Lue keskustelun säännöt.
Onko omakotitalosta oikeasti paljon vaivaa?
20.09.2021 |
Mitkään perus ruohonleikkuut ja lumityöt eivät haittaa, mutta näin ummikkona mietin ihan talon itsensä huoltoa ja kaikenlaisia maksuja. Olen aina asunut kerrostalossa ja vieläpä vuokralla. Mikä omakotitalossa asumisessa on kaikkein hankalinta? Tuleeko paljon yllättäviä kuluja? Miten välttää homepommin?
Tuntuu että niin paljon on asioita, joita en osaa edes ajatella. Kaikki lämmityksestä salaojiin ja kattoremontteihin ja ties mihin. Olen kaupunkilaisjuntti enkä ollenkaan kätevä käsistäni, mutta okt on silti haaveissa joskus tulevaisuudessa....
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Aika huoletonta elämää. Lumityöt ja rännien putsaukset sun muut ylläpitotyöt aika vuodenajan mukaan. Vaan ei niistä tunneissa laskettuna hirveästi vuodessa tule. Menee ihan harrastuksesta. Kiva hääräillä pihalla muutenkin.
Joku kattoremontti tehdään 50 vuoden välein. Tapahtuu tilaamalla ammattilaiset tekemään. Pientä remonttia tietysti kannattaa opetella itse tekemään.
Ei se nyt välttämättä niin huoletonta ole, koska taloissa voi olla piileviä virheitä tai ongelmia, eikä talotekniikka tai salaojat itse kerro jos siellä on jokin ongelma. Vanhoissa taloissa voi olla kaikenlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika huoletonta elämää. Lumityöt ja rännien putsaukset sun muut ylläpitotyöt aika vuodenajan mukaan. Vaan ei niistä tunneissa laskettuna hirveästi vuodessa tule. Menee ihan harrastuksesta. Kiva hääräillä pihalla muutenkin.
Joku kattoremontti tehdään 50 vuoden välein. Tapahtuu tilaamalla ammattilaiset tekemään. Pientä remonttia tietysti kannattaa opetella itse tekemään.
Ei se nyt välttämättä niin huoletonta ole, koska taloissa voi olla piileviä virheitä tai ongelmia, eikä talotekniikka tai salaojat itse kerro jos siellä on jokin ongelma. Vanhoissa taloissa voi olla kaikenlaista.
Pätee tämä kommentti sanasta sanaan myös kerros- ja rivitaloihin.
Taloyhtiöissä korjaukset maksaa myös asukkaalle paljon enemmän. Omakotitalossa asukas päättää itse, mitä korjataan, milloin, millä hinnalla ja kuka korjaa. Taloyhtiöissä kallis remontti voi tulla täysin itselle sopimattomaan aikaan ja siihen menee liikaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Ok-talo asuminen on kallistunut järkyttävästi viimeisen 10v aikana.
Minulle ei ainakaan jää duunarina rahaa säästöön yhtään, työmatkat, auto ym.
Meillä vanha talo missä remontti on päättymätön kierre, ensi kesänä talo on pakko maalata, periaatteessa katto pitäisi uusia, sauna ja pesuhuone myös rempata, yläkerta on uusittu 2006, nyt sinne pitäisi tehdä uudet pinnat.
Keittiö on rempattu - 13, nyt alkaa koneet sanomaan itsensä irti ja pinnoissa käytön jälkiä ym.
-04 rempattuun vessaan pitäisi tehdä uudet pinnat.
