Saako vierailun perua väsymyksen takia? - tapaus anoppi suuttui
Itse olen kasvanut perheessä, jossa vanhemmat hoitivat yhteydenpidon omiin vanhempiinsa ja sukulaisiinsa. Toki nähdessä juteltiin puolin ja toisin, mutta ei äitini soitellut omalle anopilleen eikä isäni omallensa. Samaa linjaa olen halunnut noudattaa meidän perheessä, minä pidän yhteyttä omaan lapsuudenperheeseeni ja mies omaansa, vaikka yhteydenpito koskisi perheen yhteisiä asioita. Tämä on minulle tärkeää myös siksi, että molemmat itse saavat määritellä, minkä verran omaan lapsuudenperheeseen ollaan yhteydessä eikä asia kaadu vain toisen harteille.
Viimeisin loukkaantumisen aihe oli se, kun olimme sopineet anopin tulevan kylään päivänä x, jolloin olen vauvan kanssa yksin kotona ja mies on työmatkalla. Kyseistä päivää edeltävä yö oli aivan hirveä, vauva heräsi itkemään lukuisia kertoja yössä, vauva valvoi yöllä ja perheemme lemmikki piti meteliä koko yön (tämä ei siis ole meillä normaalia, vaikka vauvaperheessä usein huonosti nukutaankin). Olin valvotun yön jäljiltä aivan puhki ja laitoin työmatkalla olevalle miehelle yöllä viestin, että ilmoittaisi aamulla anopille, että ei sittenkään sovi tulla kylään, kun olen valvomisen takia todella väsynyt ja vauvan päivärytmi on sekaisin. Lähes nukkumattoman yön jälkeen en jaksanut kotona ketään vieraita, en olisi jaksanut edes kavereitani tai omaakaan äitiäni. Päivä menisi kotona lepäämistä yrittäen ja vauvan "sekalaisessa rytmissä". Vauvalla on lisäksi pahin vierastamisvaihe menossa, joten anopin vierailun aikana en olisi päässyt lepäämään, vaan olisin kuitenkin joutunut olemaan vauvan vieressä koko ajan ja seurustelemaan anopin kanssa rättiväsyneenä.
Anoppi loukkaantui tuosta vierailun perumisesta ja siitä, etten itse ilmoittanut asiasta ja ilmoittanut perumisesta aiemmin. Missä välissä olisi pitänyt ilmoittaa? Soittaa keskellä yötä tai laittaa silloin viestiä? En koskaan laita ihmisille viestiä yöllä tai soita, koska en halua herättää toista. Olisiko pitänyt aamulla herätä parin tunnin yöunilta soittamaan, että nyt ei sovi tulla? Onko väärin toimittu, kun koen, ettei meille sovi tulla silloin, kun takana on aivan hirveä yö, vauvalla on rytmi sekaisin ja itse olen todella väsynyt? Taustatietona se, että anoppi asuu tunnin päässä eikä ollut ehtinyt lähteä matkaan, kun tieto perumisesta tuli.
Eli kysymys: saako mielestäni vierailukutsun perua väsymyksen takia? Miksi/miksi ei?
ap
Kommentit (622)
Vierailija kirjoitti:
Saa perua mutta olisit voinut kyllä itse soittaa ja selittää. En ymmärrä miksi tuollaisetkin pitää hoitaa välikäsien kautta.[/quote
Tämä! Tosiaan, miksi et itse soittanut?
Minusta vierailun saa perua vaikka kokonaan ilman selitystä. Ihmisen elämään voi yllättäen ilmaantua vaikka mitä yllättäviä vaikeuksia, eikä siitä mielestäni loukkaantua, vaikka voi toki olla pettynyt. Tietysti on kohteliasta antaa joku selitys, mutta ei haittaa olla ilmankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa perua mutta olisit voinut kyllä itse soittaa ja selittää. En ymmärrä miksi tuollaisetkin pitää hoitaa välikäsien kautta.[/quote
Tämä! Tosiaan, miksi et itse soittanut?
Keskellä yötä?
