Lue keskustelun säännöt.
Onko mielestänne 50-vuotiaana isovanhemmaksi tullut "nuori isovanhempi"?
19.09.2021 |
Aiemmin taisi olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että 50 täyttäessä oli jo useampikin lapsenlapsi, mutta nykyään kun lapset hankitaan/saadaan keskimäärin vanhempina kuin ennen, niin silloinhan myös isovanhemmaksi tuloikä on noussut. Toki varmaan koulutustaustakin vaikuttaa: keskiasteen koulutuksen suorittaneet lisääntyvät keskimäärin (siis keskimäärin, tilastollisesti) nuorempina kuin pidemmälle opiskelleet, joten tällöin he tulevat loogisesti myös isovanhemmiksi aiemmin.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä ikä, olisi mukava tulla isoäidiksi 50-vuotiaana.
Lisäksi toivoisin olevani siinä vaiheessa myös esimerkiksi noin 10- ja 8-vuotiaiden lasten äiti.En ymmärrä sellaista mentaliteettia, että sitten ”eletään” kun lapset on isoja, että lapset olisivat riesa jne.
En samaistu ollenkaan, minulle lapset ovat ilo ja mukava mauste elämään.Olisihan se kiva laittaa oma 8v mummolaan viikoksi, kun haluaa omaa aikaa ja hoitaa sitten lapsenlapsia.
Miksi ihmeessä laittaisi omat lapset hoitoon kun hoitaa lapsenlapsia? Ja miksei voi "hoidattaa" omia pienempiä vanhemmilla lapsilla joilla jo omat lapset?
- Se joka hoiti vuorollaan pienempiä sisaruksia kun äiti tarvitsi vapaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se melko nuori. Mutta miksi ihmeessä sen pitäisi olla huono asia? Kyllähän se yleensä niin menee, että mitä nuorempi on, niin sitä enemmän/paremmin jaksaa viettää aikaa lastenlasten kanssa, ja on isommat todennäköisyydet saada nähdä heidän kasvavan aikuisiksi asti, vaikka tietenkään mikään ei ole elämässä koskaan varmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla tutkimus taustaa, että vähemmän koulutetut lisääntyvät enemmän? Lähetä linkki
Eivät merkittävästi enemmän, mutta hankkivat lapsensa keskimäärin aikaisemmin.
Onpa yllättävää, että hyvin nuorena vanhemmaksi tulevilla hyvin harvoin on vielä maisterin papereita... Jos seurataan perheiden elämää vähänkin pidemmälle, nuorten ja iäkkäämpien vanhempien sosioekonomiset erot tasoittuvat. Kolmekymppisiltä nuorena lapsensa saaneiltakin alkaa jo löytyä niitä tutkintotodistuksia.
Itse asiassa todella harva alle 20v iässä lapsen saanut suorittaa mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen koko elämänsä aikana.
Nuorilla ei tässä yhteydessä tarkoiteta erityisesti alaikäisiä itse. Lapsia saadaan moninkertaisesti esim. 20-22 v iässä verrattuna vaikkapa 17-19 v iässä. Joillain av-mammoilla menee puurot ja vellit heti sekaisin kun puhutaan nuorista vanhemmista... Tällöin ei puhuta aina teinivanhemmista, joilla on yleistäen mm. heikot tukiverkot elämässään vaan nuorista aikuisista. Joita voit vihata rauhassa.
Lisäksi mielestäni on otettava huomioon ihmisten erilaiset mielenkiinnonkohteet. Mieheni sisko oli ysintyttö lukiossa, mutta ei suorittanut amk-tutkintoa loppuun saatuaan lapsen 21-vuotiaana. Hän on kuitenkin ollut aina työelämässä ja tehnyt harrastuksestaan ammatin. Osaakohan hävetä tarpeeksi kun ei ole akateeminen, miten nyt sellaisetkin kehtaa lapsia tehdä kun ei ole heille tarpeeksi annettavaa, eikö niin? Miten se ysintyttö muka kasvattaa lapsensa pärjääväksi kun tyytyi itsekin vääränlaiseen elämään...
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla tutkimus taustaa, että vähemmän koulutetut lisääntyvät enemmän? Lähetä linkki
Kommentoin tähän näin sivusta, että luin juuri jostain että eniten lisääntyvät matalimmin ja korkeimmin koulutetut. Jonmat kummat vielä hieman enemmän, en muista kummat.