Mulla on 90-luvulla rempatut vessa ja keittiö, ja ihan hyvin nää toimii :-D
Okt:ssa kannattaa muistaa, että olet itse sen rakennuksen isännöitsijä ja kiinteistöhuolto. Jos jotain isoa remppaa pitää tehdä, joka ei itseltä onnistu, olet se, joka kilpailuttaa urakan, tai ottaa ensimmäisen tarjouksen, hinnasta viis. Sitten kannattaa miettiä, kuinka talon turvallisuuspuoli on hoidettu, kun lähdette reissuun muutamaksi päiväksi. Pimeä ja hiljainen okt houkuttelee rosvoja paikalle. Hälyttimet ja kamerat ei paljoa auta, jos lähin vartiointiliike on 100km päässä. Siinä on hyvin aikaa kantaa tavarat autoon, varsinkin jos naapureita ei ole ihan siinä näköpiirissä.
Jos et kerrostalossa asuessakaan ole kovin aktiivinen kevättalkoilija, okt ei ole se, mitä kaipaat. Toki siinä voi asua tekemättä mitään, mutta se näkyy suoraan myyntiarvossa sitten kun yrität päästä siitä talosta eroon. Oma tontti hyvällä paikalla on rahanarvoinen, vaikka talo olisi purkukunnossa, mutta vuokratontti huonolla paikalla on arvoltaan negatiivinen. Ei kukaan maksa mitään huonosta vuokraoikeudesta, kun päälle tulee talon purkukustannukset (muutama kymppitonni) tai täydellinen saneeraus (100 k euroa). Vuokratonttia et voi palauttaa vuokrasopimuksen päätyttyä, ennen kuin tontti on siivottu ja palautettu ennalleen, eli rakennukset purettu pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista! Tosiaan nuo ylimääräiset puuhat eivät haittaa, eikä pieni epäsiisteyskään, sellaiset joiden tekemisessä ei voi aiheuttaa vakavaa tuhoa. Piha saa olla villiintynyt eikä pintojen tarvitse olla uusinta uutta. Enemmän mietin noita isompia remontteja ja että mistä edes huomaan onko vaikka vesieristeet vielä kunnossa tai vuotaako jostain jotain tai mitä jos onkin hometta. Yhtäkkiä joutuukin ottamaan hirveän remonttilainan tai vakuutus ei korvaakaan jotain...
Ap
Itseasiassa, moni asia riippuu naapureista. Naapurit ei välttis tykkää, jos pihasi on villiintynyt, pensasaita leikkaamatta, omenat maassa rottien järsittävänä, lehdet haravoimatta ja talo rapistuneen näköinen.
Joudut pian naapureiden silmätikuksi. Ympäristön paine.
Talo sisältä saa olla vaikka kuinka siivoton, koska sinne ei kukaan näe, kunhan puutarha ja julkisivu pidetään siistinä ja esittelykelpoisena.
Viihtyisyys riippuu paljon naapureista. Voit saada naapuriksi maailman mahtavimmat tyypit, joiden kanssa on hauska tehdä yhdessä juttuja ja "parantaa maailmaa" kesäiltoina puutarhassa kahvitellen tai sitten ne on niitä "ikäviä ihmisiä" joiden mielestä sinä et tee ikinä mitään oikein siellä puutarhassasi ja puutarhasi on oikea rytö heti kun et ole leikannut ruohoa viikkoon ja talosi uusi väri on ruma ja vaahterasi ravistaa lehtensä heidän puolelleen...
Omakotiasujat, paradoksaalista kyllä, suhtautuvat apinanraivolla villiintyneisiin puutarhoihin. Joudut heti silmätikuksi ja "alimpaan kastiin", jos et ole puutarhoinesi niin kuin "kunnon ihmiset".
Kun kuljet omakotitalojen ohi kauniina kesäiltoina niin hämmästyt, kuinka tyhjiltä ja autioilta niiden kauniit unelmapuutarhat näyttävät. ketään ei huvita mennä ulos, kun ei jaksa tavata naapureita.
Ihmiset kyttäävät että äh! siellä on nyt naapurin äijä ulkona. menis se nyt jo sisälle että mä pääsen puutarhaani oleen rauhassa.
