Lue keskustelun säännöt.
Lapsille tulee 2 vuotta ikäeroa, hankkisitko itse sisarusrattaat vai pelkän jalustan, millä vanhempi voi seisten matkustaa?
Tulevana keväänä syntyy toinen lapsi ja esikoinen on silloin aikalailla tasan 2 v. Taustatietona se, että olen kotona lasten kanssa vielä pitkään, ja liikumme ulkona suht paljon kuitenkin. Asumme ison kaupungin naapurikunnassa, joten ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät meillä. Itse mietin, että voisin lenkkeillä itse molempien kanssa, jos olisivat molemmat omissa istuimissa. Ja toisaalta esikoinen on jo tarpeeksi iso joko välillä kävelemään vierellä tai seisomaan/istumaan kuljetuslaudalla, mikä olisi kiinni vaunuissa. Mutta jos hänelle iskee väsy, ei hän pääse makuulle mihinkään. Ja toisaalta sisarusrattaat menisivät melko pienen ajan molemmilla. 😅 Vaikea päätös.
Kommentit (297)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus taitaakin olla vain vanhemman parhaan ajattelu. No tottakai se kävely lapsen tahdilla on hitaampaa, mutta mihin on aina niin hirveä kiire. Kauppaan ja lääkäriin pääsee hitaamminkin kun varaa riittävästi aikaa. Moni asia hoituu suunnittelulla. Lässyttelijät saavat kantaa muksunsa vaikka seitsenvuotiaana kouluunkin, mutta turha on sitten itkeä, kun lapsilta on motoriset taidot hukassa, he ovat lihavia, nivelet eivät toimi oikein ja edes palloa ei osata heittää oikein. Ei ennenkään ole lapsia ympäriinsä rattailla vuosikausia kuskattu ja lapsille kehittyi terveempi rakenne.
Ja mitä sinä sieltä kaupasta saat sitten ostettua, jos ei sulla ole rattaita, vain kaksi pientä lasta? Ja jos nyt ostettua saat, miten saat ne ostokset kotiin?
Ostokset reppuun ja/tai kasseihin.
Ei ole käsiä vapaina ja selässä on jo yksi lapsi.
Miksi ei ole käsiä vapaana? Lapsi voi myös olla rinnan puolella.
Koska sitä kaksivuotiasta pitää taluttaa. Eikä häntä edes saa kädestä jos rinnan pyolella on lapsi.
Sitä voi taluttaa valjaissa. Silloin riittää, että saat valjaiden hihnasta otteen tai hihnan esim. vyöhösi kiinni.
Ja tää siis edesauttaa jotenkin sitten lapsen liikunnallista kehitystä?
Paljon paremmin kuin rattaissa paikallaan istuminen. Lapsi pääsee liikkumaan itse.
Siinä sitä on liikunnan iloa ja vapauden huumaa kun lapsi on metrin lieassa.
Onko vapauden hurmaa sitten tarkoitus kokea esimerkiksi tien varressa kävellessä? Vai olisiko kenties niin, että se metrin etäisyys vanhemmasta on suunnilleen maksimi mihin itse kävelevän tuon ikäisen voi päästää siinä ympäristössä?
Metrin lieassa ilman kontaktia vanhempaan ei ole hyvä tapa saada lapsi nauttimaan liikunnasta.
Eikä se tien laita nyt muutenkaan ole liikunnan riemua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtäkää nyt, että niiden rattaiden vaihtoehto ei yleensä ole se, että lapsi kävelisi itse, vaan se että kukaan ei kävelisi. Rattaiden kanssa kävellen voi lähteä paljon pidemmälle, kun on paikka johon väsähtävän tai kiukkukohtauksen saavan lapsen saa tarvittaessa kyytiin. Kävelevän 2-vuotiaan ja vauvan kanssa ei kovin pitkälle kotoa kannata lähteä, kilometrikin on pitkä matka jos vauva huutaa nälkää ja taapero heittätyy jalattomaksi, eikä ole rattaita/seisomalautaa mukana. Rattaiden kanssa voi kävellä vaikka 5km päähän, lapsi kävelee osan matkasta ja osan on kyydissä. Saa liikuntaa äiti ja lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus taitaakin olla vain vanhemman parhaan ajattelu. No tottakai se kävely lapsen tahdilla on hitaampaa, mutta mihin on aina niin hirveä kiire. Kauppaan ja lääkäriin pääsee hitaamminkin kun varaa riittävästi aikaa. Moni asia hoituu suunnittelulla. Lässyttelijät saavat kantaa muksunsa vaikka seitsenvuotiaana kouluunkin, mutta turha on sitten itkeä, kun lapsilta on motoriset taidot hukassa, he ovat lihavia, nivelet eivät toimi oikein ja edes palloa ei osata heittää oikein. Ei ennenkään ole lapsia ympäriinsä rattailla vuosikausia kuskattu ja lapsille kehittyi terveempi rakenne.