Itselläni 4 lasta ja yliopistotutkinto. Miehelläni ns kova ura, joten mun mahdollisuudeksi jäi joko että ei lapsia / 1 lapsi + kova ura TAI monta lasta ja perustyöt. Valitsin (osin olosuhteiden ohjaamina) jälkimmäisen. Ja koen erittäin suurta tyydytystä elämäni suhteen.
Mielestäni ei. Itse olen 33vuotta ja nyt isoisä. Olin itse 15 kun sain esikoiseni (tyttö) ja hän nyt 18 kun sai tytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä pitää peilata siihen että biologisesti paras lapsensaanti-ikä on 20-25. Se että nykyihminen keskimäärin lykkää ja lykkää asioita, ei ole oikea referenssi.
Me oltiin tuossa ikähaarukassa kun esikoinen ja keskimmäinen syntyi. Isovanhemmat oli silloin vielä työelämässä ja pääsivät tarjoamaan pullakahvit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä ikä, olisi mukava tulla isoäidiksi 50-vuotiaana.
Lisäksi toivoisin olevani siinä vaiheessa myös esimerkiksi noin 10- ja 8-vuotiaiden lasten äiti.En ymmärrä sellaista mentaliteettia, että sitten ”eletään” kun lapset on isoja, että lapset olisivat riesa jne.
En samaistu ollenkaan, minulle lapset ovat ilo ja mukava mauste elämään.Olisihan se kiva laittaa oma 8v mummolaan viikoksi, kun haluaa omaa aikaa ja hoitaa sitten lapsenlapsia.
Miksi ihmeessä laittaisi omat lapset hoitoon kun hoitaa lapsenlapsia? Ja miksei voi "hoidattaa" omia pienempiä vanhemmilla lapsilla joilla jo omat lapset?
- Se joka hoiti vuorollaan pienempiä sisaruksia kun äiti tarvitsi vapaata.
Miksi ihmeessä niiden lastenlasten vanhemmat eivät voisi hoitaa omia lapsiaan, miksi oletusarvoisesti vanhempien ei tarvitse hoitaa, isovanhempien pitää hoitaa? Ihan hullu maailma, jossa itsellä ei ole mitään vastuuta tekemisistään, aina on joku, jolle voi nakittaa tekemisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä ikä, olisi mukava tulla isoäidiksi 50-vuotiaana.
Lisäksi toivoisin olevani siinä vaiheessa myös esimerkiksi noin 10- ja 8-vuotiaiden lasten äiti.En ymmärrä sellaista mentaliteettia, että sitten ”eletään” kun lapset on isoja, että lapset olisivat riesa jne.
En samaistu ollenkaan, minulle lapset ovat ilo ja mukava mauste elämään.Olisihan se kiva laittaa oma 8v mummolaan viikoksi, kun haluaa omaa aikaa ja hoitaa sitten lapsenlapsia.
Miksi ihmeessä laittaisi omat lapset hoitoon kun hoitaa lapsenlapsia? Ja miksei voi "hoidattaa" omia pienempiä vanhemmilla lapsilla joilla jo omat lapset?
- Se joka hoiti vuorollaan pienempiä sisaruksia kun äiti tarvitsi vapaata.
Miksi ihmeessä niiden lastenlasten vanhemmat eivät voisi hoitaa omia lapsiaan, miksi oletusarvoisesti vanhempien ei tarvitse hoitaa, isovanhempien pitää hoitaa? Ihan hullu maailma, jossa itsellä ei ole mitään vastuuta tekemisistään, aina on joku, jolle voi nakittaa tekemisen.
Anteeksi. Unohdin että yksin pitää pärjätä. Tai vähintään ostaa vieras hoitaja (min. 60€/h) jos hoitajaa tarvitsee. Jos lapset ovat joskus hoidossa, ei se tarkoita ettei olisi "mitään vastuuta tekemisistään" tai ettei vanhempien "tarvitse hoitaa". Ihanan negatiivinen asenne elämään ja lasten kasvatukseen sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla tutkimus taustaa, että vähemmän koulutetut lisääntyvät enemmän? Lähetä linkki
Eivät merkittävästi enemmän, mutta hankkivat lapsensa keskimäärin aikaisemmin.
Onpa yllättävää, että hyvin nuorena vanhemmaksi tulevilla hyvin harvoin on vielä maisterin papereita... Jos seurataan perheiden elämää vähänkin pidemmälle, nuorten ja iäkkäämpien vanhempien sosioekonomiset erot tasoittuvat. Kolmekymppisiltä nuorena lapsensa saaneiltakin alkaa jo löytyä niitä tutkintotodistuksia.