Lisäksi nämä omakotitalokyttääjät ovat yhtä pahoja kuin kerrostalokyttääjät.
julkisivulautakunta tms. kiertelee paikkoja ja huomauttelee herkästi, jos pihaasi on jäänyt rakennusmateriaalia tai pensasaitasi on hoitamattoman näköinen.
Jos ei halua nähdä naapureita, kannattaa hankkia semmoinen talo jossa piha on suunniteltu niin, ettei naapuriin nää. Tai vaikka muuttaa maalle. Meidän naapurit on sitä paitsi ihan kivaa porukkaa, vaikka vähemmän niitä näkee kuin kerros- ja rivitalossa. Tietenkin viihtyisyyden vuoksi leikataan nurmikko säännöllisesti ja omenat kerätään ihan omaan käyttöön, kerros- ja rivarivuosien jälkeen on ihanaa kun saa satoa omalta pihalta eikä kaikkea tarvitse ostaa! Paikallisen fb-ryhmän kautta moni näyttää myös myyvän omenoitaan, jos ei itsellä ole käyttöä. Mutta jos ei tykkää pihahommista niin sitten hommaa semmoisen talon jossa ei ole kovin paljoa nurmikkoa eikä niitä omenapuita niin tämäkin ongelma on ratkaistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi omakotitaloa omistaneena voin sanoa että on, ja paljon. Onneksi tehtiin vuosia sitten vihdoin päätös luopua omakotiasumisesta, elämä helpottui aivan käsittämättömän paljon kun kaikki asumiseen liittyvä stressi ja yllättävät kustannukset ovat tipotiessään.
Mökistä luovuttiin myös, ja nyt ei tarvitse lomallakaan stressata pihatöistä, korjauksista ja muista ikävistä velvollisuuksista vaan voidaan rentoutua.Toisille ne korjaukset ja pihatyöt tuovat rentoutusta stressin sijasta.
Miksi alunperin edes muutitte omakotitaloon, kun selvästi ei ole lainkaan ollut teidän juttu?
Herranen aika miten älyttömiä kysymyksiä. Pitäisikö kaikki tietää etukäteen? Nytpä tietää ettei ollut oma juttu. Ihan kuin loukkaantuisit omakotitalon puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta.
Jos nuo perusasiat - ruohonleikkuut ja lumityöt - eivät haittaa, ei omakotitalossa niin kauheasti mitään ylimääräistä hommaa ole. En jaksa valittaa jostakin pienistä maalaustöistä, öljyämisistä tai joistakin pienistä huoltokorjauksista - ei niihin loppujen lopuksi mene vuositasollakaan niin isoa tuntimäärää, että se ajaisi minut uuvuksiin. Suurin osa hommista on päin vastoin ihan mukavaa pikku puuhastelua. Tärkeämmät ja isommat hommat kannattaa teettää ammattilaisella. Ja sekin on ollut positiivinen yllätys: esimerkiksi vanhojen valurautaisten viemäreiden uusiminen vanhassa, puurakenteisessa omakotitalossa oli paljon halvempaa kuin kerrostalossa (tietysti ilmiselvistä syistä).
Tietysti joku toinen omakotitalon omistaja alkaa nyt luetella kaikkia mahdollisia ja mahdottomia stressitasoa nostavia asioita, mutta ei niitä asioita kannata mystifioida.
En minä ajattele päivittäin esimerkiksi salaojien kuntoa, tai jotakin muuta vastaavaa.
Joku kirjoitti yllä tosi hyvin: jos asuu vanhemmassa talossa, on siedettävä pientä keskeneräisyyttä ja "epäsiistiyttä". Kunhan perusasiat on kunnossa - vesi pysyy siellä missä pitääkin, eikä rakenteellisia vaurioita tule - kaikki on hyvin.