Ja mitä sinä sieltä kaupasta saat sitten ostettua, jos ei sulla ole rattaita, vain kaksi pientä lasta? Ja jos nyt ostettua saat, miten saat ne ostokset kotiin?
Ostokset reppuun ja/tai kasseihin.
Ei ole käsiä vapaina ja selässä on jo yksi lapsi.
Miksi ei ole käsiä vapaana? Lapsi voi myös olla rinnan puolella.
Koska sitä kaksivuotiasta pitää taluttaa. Eikä häntä edes saa kädestä jos rinnan pyolella on lapsi.
Sitä voi taluttaa valjaissa. Silloin riittää, että saat valjaiden hihnasta otteen tai hihnan esim. vyöhösi kiinni.
Ja tää siis edesauttaa jotenkin sitten lapsen liikunnallista kehitystä?
Paljon paremmin kuin rattaissa paikallaan istuminen. Lapsi pääsee liikkumaan itse.
Siinä sitä on liikunnan iloa ja vapauden huumaa kun lapsi on metrin lieassa.
Onko vapauden hurmaa sitten tarkoitus kokea esimerkiksi tien varressa kävellessä? Vai olisiko kenties niin, että se metrin etäisyys vanhemmasta on suunnilleen maksimi mihin itse kävelevän tuon ikäisen voi päästää siinä ympäristössä?
Metrin lieassa ilman kontaktia vanhempaan ei ole hyvä tapa saada lapsi nauttimaan liikunnasta.
Eikä se tien laita nyt muutenkaan ole liikunnan riemua.
Vaihtoehtoina sille ovat lähinnä joko epämukava vanhemman kädessä roikkuminen (pienellä taaperoikäisellä käden on oltava lähes suorana ylhäällä jotta onnistuu pitämään kiinni aikuisen kädestä) tai kärryssä paikallaan istuminen.
Oman kokemukseni mukaan lapsi kävelee paljon mieluummin hihnassa kuin kädestä kiinni pitäen, koska siinä hihnassa kävellessä liikkumavapautta on enemmän ja kävelyasento on mukavampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus taitaakin olla vain vanhemman parhaan ajattelu. No tottakai se kävely lapsen tahdilla on hitaampaa, mutta mihin on aina niin hirveä kiire. Kauppaan ja lääkäriin pääsee hitaamminkin kun varaa riittävästi aikaa. Moni asia hoituu suunnittelulla. Lässyttelijät saavat kantaa muksunsa vaikka seitsenvuotiaana kouluunkin, mutta turha on sitten itkeä, kun lapsilta on motoriset taidot hukassa, he ovat lihavia, nivelet eivät toimi oikein ja edes palloa ei osata heittää oikein. Ei ennenkään ole lapsia ympäriinsä rattailla vuosikausia kuskattu ja lapsille kehittyi terveempi rakenne.
Ja mitä sinä sieltä kaupasta saat sitten ostettua, jos ei sulla ole rattaita, vain kaksi pientä lasta? Ja jos nyt ostettua saat, miten saat ne ostokset kotiin?
Ostokset reppuun ja/tai kasseihin.
Ei ole käsiä vapaina ja selässä on jo yksi lapsi.
Miksi ei ole käsiä vapaana? Lapsi voi myös olla rinnan puolella.
