempaa?
Vaikka jauhot olisivatkin ilmaisia. Häviänhän siinä sen sähkön hinnan verran joka uunnlämmityskerta. Ja mitä isompi kulutus sitä isompi siirtomaksu. Jo pienikin kulutuksen nosto nostaa sähkölaskun summaa. Mitä useammin leivon sitä suurempi sähkönkulutus. Minulla on myös vanha hella joka kuluttaa.En vaan käsitä. Tässä on ainoastaan ja pelkästään kyse, että köyhiä vaan pitää päästä opastamaan ja neuvomaan.
Mikään köyhän kertoma ei voi olla oikein tai tehty oikein, vaikka mitä faktaa siitä kertoisi.
Sen köyhän nyt vaan PITÄÄ LEIPOA ITSE!
Vaikka saa leipää ilmaiseksi.
Tämä nyt minun tapauksessani, huvikseni toki voin joskus leipoa, ei siinä mitään. Mutta en silti jätä ottamatra ilmaisia leipiä leipäjonosta ja en mitään jättiläismääriä voi pieneen pakastimeen pelkkää leipääkään säilöä.
Ottakaa huomioon, että köyhillä ei ole myöskään isoja tai monia pakastimia. Minulla on pari hyllyä tilaa. Ei ole mitään järkeä surisuttaa pakastinta päällä pelkillä leivillä.
Jos taas ostaisin toisen pakastimen en näe siinä järkeä, meneehän siihenkin sähköä kuitenkin. Ja yksi ihminen ei tarvitse kahta pakastinta kuitenkaan.Eiköhän annneta jokaisen köyhän tehdä oman elämäntilanteensa mukaisia ratkaisuja.
On eri asia olla yksinelävä köyhä tai perheellinen köyhä.
Ta yksinelävä hyväosainen tai perheellinen hyväosainen.
Kyllähän heilläkin on aivan erilaiset ratkaisut ja omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivat.Tuolla tyylillä pysyykin köyhänä. Pakastimen saa käytettynä halvalla, kierrätyskeskus antaa takuunkin. Jos saa ilmaista leipää, pakastin kannattaa ihan taatusti
Mutta eihän köyhä koskaan mitään vaivaudu. Siksi se köyhä onkin, sukupolvesta toiseen.
Tämä hyväosainen lähtee nyt sienimetsään tuohon lähelle. Köyhä ei voi, koska kaikki köyhät asuu Helsingin ydinkeskustassa.
sillä hinnalla mitä pakastin vie sähköä pystyy ostamaan paljon leipää ja jauhoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota leipomisen tuputtamista köyhille.
Kaupadta saa leipää puoleen hintaan joka päivä ja muusta kuin EU-ruokajonoista leipää saa usein niin palon kuin haluaa. Sitä jopa tarjotaan, että ottakaa.Leipä (tai sämpylät) on niin konkreettinen ruoka; jos on leipää pöydässä, ei kuole nälkään. Ja jos avustuspaketissa on jauhoja, niin on loogista, että silloin ehdotetaan leipomista.
Ja toisaalta se leipomisen kehottaminen on symbolista (vaikka se kehottaja ei tajuaisi niin ajattelevansa), "auta itse itseäsi".
Jos nyt jauhoista edelleen puhutaan (siitähän tämä lähti liikeelle koko ketju), niin niistähän voi tehdä vaikka mitä: pastaa, ohuita tortilla-tyyppisiä lättyjä, mykyjä, pitsapohjia, piirakka/pasteijataikinaa, kakkuja, keksejä, käyttää kastikkeen tai keiton suurustamiseen, leipoa sitä leipää tai sämpylöitä, lettuja, pannukakkuja, vohveleita. Tehdä yhdessä suolan ja ruokaöljyn kanssa lapsille taikataikinaa leikkimiseen ja askarteluun, jos nyt ei vehnäallergiaa ole (meillä oli, ja se todettiin juuri tuon taikataikina-askartelun kautta!).
Jos ei ole hiivaa eikä muita nostatusaineita, voi tehdä hapanjuuren pelkästä vedestä ja jauhosta.
Mutta: kaikki nuo edellä mainitsemani asiat vaativat monta asiaa, aikaa, sieltä ruokakaapista vähintään suolaa tai ruokaöljyä, toimivan uunin tai lieden, jossa kypsentää, astian, jossa tehdä taikina ja keittoastia, jossa kypsentää. Osaamista, ja sitä, että ylipäätään kykenee tekemään mitään (joko henkisiä tai fyysisiä esteitä).