Ja mikä ihmeen välikäsi se oma poika on?
Vierailija kirjoitti:
"Korona vuonna tuli viettettyä sen verran aikaa itsekseen että mietimme mieheni kanssa että keitä meidän elömä kiinostaa ja kuka meistä välittää ja teimme tämän päätöksen ihan sillä perusteella, lakkasin syyttämästä itseäni poikani ja hänen perheensä käytöksestä ja hyväksyin sen että he eivät meidän kanssa halua olla tekemisissä. Nyt on itselläkin parempi olla."
Tässä kappaleessa paistaa se isovanhempien sukupolven TÄYDELLINEN ITSEKKYYS.
Istutaan siellä kotona omaa napaa kiertäen ja sitten uhriudutaan kun "ei välitetä".
Tajuatko, sinä pässinpää, millaista korona-aika on suurimmassa osassa lapsiperheitä ollut. Täyttä eloonjäämistaistelua.
Ja moni pikkulapsivaihekin on todella rankkaa valvomisineen, työn ja perheen yhdistäminen on raskasta, poikasi perheineen on myös rakentanut samalla.
Ei, sinä et mieti pätkääkään, että oisko pojalla tai miniällä vaikeaa/raskasta/uuvuttavaa. Ei, sinä vingut, kun he ei käy/palvele/muista/virkistä/passaa sinua! Jeesus.
Minun äitini on juuri tällainen. Meillä kuopus sairasti pahaa astmaa, valvoin niin että olin järjiltäni mennä. Molemmilla yyteet jne.
Ja äiti vinkui tätä "kun kukaan ei välitä minusta, kyynel" -mantraa. Ja kun kävi, toi pyytämättä pahaa makkarasoppaa ja räyhäsi sittne kolme vuotta, miten "siitäkään ei kiitetty kunnolla".
Mene itseesi, pässinpää. Häpeä!
Hei, tämä ei ollut sinun äitisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. No pitää Ap pystyä perumaan ilman että loukkaantuu!
Kuvitellaanpa sitten sitä anopin puolta. Hän on ehkä odottanut vierailua ja vauvan näkemistä kuin kuuta nousevaa. On ehkä tehnyt sinulle ruokaa, leiponut jotain ja ostanut vauvalle jotain kivaa. Ajatellut ehkä auttavansa sinua, että saat vähän levähtää. Ehkä kokee, että teidän välit on vähän etäiset ja haluaisi tutustua sinuun paremmin, rakkaan poikansa vaimoon ja lapsenlapsensa äitiin. Ehkä ollut juuri lähdössä kun miehesi on hänelle soittanut ja kiireessä ehkä esittänyt asian lyhesti/tökerösti niinkuin miehillä voi olla joskus tapana. Tyyliin Mirkku ei halua nyt että tulet meille tms.
Mielikuvitusta tietysti, mutta hyvä ottaa huomioon sekin, ettei toinen ole aina ihan kohtuuton huvikseen. Toivottavasti ei ole.
Mutta pienen vauvan kanssa tietysti oma jaksaminen on tärkeintä ja pitää vain miettiä onko haluja/jaksamista yrittää asiaa anopin kanssa jossain välissä korjata.
Mä ajattelin kanssa että anoppi on voinut olla kapsäkit valmiina jo 3 pv ennen ja olisi ruuat ja leipomukset valmiina ja ehkä etukäteen fiilistellyt itselleen ja kavereilleen kun menee lastenlasta katsomaan. Sitten anopille ilmoitetaan että x käski soittaa että joku toinen kerta sitten. Mulla siis edesmennyt äiti tuli käymään aina takakontti täynnä valmista ruokaa kun tiesi että osasin arvostaa sitä.
Vois ap laittaa viestiä anopille ja selventää miksi perui kyläilyn, ihan vaan siksi ettei tule turhaa riitaa.
Ei.
Tuo on kaikki anopin omaa ongelmaa.
Ei voi olla noin vaikea ja joustamaton ettei käsitä että vauva valvottaa.
