Onko omakotitalosta oikeasti paljon vaivaa?
Mitkään perus ruohonleikkuut ja lumityöt eivät haittaa, mutta näin ummikkona mietin ihan talon itsensä huoltoa ja kaikenlaisia maksuja. Olen aina asunut kerrostalossa ja vieläpä vuokralla. Mikä omakotitalossa asumisessa on kaikkein hankalinta? Tuleeko paljon yllättäviä kuluja? Miten välttää homepommin?
Tuntuu että niin paljon on asioita, joita en osaa edes ajatella. Kaikki lämmityksestä salaojiin ja kattoremontteihin ja ties mihin. Olen kaupunkilaisjuntti enkä ollenkaan kätevä käsistäni, mutta okt on silti haaveissa joskus tulevaisuudessa....
Kommentit (202)
Ampuisin mieluummin itseni kuin muuttaisin takaisin omakotitaloon. Olisi varmaan ihan mukavaa puuhastelua jos olisi varaa olla työttömänä tai jossain helpossa paskaduunissa jossa voi jättää aivot duunin narikkaan kello neljältä. Mutta joutua talven pimeydessä lähtemään lumitöihin tai korjaamaan jotain raskaan ja kaikki mehut imeneen työpäivän jälkeen? Leikata nurmikkoa, kitkeä rikkaruohoja ja raivata pusikoita kesähelteessä? Maalata seiniä ja terassia? Koko ajan joku pieni projekti niskassa? Kattoremppa tekemättä, unettomia öitä aina vesisateella vuotoja pelätessä? Ei kiitos, ei helvetissä. Ei koskaan enää.
Ostettiin vanhahko talo, ja yhtään ei ole vielä kolmen vuoden aikana kaduttanut.
Työlästä tässä on omasta mielestäni se, että kaikesta on vastuussa itse. Siis pitää esimerkiksi itse tajuta maalauttaa katto uusiksi, ennen kuin se ehtii ruostua pilalle ja joutuu uusimaan koko katon. Pitää ymmärtää reagoida heti, jos vaikka rännit on tukossa ja vesi valuu joka sateella ulkoseinää pitkin. Viemärit on järkevää huuhteluttaa silloin, kun niistä vielä virtaa vesi läpi, jne. Jos sähköt käyttäytyy oudosti, pitää itse tajuta kutsua sähkäri paikalle nyt eikä puolen vuoden päästä.
Sitten nämä kaikki on vielä ymmärrettävä kilpailuttaa ja perehdyttävä sen verran, että ei maksa kolminkertaista hintaa kiskurifirmalle, mutta ei myöskään saa jotain sutta ja sekundaa halvimmalta harrastelijalta.
Moni omakotitalossa asuva nainen ei edes tajua sitä jatkuvan vaivan eikä välttämättä kustannustenkaan määrää jos mies hoitaa kaiken raskaimman ja rouva vain sisustelee ja rapsuttelee vähän kukkapuskiaan.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan talosta, ja omasta viitsimisestä.
Masuja nyt ainakin
jätemaksu
sähkö
vesi
lämmitysmuodosta riippuen lämmitysmaksut(öljy,öljyvehkeiden huolto, kaukolämmön maksut, ilpin korjaus jne.)
nuohous, mikäli piippu löytyy ja on käytössä
sakokaivon tyhjennys, mikäli ei toimi muulla tavoin
tonttivuokra, mikäli ei oma tontti.
kiinteistövero
Nuo sanat maksut maksetaan kerrostalossakin vastikkeessa, nuohousmaksut toki vain kaikkien vanhimmissa ja upeimmissa joissa takkoja on. Lisäksi kerrstalossa maksetaan isännöinnille ja osa naapurinkin huolloista ja korjauksista vastikkeessa.
Onhan siitä. Jos nyt on iloakin. Tekisi kyllä mieli muuttaa vielä kauemmaksi ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Jäin leskeksi ja kolmen koululaisen kanssa asustamaan okt:oon. Sinänsä työnmäärä ei yllättänyt, kun tässä on jo vuosia asuttu. Kun kaikki työt kasaantuvat yhdelle aikuiselle, niin kaikkea en ehdi tekemään. Monessa asiassa olisi kyllä avuksi ihan miehen fyysinen voima. Taloudellinen tilanne on hyvä ja voin tarvittaessa käyttää ulkopuolista apua. Yllätys on ollut, että esim jonkin ala osaajia on todella vaikea saada ja toisaalta se, että yrittäjissä on kyllä jos jonkinmoista heilujaa. Kun lapsille on nimetty edunvalvojan sijainen ja dvv antaa myyntiluvan, lähtee tämä talo myyntiin ja siirrymme kerrostaloon.
3 lapsen kanssa kerrostaloon? Oletko miettinyt lasten kannalta ihan loppuun asti.....
Vierailija kirjoitti:
Vaivaa siitä on ihmisille, jotka kulissien takia ostavat omakotitalon.
Jos taas aidosti haluaa omakotitalon, ei töistä koe vaivaa vaan nautintoa.
