Mikä yksinkertainen oivallus teki elämästäsi parempaa?

Ei kannata tuhlata aikaa jatkuvaan loukkaantumiseen ja mielensäpahoittamiseen.

Minun ei tarvitse vahtia aikuista ihmistä (miestäni). Tehköön elämässään mitä ikinä lystää, kunhan muistaa kantaa tasapuolisesti vastuuta yhteisestä kodista, taloudesta ja lapsista, ja pitää kiinni sovitusta.
Menköön vaikka ryyppäämään viikoksi toiselle puolen maailmaa, kunhan muistaa, että arki koittaa hauskanpidonkin jälkeen.

Käytän aikuisen ihmisen vahtimatta jättämisestä säästyneen energian ja ajan omaan elämääni ja mielenkiinnonkohteisiini.

Tee täysillä niitä asioita mistä aidosti pidät ja täytä niillä elämäsi. Ihan sama, että askartelu on mummojen harrastus ja lukeminen nössöille, minusta ne ovat ihania. Älä harrasta mitään siksi että se on "hienoa" jos et oikeasti nauti.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 21:51"]Juokseminen ei ole mikään kansalaisvelvollisuus enkä potkaise tyhjää kolmikymppisenä vaikka en harrastakaan sitä. [/quote]Minä oivalsin että juokseminen ei ole kansalaisvelvollisuus mutta se on kivaa. Aloitin toissa viikolla ja juoksen huonosti ja hiljaa mutta nautin siitä. Ja kävelen välillä.

[/quote]

Välillä näin päin. :) Minä taas juoksin väkisin vuosikausia kunnes oivalsin että on muitakin urheilun muotoja ja etten liho vaikka en juoksisi. -alkup. kommentoija

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:03"][quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 21:51"]Juokseminen ei ole mikään kansalaisvelvollisuus enkä potkaise tyhjää kolmikymppisenä vaikka en harrastakaan sitä.
[/quote]Minä oivalsin että juokseminen ei ole kansalaisvelvollisuus mutta se on kivaa. Aloitin toissa viikolla ja juoksen huonosti ja hiljaa mutta nautin siitä. Ja kävelen välillä.
[/quote]

Tää oivallus on parantunut mun elämää ja itseluottamusta todella paljon, että mulla oli oikeus rapakunnossa 2 kk sitten lähtee lenkkipolulle, juosta 2 minuuttia ja kävellä 5 min. Ja kohta juosta 5 km putkeen:) ihan mahtavaa huomata miten kunto kohenee ja aika paranee, et mä kehityn ja saatanpa juosta puolimaratonin joku päivä:)

Ne jotka ovat huippuja vaikka jossain urheilulajissa tai jonkun instrumentin soitossa ovat hyviä siksi, että oikeasti nattivat siitä ja HALUAVAT käyttää kaiken aikansa siihen. Lakkasin kadehtimasta bikinikilpailijoita ja pianisteja (minusta olisi kuolettavan tylsää syödä aina pelkkää parsaa tai pimputella yksin kotona tuntikausia joka päivä).

Elän siten miten haluaisin elää, jos olisi viimeinen päiväni.

Hoksasin tän muuten viime viikolla. Vielä en sitä ole muistanut kaikkina hetkinä , mutta silloin kun muistan olen onnellinen .

Näin huomaa ympärillään olevan kauneuden, oppii nauttimaan sateesta ja jopa lapsen kiukuttelusta . Ainut mitä tähän ei kuulu on tuhlailu. Katson edelleenkin kumpi maito on halvempaa ja mikä on halvin broileri kilohinnaltaan...

Että minullakin on mahdollisuus matkustella. Olen ties kuinka monta vuotta haaveillut reissaamisesta ja kadehtinut muita reppureissaajia, mutta aina ajatellut, että ei mulla ole varaa, en osaa kieltä, ei onnistu. Vähän aikaa sitten tajusin, että olen pienestä palkasta ja pätkätöistä huolimatta onnistunut säästämään sen verran rahaa, että pääsisin jo sinne minne haluan. Tuli mieleen, että mitä oikeasti odotan? Kannattaa lähteä, eikä miettiä liikaa, muuten ei tule varmaan ikinä lähdettyä minnekään. Nyt suunnittelen matkaa ja metsästän halpoja lentoja. Travel is the only thing you buy that makes you richer :)

Edellisiin kommentteihin liittyen tuli mieleen että: ei voi saada asioita heti. En voi saada tentistä vitosta lukematta yhtään, en voi näyttää huippukuntoiselta urheilematta, en voi tulla huippuleipuriksi leipomatta kertaakaan. Olisi vain niin kiva osata monia juttuja.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 22:10"]

Elän siten miten haluaisin elää, jos olisi viimeinen päiväni. Hoksasin tän muuten viime viikolla. Vielä en sitä ole muistanut kaikkina hetkinä , mutta silloin kun muistan olen onnellinen . Näin huomaa ympärillään olevan kauneuden, oppii nauttimaan sateesta ja jopa lapsen kiukuttelusta . Ainut mitä tähän ei kuulu on tuhlailu. Katson edelleenkin kumpi maito on halvempaa ja mikä on halvin broileri kilohinnaltaan...