Minä saan kaiken meidän käyttämämme leivän ilmaiseksi äidiltäni. Hän tuo välillä myös herkkuja, munkkeja, pasteijoita, voisarvia, karjalanpiirakoita. En siis tarvitse jauhoja perusleivän leipomiseen lainkaan. Silti meillä kuluu vehnäjauhoja pari kiloa kuukaudessa - juuri noihin muihin, kastikkeen suurustamiseen, lettuihin, pitsaan, suolaisiin ja makeisiin piirakoihin, kakkuihin, mokkapaloihin jne. Noihin kuluu myös leseitä, (kaura)hiutaleita ja korppujauhoja (jotka olen tehnyt jo monta vuotta leivänkannikoista).
Niin, oletkin oletettavasti perheellinen. Ja sinulla on kaapissa esimerkiksi mokkapaloihin, suolaisiin ja makeisiin piirakoihin yms. tarvittavat ainekset.
Mutta yksinäinen usein pienessä asunnossa asuva jolla on hyvin vähän kaappitilaa hakee EU-paketin esimerkiksi lyhyellä aikavälillä 5 kertaa. Hänellä on silloin kotonaan 10 kiloa vehnäjauhoja ja 10 kiloa sämpyläjauhoja. Mihin tämä yksinäinen, ehkä toimintakyvyltään heikko ihminen tarvitsee ja käyttää sen 20 kiloa jauhoja?
Missä säilyttää, no silloin on kuivakaappi kyllä täynnä. Mutta miltei pelkkiä jauhoja.
Minusta olisi aika turhaannuttavaa kantaa tämä määrä kotiin kun yksineläjänä saisin ilmaiseksi leipäjonosta leipätavaraa ta puolella hinnalla kaupasta. Noin euron reissumies maksaa noin 50 senttiä.
Samoin harvoin tarvitsemani kilo-kaksi jauhoja maksaa euron-pari.
Minusta olisi järkevää noissa EU-jakeluissa olla mahdollisuus ottaa joskus joko niitä jauhoja tai vaikka niiden tilalle toisella kertaa jotain muuta.
Silloin olisi kaapeissa esimerkiksi sen viiden hakukerran jälkeen monipuolisempi valikoima säilyviä ruokatavaroita sen 20 kilon jauholastin sijaan.
Kyllä mielestäni näistä erilaisista vaihtoehdoista pitää voida keskustella ja järkeistää asioita.Hyvä esimerkki on tuo äitiyspakkaus. Sen sisältöähän on kaiken aikaa vuosien varrella muuteltu ja koetettu saada sellaiseksi, että se ILMAISENA kaikille jaettavana etuna olisi mahdollisimman käytännönläheinen ja sisältö tarpeellinen. Silti siitäkin valitetaan ja nuristaan, värit ovat väärät ja sitä ja tätä on turhaan tai ei ole. Osa myy pois kirppareilla, silti se otetaan vastaan.
Onko nyt niin kun äitiyspakkauksen saavat ne hyväosaisetkin niin siitä on oikeutettua ja oikeus valittaa? Sitä ei koeta nurinana tai kiittämättömyytenä? Hyväosaisen ei tarvitse olla nöyrä vaikka ottaa ilmaiseksi jotain vastaan yhteiskunnalta.
Mutta kun köyhille jaetaan jotain ILMAISEKSI niin siitä ei saa sanoa mitään negatiivista, pitää olla nöyrä ja hyvin, hyvin kiitollinen.
Muuten hyväosaiset ovat hyvin, hyvin vihaisia ja närkästyvät.Jätät ihan tahallasi lukematta suurimman osan viestiäni, jotta voit puolestasi närkästyä. Olen moneen kertaan sanonut, että ihmisten resurssit ovat erilaisia, ja toisille tällainen puhtaasti raaka-aineiden tarjoaminen on vain haitta (ja ei, en näillä sanoilla, mutta tällä sisällöllä). Ketjun aloittaja kuitenkin kuullostaa vain laiskalta kitisijältä, noin kärjistettynä. Onhan hän sellainen, mutta valitettavasti hänellä ei paukkuja riitä enempään. Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
Käsittääkseni eniten äitiyspakkauksen sisällöstä nurisevat kohtalaisen hyvin toimeentulevat ihmiset - mutta sitten HYVIN toimeentulevat ihmiset ovat siihen tyytyväisiä tai jättävät ottamatta kokonaan. Ilmainenhan tuokaan ei ole, itsekin olen sen kuusi pakettiani jo moneen kertaan veroina maksanut takaisin.