Ihan totta! Mutta kyllä minuakin mietityttää onko mies äidilleen asiaa oikeasti selittänyt. Vai sanonut vaan, että sua ei nyt täällä haluta. Se on vähän se ongelma jos käyttää viestimiseen välikäsiä. Näissä avautumispostauksissa on just se ongelma, että tiedetään vain yksi, sen avautujan näkökulma.
Mitä välikäsiä? Anopin oma poika. Jos ei poika osaa viestiä asiallisesti äitinsä kanss niin sekin on kyllä anopin ongelma sitten.
Niin, tässä tapauksessa välikätenä toimi anopin poika. Ja on hyvin mahdollista ettei poika tullut selittäneeksi asiaa kunnolla. Sehän ei tarkoita mitään asiatonta käytöstä. Anopille on saattanut vaikka jäädä vaikutelma että häntä ei vain muuten haluta sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. No pitää Ap pystyä perumaan ilman että loukkaantuu!
Kuvitellaanpa sitten sitä anopin puolta. Hän on ehkä odottanut vierailua ja vauvan näkemistä kuin kuuta nousevaa. On ehkä tehnyt sinulle ruokaa, leiponut jotain ja ostanut vauvalle jotain kivaa. Ajatellut ehkä auttavansa sinua, että saat vähän levähtää. Ehkä kokee, että teidän välit on vähän etäiset ja haluaisi tutustua sinuun paremmin, rakkaan poikansa vaimoon ja lapsenlapsensa äitiin. Ehkä ollut juuri lähdössä kun miehesi on hänelle soittanut ja kiireessä ehkä esittänyt asian lyhesti/tökerösti niinkuin miehillä voi olla joskus tapana. Tyyliin Mirkku ei halua nyt että tulet meille tms.
Mielikuvitusta tietysti, mutta hyvä ottaa huomioon sekin, ettei toinen ole aina ihan kohtuuton huvikseen. Toivottavasti ei ole.
Mutta pienen vauvan kanssa tietysti oma jaksaminen on tärkeintä ja pitää vain miettiä onko haluja/jaksamista yrittää asiaa anopin kanssa jossain välissä korjata.
Mä ajattelin kanssa että anoppi on voinut olla kapsäkit valmiina jo 3 pv ennen ja olisi ruuat ja leipomukset valmiina ja ehkä etukäteen fiilistellyt itselleen ja kavereilleen kun menee lastenlasta katsomaan. Sitten anopille ilmoitetaan että x käski soittaa että joku toinen kerta sitten. Mulla siis edesmennyt äiti tuli käymään aina takakontti täynnä valmista ruokaa kun tiesi että osasin arvostaa sitä.
Vois ap laittaa viestiä anopille ja selventää miksi perui kyläilyn, ihan vaan siksi ettei tule turhaa riitaa.
Ei.
Tuo on kaikki anopin omaa ongelmaa.
Ei voi olla noin vaikea ja joustamaton ettei käsitä että vauva valvottaa.
Ihan totta! Mutta kyllä minuakin mietityttää onko mies äidilleen asiaa oikeasti selittänyt. Vai sanonut vaan, että sua ei nyt täällä haluta. Se on vähän se ongelma jos käyttää viestimiseen välikäsiä. Näissä avautumispostauksissa on just se ongelma, että tiedetään vain yksi, sen avautujan näkökulma.
Mitä välikäsiä? Anopin oma poika. Jos ei poika osaa viestiä asiallisesti äitinsä kanss niin sekin on kyllä anopin ongelma sitten.
Niin, tässä tapauksessa välikätenä toimi anopin poika. Ja on hyvin mahdollista ettei poika tullut selittäneeksi asiaa kunnolla. Sehän ei tarkoita mitään asiatonta käytöstä. Anopille on saattanut vaikka jäädä vaikutelma että häntä ei vain muuten haluta sinne.
No voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. No pitää Ap pystyä perumaan ilman että loukkaantuu!