Itse asiassa todella harva alle 20v iässä lapsen saanut suorittaa mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen koko elämänsä aikana.
Nuorilla ei tässä yhteydessä tarkoiteta erityisesti alaikäisiä itse. Lapsia saadaan moninkertaisesti esim. 20-22 v iässä verrattuna vaikkapa 17-19 v iässä. Joillain av-mammoilla menee puurot ja vellit heti sekaisin kun puhutaan nuorista vanhemmista... Tällöin ei puhuta aina teinivanhemmista, joilla on yleistäen mm. heikot tukiverkot elämässään vaan nuorista aikuisista. Joita voit vihata rauhassa.
Lisäksi mielestäni on otettava huomioon ihmisten erilaiset mielenkiinnonkohteet. Mieheni sisko oli ysintyttö lukiossa, mutta ei suorittanut amk-tutkintoa loppuun saatuaan lapsen 21-vuotiaana. Hän on kuitenkin ollut aina työelämässä ja tehnyt harrastuksestaan ammatin. Osaakohan hävetä tarpeeksi kun ei ole akateeminen, miten nyt sellaisetkin kehtaa lapsia tehdä kun ei ole heille tarpeeksi annettavaa, eikö niin? Miten se ysintyttö muka kasvattaa lapsensa pärjääväksi kun tyytyi itsekin vääränlaiseen elämään...
Tai sitten palstalla tiedetään, että tilastoissa nuoret vanhemmat ovat alle 20v ikäisiä. Av-mammoilta voi mennä myös numerot sekaisin ihan sen mukaan, miten itse haluaa asioiden olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennenhän oli tosiaan tavallista, että saattoi olla lapsenlapsilla ITSeään nuorempia tätiä ja setiä, kun ei ollut ehkäisyä. Naiset saivat lapsia hyvinkin 15-45 -vuotiaina.
Monet pienten lasten vanhemmat eivät hoksaa, mutta niillä yli viisi- ja kuusikymppisillä saattaa olla omat vanhemmat hoidettavana, ihan normaalin työn lisäksi. Monesti ihmiset ovat uransa huipulla myös siinä iässä.
Fyysisen kunnon erot näyttäytyvät myös tässä iässä. Huonoilla elintavoilla ja geeneillä saattaa olla aika huonossa hapessa viisikymppisenä, mutta nykyään ri ole tavatonta, että hyvinkin yli 70 v saattavat olla työelämässä. Isäni on 76 ja tekee yrittäjänä töitä edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä ikä, olisi mukava tulla isoäidiksi 50-vuotiaana.
Lisäksi toivoisin olevani siinä vaiheessa myös esimerkiksi noin 10- ja 8-vuotiaiden lasten äiti.En ymmärrä sellaista mentaliteettia, että sitten ”eletään” kun lapset on isoja, että lapset olisivat riesa jne.
En samaistu ollenkaan, minulle lapset ovat ilo ja mukava mauste elämään.Olisihan se kiva laittaa oma 8v mummolaan viikoksi, kun haluaa omaa aikaa ja hoitaa sitten lapsenlapsia.
Miksi ihmeessä laittaisi omat lapset hoitoon kun hoitaa lapsenlapsia? Ja miksei voi "hoidattaa" omia pienempiä vanhemmilla lapsilla joilla jo omat lapset?
- Se joka hoiti vuorollaan pienempiä sisaruksia kun äiti tarvitsi vapaata.
Miksi ihmeessä niiden lastenlasten vanhemmat eivät voisi hoitaa omia lapsiaan, miksi oletusarvoisesti vanhempien ei tarvitse hoitaa, isovanhempien pitää hoitaa? Ihan hullu maailma, jossa itsellä ei ole mitään vastuuta tekemisistään, aina on joku, jolle voi nakittaa tekemisen.
Mikä ihmeen ”hullu maailma”? Ja mitä ihmeen ”ei mitään vastuuta”?
Hieman nyt kärjistät, miksihän?
En ole kasvanut tuollaiseen kuin sinun arvosi enkä myöskään halua elää noin - suvussamme on ollut hyvin eri tavat ja itse vietin yhteisöllisen lapsuuden, matkustin lapsena isovanhempien kanssa, nyt lapseni elää sitä samaa ja matkustaa isovanhempien kanssa ja niin tulen myös minä aikanaan tekemään.
Tällaista se on kun on rakastava, läheinen perhe ja suku.
Onneksi ei ole tuollaisia asenteita kuin sinulla, vaan arvostus lähimmäisiä ja perheyhteyttä kohtaan koko sukupolvien ketjussa.