No tulihan ne verotkin sieltä! DDD
Mutta jos olet saanut jo kuusi pakettia niin olet saanut myös lapsilisät, ilmaisen peruskoulun vai mikä nykyään lie, kouluruokailun, neuvolapalvelut, hammaslääkärin jne. Kuudelle lapsellesi? Myös itse sait äitiysloman ja äitiysrahan.
Silloin kun minä sain lapseni äitiysloma oli 3 kuukautta ja pakettikin oli tosi vaatimaton, kiitollisena kyllä otin vastaan.
Olen nykyään köyhä eläkeläinen ja haen ilmaista ruokaa ruokajonosta joskus.
Mutta olen ollut myössä melko pitkäänkin työssäkävijä ja maksanut veroja, olin ollut työssä jo vuosia ennen kun ei edes työstäni on alkanut kertymään eläkettä.
Sairastumisen ja monien muiden tilanteiden vuoksi olen nyt tässä tilanteessa. Mutta veroja olen siis maksanut ja maksan myös eläkkeestäni.
Suuri osa nykyisistä köyhistä on maksanut myös veronsa ja käynyt töissä, varsinkin banhempi polvi. Kaikki heistä eivät läheskään ole töitä vieroksuvia yksilöitä.
Kuten sanoin, on erilaisia ihmisiä ja erilaisia ihmiskohtaloita myös meissä köyhissä.
On myös heitä joilla lanttu leikkaa ihan hyvin, pystyvät itse miettimään mikä on järkevää toimintaa omassa elämässään. Mutta terveys tai ikä on sellainen etteivät pysty lisäämään elintasoaan työnteolla tms.
Vierailija kirjoitti:
Köyhiä syrjitään taas. Miksi ruoka-avusta ei saa graavilohta ja naudan sisäfilettä, eli ihan kunnon proteiinia? JAuhoja ja muuta hiilarihöttöä vaan. Törkeää syrjintää.
Helluntalaisilta ruoka-apua hakenut, palstalle kirjoittanut ja useita kuvia julkaissut mies kertoi paisteista, kaloista jne.
Muuta vain uskontosi, aloittaja ja maksa kymmenyksiä, niin pääset pitoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota leipomisen tuputtamista köyhille.
Kaupadta saa leipää puoleen hintaan joka päivä ja muusta kuin EU-ruokajonoista leipää saa usein niin palon kuin haluaa. Sitä jopa tarjotaan, että ottakaa.kaupasta ostettu leipä vastaan ilmaisista jauhoista tehty, noistakin leipoo vähintään kuukaudeksi sämpylöitä tai leipää ja on huomattavasti halvempaa kun vain viittii leipoa. Leipään menee kuitenkin kiitettävästi kuukaudessa rahaa ja se säästyy kun noista jauhoista leipoo nyt itse. Varsinkin jos on rahasta tiukkaa.
Kyl mää ny kauhiast ihmettelen.
Olen ollut köyhänä yksineläjänä leipäjonossa jossa olen SAANUT ILMAISEKSI niin vaaleata kuin tummaakin leipää niin paljon, että riittaa jopa pakkaseen. Käyn kerran viikossa suunnilleen. Joka kerta on sitä LEIPÄÄ ollut aina riittäväsi tarjolla. Muuta onkin sitten niukemmin.
Miten silloin voi olla ja millä laskukaavalla laskien itseleivottu ja sähköhellalla näillä sähkön hinnoilla valmistettu leopä vielä halvempaa?
Vaikka jauhot olisivatkin ilmaisia. Häviänhän siinä sen sähkön hinnan verran joka uunnlämmityskerta. Ja mitä isompi kulutus sitä isompi siirtomaksu. Jo pienikin kulutuksen nosto nostaa sähkölaskun summaa. Mitä useammin leivon sitä suurempi sähkönkulutus. Minulla on myös vanha hella joka kuluttaa.En vaan käsitä. Tässä on ainoastaan ja pelkästään kyse, että köyhiä vaan pitää päästä opastamaan ja neuvomaan.
Mikään köyhän kertoma ei voi olla oikein tai tehty oikein, vaikka mitä faktaa siitä kertoisi.
Sen köyhän nyt vaan PITÄÄ LEIPOA ITSE!
Vaikka saa leipää ilmaiseksi.
Tämä nyt minun tapauksessani, huvikseni toki voin joskus leipoa, ei siinä mitään. Mutta en silti jätä ottamatra ilmaisia leipiä leipäjonosta ja en mitään jättiläismääriä voi pieneen pakastimeen pelkkää leipääkään säilöä.
Ottakaa huomioon, että köyhillä ei ole myöskään isoja tai monia pakastimia. Minulla on pari hyllyä tilaa. Ei ole mitään järkeä surisuttaa pakastinta päällä pelkillä leivillä.