Kuvitellaanpa sitten sitä anopin puolta. Hän on ehkä odottanut vierailua ja vauvan näkemistä kuin kuuta nousevaa. On ehkä tehnyt sinulle ruokaa, leiponut jotain ja ostanut vauvalle jotain kivaa. Ajatellut ehkä auttavansa sinua, että saat vähän levähtää. Ehkä kokee, että teidän välit on vähän etäiset ja haluaisi tutustua sinuun paremmin, rakkaan poikansa vaimoon ja lapsenlapsensa äitiin. Ehkä ollut juuri lähdössä kun miehesi on hänelle soittanut ja kiireessä ehkä esittänyt asian lyhesti/tökerösti niinkuin miehillä voi olla joskus tapana. Tyyliin Mirkku ei halua nyt että tulet meille tms.
Mielikuvitusta tietysti, mutta hyvä ottaa huomioon sekin, ettei toinen ole aina ihan kohtuuton huvikseen. Toivottavasti ei ole.
Mutta pienen vauvan kanssa tietysti oma jaksaminen on tärkeintä ja pitää vain miettiä onko haluja/jaksamista yrittää asiaa anopin kanssa jossain välissä korjata.
Mä ajattelin kanssa että anoppi on voinut olla kapsäkit valmiina jo 3 pv ennen ja olisi ruuat ja leipomukset valmiina ja ehkä etukäteen fiilistellyt itselleen ja kavereilleen kun menee lastenlasta katsomaan. Sitten anopille ilmoitetaan että x käski soittaa että joku toinen kerta sitten. Mulla siis edesmennyt äiti tuli käymään aina takakontti täynnä valmista ruokaa kun tiesi että osasin arvostaa sitä.
Vois ap laittaa viestiä anopille ja selventää miksi perui kyläilyn, ihan vaan siksi ettei tule turhaa riitaa.
Ei.
Tuo on kaikki anopin omaa ongelmaa.
Ei voi olla noin vaikea ja joustamaton ettei käsitä että vauva valvottaa.
Tuo se vasta vaikeaa ja joustamatonta käytöstä on, ettei vaivaudu edes selittämään perumista (jonka teki joku muu).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm. No pitää Ap pystyä perumaan ilman että loukkaantuu!
Kuvitellaanpa sitten sitä anopin puolta. Hän on ehkä odottanut vierailua ja vauvan näkemistä kuin kuuta nousevaa. On ehkä tehnyt sinulle ruokaa, leiponut jotain ja ostanut vauvalle jotain kivaa. Ajatellut ehkä auttavansa sinua, että saat vähän levähtää. Ehkä kokee, että teidän välit on vähän etäiset ja haluaisi tutustua sinuun paremmin, rakkaan poikansa vaimoon ja lapsenlapsensa äitiin. Ehkä ollut juuri lähdössä kun miehesi on hänelle soittanut ja kiireessä ehkä esittänyt asian lyhesti/tökerösti niinkuin miehillä voi olla joskus tapana. Tyyliin Mirkku ei halua nyt että tulet meille tms.
Mielikuvitusta tietysti, mutta hyvä ottaa huomioon sekin, ettei toinen ole aina ihan kohtuuton huvikseen. Toivottavasti ei ole.
Mutta pienen vauvan kanssa tietysti oma jaksaminen on tärkeintä ja pitää vain miettiä onko haluja/jaksamista yrittää asiaa anopin kanssa jossain välissä korjata.
Mä ajattelin kanssa että anoppi on voinut olla kapsäkit valmiina jo 3 pv ennen ja olisi ruuat ja leipomukset valmiina ja ehkä etukäteen fiilistellyt itselleen ja kavereilleen kun menee lastenlasta katsomaan. Sitten anopille ilmoitetaan että x käski soittaa että joku toinen kerta sitten. Mulla siis edesmennyt äiti tuli käymään aina takakontti täynnä valmista ruokaa kun tiesi että osasin arvostaa sitä.
Vois ap laittaa viestiä anopille ja selventää miksi perui kyläilyn, ihan vaan siksi ettei tule turhaa riitaa.
Ei.
Tuo on kaikki anopin omaa ongelmaa.