Koska sitä kaksivuotiasta pitää taluttaa. Eikä häntä edes saa kädestä jos rinnan pyolella on lapsi.
Sitä voi taluttaa valjaissa. Silloin riittää, että saat valjaiden hihnasta otteen tai hihnan esim. vyöhösi kiinni.
Ja tää siis edesauttaa jotenkin sitten lapsen liikunnallista kehitystä?
Paljon paremmin kuin rattaissa paikallaan istuminen. Lapsi pääsee liikkumaan itse.
Siinä sitä on liikunnan iloa ja vapauden huumaa kun lapsi on metrin lieassa.
Onko vapauden hurmaa sitten tarkoitus kokea esimerkiksi tien varressa kävellessä? Vai olisiko kenties niin, että se metrin etäisyys vanhemmasta on suunnilleen maksimi mihin itse kävelevän tuon ikäisen voi päästää siinä ympäristössä?
Metrin lieassa ilman kontaktia vanhempaan ei ole hyvä tapa saada lapsi nauttimaan liikunnasta.
Eikä se tien laita nyt muutenkaan ole liikunnan riemua.
Vaihtoehtoina sille ovat lähinnä joko epämukava vanhemman kädessä roikkuminen (pienellä taaperoikäisellä käden on oltava lähes suorana ylhäällä jotta onnistuu pitämään kiinni aikuisen kädestä) tai kärryssä paikallaan istuminen.
Oman kokemukseni mukaan lapsi kävelee paljon mieluummin hihnassa kuin kädestä kiinni pitäen, koska siinä hihnassa kävellessä liikkumavapautta on enemmän ja kävelyasento on mukavampi.
Jos on rattaat, voi äiti kävellä ikävät osuudet nopsaan ja sitten pöästää lapsen itse liikkumaan kun kohta on tuevallinen.
Ostokset kulkee mukavasti ja koko porukka voi syödä vaikka eväät kun lapset voi istua mukavasti rattaissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitus taitaakin olla vain vanhemman parhaan ajattelu. No tottakai se kävely lapsen tahdilla on hitaampaa, mutta mihin on aina niin hirveä kiire. Kauppaan ja lääkäriin pääsee hitaamminkin kun varaa riittävästi aikaa. Moni asia hoituu suunnittelulla. Lässyttelijät saavat kantaa muksunsa vaikka seitsenvuotiaana kouluunkin, mutta turha on sitten itkeä, kun lapsilta on motoriset taidot hukassa, he ovat lihavia, nivelet eivät toimi oikein ja edes palloa ei osata heittää oikein. Ei ennenkään ole lapsia ympäriinsä rattailla vuosikausia kuskattu ja lapsille kehittyi terveempi rakenne.
Ja mitä sinä sieltä kaupasta saat sitten ostettua, jos ei sulla ole rattaita, vain kaksi pientä lasta? Ja jos nyt ostettua saat, miten saat ne ostokset kotiin?
Ostokset reppuun ja/tai kasseihin.
Ei ole käsiä vapaina ja selässä on jo yksi lapsi.
Miksi ei ole käsiä vapaana? Lapsi voi myös olla rinnan puolella.
Koska sitä kaksivuotiasta pitää taluttaa. Eikä häntä edes saa kädestä jos rinnan pyolella on lapsi.
Sitä voi taluttaa valjaissa. Silloin riittää, että saat valjaiden hihnasta otteen tai hihnan esim. vyöhösi kiinni.
Ja tää siis edesauttaa jotenkin sitten lapsen liikunnallista kehitystä?
Paljon paremmin kuin rattaissa paikallaan istuminen. Lapsi pääsee liikkumaan itse.
Siinä sitä on liikunnan iloa ja vapauden huumaa kun lapsi on metrin lieassa.
Onko vapauden hurmaa sitten tarkoitus kokea esimerkiksi tien varressa kävellessä? Vai olisiko kenties niin, että se metrin etäisyys vanhemmasta on suunnilleen maksimi mihin itse kävelevän tuon ikäisen voi päästää siinä ympäristössä?
Metrin lieassa ilman kontaktia vanhempaan ei ole hyvä tapa saada lapsi nauttimaan liikunnasta.
