Onko yksikään lastenne iso-isovanhemmista elossa?
Jos on, niin minkä ikäisiä he ovat, ja kuinka hyvässä kunnossa? Kuinka paljon osallistuvat lastenne elämään?
Kommentit (30)
Ei. Isän äiti kuoli, kun isä oli 5 vuotias. Muut isovanhempani olivat päälle 70 vuotiaita kun minä synnyin ja kuolivat ennen kun olin 7 v itse.
Ei ole. Mulla oli vanhat isovanhemmat. Molemmat isoäitini olivat 40, kun saivat äitini ja isäni, ja isoisät sitä vanhempia. Mieheni toinen isoäiti eli 102-vuotiaaksi, hän ehti nähdä ensimmäisen lapsemme. Mieheni suvussa ehti olla 5 polvea elossa yhtä aikaa (hänen vanhimman tätinsä sukuhaara).
Nyt kun kirjoitin tämän, tajusin, etten tiedä, onko miehen äidinpuoleinen isoäiti elossa! Mieheni vähän niin kuin katkaisi välinsä häneen nuorena.
Mun isän vanhemmat ovat molemmat elossa. Saivat isän nuorina ja ovat tällä hetkellä 78v ja tosi hyvä kuntoisia. Mun äidin isä on myös hengissä. 85v ja alzheimerpotilas.
Miehen isovanhemmista molemmat mummot ovat edelleen elossa. Toinen on hyvässä kunnossa ja toinen on muistisairas. Ei tunnista lapsenlapsia enää nuoremmasta polvesta puhumattakaan. Miehen mummot ovat suunnilleen pappani ikäluokkaa.
Ei. Mun lapsenikin ovat jo 30-40-vuotiaita.
Ei ole yksikään, isovanhemmistakin elossa vain 2 (molemmat mummot).
Ei ole ja isovanhemmistakin vain kaksi.
Ei minun lasteni, mutta lapsenlapsellani on ainakin neljä iso-isovanhempaa elossa. Lapsen äidin puolen tilanteesta en tiedä. Nämä iso-isovanhemmat ovat 70-80-vuotiaita.
Yksi.
99 v on isomummilla vuosia mittarissa.
Äitini äiti 85-v ja miehen isän äiti 92-v vielä elossa. Minun mummoni on virkeä ja ikäisekseen hyväkuntoinen, miehen mummo liikkuu huonosti mutta pää on terävä kui partaveitsi. Korona-aikaa lukuunottamatta ovat olleet aina mukana lasten juhlissa ja tavataan muutenkin säännöllisesti.
Miniän äidinäiti on nyt +90v ja osallistuu lastenlasteni elämään juttelemalla. Tämä korona-aika on ottanut hänelle voimiin. Muutama vuosi sitten hänellä oli vielä ajokortti ja autokin. Hän ajoi 30km miniää ym. katsomaan ja illalla 30km takaisin kotiin.
Mun mummi on edelleen elossa, eli yksi isoisovanhempi. Mummi on 93 ja tosi hyväkuntoinen, asuu vielä itsenäisesti. Näkee mun lapsia kerran vuodessa koska asutaan ulkomailla. Muuten lähetellään kortteja ja koulukuvia yms.
Yksi. On 82-vuotias. Liian huonossa kunnossa auttaakseen lastenhoidossa.
Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat elossa. Ovat 70-80-vuotiaita, ja hyvässä kunnossa. Osallistuvat lastemme elämään usein jopa aktiivisemmin kuin työssäkäyvät keski-ikäiset isovanhemmat.
Ei.
En itse ole koskaan nähnyt isovanhempiani.
Meidän kummankaan vanhemmat eivät ole elossa. Omat vanhempani kuolivat auto-onnettomuudessa. Hänen sisaruksensa ovat 77-98-vuotiaita kotonaan asuvia selkeäjärkisiä ihmisiä, jotka eivät turhasta valita ja lähtevät aina mukaan kun pyydämme tapaamaan (koronan vuoksi) ulkosalla.
Lasten iso-isomummo on elossa. Hän on 90-vuotias, ja asuu venäläisellä maaseudulla alkeellisissa olosuhteissa (tulee vain kylmää vettä ulos, ulkohuussi jne.). Hänellä on kasvimaa, kanoja ja kissoja. Hän hoitaa itse kasvimaan ja talon ja eläimet aivan yksin. On terve kuin pukki, ei mitään sairauksia. On kokenut lapsuudessansa sodan kauhut ja kaikki, ja saakin siksi täkäläisittäin erinomaista eläkettä, mutta ei halua muuttaa maalta pois.
Hän ei ole ikinä nähnyt lapsiamme.
Minun molemmat mummot, eli lapsieni isomummot, ovat elossa, 88- ja 87-vuotiaat. Toinen on kunnon teräsmummo ja toisella alzheimer. Silloin tällöin nähdään ja toisen kanssa soitellaan säännöllisesti.
Ei. Olisivat jo 120-110-vuotiaita.