Ei voi olla noin vaikea ja joustamaton ettei käsitä että vauva valvottaa.
Tuo se vasta vaikeaa ja joustamatonta käytöstä on, ettei vaivaudu edes selittämään perumista (jonka teki joku muu).
Anopin oma poika perheen käytäntöjen mukaisesti.
Anopin pitäs hankkia itsetunto. Ja elämä.
Vierailija kirjoitti:
Kummalliset välit anopilla ja miniällä. Omat miniäni ja minä soitellaan ja viesteillään ja lapseni soittelevat omille appivanhemmilleen ja vierailevat/yöpyvät ilman puolisoaan anoppilassa ja samoin meillä lasten puolisot yksinään tai lastenlasten kanssa. Aina on voitu kyläillä ilman ennakkovaroitusta ja jos eivät ole kotona, voimme mennä heille omalla avaimella, samoin kuin he meille. Kukaan ei ole näistä hernettä nenäänsä vetänyt.
Puhukaa välit kuntoon, niin elämä on paljon helpompaa ja leppoisampaa.
Ihan painajaista 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se anoppi on edes tulossa kylään jos mies ei ole kotona?
Olisin kyllä itse perunut tuossa tapauksessa.
Tai kärvistellyt sen parin tunnin kahvittelun sitten.
Miksei anoppi voi tulla katsomaan miniää ja vauvaa ilman miehen läsnäoloa?
Miksi ihmeessä tulisi???
No koska hän on vauvan isoäiti ja miniä on hänen sukulaisensa.
Ajatteleeko ihmiset oikeasti tuolla tavalla, että nähdään vain omia sukulaisia?
Omalle lähisukulaiselle kuten äidille voi sanoa, että minä lähden vauvan kanssa nukkumaan, voit istua sohvalla tai lähteä kotiisi. Anoppi on sen verran vieras, että noin suoraan on hankala sanoa. Siinä sitten tuore äiti nuokkuu vauvan kanssa sohvalla ja yrittää pitää anopille seuraa.
En ihmettele että välit on hankalia kun noin ajatellaan. Ei anoppi ole vieras, on sun rakkaimpasi äiti, sun lastesi mummu. Jos sellainen ihminen on täysin vieras tai haluaa olla tuntematta, niin jotain on pielessä ihan muissakin kuin anopissa. Kyllä anopille voi sanoa, että nyt menen nukkumaan vauvan kanssa. Anopin kanssa voi jutella ja keskustella siinä kuin kenen kanssa tahansa.
On mullakin ollut anopin kanssa omat vaikeuteni, mutta silti on mulle rakas ja mun lasten mummu ja hyvä mummu onkin. Ymmärtää puhetta kuten minäkin, joten voimme jutella asiat selviksi jos selvitettävää on.
Miehellä on kymmenen vuotta vanhempi veli, joka alkoi seurustella tulevan vaimonsa kanssa jo rippikouluikäisinä. Kummankin vanhemmat tunsivat toisensa jo pitkän ajan takaa, joten anoppi ei ollut miehen vaimolle sinällään vieras. Tämä miniä oli saanut esikoisen, alku oli ollut hyvin hankala ja hän oli ollut tosi väsynyt. Anoppi meni ensimmäistä kertaa heidän luokseen vierailulle lapsen syntymän jälkeen, istui sohvalle ja vähän ajan kuluttua oli kysynyt miniältään, että eikö täällä vieraille tarjota kahvia. Miniä oli saanut passata anoppiaan koko viikonloppuvierailun ajan ja se oli niin rasittavaa, että maidon eritys loppui siihen. Anoppi on sitä ihmissorttia, että jos kahvi ei ilmesty pöytään samoin tein eikä kotona ole sen seitsemää sorttia leivottuna yllätysvieraille, niin siitä kerrotaan sitten kylillä.