Eikä se tien laita nyt muutenkaan ole liikunnan riemua.
Vaihtoehtoina sille ovat lähinnä joko epämukava vanhemman kädessä roikkuminen (pienellä taaperoikäisellä käden on oltava lähes suorana ylhäällä jotta onnistuu pitämään kiinni aikuisen kädestä) tai kärryssä paikallaan istuminen.
Oman kokemukseni mukaan lapsi kävelee paljon mieluummin hihnassa kuin kädestä kiinni pitäen, koska siinä hihnassa kävellessä liikkumavapautta on enemmän ja kävelyasento on mukavampi.
Jos on rattaat, voi äiti kävellä ikävät osuudet nopsaan ja sitten pöästää lapsen itse liikkumaan kun kohta on tuevallinen.
Ostokset kulkee mukavasti ja koko porukka voi syödä vaikka eväät kun lapset voi istua mukavasti rattaissa.
Hyvin usein niitä "ikäviä osuuksia" eli paikkoja missä on vaara jäädä auton tai polkupyörän alle on pääosa matkasta tai koko matka. Turvalliset puistot ja vastaavat ovat harvassa, tai ainakin niiden puistojen kautta kiertäminen pidentää matkaa huomattavasti. Eli kävelykykyinen lapsi joutuu etupäässä pönöttämään siellä rattaiden kyydissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo on vaikeaa kakaroiden kuljettaminen. Ennen vanhaan pärjättiin ilman rattaita, kävelemään kykenemättömät kannettin liinassa ja kävelemään oppineet kävelivät. Ilmankos lapsetkin on jo pienestä pitäen lihavia, kun pitää jotkut seisomalaudat oikein olla, ettei joutuisi vain itse liikkumaan.
Ajat ovat kyllä muuttuneet. Eihän ennen ollut tietääkseni mitään tuplarattaita, oliko edes kaksosilla? Kannattaa tiedostaa, että tuplarattaat eivät mahdu vanhojen talojen hisseihin sitten ollenkaan ja bussiinkaan niitä ei aina saa mahtumaan, jos on jo ennestään yhdet tai kahdet vaunut bussissa. Saako ne mahtumaan pienempään autoon? Ahtaissa tiloissa kantoreppu vauvalla on ainut vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on vaikeaa kakaroiden kuljettaminen. Ennen vanhaan pärjättiin ilman rattaita, kävelemään kykenemättömät kannettin liinassa ja kävelemään oppineet kävelivät. Ilmankos lapsetkin on jo pienestä pitäen lihavia, kun pitää jotkut seisomalaudat oikein olla, ettei joutuisi vain itse liikkumaan.
Ajat ovat kyllä muuttuneet. Eihän ennen ollut tietääkseni mitään tuplarattaita, oliko edes kaksosilla? Kannattaa tiedostaa, että tuplarattaat eivät mahdu vanhojen talojen hisseihin sitten ollenkaan ja bussiinkaan niitä ei aina saa mahtumaan, jos on jo ennestään yhdet tai kahdet vaunut bussissa. Saako ne mahtumaan pienempään autoon? Ahtaissa tiloissa kantoreppu vauvalla on ainut vaihtoehto.
Normaali ihminen osaa valita asumispaikkansa. Meillä mahtuu tuplarattaat autoon (jonne ne saa yhdellä kädellä), ne mahtuu pihaportista, ulko-ovesta (ei ole yhtään porrasta) ja sellaisinaan eteiseemme joka on 30-neliöinen.