Remontteihin (pinnat, keittiö, kylppäri, sauna, jne. jne) saa hakata niin paljon rahaa ja vaivaa kuin sielu sietää, mutta jos tyytyy ajatukseen että vanha talo SAA olla vanha (eikä tarvitse näyttää vastarakennetulta), pärjää hyvin maltillisella rahanmenolla ja vaivalla.
Tämän ajatuksen myötä elämään tulee tiettyä leppoisuutta ja rauhaa, kun ei tarvitse stressata koko taloyhtiön tulevista remonteista (milloin tulee putkiremontti, milloin julkisivuremontti) vaan pitää tärkeät asiat kunnossa - ja vähemmän tärkeitä tekee tarpeen mukaan.
Mutta kun vanhan talon kanssa et voi olla varma että perusasiat ovat kunnossa, vaikka siellä olisi käynyt mikä viiden pennin kuntokartoittaja. Siellä voi olla vaikka mitä piilevää kosteutta kellarissa, sädesientä ja kreosoottia ja asbestia piilossa. Ei remontti ole aina mikään tyhjänpäiväinen sisustusremontti. Täysin uudet voivat olla taas juosten kustusti rakennettuja kuten myös toki kerrostalot.
Haaveilen itsekin talosta haja-asutusalueella ja pihasta koska haluaisin useampia koiria ja olen ääniherkkä, mutta niin kauan kun ei ole vanhoja taloja läpikotaisin tuntevaa miestä niin en osta. Mökkiremonteissa on tarpeeksi tekemistä. Kerrostalossa asuessa pystyy tyhmempikin laskemaan milloin mikäkin remontti on tulossa, eivät ne julkkarit ja putkiremontit tyhjästä ilmesty vaan ne tulevat aina tietyin väliajoin. Eikä tarvitse itse tehdä mitään muuta kuin kaivaa kuvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok-talo asuminen on kallistunut järkyttävästi viimeisen 10v aikana.
Minulle ei ainakaan jää duunarina rahaa säästöön yhtään, työmatkat, auto ym.
Meillä vanha talo missä remontti on päättymätön kierre, ensi kesänä talo on pakko maalata, periaatteessa katto pitäisi uusia, sauna ja pesuhuone myös rempata, yläkerta on uusittu 2006, nyt sinne pitäisi tehdä uudet pinnat.
Keittiö on rempattu - 13, nyt alkaa koneet sanomaan itsensä irti ja pinnoissa käytön jälkiä ym.
-04 rempattuun vessaan pitäisi tehdä uudet pinnat.Meillä keittiö on rempattu 2014 vanhoilla kaapistoilla. Eli eivät olleet uudet silloin 2014, vaan jo kauan käytössä muualla olleet. Se on vähän siitäkin kiinni mihin rahansa haluaa laittaa.
Meillä piti tehdä hieman perusteellisemmin, lattia maata myöten, seinät runkoa myöten, uudet putket ja viemäri, muurattu puuhella ym.
Sauna ja pesuhuone on - 90luvun alusta.
Vessassa ei ole muuta vikaa kuin muijan mielestä vääränväriset laatat😁.
Tuo lainattu.
Ymmärrän varmaan, että suurin osa noista luettelemistasi asioista pitäisi tehdä myös kerrostaloasuntoon? Tuskin se muija sen enempää tykkäisi vessan laatoista sielläkään. Talon maalaus ja katon uusinta on ainoat omakotitalon työt noista luetelluista. Työmatkat ja autot on sitten paikkasidonnainen juttu, minun työmatka lyheni omakotitaloon muuttaessa ja autoja meillä ei edelleenkään tarvita kuin se yksi.