No tuommoisia anoppeja ei saa alkaa passata ja hyysätä silloin kun se ei itselle sovi. Mikä ihme saa miniät raatamaan väsyneinä anopin eteen ja olemaan uskaltamatta kieltäytyä kohteliaasti? Se että anoppi alkaa puhua pahaa kylillä? Antaa puhua. Eläkää omaa elämäänne. Anoppikin ehkä aikanaan huomaa että miniän kiristäminen ja määräily ei onnistu eikä kannata.
Terveisin, itsekin miniä sekä anoppi.Syyllistäminen.
Se mikä täälläkin paistaa.
No antaa anopin syyllistää ja puhua kylillä. Nuori perhe voi elää omaa elämäänsä ja olla välittämättä anopin tempuista. Nuorenparin ystävät eivät varmasti pane välejä poikki sen takia että anoppi vetää pultit. Ja ne jotka laittaa välit poikki tai arvostelee eivät ansaitse nuoren perheen ystävyyttä.
Pahimmassa tapauksessa meuhkaavan anopin voi laittaa vähäksi aikaa jäähylle.
Fiksut ihmiset kyllä ym,ärtävät mistä on kyse, kun anoppi kiertää haukkumassa miniäänsä. Ei tuollainen ole tervettä käytöstä.
Miten se kyläily onnistuu, kun mies ei ole paikalla? Jos et siis voi olla anoppiin yhteydessä? Luulisi olevan aika ankea kyläily, kun on noin viralliset välit.
Vierailija kirjoitti:
Miten se kyläily onnistuu, kun mies ei ole paikalla? Jos et siis voi olla anoppiin yhteydessä? Luulisi olevan aika ankea kyläily, kun on noin viralliset välit.
No meillä ei appivabhemmat edes tule jos mies ole paikalla. Toimii.
Saa perua tasan sillonku haluat, ei siihen muut liity mitenkään.
Vai onko anoppi rikas ja perintöä tiedossa? Toki siinä tapauksessa ymmärrän,missään muussa tapauksessa en. Ei sitä anopin kans seurustella ja olla naimisissa, (tietääkseni).
Yhtä paljo kiinnostaa anoppi ku naapurin serkun kaimat.
Ihme ulinaa taas.
Vierailija kirjoitti:
Saa perua mutta olisit voinut kyllä itse soittaa ja selittää. En ymmärrä miksi tuollaisetkin pitää hoitaa välikäsien kautta.
No tämä. Antaa kyllä sinusta kummallisen kuvan.
Perua saa väsymyksen takia , mutta totta kai sinun itsesi olisi pitänyt laittaa viesti.
Oletko lapsellinen? Vai pelkästään nihkeä anoppiasi kohtaan?
Minulla on lastenlapsia ja olen vauva- aikana kyläillessäni sanonut , että voin leikittää/ viedä ulos vauvaa tms ja äiti voi mennä päiväunille.
Tätä ovat äidit kyllä käyttäneet hyväkseen ja joskus ovat saaneet nukuttua ja joskus ovat vaan levänneet ja selanneet kännykkää omien sanojensa mukaan.
Eikö tätä voisi AP myös ehdottaa anopille?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on lastenlapsia ja olen vauva- aikana kyläillessäni sanonut , että voin leikittää/ viedä ulos vauvaa tms ja äiti voi mennä päiväunille.
Tätä ovat äidit kyllä käyttäneet hyväkseen ja joskus ovat saaneet nukuttua ja joskus ovat vaan levänneet ja selanneet kännykkää omien sanojensa mukaan.
Eikö tätä voisi AP myös ehdottaa anopille?
AP taitaa olla niitä, joille mitkään ehdotukset tai selitykset eivät kelpaa. Lapsihan oli "pahimmassa vierastamisiässä" eli ilmeisesti noin 10 kk ikäinen. Tilanne selviää, jos lapsi näkee tapaamiaan ihmisiä tarpeeksi tiheästi, ja jos vierastamiskohtaus iskee, se yleensä menee ohi, kun antaa lapsen rauhassa seurata tilannetta omaa tahtiaan ja tarjota kontaktia esim. jonkin tutun kivan lelun tai esineen avulla. Omat lapsenlapseni esimerkiksi tykkäävät kovasti rannekellostani, jota on kiva tutkia.