Hyvin sanottu. Omakotitalo on kuin lapsi tai lemmikkieläin. Oma rakas huollettava. Huollon tarvetta voi osin ennakoida mutta ei koskaan täysin välttää.
Vierailija kirjoitti:
Ampuisin mieluummin itseni kuin muuttaisin takaisin omakotitaloon. Olisi varmaan ihan mukavaa puuhastelua jos olisi varaa olla työttömänä tai jossain helpossa paskaduunissa jossa voi jättää aivot duunin narikkaan kello neljältä. Mutta joutua talven pimeydessä lähtemään lumitöihin tai korjaamaan jotain raskaan ja kaikki mehut imeneen työpäivän jälkeen? Leikata nurmikkoa, kitkeä rikkaruohoja ja raivata pusikoita kesähelteessä? Maalata seiniä ja terassia? Koko ajan joku pieni projekti niskassa? Kattoremppa tekemättä, unettomia öitä aina vesisateella vuotoja pelätessä? Ei kiitos, ei helvetissä. Ei koskaan enää.
Minä taas ammun itseni jos pitää joskus muuttaa kerrostaloläävään.
Vierailija kirjoitti:
Moni omakotitalossa asuva nainen ei edes tajua sitä jatkuvan vaivan eikä välttämättä kustannustenkaan määrää jos mies hoitaa kaiken raskaimman ja rouva vain sisustelee ja rapsuttelee vähän kukkapuskiaan.
Mitä jatkuvan vaivan määrää? Hyvinpä näyttää mieskin ehtivän istua sohvalla ja katsovan televisiota. Miksi on niin vaikea käsittää, että ei kaikkien taloissa ole koko ajan jotakin tekemistä? Ja kyllä mä kustannukset tiedän kun mä maksan niistä puolet. Yhtälailla mä leikkaan nurmikkoa ja teen lumitöitä. Kukkapuskia meillä ei rapsuttele kukaan, siinähän kasvavat kuten lystää eikä meillä kukkia mitään isoja määrää ole. Ei ole mitään jatkuvaa sisustamista, miksi ihmeessä olisi.
t:Se joka kertoi asuvansa -53 rakennetussa rintamamiestalossa
Vierailija kirjoitti:
Moni omakotitalossa asuva nainen ei edes tajua sitä jatkuvan vaivan eikä välttämättä kustannustenkaan määrää jos mies hoitaa kaiken raskaimman ja rouva vain sisustelee ja rapsuttelee vähän kukkapuskiaan.
Vain hölmö nainen jättää kaiken miehen vastuulle. Itse ahkeroin naisena hommissa mukana, tein mm. suurimman osan meidän ensi talven polttopuista halkomakoneella.
Lähipiirissä parikin tapausta, kun on naiset jääneet nuorina leskiksi.
Pahinta on mun mielestä lumityöt. Että arkiaamuna pitää herätä puoli tuntia aikaisemmin kolaamaan lumia, jotta auton saa pihasta ulos. Täällä etelässä niitä oikeasti lumisia päiviä on aika vähän, mutta silti liikaa. Muuten kaikki menee, eikä hommaa ole liikaa. Meillä 2010-luvulla rakennettu talo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ampuisin mieluummin itseni kuin muuttaisin takaisin omakotitaloon. Olisi varmaan ihan mukavaa puuhastelua jos olisi varaa olla työttömänä tai jossain helpossa paskaduunissa jossa voi jättää aivot duunin narikkaan kello neljältä. Mutta joutua talven pimeydessä lähtemään lumitöihin tai korjaamaan jotain raskaan ja kaikki mehut imeneen työpäivän jälkeen? Leikata nurmikkoa, kitkeä rikkaruohoja ja raivata pusikoita kesähelteessä? Maalata seiniä ja terassia? Koko ajan joku pieni projekti niskassa? Kattoremppa tekemättä, unettomia öitä aina vesisateella vuotoja pelätessä? Ei kiitos, ei helvetissä. Ei koskaan enää.
Minä taas ammun itseni jos pitää joskus muuttaa kerrostaloläävään.
Miksi asuit läävässä ?
Vierailija kirjoitti:
Ampuisin mieluummin itseni kuin muuttaisin takaisin omakotitaloon. Olisi varmaan ihan mukavaa puuhastelua jos olisi varaa olla työttömänä tai jossain helpossa paskaduunissa jossa voi jättää aivot duunin narikkaan kello neljältä. Mutta joutua talven pimeydessä lähtemään lumitöihin tai korjaamaan jotain raskaan ja kaikki mehut imeneen työpäivän jälkeen? Leikata nurmikkoa, kitkeä rikkaruohoja ja raivata pusikoita kesähelteessä? Maalata seiniä ja terassia? Koko ajan joku pieni projekti niskassa? Kattoremppa tekemättä, unettomia öitä aina vesisateella vuotoja pelätessä? Ei kiitos, ei helvetissä. Ei koskaan enää.
Ammattivalittajako se siinä? Sinua taitaa harmittaa aivan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on mun mielestä lumityöt. Että arkiaamuna pitää herätä puoli tuntia aikaisemmin kolaamaan lumia, jotta auton saa pihasta ulos. Täällä etelässä niitä oikeasti lumisia päiviä on aika vähän, mutta silti liikaa. Muuten kaikki menee, eikä hommaa ole liikaa. Meillä 2010-luvulla rakennettu talo.