Ensikertalainen täällä myös. Asuttu kesästä asti. Yllätyksenä löytyi tuholaisia pian muuton jälkeen. Myrkytykset tehty. Myös kondenssivesiongelma piilossa kotelon alla johtuen tekemättömästä läpiviennin tiivistyksestä. Saapa nähdä mitä seuraavaksi. 90-luvun talo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-luvun talo, omenapuut uskomaton riesa, en tee niillä mitään mutta pihalle keräytyy paksu matto omenoita joka syksy. Jänikset käyvät syömässä mutta lähistöllä on rottiakin todettu. Ne puut on nyt tuomittu lähtemään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästiin eroon yli200neliön talosta, luojan kiitos! Oli kallis työleiri. Seuraavana olisi pitänyt rempata kylppäri,lattiat(laminaatit ihan kulahtaneet)keittiö,kodinkoneet oli jo levinnyt aiemmin, talon ulkomaalaus,rappuset(sisä)terassit,pihakivetys,
Lista olisi ollut loputon,aina uutta lainaa. Järjetön urakka siivouksessa/ikkunan pesuista puhumatta. Piha oli työllistävä ja sen mallinen ja kokoinen että kolme robottia olisi tarvinut.
Nyt vietämme helppoa elämää rivarinpäädyssä ja rakastan tätä vaivattomuutta!Laiskalla ihmisellä elämä on rankkaa. Eikö sitä rivaria siivota ja pestä ikkunoita sekä hoideta ainakin sitä omaa pihaa?
Taidat puhua paskaa? Eikö äiti opettanut, että valehteleminen on rumaa? Ainakaan noista roboteista et tiedä mitään.
Kyllä minä kirjoittajaa ymmärrän. OKTssa asuessa oli usein stressi ihan perus pihahommista tai jostain ikkunanpesuista. Ollaan viikonloput paljon mökeillä tai harrastuksissa niin kotihommille jäi sitten vain arki-illat aikaa. Lisäksi stressasin uudessakin talossa jatkuvasti, että jotain menee / on rikki, ilmavesilämpöpumppua pitikin toistuvasti korjata tai virittää. Aamuisin oli kiistaa kuka siivoaa ajoväylän lumesta.
Nyt kun jälkikäteen mietin niin vastuun paino taisi olla se suurin stressin aihe. Nyt on rivarissa vain jonkun kympin yli 200eur vastike ja se on pieni raha tietystä huolettomuudesta.
Tämä nyt on täysin asennekysymys. Kenenkään ei todellakaan tarvitse stressata jostain pihahommista saati ikkunanpesusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me muutettiin kesällä ensimmäiseen omaan omakotitaloon, 30-vuotiaaseen. Meillä toki on lapsuudesta kokemusta okt-asumisesta molemmilla. Onhan tässä enemmän hommaa kuin rivarissa ja kaikenlaista hankittavaa, jatkuvaa rahanmenoa siis, ja just oli huippuhyvä omenavuosi niin niitä on saanut kerätä ja säilöä ihan urakalla. Halkoja pitäisi vielä hommata, että voi lämmittää leivinuunia ja säästää kuluissa. Tulevaisuudessa pitänee tehdä isompia remppoja/huoltoja noin kerran vuodessa, näin ollaan arvioitu. Kokonaisuutena tässä on kyllä lasten ja koiran kanssa helpompi asua kuin aiemmassa rivarissa, helpompi siivota ja tehdä kotityöt kun on riittävästi tilaa, eikä tarvitse erikseen lähteä lasten kanssa ulkoilemaan. Itse ainakin pidän mielekkäämpänä sitä että voin puuhailla pihahommia samalla kun lapset leikkii, verrattuna leikkipuiston penkillä istuskeluun. Koirakin nauttii kun saa oleskella ulkona perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu myös siitä, mitä vaatii talolta. Jos vähän kuluneemmat pinnat ja alkeellisemmat olot kelpaavat, ei remontteja tarvitse tehdä kuin niiltä osin, mitä talo vaatii pysyäkseen terveenä: katto tai putket eivät saa vuotaa, ilmanvaihdon ja salaojituksen pitää toimia jne.