[/quote]

haha, minusta taas "elä kuin tämä olisi viimeinen päiväsi" saattaa aiheuttaa sekoilua ja saada tekemään sellaista mitä ei muuten tekisi - totuus on kuitenkin että hyvin todennäköisesti joudut elämään tekojesi kanssa kymmeniä vuosia joten kannattaa mielummin vähän harkita kuin mennä vaan #yolo.

Vain pitämällä aina myös huolta itsestään ja rakastamalla itseään, voi kunnolla rakastaa myös muita ja pitää heistä rakastavasti ja kunnioittavasti huolta.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 18:16"]

Itse lopetin ruokakaupassa ravaamisen. 

Kävin ennen ruokakaupassa päivittäin, ostin jotain kivaa mitä sillä hetkellä sattui tekemään mieli. Leipää, uutuuksia, herkkuja, kalliita juttuja, mitä sattuu.

Nykyään käyn kaupassa kerran viikossa ja ostan vain ne, mitä oikeasti tarvitsen.

Tulokset: Kauppalasku pienentynyt HUOMATTAVASTI. Kuukaudessa ruokaan menee 80e, jää rahaa paljon muuhunkin :) Ruokailut säännöllistyneet ja järkevöityneet, syön terveellisemmin enkä napostele.

Suosittelen. 

Muita vinkkejä?

1841

Voihitsi! Vahingossa alapeukku ap: lle

[/quote]

Minulla on maailman paras mies ja minun kannattaa tehdä kaikkeni, että saan pidettyä hänet onnellisena. Kuka muu olisi rakastanut minua ehdoitta 13 vuotta? Tuskin kukaan.

Että jauhottamisen sijaan kun öljyää kädet niin ei tartu taikina käsiin eikä leivinliinaan.

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 19:28"]

Tajusin, että kannattaa siivota joka päivä ja samantien sotkut. Pysyy kämppä ja pää kasassa näiden vaippaikäisten kanssa. Tajusin myös, että baby wipeseila voi kätevästi siivota esim vessaa samalla kun käy vessassa. :D

[/quote]

Niillä saa myös kangassohvan yllättävän hyvin puhtaaksi, ainakin meillä :D

Oma oivallukseni on sama kuin monella muullakin: jos jostain ihmisestä ei tule muuta kuin paha olo, ei hänen kanssaan tarvitse olla. Ja jos tällainen henkilö on työpaikalla (tai koulussa) niin annan hänen olla enkä uhraa ajatustakaan hänen olemassaololleen. Että kakkaa ei tarvitse ottaa vastaan syyttä suotta. 

Kritiikin kestämisestä voisin mielelläni saada toisenen oivalluksen! Siihen liittyen oivalsin kyllä jo, että itsehän tälle alalle halusin. 

[quote author="Vierailija" time="04.11.2014 klo 19:28"]

Tajusin, että kannattaa siivota joka päivä ja samantien sotkut. Pysyy kämppä ja pää kasassa näiden vaippaikäisten kanssa. Tajusin myös, että baby wipeseila voi kätevästi siivota esim vessaa samalla kun käy vessassa. :D

[/quote]

Niillä saa myös kangassohvan yllättävän hyvin puhtaaksi, ainakin meillä :D

Oma oivallukseni on sama kuin monella muullakin: jos jostain ihmisestä ei tule muuta kuin paha olo, ei hänen kanssaan tarvitse olla. Ja jos tällainen henkilö on työpaikalla (tai koulussa) niin annan hänen olla enkä uhraa ajatustakaan hänen olemassaololleen. Että kakkaa ei tarvitse ottaa vastaan syyttä suotta. 

Kritiikin kestämisestä voisin mielelläni saada toisenen oivalluksen! Siihen liittyen oivalsin kyllä jo, että itsehän tälle alalle halusin. 

Että sillä painanko mä 55 vai 60 kiloa ei ole minkään valtakunnan merkitystä.

Oivalsin, että voin myöntää itselleni tuntevani negatiivisia tunteita, kuten katkeruutta, kostonhimoa, vahingoniloa. Että siten saan säilytettyä kosketuksen itseeni. 

Oivalsin, että mulle on ihan sama kuinka opintopistettä oon suorittamassa lukukaudella, stressaan joka tapauksessa yhtä paljon. Itseasiassa jos tuplabuukkaan kalenterini työmäärä nousee niin absurdiksi, etten osaa enää stressata vaan teen sen minkä ehdin ja osaan jättää tekemättä sen mitä en. Enkä ala ylisuorittamaan joka ainoaa asiaa.

Se että pelkään turhaan

Että elämä on liian lyhyt pelkäämiseen. Samuli Putron Mitäpä jos kolahtaakin ja kovaa! Suosittelen kuuntelemaan ajatuksella ja tajuamaan saman asian (jos et sitä vielä ole tehnyt).