Ne mahtuu metroon ja kaikkiin mahdollisiin lähikauppoihin ja palveluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksiköhän nykyään uutisissa on jatkuvasti juttuja lasten liian vähäisestä liikunnasta, liian vähän kuormittavasta liikunnasta, siitä etteivät alakouluikäiset enää taivu edes kyykkyyn kunnolla tai lasten lihavuudesta. Mikään mittari ei osoita, että nykyään mentäsisiin parempaan suuntaan lasten liikunnan kehityksessä. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä asiasta, mutta minusta on selvää, että jos lapsen ei anna liikkua silloin, kun hänellä on siihen luontainen halu ja taito, niin silloin mennään pahasti metsään. Aikuisen mielestä tylsä kävely tai lapsen jokainen seikkailu pientereelle on varmasti tylsää, lapselle ne ovat elämys. Katsokaa maailmaa välillä lapsen silmien kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on vaikeaa kakaroiden kuljettaminen. Ennen vanhaan pärjättiin ilman rattaita, kävelemään kykenemättömät kannettin liinassa ja kävelemään oppineet kävelivät. Ilmankos lapsetkin on jo pienestä pitäen lihavia, kun pitää jotkut seisomalaudat oikein olla, ettei joutuisi vain itse liikkumaan.
Ajat ovat kyllä muuttuneet. Eihän ennen ollut tietääkseni mitään tuplarattaita, oliko edes kaksosilla? Kannattaa tiedostaa, että tuplarattaat eivät mahdu vanhojen talojen hisseihin sitten ollenkaan ja bussiinkaan niitä ei aina saa mahtumaan, jos on jo ennestään yhdet tai kahdet vaunut bussissa. Saako ne mahtumaan pienempään autoon? Ahtaissa tiloissa kantoreppu vauvalla on ainut vaihtoehto.
On tuplarattaita ollut jo vuosikymmenet. Ja vaunujen/rattaiden päälle saatettiin nikkaroida itsekin semmoinen lauta/istuin isommalle lapselle, jos ei ollut tuplarattaita. Bussiin ei aina mahdu ne yhden lapsen rattaatkaan, ja toisaalta on kyllä tosi turvatonta laittaa se kävelevä 2v istumaan täyden bussin penkkiin mahdollisesti vähän kauemmaskin, kun itse joutuu jäämään keskelle vaunujen kanssa. Käytännössä tuplat on ainoa vaihtoehto bussilla kulkemiseen, tai se vauva repussa ja 2v rattaissa, mutta siinäkin on riski että joku tönäisee vauvaa.. Auton kannattaa olla semmoinen että mahtuu, ei johonkin micraan mahdu edes kahta lastenistuinta turvallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän nykyään uutisissa on jatkuvasti juttuja lasten liian vähäisestä liikunnasta, liian vähän kuormittavasta liikunnasta, siitä etteivät alakouluikäiset enää taivu edes kyykkyyn kunnolla tai lasten lihavuudesta. Mikään mittari ei osoita, että nykyään mentäsisiin parempaan suuntaan lasten liikunnan kehityksessä. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä asiasta, mutta minusta on selvää, että jos lapsen ei anna liikkua silloin, kun hänellä on siihen luontainen halu ja taito, niin silloin mennään pahasti metsään. Aikuisen mielestä tylsä kävely tai lapsen jokainen seikkailu pientereelle on varmasti tylsää, lapselle ne ovat elämys. Katsokaa maailmaa välillä lapsen silmien kautta.
Lapset kasvoi ennen leikkikehässä. Ei liikkunut mihinkään.
Enkä ole nähnyt yhtäön tutkimusta että rattaat kaksivuotiaalla olisi se syy.
Tai että koiran remmi innostaisi lasta liikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän nykyään uutisissa on jatkuvasti juttuja lasten liian vähäisestä liikunnasta, liian vähän kuormittavasta liikunnasta, siitä etteivät alakouluikäiset enää taivu edes kyykkyyn kunnolla tai lasten lihavuudesta. Mikään mittari ei osoita, että nykyään mentäsisiin parempaan suuntaan lasten liikunnan kehityksessä. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä asiasta, mutta minusta on selvää, että jos lapsen ei anna liikkua silloin, kun hänellä on siihen luontainen halu ja taito, niin silloin mennään pahasti metsään. Aikuisen mielestä tylsä kävely tai lapsen jokainen seikkailu pientereelle on varmasti tylsää, lapselle ne ovat elämys. Katsokaa maailmaa välillä lapsen silmien kautta.