Jos taas ostaisin toisen pakastimen en näe siinä järkeä, meneehän siihenkin sähköä kuitenkin. Ja yksi ihminen ei tarvitse kahta pakastinta kuitenkaan.Eiköhän annneta jokaisen köyhän tehdä oman elämäntilanteensa mukaisia ratkaisuja.
On eri asia olla yksinelävä köyhä tai perheellinen köyhä.
Ta yksinelävä hyväosainen tai perheellinen hyväosainen.
Kyllähän heilläkin on aivan erilaiset ratkaisut ja omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivat.Tuolla tyylillä pysyykin köyhänä. Pakastimen saa käytettynä halvalla, kierrätyskeskus antaa takuunkin. Jos saa ilmaista leipää, pakastin kannattaa ihan taatusti
Mutta eihän köyhä koskaan mitään vaivaudu. Siksi se köyhä onkin, sukupolvesta toiseen.
Tämä hyväosainen lähtee nyt sienimetsään tuohon lähelle. Köyhä ei voi, koska kaikki köyhät asuu Helsingin ydinkeskustassa.
sillä hinnalla mitä pakastin vie sähköä pystyy ostamaan paljon leipää ja jauhoja.
Niinpä. Yritin juuri selittää, että yksineläjällä ei ole mitään järkeä pitää esimerkiksi kahta pakastinta päällä leipien vuoksi. Ja ensin ostaa, vaikka halpakin tai ilmainen pakadtin ja maksaa siitä, että joku tuo sen kotiin. Sillä rahalla saa jo jotain muuta ruokaa.
Eikä kannata lämmittää sähköuunia leipomiseen.
Kun saa ilmaista leipää joka viikko sen viikon tarpeeksi.
Mutta on näemmä liian vaikea ymmärtää.
Miksi te aina vaan jaksatte jankata, että kun köyhä ei mihinkään vaivaudu. Köyhällä kyllä on järkeä miettiä mikä omaan tilanteeseen on järkevää.
Sehän olisi todella tyhmää vain vaivautumisen vuoksi tehdä jotain josta ei olisi mitään hyötyä tai olisi pelkkää miinusta.
Köyhän pitäisi vaivautua näkemään vaivaa, että hyväosaisille tulisi hyvä mieli.
Kiitos vaan, en vaivaudu teidän hyvän mielenne vuoksi.
Teidän mielipiteenne on minulle ihan yksi ja sama, oman näkemyksenne meistä olette jo tehneet sadasti selväksi.
Siksi katson, että myös minulla ei ole mitään tarvetta tehdä yhtään mitään, että teillä olisi kivaa kun köyhät myöntelisivät: juu juu, olette oikeassa ja me köyhät olemme väärässä ja ymmärtämättömiä.
Sitähän tässä näillä samoilla ja taas samoilla jankkauksilla haetaan.
Että köyhä nöyrtyisi, kiittelisi ja kumartelisi teidän "viisaille neuvoille".
Ensinnäkin, minähän juuri kerroin, että kaikilla ei kertakaikkiaan ole mahdollisuuksia tehdä edes sitä leipää, saati sitten kuivakakkua. Kerroin vain, että normaalielämässä keskivertotaloudessa sillä jauholla on useita eri käyttötarkoituksia.
Ja pastaa itsetehden: vehnäjauhoista, vedestä ja suolasta tehdään tiukka taikina, jota vaivataan useita minuuttieja käsin.. 30 taikinan lepuuttamisen jälkeen sen voi vaikka kaulia ohueksi levyksi ja leikata siitä fettucciniä. Tai muotoilla ihan miten haluaa. Pastantekoon EI tarvita pastakonetta, monitoimikonetta, erityisia pastankuivaustelineitä eikä erikoisjauhoja. Kulho, käsivoimia ja tasainen pyöreä väline kaulimiseen, vaikka viinipullo. Suolakaan ei ole pastataikinassa välttämätöntä, jos sitten sen pastan kanssa on suolaista tarjottavaa... (puhun nyt mausta, rakenteen takia ei tarvita).
Tässä aito italialainen ohje munattoman ja öljyttömän pastan tekoon (jos englanti luontuu, italiaa en ajatellut edes ehdottaa):
https://anitalianinmykitchen.com/homemade-pasta/
Halvimmat spagetit ja myllynparas-makaronit ovat kuitenkin niin halpoja, että omatekoinen pasta tulee kalliimmaksi. Toki jos jauhot saa ilmaiseksi, niin omatekoinenkin pasta on silloin todella halpaa.