Itse asun 60-luvun talossa ja kyllä voisin laittaa remontteihin niin paljon rahaa kuin sielu sietää, mutta teen pala kerrallaan ja siedän pientä epämukavuutta, koska ei ole rahaa remontoida kaikkea kerralla eikä varsinkaan niitä juttuja, jotka edelleen toimii, mutta ehkä näyttää jo kuluneelta. . Mulle on tärkeintä oma rauha, ei se, että kaikki on uutta ja kiiltävää :-)
Tämä on hyvin totta, jos ei ole rikki niin ei ole tarvetta korjata. 50-luvun taloon tuli itsellä pakollinen betonisen pääviemärin sukitus ja kun siinä piti avata laatoitusta niin siinä tuli sykäys tehdä paljon muutakin kerralla, nyt menee taas joitain vuosikymmeniä sillä remontilla, kylppärit ja saunat on ihan uusinta uutta nyt
Tuo sukitus auttoi siihen kun pari kertaa paskavesi nousi saunassa ja kylppärissä, siinä oli kiva ylläri uudelle talon omistajalle. Mutta se on kun tähän lähtee niin ratkaisut löytyy, täältäkin joskus saa hyvia neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan omakotitalossa asumista. Mikään muu asumismuoto ei olisi minulle sopiva.
Vierailija kirjoitti:
50-luvun talo, omenapuut uskomaton riesa, en tee niillä mitään mutta pihalle keräytyy paksu matto omenoita joka syksy. Jänikset käyvät syömässä mutta lähistöllä on rottiakin todettu. Ne puut on nyt tuomittu lähtemään
Noniin justiin, helppo ratkaisu tuohon ongelmaan. Kuinka monta syksyä olet nyt miettinyt ratkaisua ongelmaan?
Riippuu talon iästä. Vanhassa talossa koko ajan laittoa ja uusimista, uudemmassa ei mitään erityistä. Ihan uusissa myös voi olla kaikenlaista, takuuhuoltoja, virheiden korjausta yms.
Vierailija kirjoitti:
50-luvun talo, omenapuut uskomaton riesa, en tee niillä mitään mutta pihalle keräytyy paksu matto omenoita joka syksy. Jänikset käyvät syömässä mutta lähistöllä on rottiakin todettu. Ne puut on nyt tuomittu lähtemään
Hirveää, jänis syönyt omenoita.
Rottia onneksi KOSKAAN ei ole kerrostalojen lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta.
Jos nuo perusasiat - ruohonleikkuut ja lumityöt - eivät haittaa, ei omakotitalossa niin kauheasti mitään ylimääräistä hommaa ole. En jaksa valittaa jostakin pienistä maalaustöistä, öljyämisistä tai joistakin pienistä huoltokorjauksista - ei niihin loppujen lopuksi mene vuositasollakaan niin isoa tuntimäärää, että se ajaisi minut uuvuksiin. Suurin osa hommista on päin vastoin ihan mukavaa pikku puuhastelua. Tärkeämmät ja isommat hommat kannattaa teettää ammattilaisella. Ja sekin on ollut positiivinen yllätys: esimerkiksi vanhojen valurautaisten viemäreiden uusiminen vanhassa, puurakenteisessa omakotitalossa oli paljon halvempaa kuin kerrostalossa (tietysti ilmiselvistä syistä).
Tietysti joku toinen omakotitalon omistaja alkaa nyt luetella kaikkia mahdollisia ja mahdottomia stressitasoa nostavia asioita, mutta ei niitä asioita kannata mystifioida.
En minä ajattele päivittäin esimerkiksi salaojien kuntoa, tai jotakin muuta vastaavaa.
Joku kirjoitti yllä tosi hyvin: jos asuu vanhemmassa talossa, on siedettävä pientä keskeneräisyyttä ja "epäsiistiyttä". Kunhan perusasiat on kunnossa - vesi pysyy siellä missä pitääkin, eikä rakenteellisia vaurioita tule - kaikki on hyvin.