Luepa kerrankin mitä tänne kirjoitetaan. Josko aivorusinaasi menisi edes jotain perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on vaikeaa kakaroiden kuljettaminen. Ennen vanhaan pärjättiin ilman rattaita, kävelemään kykenemättömät kannettin liinassa ja kävelemään oppineet kävelivät. Ilmankos lapsetkin on jo pienestä pitäen lihavia, kun pitää jotkut seisomalaudat oikein olla, ettei joutuisi vain itse liikkumaan.
Ajat ovat kyllä muuttuneet. Eihän ennen ollut tietääkseni mitään tuplarattaita, oliko edes kaksosilla? Kannattaa tiedostaa, että tuplarattaat eivät mahdu vanhojen talojen hisseihin sitten ollenkaan ja bussiinkaan niitä ei aina saa mahtumaan, jos on jo ennestään yhdet tai kahdet vaunut bussissa. Saako ne mahtumaan pienempään autoon? Ahtaissa tiloissa kantoreppu vauvalla on ainut vaihtoehto.
Normaali ihminen osaa valita asumispaikkansa. Meillä mahtuu tuplarattaat autoon (jonne ne saa yhdellä kädellä), ne mahtuu pihaportista, ulko-ovesta (ei ole yhtään porrasta) ja sellaisinaan eteiseemme joka on 30-neliöinen.
Ne mahtuu metroon ja kaikkiin mahdollisiin lähikauppoihin ja palveluihin.
Hieno juttu, että olette vähän parempia ihmisiä kuin muut ja saatte ihan yhdellä kädellä vaunut autoon ja eteisenne on yksiön kokoinen. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän nykyään uutisissa on jatkuvasti juttuja lasten liian vähäisestä liikunnasta, liian vähän kuormittavasta liikunnasta, siitä etteivät alakouluikäiset enää taivu edes kyykkyyn kunnolla tai lasten lihavuudesta. Mikään mittari ei osoita, että nykyään mentäsisiin parempaan suuntaan lasten liikunnan kehityksessä. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä asiasta, mutta minusta on selvää, että jos lapsen ei anna liikkua silloin, kun hänellä on siihen luontainen halu ja taito, niin silloin mennään pahasti metsään. Aikuisen mielestä tylsä kävely tai lapsen jokainen seikkailu pientereelle on varmasti tylsää, lapselle ne ovat elämys. Katsokaa maailmaa välillä lapsen silmien kautta.
Lapset kasvoi ennen leikkikehässä. Ei liikkunut mihinkään.
Enkä ole nähnyt yhtäön tutkimusta että rattaat kaksivuotiaalla olisi se syy.
Tai että koiran remmi innostaisi lasta liikkumaan.
Ei lapsi tiedä mistään että se olisi joku "koiran remmi". Se on vaan assosiaatio jonka jotkut aikuiset saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mahdollisesti sama tilanne edessä ensi keväänä (raskaus vielä hyvin alussa). Itse olen pohtinut Bugaboon Donkey -rattaita, jotka muokattavissa tarpeen mukaan yhdelle lapselle tai sisarusrattaiksi. Yhdelle lapselle käytettäessä toisen istuimen tilalle tulee tavarakori, joka varmasti hyödyllinen esim. kauppareissuilla.
En koe järkeväksi ostaa perinteisiä sisarusrattaita, koska 2-vuotias tuskin kuitenkaan kovin kauaa enää rattaissa viihtyy. Olisi typerää sitten pienemmän kanssa yksinään mennä sisarusrattaiden kanssa. Ja mahdollisesti, jos meille joskus myöhemmin tulevaisuudessa tulisi vielä yksi lapsi, ei tarvitsisi taas päivittää rattaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän nykyään uutisissa on jatkuvasti juttuja lasten liian vähäisestä liikunnasta, liian vähän kuormittavasta liikunnasta, siitä etteivät alakouluikäiset enää taivu edes kyykkyyn kunnolla tai lasten lihavuudesta. Mikään mittari ei osoita, että nykyään mentäsisiin parempaan suuntaan lasten liikunnan kehityksessä. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä asiasta, mutta minusta on selvää, että jos lapsen ei anna liikkua silloin, kun hänellä on siihen luontainen halu ja taito, niin silloin mennään pahasti metsään. Aikuisen mielestä tylsä kävely tai lapsen jokainen seikkailu pientereelle on varmasti tylsää, lapselle ne ovat elämys. Katsokaa maailmaa välillä lapsen silmien kautta.