Minulle kyllä kelpasi anopin apu lasten ollessa pieniä silloin harvoin kun sitä oli tarjolla. He ulkoilivat tai pelasivat jotain mummon kanssa samalla kun minä vedin tsetaa tai tein kotihommia. Muistan senkin hyvin, kun kotiuduimme sairaalasta kolmannen lapsen synnyttyä. Talo oli siivottu, pakastimeen tehty ruokaa ja leivottu pullaa. Pöydällä oli lappu, että isovanhemmat olivat pistäytyneet purjehdusretkellään meidän kaupungissa, käyneet auttamassa ja jatkaneet matkaa. Tämänkin jälkeen tosin taisin olla sitä mieltä, että vähääpä heitä tuntui uusin lapsenlapsi kiinnostavan, kun eivät sen vertaa viitsineet odottaa että olisivat tavanneet hänet... :D
Miksi ihmeessä ap pisti työmatkalla olleen miehen asialle eikä laittanut itse anopille viestiä, että päivän suunnitelmat valitettavasti muuttuivat? Tai miksei anoppi itse saanut päättää annetun tilannekuvauksen perusteella, tullako vai ei? Kai tämäkin jokin trölli on...
Aina saa perua. Kyllä anopin pitää rakastaa miniäänsä kuin tytärtään. Ei tarvitse selittää. Anoppina olen niin vävyilleni kuin miniöillekin osoittanut että ovat kuin lapsiani. Ihan käsittämätöntä jos anoppi on niin pe... stä että ei tajua satuttavansa myös lapsiaan ja lapsenlapsiaan jos ei rakasta lapsensa puolisoa. Edestään löytää. Herätkää anopit ja appiukot!!!!
Minä olen myös sellainen joka kommunikoi miehen vanhempien kanssa miehen kautta.
Tämä johtuu siitä että he ovat kohdelleet minua kuin p*skaa enkä pysty olemaan heidän kanssa missään tekemisissä.
Joku aiemmin kirjoitti hieman samaa mitä itse olen kokenut. Kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja samalla sain hirveän huonoa kohtelua appivanhemmilta (asuivat lähellä ). Mies ei auttanut asiaan yhtään vaan jätti hänkin minun kaikki toiveet mistä tahansa asiasta huomiotta. Saimme selvitettyä omat välimme mutta appivanhemmille en edelleenkään kelpaa. Siksi en laita edes viestejä itse.
Onhan se inhottavaa mutta joku vastuu heilläkin on käytöksestään oltava. Ei se mene niin että sovun vuoksi vain minun tulee niellä kiltisti kaikki p*ska. Saan minä suojella minun mielenterveyttäni olemalla heistä erossa.
Meillä oli sama tilanne, mutta eivät ottaneet perumista vastaan vaan tulivat silti käymään. Se oli inhottavaa. Sitä on opetettu minut jo lapsesta siihen ettei minun tahtomisella ole mitään väliä, jos näin ei olisi järjestelmällisesti tehty, olisi minulla ollut ehkä rohkeutta jättää ovi avaamatta. Antaa sillä tavalla opetus siitä että minuakin pitää kuunnella.
Ei ole rohkeutta enkä osaa puolustaa rajojani. Opettelen sitä ja sillä aikaa pysyn erossa ihmisistä jotka eivät rajojani kunnioita. En siis näe anoppia enää ollenkaan.
Anoppi on ihminen muiden joukossa, ei erityisasemassa ja aika on kullannut muistot, ei muista väsymyksen määrää omassa elämänkulusssa, saa nukkua milloin haluaa. On hyvä ilmoittaa, jos se suinkin on mahdollista, aina ei ole. Anoppi on tottunut juoksuttamaan muita, on hyvä kun joku laittaa kapuloita rattaaseen. Eläkää omaa elämää, anoppi ei ole este, ainoastaan hidaste. Vanhana voi oppia vielä kunnioittamaan muidenkin elämää, kunhan joku uskaltaa asettaa rajat,