Remontteihin (pinnat, keittiö, kylppäri, sauna, jne. jne) saa hakata niin paljon rahaa ja vaivaa kuin sielu sietää, mutta jos tyytyy ajatukseen että vanha talo SAA olla vanha (eikä tarvitse näyttää vastarakennetulta), pärjää hyvin maltillisella rahanmenolla ja vaivalla.
Tämän ajatuksen myötä elämään tulee tiettyä leppoisuutta ja rauhaa, kun ei tarvitse stressata koko taloyhtiön tulevista remonteista (milloin tulee putkiremontti, milloin julkisivuremontti) vaan pitää tärkeät asiat kunnossa - ja vähemmän tärkeitä tekee tarpeen mukaan.
Mutta kun vanhan talon kanssa et voi olla varma että perusasiat ovat kunnossa, vaikka siellä olisi käynyt mikä viiden pennin kuntokartoittaja. Siellä voi olla vaikka mitä piilevää kosteutta kellarissa, sädesientä ja kreosoottia ja asbestia piilossa. Ei remontti ole aina mikään tyhjänpäiväinen sisustusremontti. Täysin uudet voivat olla taas juosten kustusti rakennettuja kuten myös toki kerrostalot.
Haaveilen itsekin talosta haja-asutusalueella ja pihasta koska haluaisin useampia koiria ja olen ääniherkkä, mutta niin kauan kun ei ole vanhoja taloja läpikotaisin tuntevaa miestä niin en osta. Mökkiremonteissa on tarpeeksi tekemistä. Kerrostalossa asuessa pystyy tyhmempikin laskemaan milloin mikäkin remontti on tulossa, eivät ne julkkarit ja putkiremontit tyhjästä ilmesty vaan ne tulevat aina tietyin väliajoin. Eikä tarvitse itse tehdä mitään muuta kuin kaivaa kuvetta.
Mistään ei voi olla "varma". Saattaahan olla, että tulee myrskyjä ja kaatuu puu talon päälle tai salama iskee, saattaa syttyä tulipalo. Kaiva kuvettasi betonikuutiossa, sielläkö on kaikki "varmaa" ja vakuutettua, ettei mitään ikinä voi tapahtua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta.
Jos nuo perusasiat - ruohonleikkuut ja lumityöt - eivät haittaa, ei omakotitalossa niin kauheasti mitään ylimääräistä hommaa ole. En jaksa valittaa jostakin pienistä maalaustöistä, öljyämisistä tai joistakin pienistä huoltokorjauksista - ei niihin loppujen lopuksi mene vuositasollakaan niin isoa tuntimäärää, että se ajaisi minut uuvuksiin. Suurin osa hommista on päin vastoin ihan mukavaa pikku puuhastelua. Tärkeämmät ja isommat hommat kannattaa teettää
ammattilaisella. Ja sekin on ollut positiivinen yllätys: esimerkiksi vanhojen valurautaisten viemäreiden uusiminen vanhassa, puurakenteisessa omakotitalossa oli paljon halvempaa kuin kerrostalossa (tietysti ilmiselvistä syistä).
Tietysti joku toinen omakotitalon omistaja alkaa nyt luetella kaikkia mahdollisia ja mahdottomia stressitasoa nostavia asioita, mutta ei niitä asioita kannata mystifioida.
En minä ajattele päivittäin esimerkiksi salaojien kuntoa, tai jotakin muuta vastaavaa.
Joku kirjoitti yllä tosi hyvin: jos asuu vanhemmassa talossa, on siedettävä pientä keskeneräisyyttä ja "epäsiistiyttä". Kunhan perusasiat on kunnossa - vesi pysyy siellä missä pitääkin, eikä rakenteellisia vaurioita tule - kaikki on hyvin.