Lapset kasvoi ennen leikkikehässä. Ei liikkunut mihinkään.
Enkä ole nähnyt yhtäön tutkimusta että rattaat kaksivuotiaalla olisi se syy.
Tai että koiran remmi innostaisi lasta liikkumaan.
Ei lapsi tiedä mistään että se olisi joku "koiran remmi". Se on vaan assosiaatio jonka jotkut aikuiset saavat.
Ei se lapsi kuule tyhmä ole. Näkeehän se että kulkee samalla lailla kuin omat koirat ja kaikki vastaan tulevat koirat.
Baby jogger city select-sisarusrattaat. Saat vaihdettua yhdellä istuimella tai vaikka kolmellakin olevaksi mutta pysyy silti kapeana mallina ja saa seisomalaudan liitettyä. Säilytystilaa hyvin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on vaikeaa kakaroiden kuljettaminen. Ennen vanhaan pärjättiin ilman rattaita, kävelemään kykenemättömät kannettin liinassa ja kävelemään oppineet kävelivät. Ilmankos lapsetkin on jo pienestä pitäen lihavia, kun pitää jotkut seisomalaudat oikein olla, ettei joutuisi vain itse liikkumaan.
Ajat ovat kyllä muuttuneet. Eihän ennen ollut tietääkseni mitään tuplarattaita, oliko edes kaksosilla? Kannattaa tiedostaa, että tuplarattaat eivät mahdu vanhojen talojen hisseihin sitten ollenkaan ja bussiinkaan niitä ei aina saa mahtumaan, jos on jo ennestään yhdet tai kahdet vaunut bussissa. Saako ne mahtumaan pienempään autoon? Ahtaissa tiloissa kantoreppu vauvalla on ainut vaihtoehto.
Normaali ihminen osaa valita asumispaikkansa. Meillä mahtuu tuplarattaat autoon (jonne ne saa yhdellä kädellä), ne mahtuu pihaportista, ulko-ovesta (ei ole yhtään porrasta) ja sellaisinaan eteiseemme joka on 30-neliöinen.
Ne mahtuu metroon ja kaikkiin mahdollisiin lähikauppoihin ja palveluihin.
Hieno juttu, että olette vähän parempia ihmisiä kuin muut ja saatte ihan yhdellä kädellä vaunut autoon ja eteisenne on yksiön kokoinen. :D
Äidit eivät olw tyhmiä. Älä aliarvioi äitejä.
Meillä on muuten myös liikuntasali sisällä. Sisäjumppapatjat, puolapuut, käsirenkaat, tasapainolautoja jne.
Minun äitini muistaa elävästi vielä näin 30v päästäkin, miten hankalaa oli kun yritti hoitaa kauppaostoksia tai yhtään mitään, kun minä en jaksanut kävellä ja rattaissa oli paikka vain pikkusiskolle. Ei asuttu silloin Suomessa, ja muistaa miettineensä että kaikki varmaan pitää häntä kauhean huonona ulkomaalaisena äitinä kun oli monta kertaa ihan pulassa uhmaikäisen ja vauvan ja kauppaostosten kanssa. Tämän kertomuksen perusteella ostin suosiolla omille lapsille tuplarattaat, vaikka ikäeroa on melkein 3 vuotta. No, lopulta käytettiin enimmäkseen lautaa, mutta ei se haitannut kun ne rattaat oli erinomaiset myös vain yhden lapsen rattaina ja ainoa "turha" osa oli adapteri jolla sai kopan ja istuimen yhtä aikaa käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Me hommattiin semmoiset kuin kottikärryt. Sinne mahtui vauva ja isompi lapsi plus kaikki tavarat. Myös maitokärryt sopii tarkoitukseen, mutta niitä ei taideta myydä missään enää.
Ikävä kuulla, toivottavasti teillä menee nykyään jo paremmin!
Kait on jo työpaikka odottamassa? Ja myös nainen, jonka kanssa sitten lapsosia??