Ja viime talvena lunta tuli niin kauheasti, että kerta päivässä ei riittänyt mihinkään. Ja sitä jatkui ja jatkui vain . Jyväskylässä näin.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kuinka vanha talo on. Jos on uusi niin ei tarvitse niin paljon huolehtia. Olettaisin ainakin näin.
Meillä -90 rakennettu ja joka kuukausi täytyy melkein jotain tehdä. Kesällä korjattiin parveke ja maalattiin talo. Kolme vuotta sitten tehtiin kattoremontti ja vaihdettiin lattia. Nyt ei ole onneksi mitään noin isoa tulossa, mutta jotain pientä on aina listalla.
Isoin ero kerrostalo asumiseen on varmasti se että jos joku menee rikki, ei ole isännöitsijää jolle soittaa. On osattava itse tai osattava hankkia joku ammattilainen.
Meillä on puskurirahasto juuri sitä varten jos tulee jotain yllättävää. Viikko sitten astianpesukone päätti lopettaa toimintansa ja saatiin hyvin ostettua uusi tilalle.
Itsehän se tiskikone on kerrostaloasunnossakin hommattava, ei se isännöitsijä sitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jokainen voi myös antaa puutarhan ja pihan rehottaa. :)
Sehän se onkin kiva naapureille, että vaikka muut pitävät pihansa siistinä, niin sitten siellä yhden piha näyttää kaatopaikalta ja pilaa alueen maineen.
Kaatopaikka ja hoitamaton piha on täysin eri asioita. En itsekään haluaisi, että naapurin piha täyttyisi autonromuista ja jätesäkeistä = kaatopaikka. Mutta luonnon valtaama piha ei todellakaan haittaisi, eikä todellakaan yksi piha pilaa minkään alueen mainetta, ellei ole kyse juurikin mainitsemastasi kaatopaikasta. Sitä paitsi parastahan on, jos pihan ympärille istuttaa helppohoitoiset aidat kuten vaikka tuija-aidat (joita joo täytyy alkuun ahkeraan kastella ja jonkin verran leikata, mutta loppujen lopuksi aika helppoja) niin että pihalle ei naapurit nää joten eipä tarvitse heidän valittaa.
Kiva ajatus varmasti, ja jossian metsänlaidassa toteuttamiskelpoinenkin, mutta jos miettii ihan normi pihaa, niin ei kuitenkaan kovin hyvin onnistu. Meillä on nurmikkoläntti, ja jollei sitä aja, niin se alkaa kasvamaan ihan puita. Koivua, tuomea, syreeniä, pihlajaa. Jos näitä taimia ei poista, niin kohta onkin metsä siinä pihassa, ja sen kanssa ongelmat vasta alkavatkin. Eli ei voi jättää vain hoitamatta, jollei halua metsää pihalle. Jos asuu kaava-alueella, niin melko varmasti joku tulee puuttumaan siihen että yhden pihapläntti on täynnä puita. Sitten kun niitä aletaan kaatamaan, niin sitten on piha täynnä kantoja.
Meillä on talo myynnissä kuudetta viikkoa ja pidetään käsiä ristissä että menisi kaupaksi. Sitten pitää vielä kärvistellä viisi vuotta peläten myyjän vastuuta ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä.
Ei ollut omakotitalo meidän juttu, lähinnä rahareikä, työleiri ja riitojen lähde. Rivarissa taas yhdistyy kerrostalon ja omakotitalon kaikki huonot puolet. Muutetaan siis takaisin kerrostaloon jonne on ikävöity monet kerrat viime vuosian.
Mielenkiintoinen keskustelu, vaikka ei liity mitenkään itseeni. Olen vain kuunnellut miehen veljen suunnitelmia muuttaa vaimonsa kanssa omakotitaloon ja vähän kauhistuttaa, kun jo kerrostalokaksion kanssa on tullut kaikennäköistä ongelmaa joita kumpikaan ei osaa hoitaa. Maksavat sitten tietämättömyyttään kiskurifirmoille sellaisista jutuista, jotka voisi helposti tehdä itse.
Ok-talo asuminen on kallistunut järkyttävästi viimeisen 10v aikana.
Minulle ei ainakaan jää duunarina rahaa säästöön yhtään, työmatkat, auto ym.
Meillä vanha talo missä remontti on päättymätön kierre, ensi kesänä talo on pakko maalata, periaatteessa katto pitäisi uusia, sauna ja pesuhuone myös rempata, yläkerta on uusittu 2006, nyt sinne pitäisi tehdä uudet pinnat.
Keittiö on rempattu - 13, nyt alkaa koneet sanomaan itsensä irti ja pinnoissa käytön jälkiä ym.
-04 rempattuun vessaan pitäisi tehdä uudet pinnat.
Valkoapilanurmikkoa ei tarvitse edes leikata, pysyy matalana ja kukkii. Vanhalle omakotialueelle sopii hyvin.