Onko yksikään lastenne iso-isovanhemmista elossa?

Vierailija kirjoitti:

Lasten iso-isomummo on elossa. Hän on 90-vuotias, ja asuu venäläisellä maaseudulla alkeellisissa olosuhteissa (tulee vain kylmää vettä ulos, ulkohuussi jne.). Hänellä on kasvimaa, kanoja ja kissoja. Hän hoitaa itse kasvimaan ja talon ja eläimet aivan yksin. On terve kuin pukki, ei mitään sairauksia. On kokenut lapsuudessansa sodan kauhut ja kaikki, ja saakin siksi täkäläisittäin erinomaista eläkettä, mutta ei halua muuttaa maalta pois.

Hän ei ole ikinä nähnyt lapsiamme.

Siis isoisoäiti/isomummo. Ei isoisomummo.

Nyt on 3, esikoisen syntyessä oli 4. Esikoisen ikäero isoisovanhempiin 74-85 vuotta. Lapset tapaavat isoisovanhempia välimatkan takia pari kertaa vuodessa, valokuvia lähetän ja soittelen kuulumisia oman puoleni isoisovanhemmille useammin. Ovat "hengessä mukana", mutta eivät konkreettisesti osallistu muuten kuin anteliain lahjoin. En osaa sanoa, miten jaksaisivat touhuta, jos asuisivat lähempänä.

Kaikki ovat elossa. Ovat 70-85-vuotiaita. Kaikki ihan perusterveitä, ja olemme heihin aktiivisesti yhteydessä.

Ei ole enää elossa. Viimeinen kuoli yli 90 v ikäisenä tänä talvena.

On, lapset ovat 48 ja 43 ja heidän mummonsa on 96 ja sekaisin kuin seinäkello.

Isoisovanhemmat miehen puolelta ovat elossa, molemmat 80v. Mummo on hyväkuntoinen ja elää varmasti pitkään, mutta ukki on huonossa kunnossa, eikä lapsi välttämättä ehdi muistaa isoukkiaan, kun muutenkin näkee harvemmin. Isomummo sen sijaan käy omatoimisesti kylässä, kun mies on niin huono kyläilemään.

Omat isovanhemmat valitettavasti ovat maanneet jo pitkään haudassa.

Ei yksikään. Kaikki lapseni ovatkin jo aikuisia. Sen sijaan kaikki heidän isovanhemmistaan ovat vielä hengissä.

Omia isovanhempia ei oo enää, miehen mummu on elossa ja nähdään joskus kun ajellaan sinne asti. Ei asu ihan lähellä. Suvussa on nuorena tehty lapset ja mummulla on jo lapsenlapsenlapsi . Yhteyttä pidetään aktiivisesti vaikka ei nähdä usein. Mummu on 85v ja huononee kokoajan. Hän on minutkin ottanut lapsenlapsekseen miniäksi tullessani kun ei omiakaan oo.

Ei ole. Viimeisimpänä elossa ollut isovanhempani kuoli minun ollessa 15. Miehen isovanhemmat kuolivat myös ennen kuin me mieheni kanssa olimme edes tavanneet. 

Minulla ei ole lapsia, mutta isäni isoäidin muistan hyvin, hän kuoli kun olin teini-ikäinen. 96-vuotiaana.