On myös mukavaa, kun on mukavaa ja leppoisaa.
Ei tarvitse kenenkään yksin sinnitellä ja pärjäillä, kun puhaltaa lähipiirin kanssa yhteen hiileen.
-alkuperäinen joka kirjoitti lasten olevan ilo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla tutkimus taustaa, että vähemmän koulutetut lisääntyvät enemmän? Lähetä linkki
Eivät merkittävästi enemmän, mutta hankkivat lapsensa keskimäärin aikaisemmin.
Onpa yllättävää, että hyvin nuorena vanhemmaksi tulevilla hyvin harvoin on vielä maisterin papereita... Jos seurataan perheiden elämää vähänkin pidemmälle, nuorten ja iäkkäämpien vanhempien sosioekonomiset erot tasoittuvat. Kolmekymppisiltä nuorena lapsensa saaneiltakin alkaa jo löytyä niitä tutkintotodistuksia.
Itse asiassa todella harva alle 20v iässä lapsen saanut suorittaa mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen koko elämänsä aikana.
Mihinkäs tällainen tieto perustuu? On tosi harvinaista saada lapsi alle 20-vuotiaana ja toisaalta on myös harvinaista jättää koulutus pelkkään peruskouluun. Väittäisin kyllä, että valtaosa erittäin nuorista vanhemmista kuitenkin pyrkii elämässään eteenpäin ja kantaa vastuunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ainakin on kiva, että itselläni oli aikoinaan, ja nyt lapsillamme on, suht. nuoret ja virkeät isovanhemmat, jotka jaksavat touhuta ja viettää aikaa lastenlastensa kanssa. Kyllä se fakta nyt vain on, että esim. yli 70-vuotiaana jaksaminen on jo rajallisempaa, vaikka ihan perusterve olisikin. Sen huomaa selvästi omista ja puolisoni isovanhemmista, jotka ovat tuon ikäisiä.
Omat veljeni hankkivat lapsia vasta noin nelikymppisenä, ja vanhempani olivat jo lähes 70-vuotiaita, kun eka lapsenlapsi syntyi.
Toisaalta omat isovanhemmat olivat molemmilta puolilta noin 60 v, kun synnyin vuonna -79, eli ei tämä ihan uusi juttu ole.
Äiti ja isä olivat 27 ja 30 v, kun synnyin. Olin esikoinen. Joku on joskus sanonut, että sun vanhemmat ovat niin vanhoja, kun saivat lapsia vasta vanhemmalla iällä. Nykyään 27 ja 30 olisi varmasti nuoria vanhempia, kun monet synnyttävät ekan lapsen vasta 40-vuotiaana.
Varmaan puolensa ja puolensa tässäkin asiassa. Nuoremmilla isovanhemmilla jaksaminen saattaa muuten olla parempaa, mutta toisaalta eläkeikäisillä on yleensä enemmän aikaa, mikä saattaa myös kompensoida jaksamisen suhteen. Ja monilla 50-60-vuotiailla on myös omien iäkkäiden vanhempiensa asioita hoidettavinaan. Toisaalta nuorempina isovanhemmiksi tulleilla on myös isompi todennäköisyys saada oppia tuntemaan lapsenlapsensa myös heidän ollessaan aikuisia. Toki yksilöiden välillä on eroja, joten näitäkään ei voi yleistää automaattisesti kaikkia koskeviksi.
50-vuotiaana isovanhemmaksi tullut olisi vasta 69-vuotias lapsenlapsen päästessä ylioppilaaksi tai valmistuessa ammattiin. Paljon suuremmalla todennäköisyydellä elossa (tain ainakin hyvässä kunnossa) tuolloin kuin esim. vasta yli 70-vuotiaana mummoutunut tai vaariutunut.
Ihan normaali ikä on. Ainakin minun tuttavapiirissäni on useimmiten tultu ensimmäistä kertaa isovanhemmiksi keski-ikäisinä (40-60-vuotiaina). Ne stereotyyppiset kuvat mummoista ja vaareista vanhuksina kuvaavat ennemminkin iso-isovanhempia.
Muistan omasta lapsuudestani, että oli kivaa kun minulla oli nuoret isovanhemmat, jotka jaksoivat tehdä kaikkea kanssani, ja lisäksi vielä iso-isovanhemmat, joiden kanssa tuli keskusteltua paljon, ja jotka jakoivat elämänviisauksiaan.
Olisihan se kiva laittaa oma 8v mummolaan viikoksi, kun haluaa omaa aikaa ja hoitaa sitten lapsenlapsia.