Remontteihin (pinnat, keittiö, kylppäri, sauna, jne. jne) saa hakata niin paljon rahaa ja vaivaa kuin sielu sietää, mutta jos tyytyy ajatukseen että vanha talo SAA olla vanha (eikä tarvitse näyttää vastarakennetulta), pärjää hyvin maltillisella rahanmenolla ja vaivalla.
Tämän ajatuksen myötä elämään tulee tiettyä leppoisuutta ja rauhaa, kun ei tarvitse stressata koko taloyhtiön tulevista remonteista (milloin tulee putkiremontti, milloin julkisivuremontti) vaan pitää tärkeät asiat kunnossa - ja vähemmän tärkeitä tekee tarpeen mukaan.
Mutta kun vanhan talon kanssa et voi olla varma että perusasiat ovat kunnossa, vaikka siellä olisi käynyt mikä viiden pennin kuntokartoittaja. Siellä voi olla vaikka mitä piilevää kosteutta kellarissa, sädesientä ja kreosoottia ja asbestia piilossa. Ei remontti ole aina mikään tyhjänpäiväinen sisustusremontti. Täysin uudet voivat olla taas juosten kustusti rakennettuja kuten myös toki kerrostalot.
Haaveilen itsekin talosta haja-asutusalueella ja pihasta koska haluaisin useampia koiria ja olen ääniherkkä, mutta niin kauan kun ei ole vanhoja taloja läpikotaisin tuntevaa miestä niin en osta. Mökkiremonteissa on tarpeeksi tekemistä. Kerrostalossa asuessa pystyy tyhmempikin laskemaan milloin mikäkin remontti on tulossa, eivät ne julkkarit ja putkiremontit tyhjästä ilmesty vaan ne tulevat aina tietyin väliajoin. Eikä tarvitse itse tehdä mitään muuta kuin kaivaa kuvetta.
Kiinnostaisi tietää miten aiot varmistua tuon tulevan tietäjämiehesi pätevyydestä😂
Ostaa semmoisen okt:n joka on uudehko/hyvin pidetty niin ei se kyllä mikään työleiri ole. Tekninen käyttöikä talotekniikalla, ikkunoilla ym. on kymmeniä vuosia, ei todellakaan tarvitse joka vuosi uusia jotain jos ei halua. Toki jos ostaa +20 vuotta vanhan talon jossa ei ole juuri mitään tehty niin selvähän se on että remppaa joutuu tekemään, mutta ihan netistä löytyy kyllä hyvin tietoa mistä kaikesta pitää muistaa huolehtia. Kuntokartoitus raportit antaa myös hyvin suuntaa, niissä on yleensä kerrottu mitä pitää huoltaa ja kuinka usein.
Meillä edelliset omistajat oli täyttänyt semmoista pientalon huoltokirjaa tms., joten on helppo katsoa mitä pitää tehdä. Tänä syksynä uusitaan kaukolämmönvaihdin, joskus lähivuosina iv-kone, ehkä asennutetaan ilmalämpöpumppu, jossain vaiheessa pitää uusia ulko-ovia ja huoltaa tiilikatto ettei ala kasvaa sammalta. Mutta jos tämmöisessä 30-vuotiaassa talossa pitää kerran vuodessa joku paikka huoltaa tai rempata niin ei se vielä kovin työleiri ole. Ei nyt tietysti yhtä huoletonta kuin kerrostalossa, mutta onnistuu kyllä jos nyt ei ihan uusavuton ole. Huoltoyhtiön sijaan pitää vaan soittaa suoraan sähkärille, putkarille tai remonttifirmaan jos ei itse osaa korjata.
Sisäremontithan on ihan samat kuin muissakin asumismuodoissa, kylppärit, keittiöt, lattiat, seinät ym. pitää kerrostaloissakin remontoida ihan samalla lailla, jos ne ovat huonossa kunnossa, samoin perus kodinkoneet jotka yleensä näissä lasketaan omakotitalon kuluiksi vaikka tosiasiassa jääkaappi hajoaa ihan yhtä usein kerrostaloissakin.